Lue keskustelun säännöt.
Minkä kappaleen lauloit koulun laulukokeessa ja minkä arvosanan sait?
Ei ole pakko kertoa minkä numeron sait, jos ei halua tai muista, mutta mitä biisejä te valitsitte? Minä muistan, miten alakoulussa piti laulaa sukupuolijaotellut luokan edessä. Eli pojat lauloivat poikien edessä ja tytöt käytävällä, tytöt muiden tyttöjen edessä ja pojat käytävällä. Tämä ei auttanut minua ujoa ihmistä ollenkaan, pelotti ihan hirveästi ja pienellä äänellä inisin siellä edessä. Sain numeroksi aina jotain kasia. Sitten siirryin eri opettajan "alaisuuteen" ja saimme laulaan yksin, vain opettajan edessä. Laulukokeista pamahti sitten kymppiä 😊
Mitkä olivat teidän valintanne aikanne "idols-kisaan"?
Kommentit (553)
Kuullos pyhä vala, jonka kuultuaan opetaja sanoi, että saat viisi, jos olet hiljaa. En ole sen jälkeen edes yrittänyt laulua. Nyt opettelen yksin laulamista Lotan ja Papan kuorossa kolmantena. Yllättävän vaikeaa on oppia hengitys ja rytmi. Nuotin vieressä on reilusti tilaa. Harmittaa nyt kun en aiemmin edes yrittänyt, koska olisin luultavasti keskinketaista parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli kirkkoon mies ja lapsi. 10
Ala-asteella näitä oli joka vuosi, hirveetä nöyryyttämistä. Kauhun tuntein ja itkun kanssa joka kerta, ujo ja arka lapsi kun olin. Muistaakseni nro 6 aina.
Ikää 35 vuotta ja taatusti ei ollut koulussa laulukokeita, en ole myöskään kuullut että kenenkään samanikäisen tai nuoremman koulussa olisi ollut. Miksi mummot ja papat kahlaavat tässä rämeessä?
8 tuli vaikka ei huvittanut laulaa eikä edes yrittänyt .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni heti alakoulussa kuoroon osa ja toiset oli ollut piano viulu tunneilla jo 3 vuotiaista asti. Ja lasten muskarissa. Me myös veisattiin virsiä jo lapsena ennen koulua kirkossa ja myös iskelmiä hoilattiin samalla kun roikuttiin renkaissa ja keinuttiin. Oli erilaisia soittimia myös aina jouluna tuli lisää nokkahuilua klarinettia ,koulussa lisää.Harmonia näpyteltiin.
Onneksi ainakin ala/yläasteella oppiaineen nimi oli musiikki. Kokeessa laulun osuus oli pieni, arvosanaan vaikuttivat muutkin aineeseen liittyvät aihepiirit.
Sitä en muista oliko kansakoulussa (juu, kävin neljä ensimmäistä kouluvuotta kansakoulua) musiikkia vai laulua. Mutta siellä ei ole mitään väliäkään, sillä siellä oppiaineen sisältö oli nimenomaan urkuharmonin säestyksellä laulamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lauloin Chaplinin Smile suomenkielisenä versiona 80-luvun loppupuolella ja sain 9+.
En muista enkä välitäkään. Ope joka niitä kokeita piti, kuoli vanhainkodissa koronaan. Jo oli aikakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella keväällä 1994, koko luokan edessä ilman säestystä, Puff on lohikäärme.
Olin musiikkiluokalla 1980-luvulla ja siellä ei tämmöisiä vuotuisia laulukokeita ollut. Toki pääsykokeet musiikkiluokalle, en muista mitä siellä lauloin. Hullua, että tavallisille luokille, joissa ei edes laulettu niin paljon (=harjoiteltu), kokeita pidettiin ja numero lätkaistiin. Meille, jotka lauloimme varmaan joka päivä, jossa laululihasten kunto ja tarkkuus tietty kehittyy, ei yksilökokeita pidetty (ainakaan en muista). Kertoo ehkä siitä, kuinka hyvänä arviointimetodina musiikkiluokan opet pitivät tällaisia kokeita. Kuorossa teimme hengitys- ja ääniharjoituksia ja lauloimme äänissä.
Sen sijaan kyllä juoksimme ja uimme vuosittain Cooperin testit, vaikka mitään juoksuopetusta ei annettu ja juoksuharjoittelu oli ihan lasten oman antiivisuuden varassa. Aivan yhtä hullua kuin laulamattomien laulukokeet. Numero ei kerro mitään. Sain juosten Cooperin testistä kuutosen-seiskan ja uiden kympin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rati riti ralla, tuli talvi halla. Opettaja sanoi, että menipä reippaasti. Arvosana oli 6.
Uralin pihlaja, 8,5. Kasarin ja ysärin vaihteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista biisiä. Se oli 80-luvun alussa. Taisin saada 7.
Viidestoista yö ja toinen suosikki oli Syksyn sävel. En osaa laulaa, mutta sain 8 koska olin muuten kiltti ja hyvä koulussa. 80-luku.
Vierailija kirjoitti:
Olin musiikkiluokalla 1980-luvulla ja siellä ei tämmöisiä vuotuisia laulukokeita ollut. Toki pääsykokeet musiikkiluokalle, en muista mitä siellä lauloin. Hullua, että tavallisille luokille, joissa ei edes laulettu niin paljon (=harjoiteltu), kokeita pidettiin ja numero lätkaistiin. Meille, jotka lauloimme varmaan joka päivä, jossa laululihasten kunto ja tarkkuus tietty kehittyy, ei yksilökokeita pidetty (ainakaan en muista). Kertoo ehkä siitä, kuinka hyvänä arviointimetodina musiikkiluokan opet pitivät tällaisia kokeita. Kuorossa teimme hengitys- ja ääniharjoituksia ja lauloimme äänissä.
Sen sijaan kyllä juoksimme ja uimme vuosittain Cooperin testit, vaikka mitään juoksuopetusta ei annettu ja juoksuharjoittelu oli ihan lasten oman antiivisuuden varassa. Aivan yhtä hullua kuin laulamattomien laulukokeet. Numero ei kerro mitään. Sain juosten Cooperin testistä kuutosen-seiskan ja uiden kympin.
Ai että, tämä on kyllä totta. Ei meillä koulussa laulua koskaan varsinaisesti harjoiteltu aivan kuten ei opeteltu nuottejakaan. Myöskään liikuntatunnilla ei opeteltu juoksu- tai hiihtotekniikoita tai pesäpallossa lyömistä. Kuvaamataidon tunneilla ei opeteltu mitään tekniikoita tai perspektiivejä tms. Kaikki vaan piti mystisesti osata, kun tuli testi tai koe.
Tasan 10 tuli aina. Kappaleita en muista. Oman lapseni musiikkitunneilla ei lauleta ollenkaan, ihan käsittämätöntä. Enää ei kouluissa kai ole noita laulukokeita mutta liikunnassa vielä mitataan ja lätkäistään numero testin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin musiikkiluokalla 1980-luvulla ja siellä ei tämmöisiä vuotuisia laulukokeita ollut. Toki pääsykokeet musiikkiluokalle, en muista mitä siellä lauloin. Hullua, että tavallisille luokille, joissa ei edes laulettu niin paljon (=harjoiteltu), kokeita pidettiin ja numero lätkaistiin. Meille, jotka lauloimme varmaan joka päivä, jossa laululihasten kunto ja tarkkuus tietty kehittyy, ei yksilökokeita pidetty (ainakaan en muista). Kertoo ehkä siitä, kuinka hyvänä arviointimetodina musiikkiluokan opet pitivät tällaisia kokeita. Kuorossa teimme hengitys- ja ääniharjoituksia ja lauloimme äänissä.
Sen sijaan kyllä juoksimme ja uimme vuosittain Cooperin testit, vaikka mitään juoksuopetusta ei annettu ja juoksuharjoittelu oli ihan lasten oman antiivisuuden varassa. Aivan yhtä hullua kuin laulamattomien laulukokeet. Numero ei kerro mitään. Sain juosten Cooperin testistä kuutosen-seiskan ja uiden kympin.
Ai että, tämä on kyllä totta. Ei meillä koulussa laulua koskaan varsinaisesti harjoiteltu aivan kuten ei opeteltu nuottejakaan. Myöskään liikuntatunnilla ei opeteltu juoksu- tai hiihtotekniikoita tai pesäpallossa lyömistä. Kuvaamataidon tunneilla ei opeteltu mitään tekniikoita tai perspektiivejä tms. Kaikki vaan piti mystisesti osata, kun tuli testi tai koe.
Ja sitten vielä ihmetellään suomalaisten huonoa itseluottamusta.
Kun kaikki piti vaan mystisesti osata ilman harjoittelua. Eikä kukaan uskaltanut sanoa mitään vielä pahemmin silmätikuksi pelon uhalla.
Makeasti oravainen jne., toisella kerralla Tuikkikaa oi joulun tähtöset. 10 tuli kummallakin kerralla.
Keltainen toukokuu ja varmaan 7