Lue keskustelun säännöt.
Potilas sai kipupumpusta vahingossa 20-kertaisen määrän morfiinia – yksi laitteen säätö meni väärin, mies kuoli alle kahdessa tunnissa
09.01.2019 |
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ollut PCA cadd legacy? On sen verran kirottu vempele, että sellaista ei voi keksiä kuin insinööri. Ihan uskomatonta, kuinka hankalaksi voidaan yksinkertainen asia saada...
Sinä olet tietysti näppäränä hoitsuna näperrlyt iltapuhteina lääkärin kanssa kaikki laitteet, jotka pitävät ihmisiä elossa, niinkö?
Kunnia heille, joille se kuuluu, eli fiksuille insinööreille hienosti rakennetuista laitteista. Olisi sinunkin työ aavistuksen haasteellisempaa, eikä jäisi aikaa juoruiluun..Vai pystytkö sinä sen vertaa nöyrtymään ja asian myöntämään?
On laitteita ja laitteita. On hyviä ja toimivia laitteita ja sitten on niitä toisia. Cadd legacyssa on hyvätkin puolensa, mutta hyvin käyttäjäepäystävällinen se on. Käyttöliittymä on yksinkertaisesti huono.
En ole suunnitellut puhelinten käyttöjärjestelmiäkään, mutta silti Windows phone ei iskenyt. Eikä iskenyt moneen muuhunkaan, vaikka senkin olivat kovapalkkaiset kaikenosaavat insinöörit suunnitelleet.
Ootko tosissas? Sairaalalaitteiden lisäksi toimiiko sulla sähköt, saatko lämpöä kämppääsi, toimiiko tv, entä radio, toimiiko kännyn mobiiliverkko, tai työpaikkas varageneraattori? Käytätkö junaa, paikallisjunaa, raitiovaunua, metroa, lentokonetta, laivaa, autoa, mopoa, venettä?
Ellei, voit palata kivikaudelle.
Monet noista toimii, mutta miksi pitäisi olla tyytyväinen huonosti suunniteltuun laitteeseen? Eikö sitä saa mainita, kun insinöörit mokaavat oikein porukalla ja suunnittelevat paskoja tuotteita?
Terveydenhoidon tuotteiden kanssa mokaavat muuten keskimääräistä useammin. On toki paljon todella hyviä laitteita, jotka auttavat pelastamaan ihmishenkiä ja sitten on niitä, jotka vain hukkaavat työaikaa ja pahimmillaan tappavat ihmisiä.
Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa esim. dokumentti The Bleeding Edge, löytyy esim. Netflixistä. Kertoo siitä, kuinka huonosti säännellyt lääketieteellisten laitteiden markkinat ovat verrattuna esim. lääkemarkkinoihin ja kuinka paljon vahinkoa se aiheuttaa. Ja tuossa käsitellään vain suoraan potilaisiin kohdistuvia vahinkoja, ei menetettyä työpanosta huonojen laitteiden ja ohjelmien kimpussa tapellessa.
Älä puhu p*askaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ollut PCA cadd legacy? On sen verran kirottu vempele, että sellaista ei voi keksiä kuin insinööri. Ihan uskomatonta, kuinka hankalaksi voidaan yksinkertainen asia saada...
"....terveyskeskuksen vuodeosastolla sattunut kuolemantapaus päätyi joulun alla Pohjanmaan käräjäoikeuden käsittelyyn. Kipupotilaalle CADD-Legacy-kipupumpun asentanut sairaanhoitaja sai syytteen kuolemantuottamuksesta..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä virheettömät ihmiset eivät toimi terveys- tai millään muullakaan turvallisuussensitiivisellä alalla. Olisivat törkeä turvallisuusriski. Näillä aloilla jokaisen pitää tunnistaa taipumuksensa ja alttiutensa mokailuun. Muuten mokia ei voida välttää.
Joo, kyllä minäkin mielummin hoidatan itseni sellaisilla inhimillisillä mokailijoilla, jotka vahingossa vaikka törkkää kuolettavan annoksen morfiinia potilaaseen. Hups! Virheitä sattuu ja sillä asenteella mennään. Miten onnistu se mokan välttö tässä keississä mielestäsi?
Inhimillisyytensä tiedostavat mokailijat mokaavat kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin itseään virheettöminä pitävät.
Tässä kävi huono tuuri, että mokailun mahdollisuuden tunnistamisesta huolimatta toimivat porukalla väärin. Suurella tuo olisi jäänyt käymättä, kun mokailijaksi itsensä tunnistava etsi neuvoa.
Kaikki turvallisuusajattelu perustuu siihen, että jokainen tiedostaa inhimillisten virheiden mahdollisuuden ja oman alttiuden siihen. Esim. nuo check-listat, jotka siis perustuvat täysin siihen, että tunnustetaan, että jokainen lentokapteeni ja kirurgi ja anestesialääkäri ja hoitaja on emämokailija, joka tekee jatkuvasti virheitä, ovat pelastaneet valtavasti ihmishenkiä. Ihmisen virhealttius on asia, jota kaikessa turvallisuussensitiivisessä koulutuksessa painotetaan. On äärettömän tärkeää jokaisen ymmärtää, että tekee virheitä ja että tekee kohtalokkaita virheitä. Vasta, kun tämä tunnustetaan, voidaan kehittää systeemejä, joiden avulla virheitä voidaan välttää.
Ratkaisu ei ole olla huolellisempi tai parempi tai osaavampi, koska siihen ei vain kukaan pysty. Kukaan ei voi osata kaikkea, kukaan ei ole aina huolellinen, varsinkaan rutiinijutuissa ja kukaan ei pysty olemaan edes paras itsensä kaiken aikaa. Systeemit pitäisi saada toimimaan niin, että edes klo 5, kun kaikki ovat väsyneitä, ei virheitä tapahdu niin helposti ja systeemi havaitsee ne ajoissa.
Tässä tapauksessa se tuottamuksellinen virhe ei ollut se, että pumppua ei osattu käyttää, vaan että sitä käytettiin siitä huolimatta, että ei osattu. Se, että sitä ei osattu käyttää on taas työnantajan virhe. Asiasta ei ollut pidetty riittäviä koulutuksia ja ohjeet harvoin käytettävän esineen käytölle eivät olleet selkeät. Se, että hoitaja ei osannut pumppua käyttää ei taas ollut esim. hoitajan koulutuksen vika. Itse opin koulutuksessa käyttämään yhdenlaista pumppua, työssä olen oppinut käyttämään n. 5 erilaista. Maailmassa on siis arvioilta n. muutama tuhat kipupumppua, joita en osaa käyttää puhumattakaan kaikista muista lääkinnällisistä laitteista.
”Inhimillisyytensä tiedostavat mokailijat mokaavat kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin itseään virheettöminä pitävät.”
Tämä on totta. Tässä on vain se ongelma, että juuri ne tyhmimmät pitävät itseään virheettöminä ja kyvykkäimpinä. Tässäkin tapauksessa useat hoitajat ihmettelivät omituisen pumpun toimintaa ja epätietoisina, mutta itsevarmoina silti päättivät käyttää laitetta. EI NÄIN. ÄO-testit hoitajille.
Tuskin itsevarmoina käyttivät. Todennäköisemmin käyttivät, koska heillä ei ollut numeroa, johon soittaa ja pyytää tukea laitteen käytössä tai koska työnantaja ei heille ollut koulutuksissa tarjonnut selkeitä vaihtoehtoisia ratkaisuja sen varalle, että jotain laitetta ei osata käyttää.
Hoitaja on voinut esim. ajatella, että potilasta ei voi yöksi jättää kärsimään kivuista, kun paikalla ei ole ketään, joka voisi antaa morfiinin muuten kuin kipupumpun kautta (siis yksikössä esim. ei sairaanhoitajaa öisin.) Tai ei tullut ajatelleeksi, että voisi soittaa lääkkeen määrääjälle/kyseisen yksikön päivystävälle lääkärille ja pyytää vaihtoehtoisia ohjeita, kun pumppua ei saatu toimimaan. Ehkä esim. pelkäsi, että saisi vastaukseksi kiroilua, vähättelyä tai käskyn vain laittaa pumppu toimimaan (mikä siis rehellisesti sanoen olisi hyvin todennäköistä, mutta sitten vain haiprota peliin ja potilas päivystykseen kivunhoitoon.)
Ongelma näissä on se, että ajatus on, että pitäisi osata, koska... Tiedoista päätellen oletan, että kyse on tässä ollut jostain hoivakodista, kuntoutuspaikasta tms. ja silloin nyt vain on niin, että pidempään siellä töissä olleen sairaanhoitajan sairaanhoidollinen osaaminen rapistuu ja pahasti. Ja kun sitten joutuu soittamaan akuuttipuolelle, niin vastaus tosiaan helposti on, että kyllä sun pitäisi osata, olet sairaanhoitaja. Ja siinä jos on vähän nössö ja kiltti, niin yrittää sitten vain, eikä ilmoita, että ei onnistu, en hoida, hoitakaa ite.
Sitten sellainen henkilö pitää irtisanoa jos hän ei ole enää ammattinsa osaamisen tasolla.
Ei, kun hoitajan osaamista pitää ylläpitää työpaikkakoulutuksella. Loppuvat hoitajat aika äkkiä, jos ei työpaikkakouluteta.
Ei niitä samoja asioita enää kerrata.
Heidän olisi pitänyt osata käyttää laitetta. Ei muissakaan ammateissa uudestaan ja uudestaan kerrata asioita mitkä jokaisen ammattilaisen pitäisi osata.
Nimenomaan samoja asioita kerrataan, jotta ne osataan. Ensihoidossa kerrataan elvytystilanteita jatkuvasti, samoin sairaaloissa. Monivammapotilaan hoitoa simuloidaan ensiavuissa jne. Mikään taito ei pysy, jos sitä ei kertaa.
SoTessakin tavoitteena on, että erikoissairaanhoito järjestetään niin, että tulee tarpeeksi toistoja ja kertausta, jotta osaaminen pysyy yllä. Siksi esimerkiksi tiettyjä leikkauksia keskitetään tiettyihin sairaaloihin, että leikkaustiimit saisivat tarpeeksi toistoja ja kertausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ollut PCA cadd legacy? On sen verran kirottu vempele, että sellaista ei voi keksiä kuin insinööri. Ihan uskomatonta, kuinka hankalaksi voidaan yksinkertainen asia saada...
Sinä olet tietysti näppäränä hoitsuna näperrlyt iltapuhteina lääkärin kanssa kaikki laitteet, jotka pitävät ihmisiä elossa, niinkö?
Kunnia heille, joille se kuuluu, eli fiksuille insinööreille hienosti rakennetuista laitteista. Olisi sinunkin työ aavistuksen haasteellisempaa, eikä jäisi aikaa juoruiluun..Vai pystytkö sinä sen vertaa nöyrtymään ja asian myöntämään?
On laitteita ja laitteita. On hyviä ja toimivia laitteita ja sitten on niitä toisia. Cadd legacyssa on hyvätkin puolensa, mutta hyvin käyttäjäepäystävällinen se on. Käyttöliittymä on yksinkertaisesti huono.
En ole suunnitellut puhelinten käyttöjärjestelmiäkään, mutta silti Windows phone ei iskenyt. Eikä iskenyt moneen muuhunkaan, vaikka senkin olivat kovapalkkaiset kaikenosaavat insinöörit suunnitelleet.
Ootko tosissas? Sairaalalaitteiden lisäksi toimiiko sulla sähköt, saatko lämpöä kämppääsi, toimiiko tv, entä radio, toimiiko kännyn mobiiliverkko, tai työpaikkas varageneraattori? Käytätkö junaa, paikallisjunaa, raitiovaunua, metroa, lentokonetta, laivaa, autoa, mopoa, venettä?
Ellei, voit palata kivikaudelle.
Monet noista toimii, mutta miksi pitäisi olla tyytyväinen huonosti suunniteltuun laitteeseen? Eikö sitä saa mainita, kun insinöörit mokaavat oikein porukalla ja suunnittelevat paskoja tuotteita?
Terveydenhoidon tuotteiden kanssa mokaavat muuten keskimääräistä useammin. On toki paljon todella hyviä laitteita, jotka auttavat pelastamaan ihmishenkiä ja sitten on niitä, jotka vain hukkaavat työaikaa ja pahimmillaan tappavat ihmisiä.
Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa esim. dokumentti The Bleeding Edge, löytyy esim. Netflixistä. Kertoo siitä, kuinka huonosti säännellyt lääketieteellisten laitteiden markkinat ovat verrattuna esim. lääkemarkkinoihin ja kuinka paljon vahinkoa se aiheuttaa. Ja tuossa käsitellään vain suoraan potilaisiin kohdistuvia vahinkoja, ei menetettyä työpanosta huonojen laitteiden ja ohjelmien kimpussa tapellessa.
Älä puhu p*askaa.
Eli venäläiseen pepunpäristimeen, joka ei mahdu peppuun eikä pärise, pitää olla tyytyväinen, koska insinööri on sen suunnitellut?
Ja ei saa kirota mitään ydinvoimalaonnettomuuksia (tai ehkä niitä ei ole taphtunutkaan), koska lahjakkaat ja älykkäät insinöörit ne ydinvoimalat suunnittelivat ja niitä käyttivät?
Minusta vaikuttaa siltä, että uutisointia on hieman kaunisteltu. Toisaalta, myöskään toimittajat eivät ole aivan kartalla yksiköistä ja määrätyistä annoksista: IL:n mukaan esim. lääkäri oli määrännyt potilaalle annettavaksi morfiinia 5 grammaa tunnissa. Jooh, no onneksi kyseinen toimittaja ei ole terveysalalla.
Tämä minusta osoittaa kuitenkin myös sen, että kaikki uutisoidut asiat eivät pidä aivan paikkaansa. Esimerkiksi tuo, että muka olisi vahingossa valinnut annosteluyksiköksi tilavuuden lääkeaineen massan sijaan. Kysyn vain, että mikä pumppu annostelee lääkeaineen pitoisuuden perusteella? Ei mikään. Eli kaikki pumput kyllä annostelevat lääkkeen tilavuuden mukaan, aina. Joten oikea ongelma on ollut se, että hoitajatar ei ole jostain mystisestä syystä tajunnut antavansa kuolemanvaarallista lääkettä pikavauhdilla hirveitä määriä. Ja se puolestaan on työnantajan vika se. Että henkilöstöllä ei ole ajantasaista osaamista lääkehoitoon.
Ihmeellisintä on kääntää katse tohon pumppuun, aivan kuin sen käyttö olisi jotenkin poikkeuksellisen hankalaa. Kyllä ihmisen täytyy tajuta, että yleisessä käytössä oleva laite ei mitenkään voi tietää siihen ladattujen liuoksien pitoisuuksia, eikä täten voi pitoisuuksien perusteella näitä liuoksia sitten annostellakaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit tekee huonattavasti enemmän kuolemaan johtavia hoitovirheitä Suomessa kuin mitä sairaanhoitajat. Ihan vain tiedoksi teille jotka luulette lääkäreiden olevan jotenkin yli-ihmisiä. Molempien ammattikuntien edustajat ansaitsee kyllä kiitosta ja kunniaa. Oma vastasyntynyt vauvani oli vauvojen teho-osastolla. Siellä ymmärsin sen kuinka laajaa ja vaativaa on sairaanhoitajien työ on. Voin kertoa että niitä laitteita ja piuhoja oli kymmeniä. Oli monta tilannetta missä sairaanhoitaja ohjasi lääkäriä eikä toisinpäin. Vauvamme oli siellä useamman viikon joten minulla todella on tästä käytännön näkemystä.
Valitettavasti ihminen ei ole kone. Me teemme inhimillisiä virheitä. Niitä tapahtuu ja tulee aina tapahtumaan myös lääkäreillä ja hoitajilla. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Lasten tehohoito onkin meillä ihan huippua. Ja ne hoitajat ovat todella rautaisia ammattilaisia, kuten muukin erikoishoito ja ensihoito. Tämän enenpää en avaa kokemuksiani.
Mutta se perushoito...se takkuaa monessa paikassa, monin tavoin ja se käy kansalaisille kalliiksi.
Erikoissairaanhoidossa henkilökuntaa myös ihan oikeasti työpaikkakoulutetaan ja toisaalta ilmapiiri on sellainen, että koko ajan perehdytetään ja perehdytään syvemmin ja opitaan puolin ja toisin. Perussairaanhoidossa on paljon enemmän yksin puurtamista ja rutiinia, eikä työnantajakaan monin paikoin samalla tavalla panosta osaamisen ylläpitoon ja eteenpäin vientiin.
Aika moni erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon lähtenyt kollega on ollut kauhuissaan oman ammattiosaamisensa puolesta ja moni on puhtaasti ammatillisista syistä tullut takaisinkin aika nopeasti, vaikka henkilökohtaisista syistä perusterveydenhoito olisi ollut paljon parempi vaihtoehto.
Toivoisin vähintäänkin, että teho, ensi ja erikoishoidon hoitajat saisivat vastuuseen kompensoitunutta palkkaa.
Meilläpäin homma menee päinvastoin. Perusterveydenhuollon tylsempää työtä kompensoidaan paremmalla palkalla. Itsekin saisin euron tunnilta enemmän terveyskeskuksen vuodeosastolla kuin erikoisosaamista vaativalla, paljon tk:n vuodeosastoa vaativammassa hommassa erikoissairaanhoidossa.
Huonommasta palkasta huolimatta teen kuitenkin mieluummin tätä kuin vessatan mummoja.
Onneksi näitä sattuu harvoin. Ja jos se suhteutetaan hoitojen määrään, niin hyvät mahdollisuudet osua siihen onnistumisosuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuohon Cadd legacyyn nimenomaan kirjataan vaikuttavan aineen pitoisuus ja sitten voidaan määrätä mg/h. Mutta joo, minustakin ihmeellisesti pumpun syyksi laitettu, kun virhe on ihan perustavaa laatua, joka olisi kyllä pitänyt huomata.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisintä on kääntää katse tohon pumppuun, aivan kuin sen käyttö olisi jotenkin poikkeuksellisen hankalaa. Kyllä ihmisen täytyy tajuta, että yleisessä käytössä oleva laite ei mitenkään voi tietää siihen ladattujen liuoksien pitoisuuksia, eikä täten voi pitoisuuksien perusteella näitä liuoksia sitten annostellakaan..
Juuri tämä on yksi Cadd Legacyn hankaluuksista, siihen voi ohjelmoida annostelun mg:na, missä ei oikeastaan ole koskaan mitään järkeä ja joka vain sekoittaa, mutta jota käyttöliittymä kovin aktiivisesti tarjoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit tekee huonattavasti enemmän kuolemaan johtavia hoitovirheitä Suomessa kuin mitä sairaanhoitajat. Ihan vain tiedoksi teille jotka luulette lääkäreiden olevan jotenkin yli-ihmisiä. Molempien ammattikuntien edustajat ansaitsee kyllä kiitosta ja kunniaa. Oma vastasyntynyt vauvani oli vauvojen teho-osastolla. Siellä ymmärsin sen kuinka laajaa ja vaativaa on sairaanhoitajien työ on. Voin kertoa että niitä laitteita ja piuhoja oli kymmeniä. Oli monta tilannetta missä sairaanhoitaja ohjasi lääkäriä eikä toisinpäin. Vauvamme oli siellä useamman viikon joten minulla todella on tästä käytännön näkemystä.
Valitettavasti ihminen ei ole kone. Me teemme inhimillisiä virheitä. Niitä tapahtuu ja tulee aina tapahtumaan myös lääkäreillä ja hoitajilla. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Lasten tehohoito onkin meillä ihan huippua. Ja ne hoitajat ovat todella rautaisia ammattilaisia, kuten muukin erikoishoito ja ensihoito. Tämän enenpää en avaa kokemuksiani.
Mutta se perushoito...se takkuaa monessa paikassa, monin tavoin ja se käy kansalaisille kalliiksi.
Erikoissairaanhoidossa henkilökuntaa myös ihan oikeasti työpaikkakoulutetaan ja toisaalta ilmapiiri on sellainen, että koko ajan perehdytetään ja perehdytään syvemmin ja opitaan puolin ja toisin. Perussairaanhoidossa on paljon enemmän yksin puurtamista ja rutiinia, eikä työnantajakaan monin paikoin samalla tavalla panosta osaamisen ylläpitoon ja eteenpäin vientiin.
Aika moni erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon lähtenyt kollega on ollut kauhuissaan oman ammattiosaamisensa puolesta ja moni on puhtaasti ammatillisista syistä tullut takaisinkin aika nopeasti, vaikka henkilökohtaisista syistä perusterveydenhoito olisi ollut paljon parempi vaihtoehto.
Toivoisin vähintäänkin, että teho, ensi ja erikoishoidon hoitajat saisivat vastuuseen kompensoitunutta palkkaa.
Meilläpäin homma menee päinvastoin. Perusterveydenhuollon tylsempää työtä kompensoidaan paremmalla palkalla. Itsekin saisin euron tunnilta enemmän terveyskeskuksen vuodeosastolla kuin erikoisosaamista vaativalla, paljon tk:n vuodeosastoa vaativammassa hommassa erikoissairaanhoidossa.
Huonommasta palkasta huolimatta teen kuitenkin mieluummin tätä kuin vessatan mummoja.
Jo nyt on kummallinen asenne teillä. Minä työskentelen tk-osastolla mummojen vessattajana, ja nautin työstäni valtavasti. Se on paitsi haastavaa, myös vaativaa ja palkitsevaa. Älkää nyt hyvät ihmiset viitsikö halveksia perusterveydenhuollon työtä ja työntekijöitä, vaikka kuinka päätyöksenne siellä esh:n puolella läträisitte erikoislääkkeiden ja aparaattien parissa. Meille tulee potilaat jatkohoitoon teiltä, eikä tehtävä suinkaan ole aina helppo. Potilaat ovat monisairaita, monella tavalla vammautuneita ja erilaiset toimenpiteet läpikäyneitä, mutta eivät lähellekään kotikuntoisia, vointi vaihtelee ja lähtötilanne monesti heikko. Kuntoutusprosessi on todellakin haastava ja tavoitteellinen tehtävä koko perusterveydenhuollon moniammatilliselle työryhmälle.
Mä en nyt pääse kärrylle, mutta oliko perusongelma sittenkin, että liuos oli liian vahvaa ja olisi pitänyt tajuta laimentaa vai...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit tekee huonattavasti enemmän kuolemaan johtavia hoitovirheitä Suomessa kuin mitä sairaanhoitajat. Ihan vain tiedoksi teille jotka luulette lääkäreiden olevan jotenkin yli-ihmisiä. Molempien ammattikuntien edustajat ansaitsee kyllä kiitosta ja kunniaa. Oma vastasyntynyt vauvani oli vauvojen teho-osastolla. Siellä ymmärsin sen kuinka laajaa ja vaativaa on sairaanhoitajien työ on. Voin kertoa että niitä laitteita ja piuhoja oli kymmeniä. Oli monta tilannetta missä sairaanhoitaja ohjasi lääkäriä eikä toisinpäin. Vauvamme oli siellä useamman viikon joten minulla todella on tästä käytännön näkemystä.
Valitettavasti ihminen ei ole kone. Me teemme inhimillisiä virheitä. Niitä tapahtuu ja tulee aina tapahtumaan myös lääkäreillä ja hoitajilla. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Lasten tehohoito onkin meillä ihan huippua. Ja ne hoitajat ovat todella rautaisia ammattilaisia, kuten muukin erikoishoito ja ensihoito. Tämän enenpää en avaa kokemuksiani.
Mutta se perushoito...se takkuaa monessa paikassa, monin tavoin ja se käy kansalaisille kalliiksi.
Erikoissairaanhoidossa henkilökuntaa myös ihan oikeasti työpaikkakoulutetaan ja toisaalta ilmapiiri on sellainen, että koko ajan perehdytetään ja perehdytään syvemmin ja opitaan puolin ja toisin. Perussairaanhoidossa on paljon enemmän yksin puurtamista ja rutiinia, eikä työnantajakaan monin paikoin samalla tavalla panosta osaamisen ylläpitoon ja eteenpäin vientiin.
Aika moni erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon lähtenyt kollega on ollut kauhuissaan oman ammattiosaamisensa puolesta ja moni on puhtaasti ammatillisista syistä tullut takaisinkin aika nopeasti, vaikka henkilökohtaisista syistä perusterveydenhoito olisi ollut paljon parempi vaihtoehto.
Toivoisin vähintäänkin, että teho, ensi ja erikoishoidon hoitajat saisivat vastuuseen kompensoitunutta palkkaa.
Meilläpäin homma menee päinvastoin. Perusterveydenhuollon tylsempää työtä kompensoidaan paremmalla palkalla. Itsekin saisin euron tunnilta enemmän terveyskeskuksen vuodeosastolla kuin erikoisosaamista vaativalla, paljon tk:n vuodeosastoa vaativammassa hommassa erikoissairaanhoidossa.
Huonommasta palkasta huolimatta teen kuitenkin mieluummin tätä kuin vessatan mummoja.
Jo nyt on kummallinen asenne teillä. Minä työskentelen tk-osastolla mummojen vessattajana, ja nautin työstäni valtavasti. Se on paitsi haastavaa, myös vaativaa ja palkitsevaa. Älkää nyt hyvät ihmiset viitsikö halveksia perusterveydenhuollon työtä ja työntekijöitä, vaikka kuinka päätyöksenne siellä esh:n puolella läträisitte erikoislääkkeiden ja aparaattien parissa. Meille tulee potilaat jatkohoitoon teiltä, eikä tehtävä suinkaan ole aina helppo. Potilaat ovat monisairaita, monella tavalla vammautuneita ja erilaiset toimenpiteet läpikäyneitä, mutta eivät lähellekään kotikuntoisia, vointi vaihtelee ja lähtötilanne monesti heikko. Kuntoutusprosessi on todellakin haastava ja tavoitteellinen tehtävä koko perusterveydenhuollon moniammatilliselle työryhmälle.
Taas on esh:n ylimieliset hoitsut pas*kantärkeinä pätemässä mielestään alempiarvoisille..
Lääkärit nyt eivät osaa mitään, katsokaa vaikka sitä palikkafysiikkaa pääsykokeissa. Sairaanhoitajat vieläkin vähemmän osaavat mitään fysiikkaa.
Joku hoitaja voi innoissaan tulla kertomaan omaisille, että he saivat kaliumarvot pysymään hyvinä ja seuraavana päivänä kuoleman kielissä makaava potilas potkaisee tyhjää. Ei näin.. ei todellakaan näin. Yksittäisten laboratorioarvojen tuijottaminen ja säätäminen ei johda mihinkään, varsinkaan kun lääkärit ja sairaanhoitajat eivät ymmärrä miten kys. arvo vaikuttaa kokonaisuuteen, eli isoon kuvaan.
Tehohoito on myös erittäin puutteellista. Katselin kerran ravintoliuoksia, joita annetaan potilaille tehohoidossa. Tietämys niistä tuntuu olevan jossakin 2200 BC tasolla lääkäreillä. Aminohapot eivät yleensä ole elintärkeitä ihmisille, jotka ovat kuolemankielissä. Sen sijaan jotkut B-vitamiinit ovat, kuten tiamiini. Sen puute voi johtaa nopeasti kuolemaan (metabolinen asidoosi), ja puute voi kehittyä nopeasti, tunneissa tai muutamassa päivässä. Sitähän ei tapahdu tavallisille ihmisille, mutta tehohoitotilanteet voivat olla aivan erilaisia. Toinen elintärkeä aine maksan kannalta on alfalipoiinihappo, sitäkään ei löydy sairaaloiden valikoimista. Vaaralliset antibiootit, kuten fluorokinolonit ovat tappaneet monia potilaita tehohoidossa, varsinkin jos niitä annostellaan suonensisäisesti. Lista virheistä on sen verran pitkä, ettei sitä kannata jatkaa tässä, ja en luottaisi lääkäreiden osaamiseen pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuohon Cadd legacyyn nimenomaan kirjataan vaikuttavan aineen pitoisuus ja sitten voidaan määrätä mg/h. Mutta joo, minustakin ihmeellisesti pumpun syyksi laitettu, kun virhe on ihan perustavaa laatua, joka olisi kyllä pitänyt huomata.
Pumppu tai valmistaja ei ole saanut syytettä kuolemantuottamuksesta. Valmistajalla on kuitenkin vastuu riittävän selkeistä ohjeista ja ovat kyllä yleensä innokkaita kouluttamaan laitteidensa käytössä. Ja jokainen valmistaja kyllä kuuntelee myös niitä käyttäjien kokemuksia, toivottavasti myös tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit nyt eivät osaa mitään, katsokaa vaikka sitä palikkafysiikkaa pääsykokeissa. Sairaanhoitajat vieläkin vähemmän osaavat mitään fysiikkaa.
Joku hoitaja voi innoissaan tulla kertomaan omaisille, että he saivat kaliumarvot pysymään hyvinä ja seuraavana päivänä kuoleman kielissä makaava potilas potkaisee tyhjää. Ei näin.. ei todellakaan näin. Yksittäisten laboratorioarvojen tuijottaminen ja säätäminen ei johda mihinkään, varsinkaan kun lääkärit ja sairaanhoitajat eivät ymmärrä miten kys. arvo vaikuttaa kokonaisuuteen, eli isoon kuvaan.
Tehohoito on myös erittäin puutteellista. Katselin kerran ravintoliuoksia, joita annetaan potilaille tehohoidossa. Tietämys niistä tuntuu olevan jossakin 2200 BC tasolla lääkäreillä. Aminohapot eivät yleensä ole elintärkeitä ihmisille, jotka ovat kuolemankielissä. Sen sijaan jotkut B-vitamiinit ovat, kuten tiamiini. Sen puute voi johtaa nopeasti kuolemaan (metabolinen asidoosi), ja puute voi kehittyä nopeasti, tunneissa tai muutamassa päivässä. Sitähän ei tapahdu tavallisille ihmisille, mutta tehohoitotilanteet voivat olla aivan erilaisia. Toinen elintärkeä aine maksan kannalta on alfalipoiinihappo, sitäkään ei löydy sairaaloiden valikoimista. Vaaralliset antibiootit, kuten fluorokinolonit ovat tappaneet monia potilaita tehohoidossa, varsinkin jos niitä annostellaan suonensisäisesti. Lista virheistä on sen verran pitkä, ettei sitä kannata jatkaa tässä, ja en luottaisi lääkäreiden osaamiseen pätkääkään.
Onpa hyvä että vietät siis aikaasi pätemällä täällä palstalla etkä kirjoittamassa manuaalia sairaaloille. Eikun ootas päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse kärrylle, mutta oliko perusongelma sittenkin, että liuos oli liian vahvaa ja olisi pitänyt tajuta laimentaa vai...?
Sitä tarina ei kerro, mutta:
1) Apteekki on tehnyt laimennoksen ja lisännyt kasetin päälle lääkelisäystarran, jossa kerrottu liuoksen vahvuus. Tästä olisi hoitajan täytynyt ymmärtää laskea annostelunopeus oikein.
2) Hoitaja on ladannut pumppuun laimentamatonta lääkettä, jonka sitten annostellut tilavuuden mukaan 5 ml/h, vaikka määräys oli 5 mg/h
Kumpikin virhe on fataali.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse kärrylle, mutta oliko perusongelma sittenkin, että liuos oli liian vahvaa ja olisi pitänyt tajuta laimentaa vai...?
Ei, liuos oli ihan oikeaa. Käyutettiin pumppua, jossa ainetta voidaan annostella joko mg/h tai ml/h ja laitettiin pumppu annostelemaan ml/h, vaikka kuviteltiin, että laitettiin annostelemaan mg/h. Eli ohjelmointivirhe pumppua ohjelmoitaessa.
Turvallisinta tietty olisi, jos laimennettaisiin morfiini 1mg/ml, silloin ei tapahdu karmeita, vaikka väärä moodi valittaisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse kärrylle, mutta oliko perusongelma sittenkin, että liuos oli liian vahvaa ja olisi pitänyt tajuta laimentaa vai...?
Ei. Annoksen kohdalle ml tilalle valita yksiköksi mg tai sitten muutta lääkevahvuuden (20mg/ml) mukaan mg annos ml:ksi.
Monet noista toimii, mutta miksi pitäisi olla tyytyväinen huonosti suunniteltuun laitteeseen? Eikö sitä saa mainita, kun insinöörit mokaavat oikein porukalla ja suunnittelevat paskoja tuotteita?
Terveydenhoidon tuotteiden kanssa mokaavat muuten keskimääräistä useammin. On toki paljon todella hyviä laitteita, jotka auttavat pelastamaan ihmishenkiä ja sitten on niitä, jotka vain hukkaavat työaikaa ja pahimmillaan tappavat ihmisiä.
Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa esim. dokumentti The Bleeding Edge, löytyy esim. Netflixistä. Kertoo siitä, kuinka huonosti säännellyt lääketieteellisten laitteiden markkinat ovat verrattuna esim. lääkemarkkinoihin ja kuinka paljon vahinkoa se aiheuttaa. Ja tuossa käsitellään vain suoraan potilaisiin kohdistuvia vahinkoja, ei menetettyä työpanosta huonojen laitteiden ja ohjelmien kimpussa tapellessa.