Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ymmärrä, miksei lapsiviikolla suhtautumiseni häneen ole samanlaista
09.01.2019 |
Kahdestaan ollessamme olemme kuin luotuja toisillemme. Miehen lapsen ollessa paikalla mies on levoton, joutuu laittamaan ruuat, siivoamaan lapsen jäljet, keksimään ohjelmaa, heräämään yöllä. Kokee myös syyllisyyttä, kun olen omissa oloissani ja hän ei pysty antamaan aikaa minulle.
Olen enemmän töissä, harrastuksissa tai muuten vaan hakeudun omiin juttuihin.
Lapsi on miehen ja ei minulla ole halua olla siinä välissä. Olen yrittänyt selventää tilannetta, että saavat omaa aikaa, mutta ei tahdo ymmärtää.
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata perustaa perhettä jos on noin vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Missä AP sanoo, että hän menee äärimmäisyyksiin? Hän ei vaan halua ottaa "äidin" roolia, koska ei tunne olevansa vieraasta lapsesta vastuussa.
Ap:n kertomuksesta ei oikeastaan käy ilmi, että Ap:n omiin harrastuksiin keskittyminen olisi lapsiviikoilla hänelle sinänsä ongelma, vaan se, että mies tuntee syyllisyyttä siitä, että ei voi antaa Ap:lle niin paljon huomioita niinä aikoina, kun lapsi on heillä.
Mielestäni tuo on mieheltä hyvin kauniisti ja huomaavaisesti ajateltu. Hän siis selvästikin pohtii, onko Ap:lle ok se, että hän viettää niinä aikoina enemmän aikaa lapsen kuin Ap:n kanssa.
Ihan ymmärrettävä huoli, sillä kaikki eivät välttämättä olisi ihan sinut sen kanssa, että puolison lapsi haukkaa ison palan puolison huomiosta ja ajasta.
Ilmeisesti Ap on kuitenkin selviytynyt tilanteessa hyvin, keksinyt itselleen niinä viikkoina omaa ohjelmaa, ja sietää hyvin sen, että lapsi on isän luona ollessaan isälle ykkönen. Juuri näin asian pitäisikin olla. Fiksu äitipuoli ymmmärtää, että lapsi tulee aina ensin.
Miehelle kannattaa kertoa, että tilanne on täysin ok ja juuri niinkuin pitääkin, ja että on tosi arvostettavaa ja hienoa, että mies keskittyy lapseensa silloin, kun lapsi on heillä.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Mun mies otti minut ja lapseni 92kpl) avosylin vastaan ja käyttäytyi alusta asti isän tavoin muttei yrittänyt kilpailla lasten biologisen isän kanssa. Lapset ovat nyt aikuisia ja pitävät häntä edelleen toisena isänään. Ei ollut mitään mun kämppä, mun rahat, mun aika-juttuja. Oli vaan me. Puoli vuotta tapailtiin ennenkuin aikanaan esittelin lapset ja miehen toisilleen.
Olette te aikamoisia.
Yleensä - siis stereotyyppisesti - tuo toimiikin paremmin noin päin. Koska äiti ei yritä sysätä omaa vastuutaan isäpuolen harteille.
Miehet ovat taipuvaisempia sysäämään oman kasvatus-, hoito- ja viihdyttämisvastuun äitipuolelle. Ja lopulta äitipuoli uupuu.
Vrt. Kuinka moni ydinperhettä hajoaa, kun vaimo ei jaksa miestä, joka ei kanna omaa osuuttaan perheestä. Nämä miehet sitten perustavat uusperheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapselle kyllä riittää vanhempansa hoiva, lämpö ja tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä miksi et tee kotitöitä normaalisti lapsiviikolla kuten muulloinkin? Miksi miehen pitää tehdä kaikki kotityöt yksin? Sinähän suorastaa hankloitat miehen elämää lapsiviikoolla.
Minulla ei ole lapsia, mutta en kyllä ymmärrä tuollaista käytöstä. Sen ymmärrä, että annat enemmän tilaa miehelle olla lapsen kanssa. Jos tekisit oman osuutesi kotitöitä, he saisivat vielä enemmän aikaa olla yhdessä.
Tässä ei nyt ilmene minkä ikäisestä lapsesta on kyse. Jos kyseessä on melko pieni lapsi, mielestäni isän naisystävän kuuluu kyllä vähän perhettä leikkiä lapsen takia. Ei se lapsi tajua, miksi aikuiset toimivat tietyllä tavalla vaan olettaa, että isän naisystävä on ystävällinen ja läsnäoleva, koska kodinomaisesti eletään.
Sitten taas teinin kohdalla tilanne on hyvinkin eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Ei ole kyse siitä. Vaan jos perheessä asuva toinen aikuinen on etäinen ja vieras, kyllä se vaikuttaa lapseen kielteisesti. Hän ihmettelee miksi näin, ottaa itseensä, yrittää pakonomaisesti miellyttää, riippuen persoonasta.
Eli vaikka isä olisi kuinka hyvä ja osallistuva, ei voi olla niin, että saman katon alla on aikuinen, joka lasta välttelee. Ei voi olla vaikea ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Ei ole kyse siitä. Vaan jos perheessä asuva toinen aikuinen on etäinen ja vieras, kyllä se vaikuttaa lapseen kielteisesti. Hän ihmettelee miksi näin, ottaa itseensä, yrittää pakonomaisesti miellyttää, riippuen persoonasta.
Eli vaikka isä olisi kuinka hyvä ja osallistuva, ei voi olla niin, että saman katon alla on aikuinen, joka lasta välttelee. Ei voi olla vaikea ymmärtää?
En minäkään tuota ymmärrä, vaikka en ole tuo ylläoleva.
Kautta miesmuistin, kun lapsi on mennyt esim viikottain esim mummolaan tai tätilään, on ukit ja sedät ja muut ihmiset olleet omissa oloissaan. Kuinkakohan moni lapsi siitä on saanut traumoja? Jos on, niin koko maailman värstö on tramatisoituneita.
Jos joku on saanut traumoja, niinnse johtuu jostain ihan muusta kuin siitä, että toinen lukee omaa kirjaansa silloin, kun lapsi leikkii vanhemman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Jos toisella on lapsia, niin ne kuuluu pakettiin. Jos ei halua lapsiperhe arkea, niin etsii puolison, jolla ei ole lapsia. Itselläni ei ole ollut mitään ongelmaa nivoutua perheeksi , kun lapset on miehellä. Ei myöskään ole ongelmia olla parina, kun lapset ei ole meillä. En koe itseäni äidiksi vaan tärkeäksi naiseksi.
Minulla on teinejä. Minun mieheni ei tarvitse ottaa koko pakettia. Riittää, että ottaa minut, ja kohtelee lapsiani ystävällisesti. Mitään muuta häneltä en pyydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Ei ole kyse siitä. Vaan jos perheessä asuva toinen aikuinen on etäinen ja vieras, kyllä se vaikuttaa lapseen kielteisesti. Hän ihmettelee miksi näin, ottaa itseensä, yrittää pakonomaisesti miellyttää, riippuen persoonasta.
Eli vaikka isä olisi kuinka hyvä ja osallistuva, ei voi olla niin, että saman katon alla on aikuinen, joka lasta välttelee. Ei voi olla vaikea ymmärtää?
En minäkään tuota ymmärrä, vaikka en ole tuo ylläoleva.
Kautta miesmuistin, kun lapsi on mennyt esim viikottain esim mummolaan tai tätilään, on ukit ja sedät ja muut ihmiset olleet omissa oloissaan. Kuinkakohan moni lapsi siitä on saanut traumoja? Jos on, niin koko maailman värstö on tramatisoituneita.
Jos joku on saanut traumoja, niinnse johtuu jostain ihan muusta kuin siitä, että toinen lukee omaa kirjaansa silloin, kun lapsi leikkii vanhemman kanssa.
Lapsi ei ole kylässä, vaan kotonaan. Siinä on sellainen ero. Eli omassa kodissa on ihminen, joka ei halua viettää aikaa kanssasi, aika karua minusta.
Lapset ovat tavallaan osa miehen persoonaa. Siksi osallistun heidän huolehtimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Ei ole kyse siitä. Vaan jos perheessä asuva toinen aikuinen on etäinen ja vieras, kyllä se vaikuttaa lapseen kielteisesti. Hän ihmettelee miksi näin, ottaa itseensä, yrittää pakonomaisesti miellyttää, riippuen persoonasta.
Eli vaikka isä olisi kuinka hyvä ja osallistuva, ei voi olla niin, että saman katon alla on aikuinen, joka lasta välttelee. Ei voi olla vaikea ymmärtää?
Itse taas et ymmärrä, että lapsikin ymmärtää asioita. Hän ymmärtää, että hänellä on isä ja äiti, jotka hänestä huolehtii. Lisäksi isällä on naisystävä, joka elää isän luona. Idän naisystävä ei ole äiti. Ei ole ollenkaan vaikeaa. AP ei sanonut välttelevänsää lasta, sen te olette ihan itse keksineet. Hän sanoi tekevänsä lapsiviikolla enemmän omia juttujaan ja antavansa tilaa isän ja lapsen yhteiselle ajalle. AP on jopa viettänyt lapsen kanssa aikaa kahden ja se on ollut hänelle ok. Heti jos naisella on yhtään omaa elämää ja ei passaa miestä ja sen kakara , hän on pahis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Tämä ajatus itsellekin heräsi. Ei se, että miehen lapsi on talossa minusta oikeuta jättäytymään kaiken ulkopuolelle. Ja vaikkei ole lapsen äiti, kyllä minusta tuossa tilanteessa kuuluu olla lapselle turvallinen aikuinen, johon hän voi hyvillä mielin tukeutua. Raskasta se on lapselle elää aikuisen kanssa, joka häntä välttelee. Vaikka sinänsä arvostan kyllä, että annat aikaa isälle ja lapselle etkä tuppaa joka väliin. Kohtuus kaikessa.
AP ei kerro välttelevänsä lasta. Päinvastoin. On jopa viettänyt aikaa kahden sen kanssa. Kuitenkin on selkeämpää, että se isä on vastuussa lapsensa ruokailusta, pyykistä ja jälkien siivoamisesta ja sokeri hoitaa omat asiansa. Helposti han näissä käy niin, että iskä luistelee vastuustaan ja penska on sen toisen kiskoilla. AP ei ole lapsen äiti ja isä niin tulisi se tajuta.
Ja mitään välimuotoahan ei ole, missä isä sinänsä on päävastuussa, mutta se toinenkin aikuinen osallistuu ihan normaalisti elämään?
Missä kohtaa AP sanoo ettei osallistu normaalisti elämään? Onko sinulle normaalia, että nainen tekee kaiken kotityön ja lastenhoidon? Nyyh nyyh kyynel kun äijä joutuu itse mukulansa hoitamaan?
No siellä se jossain kommentissa oli, ettei siivoa, laita ruokaa tms lapsi viikolla.
Eikä lähde yhteisille matkoille tms.
Kyllä tuo on jo epänormaalia osallistumisen välttelyä, jos häntä mukaan kaivataan ja toivotaan.
Eikö teillä koskaan perheen jäsenet tee omia juttujaan? Matkusta erikseen? Aina ja kaikkialla kaikki pitää tehdä yhdessä?
Ymmärräthän, että äärimmäisyyksiin meneminen on turhaa. Joskus voidaan tehdä asioita yksin, joskus jollain porukalla ja joskus kaikki yhdessä. Niin se olisi uusperheen keskenkin luontevaa. Välillä isä tekee jonkun reissun lapsen kanssa, välillä äitipuoli mukaan. Näin rakennetaan sekä vanhemman ja lapsen suhdetta että sitä koko perheen dynamiikkaa.
Äitipuoli ei ole lapsen vanhempi. Lapsella on äiti ja isä. Perheen dynamiikka voi olla myös se, että iskän uusi hoito ei osallistu lasten elämään "äitinä". Jotkut vaan ei halua matkia ydinperhettä kun sitä ei kerran olla. Eiköhän jokainen saa itse valita millaisen roolin haluaa ottaa.
Usko tai älä, se vaikuttaa ikävällä tavalla siihen lapseen, jos samassa taloudessa asuva aikuinen pysyy väkisin etäisenä. Lapsi lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitsee lämpöä, ikätasoista hoivaa ja tukea niiltä aikuisilta, joiden kanssa on tekemisissä.
Eli jos haluaa täysin irrallisen roolin, pitää asua omassa taloudessa.
Lapsi saa lämmön ,hoivan ja tuen omilta vanhemmiltaan. Mikä ihmeen hinku teillä on pakottaa muut ihmiset omaan muottiinsa. Jos ei ole kiinnostunut ottamaan roolia lapsen , jolla siis on omat vanhemmat, elämässä niin parempi antaa olla. Ei se ,että isä hoitaa muksunsa tarkoita sitä, että lasta hyljeksytään tai kaltoinkohdellaan. Etkö usko, että tässä tapauksessa isä on kykenevä lapsensa hoitamaan?
Ei ole kyse siitä. Vaan jos perheessä asuva toinen aikuinen on etäinen ja vieras, kyllä se vaikuttaa lapseen kielteisesti. Hän ihmettelee miksi näin, ottaa itseensä, yrittää pakonomaisesti miellyttää, riippuen persoonasta.
Eli vaikka isä olisi kuinka hyvä ja osallistuva, ei voi olla niin, että saman katon alla on aikuinen, joka lasta välttelee. Ei voi olla vaikea ymmärtää?
En minäkään tuota ymmärrä, vaikka en ole tuo ylläoleva.
Kautta miesmuistin, kun lapsi on mennyt esim viikottain esim mummolaan tai tätilään, on ukit ja sedät ja muut ihmiset olleet omissa oloissaan. Kuinkakohan moni lapsi siitä on saanut traumoja? Jos on, niin koko maailman värstö on tramatisoituneita.
Jos joku on saanut traumoja, niinnse johtuu jostain ihan muusta kuin siitä, että toinen lukee omaa kirjaansa silloin, kun lapsi leikkii vanhemman kanssa.
Lapsi ei ole kylässä, vaan kotonaan. Siinä on sellainen ero. Eli omassa kodissa on ihminen, joka ei halua viettää aikaa kanssasi, aika karua minusta.
Minä väitän, että lapsella voi olla vain yksi koti. Ja sen luona, jonka kanssa lapsi on vähemmän viettänyt aikaa, ei ole kotia.
Minulla on kaksi aikuista lasta, jotka olivat 8-9 vuotta vuoroviikkolapsia. Halusivat lopettaa sen teineinä, ja molemmat sanoivat, että isän luona koti ei tuntunut kodilta. Isä kun kysyi, koska tulet kotiin, niin lapsi ajattelin, ei minä lähdem kotoa.
Koti oli siis minun luonani.
Ja isä on perhekeskeinen ihminen, hoiti ja leikitti. Mutta minä olin lasten kanssa kotona heidän olleessaan pieniä, minä siis tein kodin.
Olin aika surullinen kun tämän heiltä kuulin, ja liityin siihen kannattajkuntaan, joka uskoo, että lapsella voi olla vain yksi koti.
Aivan. Opitaan myös se jos joku haluaa säilyttää yksityisyytensä ja vapautensa, eikä ole tunkemassa vieraiden muksujen elämään.