Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ymmärrä, miksei lapsiviikolla suhtautumiseni häneen ole samanlaista
09.01.2019 |
Kahdestaan ollessamme olemme kuin luotuja toisillemme. Miehen lapsen ollessa paikalla mies on levoton, joutuu laittamaan ruuat, siivoamaan lapsen jäljet, keksimään ohjelmaa, heräämään yöllä. Kokee myös syyllisyyttä, kun olen omissa oloissani ja hän ei pysty antamaan aikaa minulle.
Olen enemmän töissä, harrastuksissa tai muuten vaan hakeudun omiin juttuihin.
Lapsi on miehen ja ei minulla ole halua olla siinä välissä. Olen yrittänyt selventää tilannetta, että saavat omaa aikaa, mutta ei tahdo ymmärtää.
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teinejä. Minun mieheni ei tarvitse ottaa koko pakettia. Riittää, että ottaa minut, ja kohtelee lapsiani ystävällisesti. Mitään muuta häneltä en pyydä.
Näinpä: Naiset tyytyvät hoitamaan pesueensa ja uudelta mieheltä ei odoteta mitään muua kuin että rakastaa naista ja puhuu mukavia naisen lapsille. Miksi naisille sysätään uusiopeheessä miehen lapsen/lasten hoito kaikkine töineen ja huvituksineen? Missä tasa-arvo?
Ja vaikkei sysätä hoitovastuuta lapsen tai kodin suhteen , niin oletetaan naisen iloitsevan miehen lasten läsnäolosta ja siitä, kuinka mies kantaa vastuunsa isänä olemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheissä, myös uusperheissä ollaan perhe. Tottakai miehellä on päävastuu lapsesta, mutta ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että hän olisi vastuussa kaikista kotitöistä, vaan edelleenkin perheessä molemmat aikuiset osallistuu ruuanlaittoon, jälkien siivoamiseen yms. Samoin perheessä tehdään juttuja perheenä, syödään yhdessä, käydään porukalla ulkoilemassa, katsotaan telkkaria koko perheen voimin (tai joku katsoo telkkaria, toinen nyhrää siinä kyljessä kännykän kanssa, kolmas katsoo telkkaria sivusilmällä samalla kun kokoaa palapeliä jne).
Toki, kun miehellä on päävastuu lapsesta, nii on ihan luontevaa että harrastat asioita "isäviikolla" enemmän yksin ja käyt välillä yksin lenkillä tms. Ja toisaalta, et lähde mukaan kaikkiin isän ja lapsen juttuihin. Mutta se, että kotona eristäydyt erikseen tai jätät miehelle päävastuun/kokonaisvastuun kotitöistä ei ole normaalia uusperhearkea.
Ei varmaan tavallista, mutta täysin oikea käytös naiselta.
Juurikin niin. Miksi naisen pitäisi olla viihdyttämässä lasta? Tai isää? Kotityöt pitää naisena saada tehdä yhtä lailla omassa rauhassa, olipa siinä miehen lapsia tai ei. Jos laitan ruokaa, leivon tai ompelen, haluan siinä oman rauhani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä ihmettelen, miksi te naiset eroatte niin helposti? Eroatte, kun mies ei siivoa tarpeeksi tai herää viikonloppuna ajoissa uimaan.
Näiden pienien - joo, rassaavien, mutta elämän loppupeleissä pienien - syiden takia altistatte lapsenne uusperheelle. Ette pysty mitenkään ennakoimaan, millainen eksän uusperhe tulee olemaan.
Minun mieheni heitettiin aikanaan pihalle näiden pienten syiden takia. Tiedän miehen olevan laiskanpuoleinen, siksi en yhtään hoida tai viihdytä hänen lapsiaan. Jos sen tekisin, niin löytäisin itseni kodinhoitajam pestistä. Eli miehen lapset vain katsovat koko viikonlopun netflixiä. Ja elävät karkilla. Omien sanojensa mukaan täällä on tylsää.
Tekisi mieli soittaa miehen exälle ja kysyä, että kannattiko ottaa ero?Oliko tuo sarkasmia?? Tottakai kannatti ottaa ero, nyt ei tarvitse katsoa enää sohvalla makaavaa vätystä. Ja lapsetkin kärsivät vain sen hetken kun on pakko käydä isällä, kohta nekin käynnit loppuvat.
No, heidän on pakko käydä täällä vielä kuusi vuotta.
Itse asiassa ei ole pakko...
On. Äidin on pakko antaa.
Koska Isä haluaa ottaa.Eli lasten ei ole pakko. Niin juurin sanoinkin, että pakko ei ole.
On lasten pakko, jos isä haluaa.
Ei ole, koska tapaamissopimus tehdään aina termillä lapsen oikeus tavata vanhempaa, ei vanhemman oikeus tavata lasta. Yli 12 vuotiasta kuunnellaan automaattisesti, eli päätöksiä ei voi enää tapaamisista tehdä hänen ylitseen, mikäli hän ei halua, ja nuorempaakin lasta pitää kuulla, mikäli tämä osoittaa olevansa kypsä päättämään siitä haluaako nähdä vanhempaansa vai ei.
Nämä lapset ovat 6-8- vuotiaita. Aika monta vuotta heidän pitää käydä. Lähtökohtaisesti vasta 12-vuotiasta kuunnellaan. Niin kauan on pakko.
Ei pidä paikkaansa, ja ei kuunnella vasta 12-suotiasta, ja 8 vuotiaalla ei ole kuuta vuotta siihen että täyttävät 12. Voit lukea lapsen oikeuksista vaikka netistä.
Pienemmästä puhuin - sen verran minäkin osaan matikkaa....
Any way - näin pieniä ei kuunnella. Ei siitä ole kausskssn, kun mies sai oikeudelta oikeuden nähdä lapisaan. Äiti ei antanut siihen lupaa.
Minusta mies voi aivan hyvin keskittyä olemaan tyttärensä kanssa lapsiviikolla ja itse teen silloin omia juttujani. Kyse ei ole mistään eristäytymisestä, vaan järkevästä toiminnasta. Lapsi tulee isänsä, ei minun luo.
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies voi aivan hyvin keskittyä olemaan tyttärensä kanssa lapsiviikolla ja itse teen silloin omia juttujani. Kyse ei ole mistään eristäytymisestä, vaan järkevästä toiminnasta. Lapsi tulee isänsä, ei minun luo.
Tuntuisi myös hullulta istua vaan sohvalla ja lukea vaikka kirjaa ja olla näin fyysisesti passissa aina kun miehen lapsi on meillä. Toki mobesti olenkin ellen tee normaali ruuanlaittoja tms kotihommia. Mutta toki järkkään enempi omia menoja lapsipäiville. Lapsi on jo 15 eikä meillä ole kyllä mitään puhuttavaa toisillemme. Välit ovat asialliset mutta etäiset. En osaa olla lasten kanssa, ei mulla ole itsellä eilä edes sisaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies voi aivan hyvin keskittyä olemaan tyttärensä kanssa lapsiviikolla ja itse teen silloin omia juttujani. Kyse ei ole mistään eristäytymisestä, vaan järkevästä toiminnasta. Lapsi tulee isänsä, ei minun luo.
Tuntuisi myös hullulta istua vaan sohvalla ja lukea vaikka kirjaa ja olla näin fyysisesti passissa aina kun miehen lapsi on meillä. Toki mobesti olenkin ellen tee normaali ruuanlaittoja tms kotihommia. Mutta toki järkkään enempi omia menoja lapsipäiville. Lapsi on jo 15 eikä meillä ole kyllä mitään puhuttavaa toisillemme. Välit ovat asialliset mutta etäiset. En osaa olla lasten kanssa, ei mulla ole itsellä eilä edes sisaria.
Vierailija kirjoitti:
minä ihmettelen, miksi te naiset eroatte niin helposti? Eroatte, kun mies ei siivoa tarpeeksi tai herää viikonloppuna ajoissa uimaan.
Näiden pienien - joo, rassaavien, mutta elämän loppupeleissä pienien - syiden takia altistatte lapsenne uusperheelle. Ette pysty mitenkään ennakoimaan, millainen eksän uusperhe tulee olemaan.
Minun mieheni heitettiin aikanaan pihalle näiden pienten syiden takia. Tiedän miehen olevan laiskanpuoleinen, siksi en yhtään hoida tai viihdytä hänen lapsiaan. Jos sen tekisin, niin löytäisin itseni kodinhoitajam pestistä. Eli miehen lapset vain katsovat koko viikonlopun netflixiä. Ja elävät karkilla. Omien sanojensa mukaan täällä on tylsää.
Tekisi mieli soittaa miehen exälle ja kysyä, että kannattiko ottaa ero?
Hämmentävän ristiriitainen teksti.
Että mies pistetty pihalle mitättömistä pikkusyistä. Mutta isäviikonloppuina ei viitsi laittaa lapsilleen ruokaa, mennä heidän kanssaan ulos tai tehdä mitään, ei viitsi edes herätä heidän kanssaan vaan nukkuu puolillepäivin lasten valvoessa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se on ku ottaa käytetyn miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde matkoille heidän kanssaan? Siellä ei ainakaan kotitöitä tarvitse tehdä.
En minäkään lähde matkoille vastaavassa tilanteessa. En tykkää matkustaa ”yksin”, ja kunnmies on lapsen kanssa, niin minähän olen sitten yksin.
Anna kun arvaan, sulla on päiväkodista asti ollut (vaihtuva) "bestis" jonka anteeksiantamattomin rikos oli leikkiä jonkun toisen kanssa tai pyytää kolmas mukaan? En ymmärrä näitä ihmisiä joiden pitää _omistaa_ tai väistää, miksei voi olla porukalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on ku ottaa käytetyn miehen.
Nimenomaan. Eipä tulis mieleenkään muiden lapsia kotonaan katsella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä ihmettelen, miksi te naiset eroatte niin helposti? Eroatte, kun mies ei siivoa tarpeeksi tai herää viikonloppuna ajoissa uimaan.
Näiden pienien - joo, rassaavien, mutta elämän loppupeleissä pienien - syiden takia altistatte lapsenne uusperheelle. Ette pysty mitenkään ennakoimaan, millainen eksän uusperhe tulee olemaan.
Minun mieheni heitettiin aikanaan pihalle näiden pienten syiden takia. Tiedän miehen olevan laiskanpuoleinen, siksi en yhtään hoida tai viihdytä hänen lapsiaan. Jos sen tekisin, niin löytäisin itseni kodinhoitajam pestistä. Eli miehen lapset vain katsovat koko viikonlopun netflixiä. Ja elävät karkilla. Omien sanojensa mukaan täällä on tylsää.
Tekisi mieli soittaa miehen exälle ja kysyä, että kannattiko ottaa ero?Hämmentävän ristiriitainen teksti.
Että mies pistetty pihalle mitättömistä pikkusyistä. Mutta isäviikonloppuina ei viitsi laittaa lapsilleen ruokaa, mennä heidän kanssaan ulos tai tehdä mitään, ei viitsi edes herätä heidän kanssaan vaan nukkuu puolillepäivin lasten valvoessa yksin.
Kysymys kuuluu, että kun miehessä ei ole mitään ”vikaa” (pettämistä, alkoholismia, epäluotettavuutta, väkivaltaa), ja hänen ainut vikansa on mukavuudenhalu - niin kannattaako sen takia erota?
A) Jos ei eroa, niin ainut ongelma kotona on se, että äiti joutuu hoitamaan lapsiaan, eikä mies siihen kauheasti osallistu.
B) Jos eroaa, niin sen jälkeen joutuu kärsimään kahdesti kuukaudessa, kun lapset elävät elämää, jollaista ei heille haluaisi, joutu kuuntelemaan lasten valitusta siitä, voi saada lapsilleen veemäisen äitipuolen tai tämän kpäisiä lapsia, ja sitä kautta lapsille voi aiheutua elämänmittaisia traumoja, ja voi vaikka altistaa lapsensa vaikka millaisille miehen kavereille ja hyväksikäytöille tms tms tms.
Outoa, kun naisten mielestä vaihtoehto A) on suurempi ongelma kuin vaihtoehto B).
Minusta TÄMÄ on ristiriitaista kuin mikä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti mies haluaisi sinun ottavan isomman roolin lapsen elämässä. Tai sit olevan palvelualttiimpi lapsen ollessa teillä, jotta pääsisi itse vähemmällä.
Hyvä, että et ole alkanut hoitamaan lapsesta aiheutuvia sotkuja ym. Pidä oma aikasi ja anna lapselle ja isälle omaa aikaa isäviikolla. Aivan mahtavaa. Kaverin miehellä on lapsi entisestä suhteesta ja isä viikolla kaveri raataa orjan lailla: hoitaa miehen lapsen ja tekee kotihommat. Mies harrastaa ja tekee pitkää päivää. Kätevää! Kaverini oli siis lapseton sinkku ennenkuin löysi tämän helmen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti mies haluaisi sinun ottavan isomman roolin lapsen elämässä. Tai sit olevan palvelualttiimpi lapsen ollessa teillä, jotta pääsisi itse vähemmällä.
Hyvä, että et ole alkanut hoitamaan lapsesta aiheutuvia sotkuja ym. Pidä oma aikasi ja anna lapselle ja isälle omaa aikaa isäviikolla. Aivan mahtavaa. Kaverin miehellä on lapsi entisestä suhteesta ja isä viikolla kaveri raataa orjan lailla: hoitaa miehen lapsen ja tekee kotihommat. Mies harrastaa ja tekee pitkää päivää. Kätevää! Kaverini oli siis lapseton sinkku ennenkuin löysi tämän helmen.
Kaverisi rikkoo sääntöä nro 1: älä hoida miehen lasta. Jos mies haluaa lastaan nähdä, niin hoitakoon itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan sama, että.mies hoitaa omaan lapsiinsa liittyvät kotityöt itse hänen lastensa ollessa meillä. Minä hpidan omaan lapseeni liittyvät jutut vastaavasti. Kun siis miehen lapset ovat meillä, lähden itse usein poiskin omiin menoihini harrastamaan. Mies ei myöskään hoida minun lastani.
Uusperhe ei ole samanlainen kuin ydinperhe. Se menee vikaan heti, jos alkaa kuvitella, että se olisi. Uusperhettä pitää koossa vain miehen ja naisen romanttinen suhde, lapset hajottavat sitä. Ydinperheessä on päinvastoin, että lapset pitävät koossa, vaikka parisuhde olisi huono.
Lisäksi moni ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että on harvinaista rakastaa tai olla erityisen kiintynyt vieraaseen lapseen, joka ei siis ole oma. Minun on jopa aika vaikea sietää mieheni lapsia, en pidä heistä. Tämä on yleisintä juuri näin päin, että nainen ei pidä miehen lapsesta kuin päinvastoin, mutta se on niin iso tabu, ettei siitä juuri puhuta kuin netissä anonyymima. Googlaamalla löytää paljon ketjuja aiheesta.
Eli ap:n toiminta on hyvin normaalia iusperheessä. Mies lienee eronnut siksi, kun ei ole kantanut arjen vastuuta lapsiperheessä ja luuli nyt löytävänsä ap:sta uuden kodin- ja lastenhoitajan itselleen. On oikein, että ap on tarkka rajoistaan.
Miksi tällaisissa tilanteissa on ylipäänsä pakko perustaa se uusperhe? Miksei voi asua erillään, kunnes lapset on aikuisia? Ensisijaisesti tämä tosin on sen vanhemman vastuulla, ei isä- tai äitipuolen. Kun on lapsia menty tekemään, niin ei pidä muuttaa yhteen ihmisen kanssa joka niitä lapsia inhoaa. Se on lasten kannalta julmaa. Tietysti luulisi, että normaalilla empatiatunnolla varustettu ihminen ymmärtäisi itsekin puhaltaa pelin poikki jos ei vanhempi vastuutaan osaa kantaa, mutta aina näin ei näemmä ole.
En ole ylloleva, mutta ajattelen samoin. Miksi ei perustaisi uusperhettä?
Meillä on jo vuosia ollut samoilla säännöillä, eikä meill ole mitään uusperheongelmia. Kukaan ei kiukuttele mistään eikä kukaan voi pahoin. Minun lapseni oli alussa vuoriviikkolapsia, mutta halusiavt vielä muuttaa tänne kokonaan.
Minusta te muut teette tästä kuviosta ongelman kuvittelemalla kuvioon asioita, joita ei ole, kuten tylyyttä tms.
Tuo kirjoittahan sanoi, ettei hän pidä kumppaninsa lapsista ja hänen on vaikea sietää heitä? Luuletko oikeasti, että lapset ovat tyhmiä? Minä olen kasvanut tuollaisessa perheessä, ja voin kertoa, ettei se äitipuolen inho jää todellakaan huomaamatta. Te ette taida ymmärtää kuinka syvästi sellainen voi lasta haavoittaa. Tai sitten ette välitä, koska trendikkäästi minäminäminä menee aina edellä.
Enkä siis mitenkään vastusta uusperheitä. Mutta vanhempien pitäisi valikoida se kumppani niiden ihmisten joukosta, jotka osaavat suhtautua lapseen aidolla lämmöllä ja empatialla, vaikka eivät erityisen aktiivista roolia ottaisikaan. Nämä hampaita kiristellen sietävät eivät sovellu alaikäisen lapsen vanhemman kanssa yhteen, ja olisi ensisijaisesti vanhemman tehtävä suojella lasta sellaiselta kasvuympäristöltä.
Minäkin ihmettelen näiden ketjujen osoittamaa kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä tilanteeseen täysin viattomia lapsia kohtaan. Ei se todellakaan mene niin, ettei mitään vahinkoa lapsen henkiselle hyvinvoinnille tapahtuisi ilman erityistä tylyyttä tai henkistä väkivaltaa. Lapset nimenomaan tajuavat kyllä ja sellainen rikkoo lapsen kokemusta siitä, että hän on hyvä ja rakastettava, ja nämä asiathan kulkevat mukana koko elämän.
Äitinä todellakin toivon, ettei miehen kanssa koskaan erota, sillä minua kammottaa ajatus siitä, että lapseni saattaisivat joutua elämään ihmisen kanssa, joka vaarantaa heidän henkisen hyvinvointinsa ja terveen itsetunnon ja -arvostuksen kehityksen.
Näin aikuisenakin on tuntunut pahalta isäni uuden puolison osoittama täysi välinpitämättömyys meitä lapsia kohtaan. Voin vain kuvitella mitä vahinkoa olisi aiheutunut, jos olisimme joutuneet elämään lapsuutemme hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan sama, että.mies hoitaa omaan lapsiinsa liittyvät kotityöt itse hänen lastensa ollessa meillä. Minä hpidan omaan lapseeni liittyvät jutut vastaavasti. Kun siis miehen lapset ovat meillä, lähden itse usein poiskin omiin menoihini harrastamaan. Mies ei myöskään hoida minun lastani.
Uusperhe ei ole samanlainen kuin ydinperhe. Se menee vikaan heti, jos alkaa kuvitella, että se olisi. Uusperhettä pitää koossa vain miehen ja naisen romanttinen suhde, lapset hajottavat sitä. Ydinperheessä on päinvastoin, että lapset pitävät koossa, vaikka parisuhde olisi huono.
Lisäksi moni ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että on harvinaista rakastaa tai olla erityisen kiintynyt vieraaseen lapseen, joka ei siis ole oma. Minun on jopa aika vaikea sietää mieheni lapsia, en pidä heistä. Tämä on yleisintä juuri näin päin, että nainen ei pidä miehen lapsesta kuin päinvastoin, mutta se on niin iso tabu, ettei siitä juuri puhuta kuin netissä anonyymima. Googlaamalla löytää paljon ketjuja aiheesta.
Eli ap:n toiminta on hyvin normaalia iusperheessä. Mies lienee eronnut siksi, kun ei ole kantanut arjen vastuuta lapsiperheessä ja luuli nyt löytävänsä ap:sta uuden kodin- ja lastenhoitajan itselleen. On oikein, että ap on tarkka rajoistaan.
Miksi tällaisissa tilanteissa on ylipäänsä pakko perustaa se uusperhe? Miksei voi asua erillään, kunnes lapset on aikuisia? Ensisijaisesti tämä tosin on sen vanhemman vastuulla, ei isä- tai äitipuolen. Kun on lapsia menty tekemään, niin ei pidä muuttaa yhteen ihmisen kanssa joka niitä lapsia inhoaa. Se on lasten kannalta julmaa. Tietysti luulisi, että normaalilla empatiatunnolla varustettu ihminen ymmärtäisi itsekin puhaltaa pelin poikki jos ei vanhempi vastuutaan osaa kantaa, mutta aina näin ei näemmä ole.
En ole ylloleva, mutta ajattelen samoin. Miksi ei perustaisi uusperhettä?
Meillä on jo vuosia ollut samoilla säännöillä, eikä meill ole mitään uusperheongelmia. Kukaan ei kiukuttele mistään eikä kukaan voi pahoin. Minun lapseni oli alussa vuoriviikkolapsia, mutta halusiavt vielä muuttaa tänne kokonaan.
Minusta te muut teette tästä kuviosta ongelman kuvittelemalla kuvioon asioita, joita ei ole, kuten tylyyttä tms.
Tuo kirjoittahan sanoi, ettei hän pidä kumppaninsa lapsista ja hänen on vaikea sietää heitä? Luuletko oikeasti, että lapset ovat tyhmiä? Minä olen kasvanut tuollaisessa perheessä, ja voin kertoa, ettei se äitipuolen inho jää todellakaan huomaamatta. Te ette taida ymmärtää kuinka syvästi sellainen voi lasta haavoittaa. Tai sitten ette välitä, koska trendikkäästi minäminäminä menee aina edellä.
Enkä siis mitenkään vastusta uusperheitä. Mutta vanhempien pitäisi valikoida se kumppani niiden ihmisten joukosta, jotka osaavat suhtautua lapseen aidolla lämmöllä ja empatialla, vaikka eivät erityisen aktiivista roolia ottaisikaan. Nämä hampaita kiristellen sietävät eivät sovellu alaikäisen lapsen vanhemman kanssa yhteen, ja olisi ensisijaisesti vanhemman tehtävä suojella lasta sellaiselta kasvuympäristöltä.
Minäkin ihmettelen näiden ketjujen osoittamaa kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä tilanteeseen täysin viattomia lapsia kohtaan. Ei se todellakaan mene niin, ettei mitään vahinkoa lapsen henkiselle hyvinvoinnille tapahtuisi ilman erityistä tylyyttä tai henkistä väkivaltaa. Lapset nimenomaan tajuavat kyllä ja sellainen rikkoo lapsen kokemusta siitä, että hän on hyvä ja rakastettava, ja nämä asiathan kulkevat mukana koko elämän.
Äitinä todellakin toivon, ettei miehen kanssa koskaan erota, sillä minua kammottaa ajatus siitä, että lapseni saattaisivat joutua elämään ihmisen kanssa, joka vaarantaa heidän henkisen hyvinvointinsa ja terveen itsetunnon ja -arvostuksen kehityksen.
Näin aikuisenakin on tuntunut pahalta isäni uuden puolison osoittama täysi välinpitämättömyys meitä lapsia kohtaan. Voin vain kuvitella mitä vahinkoa olisi aiheutunut, jos olisimme joutuneet elämään lapsuutemme hänen kanssaan.
Kyllä se lämpö ja rakkaus tulee omilta vanhemmilta . Turha syyttää uusia kumppaneita pieleen menevästä lapsuudesta. Rakastava vanhempi ei ole suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka haittaa lapsen hyvinvointia. Tulee myös muistaa, että lapsilla on jo mennyt jotain sisimmässä rikki vanhempien erottua ja mitä kaikkea onkaan tapahtunut ennen sitä. Mitä pienempi lapsi, sitä syvemmät kivut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti mies haluaisi sinun ottavan isomman roolin lapsen elämässä. Tai sit olevan palvelualttiimpi lapsen ollessa teillä, jotta pääsisi itse vähemmällä.
Hyvä, että et ole alkanut hoitamaan lapsesta aiheutuvia sotkuja ym. Pidä oma aikasi ja anna lapselle ja isälle omaa aikaa isäviikolla. Aivan mahtavaa. Kaverin miehellä on lapsi entisestä suhteesta ja isä viikolla kaveri raataa orjan lailla: hoitaa miehen lapsen ja tekee kotihommat. Mies harrastaa ja tekee pitkää päivää. Kätevää! Kaverini oli siis lapseton sinkku ennenkuin löysi tämän helmen.
Miksi kaverisi hoitaa miehen lasta? Omasta halustaan ja rakkaudesta lapseen jos niin tekee, on asia kunnossa.
Jos miellyttääkseen miestä ja tehden tämän elämän helpommaksi, niin kintuille pissii ja pahasti.
Tai sitten tuo malli vaan sopii heille. Aikuinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde matkoille heidän kanssaan? Siellä ei ainakaan kotitöitä tarvitse tehdä.
En keksi yhtään syytä matkustaa tuolla kokoonpanolla. Onko sellaisia?
Näinpä: Naiset tyytyvät hoitamaan pesueensa ja uudelta mieheltä ei odoteta mitään muua kuin että rakastaa naista ja puhuu mukavia naisen lapsille. Miksi naisille sysätään uusiopeheessä miehen lapsen/lasten hoito kaikkine töineen ja huvituksineen? Missä tasa-arvo?