Mies ehdotti yhteen muuttamista! Kertokaa kokemuksia, miten elämä muuttui?

Kannattaa miettiä, miten hankit omaa aikaa/tilaa. Varsinkin, jos olet introvertimpi luonne.

Mies muutti minun luokseni muutaman vuoden suhteen jälkeen, ja koko sen ajan, kun asuimme minun asunnossani, oli tunne, että asunto on minun ja mies on vain vieraana. Kun muutimme ensimmäiseen yhteisesti hankittuun asuntoon, tuli vasta tunne, että se on meidän koti.

Kannattaa sopia sääntöjä esim. siivouksesta sekä rahankäytöstä. Oma kotiaika täytyy jakaa toisen ihmisen kanssa. Myös suhteen jännite muuttuu, sillä yht'äkkiä ei tarvitse enää sopia toisen kanssa milloin nähdään, kun näette koko ajan. 

Tuossa on katastrofin ainekset. Muutat miehen asuntoon ja ette ole puhuneet rahasta.

Neuvoni on: älä muuta miehen asuntoon, vaan hankkikaa yhteinen. Sellainen josta pystyt maksamaan puolet.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on katastrofin ainekset. Muutat miehen asuntoon ja ette ole puhuneet rahasta.

Neuvoni on: älä muuta miehen asuntoon, vaan hankkikaa yhteinen. Sellainen josta pystyt maksamaan puolet.

Mies on siis vasta ehdottanut, en ole vielä vastannut mitään muuta kuin, että mietitään asiaa. Rahasta toki täytyy puhua ensin.

Olen opiskelija, enkä kykeneväinen ostamaan minkäänlaista asuntoa, mutta olen ihan tyytyväinen asumaan soluhuoneessanikin. :)

Puhukaa rahasta. nyt heti kärkeen. se on asia, minkä pitää toimia. Naisen ei missään tapauksessa pidä suostua juoksevien kulujen maksamiseen tai siihen, että tienaava osapuoli vaurastuu köyhemmän kustannuksella. jos asut soluhuoneessa, opiskelet varmaankin? Oletko tietoinen miten tulosi muuttuvat kun heitätte hynttyyt yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Mies muutti minun luokseni muutaman vuoden suhteen jälkeen, ja koko sen ajan, kun asuimme minun asunnossani, oli tunne, että asunto on minun ja mies on vain vieraana. Kun muutimme ensimmäiseen yhteisesti hankittuun asuntoon, tuli vasta tunne, että se on meidän koti.

Kannattaa sopia sääntöjä esim. siivouksesta sekä rahankäytöstä. Oma kotiaika täytyy jakaa toisen ihmisen kanssa. Myös suhteen jännite muuttuu, sillä yht'äkkiä ei tarvitse enää sopia toisen kanssa milloin nähdään, kun näette koko ajan. 

Tässä on kyllä hyviä pointteja. Varmaan olisi minullakin olo, että olen miehen vieraana. Joskin olen asunut koko elämäni jaetussa huoneessa / solussa, joten en ole ikinä ihan "omaa kämppää" edes kokenut.

Jonkinlaiset säännöt ovat varmasti hyvä ajatus.

Jos päädyt muuttamaan miehen asuntoon, älä missään nimessä suostu siihen että sinä maksat juoksevat kulut ja mies maksaa asumisen. Näitä sopimuksia on tehty paljon.

Kun ruoka on syöty, se on mennyttä. Mies sen sijaan saa rahansa takaisin sitten kun myy asuntonsa. Ja säästää vielä lisää kun syö sinun maksamaasi ruokaa (josta mies syö 2/3). Ei ole reilu jako.

Mulla muuttui aikanaan sikäli hyvin, että oli kotiruokaa tarjolla. Mies kokkas, minä ostin aina valmista.

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa rahasta. nyt heti kärkeen. se on asia, minkä pitää toimia. Naisen ei missään tapauksessa pidä suostua juoksevien kulujen maksamiseen tai siihen, että tienaava osapuoli vaurastuu köyhemmän kustannuksella. jos asut soluhuoneessa, opiskelet varmaankin? Oletko tietoinen miten tulosi muuttuvat kun heitätte hynttyyt yhteen?

Opiskelen, kyllä. Tiedän että tuloni tippuvat melkoisesti, en ole tarkkaa summaa tutkinut. Menoni ovat kylläkin myös hyvin pienet, mutta kenties silti tippuvat liikaa. En tiedä onko mies tiedostanut tätä kuviota, pitää toki jutella asiasta.

Asunto on jo maksettu pois, eli sen suhteen en voi omaisuutta kartuttaa.

Millainen asunto miehellä on? Omistus vai vuokra? Jos vuokra, niin hankkikaa yhteinen mutta sinun eikä hänen tulojensa mukaan. Älä suostu myöskään epäedullisiin vaihtoehtoihin asunnon sijainnin mukaan. Itse aikoinaan alistuin, ja sen takia sain matkustaa päivittäin kolme tuntia työmatkaa suuntaansa kun mies meni autolla ja syyksi paljastui se että hän ei tykkää asua kaupungissa moottoripyörän takia. Eli hänen moponsa, joka suurimman osan vuodesta seisoi parkkipaikalla piti meidät korvessa. Muutinkin omilleni pian tuon jälkeen, mutta kalliiksi tulee itsekkyys. 

Jos omistus, niin älä missään tapauksessa suostu maksamaan vuokraa miehelle, vaan ainoastaan silloin lyhennät asuntoa jos saat nimesi papereihin. 

Kauan olette olleet yhdessä? Onko suunnitelmissa kihlat, avioliitto ja lapset vai vaan yhteinen elämä aikuisten kesken? Jos mies tuntuu vähääkään siltä, että hänen kanssaan et näe viittä vuotta pidemmälle, niin pidä kiinni soluhuoneestasi. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla muuttui aikanaan sikäli hyvin, että oli kotiruokaa tarjolla. Mies kokkas, minä ostin aina valmista.

Kätevää! Meillä on oikein kivasti eri inhokit kotitöissä, joten uskoisin että molemmat olisivat tyytyväisiä niiden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on katastrofin ainekset. Muutat miehen asuntoon ja ette ole puhuneet rahasta.

Neuvoni on: älä muuta miehen asuntoon, vaan hankkikaa yhteinen. Sellainen josta pystyt maksamaan puolet.

Mies on siis vasta ehdottanut, en ole vielä vastannut mitään muuta kuin, että mietitään asiaa. Rahasta toki täytyy puhua ensin.

Olen opiskelija, enkä kykeneväinen ostamaan minkäänlaista asuntoa, mutta olen ihan tyytyväinen asumaan soluhuoneessanikin. :)

Miksi edes mietit ostamista, kun sinulla ei ole varaa ostaa? Vuokratkaa yhteinen asunto, jos yhteen on ihan pakko muuttaa heti. Onko sinulla työpaikkaa, säästöjä?

Minusta ei ole hyvä idea asettaa itseään asemaan, missä miehellä on taloudellinen ylivoima. En tarkoita että miehesi käyttäisi tilannetta tarkoituksella hyväkseen. Ihmissuhteet vain luisuvat herkästi pomo-alainen asetelmaan jos ei pidä varaansa.

Vierailija kirjoitti:

Millainen asunto miehellä on? Omistus vai vuokra? Jos vuokra, niin hankkikaa yhteinen mutta sinun eikä hänen tulojensa mukaan. Älä suostu myöskään epäedullisiin vaihtoehtoihin asunnon sijainnin mukaan. Itse aikoinaan alistuin, ja sen takia sain matkustaa päivittäin kolme tuntia työmatkaa suuntaansa kun mies meni autolla ja syyksi paljastui se että hän ei tykkää asua kaupungissa moottoripyörän takia. Eli hänen moponsa, joka suurimman osan vuodesta seisoi parkkipaikalla piti meidät korvessa. Muutinkin omilleni pian tuon jälkeen, mutta kalliiksi tulee itsekkyys. 

Jos omistus, niin älä missään tapauksessa suostu maksamaan vuokraa miehelle, vaan ainoastaan silloin lyhennät asuntoa jos saat nimesi papereihin. 

Kauan olette olleet yhdessä? Onko suunnitelmissa kihlat, avioliitto ja lapset vai vaan yhteinen elämä aikuisten kesken? Jos mies tuntuu vähääkään siltä, että hänen kanssaan et näe viittä vuotta pidemmälle, niin pidä kiinni soluhuoneestasi. 

Hänellä on omistusasunto, joka on jo kokonaan maksettu pois. Asunto on hyvällä paikalla, omani on kylläkin jopa paremmalla, koska opiskelija-asuntona on oppilaitoksen vieressä. Mutta ei tulisi moisia ongelmia, aikamoiselta kuulostaa että moottoripyörä oli syynä!

Olemme kihloissa, eli avioliitto on suunnitelmissa. Lapsetkin joskus hämärässä tulevaisuudessa. Suunnitelmissa siis viereiset kiikkustuolit vanhainkodissa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa rahasta. nyt heti kärkeen. se on asia, minkä pitää toimia. Naisen ei missään tapauksessa pidä suostua juoksevien kulujen maksamiseen tai siihen, että tienaava osapuoli vaurastuu köyhemmän kustannuksella. jos asut soluhuoneessa, opiskelet varmaankin? Oletko tietoinen miten tulosi muuttuvat kun heitätte hynttyyt yhteen?

Opiskelen, kyllä. Tiedän että tuloni tippuvat melkoisesti, en ole tarkkaa summaa tutkinut. Menoni ovat kylläkin myös hyvin pienet, mutta kenties silti tippuvat liikaa. En tiedä onko mies tiedostanut tätä kuviota, pitää toki jutella asiasta.

Asunto on jo maksettu pois, eli sen suhteen en voi omaisuutta kartuttaa.

Lähinnä tarkoitin sitä, ettei mies kartuta omaisuuttaan. Älä siis suostu missään tapauksessa maksamaan miehen yhtiövastikkeita tai mitään tällaisia, koska se on kaikki kankkulankaivoon heitettyä. En siis muuttaisi miehen luokse ellei se ole jollain säädyttömän hyvällä paikalla poreammeineen ja saunoineen. Enkä siltikään muuttaisi. Mutta neuvotelkaa. Voithan tietenkin lunastaa mieheltä hänen asunnostaan osasi pikku hiljaa kerryttämällä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on katastrofin ainekset. Muutat miehen asuntoon ja ette ole puhuneet rahasta.

Neuvoni on: älä muuta miehen asuntoon, vaan hankkikaa yhteinen. Sellainen josta pystyt maksamaan puolet.

Mies on siis vasta ehdottanut, en ole vielä vastannut mitään muuta kuin, että mietitään asiaa. Rahasta toki täytyy puhua ensin.

Olen opiskelija, enkä kykeneväinen ostamaan minkäänlaista asuntoa, mutta olen ihan tyytyväinen asumaan soluhuoneessanikin. :)

Miksi edes mietit ostamista, kun sinulla ei ole varaa ostaa? Vuokratkaa yhteinen asunto, jos yhteen on ihan pakko muuttaa heti. Onko sinulla työpaikkaa, säästöjä?

Minusta ei ole hyvä idea asettaa itseään asemaan, missä miehellä on taloudellinen ylivoima. En tarkoita että miehesi käyttäisi tilannetta tarkoituksella hyväkseen. Ihmissuhteet vain luisuvat herkästi pomo-alainen asetelmaan jos ei pidä varaansa.

Ymmärrän hyvin pointin. En ole harkinnut ostamista, sanoin vain tuohon aiempaan ehdotukseen ettei minulla ole siihen rahaa. Olemme kihloissa, siis menossa naimisiin (joskus) ja siksi jokatapauksessa muutamme yhteen joku päivä. Miehen asunto on siis kokonaan maksettu pois, en usko että hän haluaa muuttaa siitä vuokralle.

Taloudellinen epätasapaino on kyllä riski monenlaiseen, pomo-asetelmaan, tai siihen että mies turhautuu siitä että minä maksan vähemmän ja joutuu kantamaan enemmän vastuuta taloudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa rahasta. nyt heti kärkeen. se on asia, minkä pitää toimia. Naisen ei missään tapauksessa pidä suostua juoksevien kulujen maksamiseen tai siihen, että tienaava osapuoli vaurastuu köyhemmän kustannuksella. jos asut soluhuoneessa, opiskelet varmaankin? Oletko tietoinen miten tulosi muuttuvat kun heitätte hynttyyt yhteen?

Opiskelen, kyllä. Tiedän että tuloni tippuvat melkoisesti, en ole tarkkaa summaa tutkinut. Menoni ovat kylläkin myös hyvin pienet, mutta kenties silti tippuvat liikaa. En tiedä onko mies tiedostanut tätä kuviota, pitää toki jutella asiasta.

Asunto on jo maksettu pois, eli sen suhteen en voi omaisuutta kartuttaa.

Lähinnä tarkoitin sitä, ettei mies kartuta omaisuuttaan. Älä siis suostu missään tapauksessa maksamaan miehen yhtiövastikkeita tai mitään tällaisia, koska se on kaikki kankkulankaivoon heitettyä. En siis muuttaisi miehen luokse ellei se ole jollain säädyttömän hyvällä paikalla poreammeineen ja saunoineen. Enkä siltikään muuttaisi. Mutta neuvotelkaa. Voithan tietenkin lunastaa mieheltä hänen asunnostaan osasi pikku hiljaa kerryttämällä? 

Aivan, unohdin itseasiassa koko yhtiövastikkeen. En ole kovin perillä asunnon omistuksesta. Täytyy siihen varmaan jokin hyvä diili kehittää, jos haluaa että maksan niistä osan. Joku pieni omistusprosentti asunnosta minulle tms, miten nämä asiat ikinä toimivatkaan. :)

Jätä se sika. Ihan hyvin voi tapailla niin, että kumpikin asuu omillaan. Yhteenmuutto on lopun alkua suhteelle. Kaikki pikkujuttu alkaa ärsyttää siinä toisessa eikä saa olla enää ikinä rauhassa.

Munankantotelineen kanssa ei voi elää normaalia elämää.

Vierailija kirjoitti:

Jätä se sika. Ihan hyvin voi tapailla niin, että kumpikin asuu omillaan. Yhteenmuutto on lopun alkua suhteelle. Kaikki pikkujuttu alkaa ärsyttää siinä toisessa eikä saa olla enää ikinä rauhassa.

En nyt ole jättämässä sen takia, että ehdotti yhteenmuuttoa. :D Ei siis ole mitään vaatinut.

Mutta naimisiin olemme luvanneet mennä, eli olemme kihloissa, joten jossain vaiheessa tässä olisi kai luontevaa muuttaa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on katastrofin ainekset. Muutat miehen asuntoon ja ette ole puhuneet rahasta.

Neuvoni on: älä muuta miehen asuntoon, vaan hankkikaa yhteinen. Sellainen josta pystyt maksamaan puolet.

Mies on siis vasta ehdottanut, en ole vielä vastannut mitään muuta kuin, että mietitään asiaa. Rahasta toki täytyy puhua ensin.

Olen opiskelija, enkä kykeneväinen ostamaan minkäänlaista asuntoa, mutta olen ihan tyytyväinen asumaan soluhuoneessanikin. :)

Miksi edes mietit ostamista, kun sinulla ei ole varaa ostaa? Vuokratkaa yhteinen asunto, jos yhteen on ihan pakko muuttaa heti. Onko sinulla työpaikkaa, säästöjä?

Minusta ei ole hyvä idea asettaa itseään asemaan, missä miehellä on taloudellinen ylivoima. En tarkoita että miehesi käyttäisi tilannetta tarkoituksella hyväkseen. Ihmissuhteet vain luisuvat herkästi pomo-alainen asetelmaan jos ei pidä varaansa.

Ymmärrän hyvin pointin. En ole harkinnut ostamista, sanoin vain tuohon aiempaan ehdotukseen ettei minulla ole siihen rahaa. Olemme kihloissa, siis menossa naimisiin (joskus) ja siksi jokatapauksessa muutamme yhteen joku päivä. Miehen asunto on siis kokonaan maksettu pois, en usko että hän haluaa muuttaa siitä vuokralle.

Taloudellinen epätasapaino on kyllä riski monenlaiseen, pomo-asetelmaan, tai siihen että mies turhautuu siitä että minä maksan vähemmän ja joutuu kantamaan enemmän vastuuta taloudesta.

Toisin sanoen: mies määrää jo nyt omaisuutensa turvin, jos sanelee missä asutte.