Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Olin kahvilla kaverilla, minua närästi ja jätin tilkan kahvia mukin pohjalle kun vein mukin tiskipöydälle. Kaveri äkkäsi asian, alkoi huutaa ja koetti heittää mukilla, ehdin väistää ja rikkoi sekä mukin että ikkunan. Ja minun olisi pitänyt korvata molemmat !  Katkaisin myöhemmin välit koska kys. ihminen oli muutenkin hermoheikko ja kärsi selvästi pahoista ongelmista.

Elmwood kirjoitti:

Kerran kävelytin koiraani vasemmalla puolella jalkakäytävää, niin vastaantuleva vanhempi mies suuttui ihan hirveästi kun olin "väärällä" puolella. Sanoin, että kun tää koira on tässä nyt pskalla niin seison tässä, että voisin sen siitä kohta kerätä. Leppyi sitten vähän vastuulliselle koiranomistajalle :D

Minulle on suututtu siitä kun kävelytin koiraa jalkakäytävän oikeaa reunaa. Vastaan tuli mies oman koiransa kanssa ja vaikka väistin heitä tien toiselle laidalle hän alkoi huutamaan miten idiootti olen kun pitäisi kävellä vasenta puolta koska tokossa (tai jossakin koiraharrastuksessa, ulosanti oli hieman epäselkeää) on sääntönä että koira on tietyllä puolella ihmistä ja kävellään tiettyä puolta jne. Mielestäni olimme kuitenkin tavallisella kadunpätkällä emmekä missään tottelevaisuuskisoissa. Pelottava tilanne kun toinen vain hyökkää kimppuun sanallisesti ilman mitään syytä keskellä kirkasta päivää. Onneksi ei lähtenyt perään kun kävelin karkuun. Jäi yksinään huutamaan kadulle miten hän tietää nämä asiat kun on harrastanut sitä ja tätä vuodesta se ja tuo.

up

Kerran yksi kaveri ja näin poispäin. 7 kettua jänisti illalla.

Ihan mistä asiasta vaan kun ilmaisee mielipiteensä palstalla, saa vuoren varmasti peetä ja pyhää vihaa niskaan.

On vuosien varrella joku suuttunut oikeassakin elämässä, mutta ikinä ei kukaan ole huudellut sellaisia törkeyksiä kuin täällä saa niskaansa.

Minusta se on aika omituista.

En tiedä onko tämä varsinaisesti outoa, mutta mielestäni kohtuutonta. Ystäväni suuttui aikanaan siitä, kun en päässyt hänen juhannushäihinsä. Mielestäni häiden viettäminen juhannuksena on muutenkin typerää, suurimmalla osalla vieraista olisi muutakin tekemistä.

Itselläni tilanne oli sellainen, että meille oli jo sovittu juhannukseksi vieraita ja ohjelmaa, kun kutsu tuli. Minun olisi pitänyt perua omat suunnitelmani, että olisin voinut ajaa kolmen tunnin ajomatkan juhliin joissa olisin voinut olla maksimissaan kaksi tuntia, ja ajaa taas kolmen tunnin ajomatkan kotiin. Syy tälle aikarajalle oli siis se, että minulla on koira jota ei voinut ottaa mukaan, enkä saanut sille hoitajaa (juhannuksena!), ja senkin pitää päästä ulos välillä. Kun ilmoitin, että en pääse, ystävä katkaisi välit.

Vierailija kirjoitti:

Elmwood kirjoitti:

Kerran kävelytin koiraani vasemmalla puolella jalkakäytävää, niin vastaantuleva vanhempi mies suuttui ihan hirveästi kun olin "väärällä" puolella. Sanoin, että kun tää koira on tässä nyt pskalla niin seison tässä, että voisin sen siitä kohta kerätä. Leppyi sitten vähän vastuulliselle koiranomistajalle :D

Minulle on suututtu siitä kun kävelytin koiraa jalkakäytävän oikeaa reunaa. Vastaan tuli mies oman koiransa kanssa ja vaikka väistin heitä tien toiselle laidalle hän alkoi huutamaan miten idiootti olen kun pitäisi kävellä vasenta puolta koska tokossa (tai jossakin koiraharrastuksessa, ulosanti oli hieman epäselkeää) on sääntönä että koira on tietyllä puolella ihmistä ja kävellään tiettyä puolta jne. Mielestäni olimme kuitenkin tavallisella kadunpätkällä emmekä missään tottelevaisuuskisoissa. Pelottava tilanne kun toinen vain hyökkää kimppuun sanallisesti ilman mitään syytä keskellä kirkasta päivää. Onneksi ei lähtenyt perään kun kävelin karkuun. Jäi yksinään huutamaan kadulle miten hän tietää nämä asiat kun on harrastanut sitä ja tätä vuodesta se ja tuo.

Mulle on ihan lapsesta opetettu, että koira kulkee pientareella ja ihminen koiran ja muun liikenteen välissä, ja koira on aina taluttajan vasemmalla puolella. Ymmärrän hyvin miksi taluttaja on koiran ja muun liikenteen välissä, koira kun on eläin ja saattaa yhtäkkiä kiskaista pois päin. En tiedä miksi sitten on niin paljon väliä onko koira taluttajan oikealla vai vasemmalla puolella.

Joka tapauksessa mulle joku pyörällä vastaantuleva pappa alkoi riehumaan siitä (ihan pysähtyi ja hyppäsi alas pyörän selästä), että en väistänyt häntä. Kuljin aivan tien laidassa, koira oli nurmikon puolella pientareella. Mielestäni älyvapaata lähteä kiireellä riuhtomaan koiraa tien toiselle puolen pois pyöräilijän edestä ja mahdollisesti suoraan takaa tulevan eteen. Helpompi sillä pyörällä on väistää kun näkee mun taakseni tuleeko joku sieltä vai ei.

Minulla on miespuolinem ystävä jolla on viimeisen päälle pakkomielle aasialaisista (suomalaiset ovat kaikessa kurjia juntteja, kun taas aasialaiset ovat ihmeellisiä ja viehkeitä olentoja.) Korkeakoulussamme on paljon vaihto-oppilaita ja alkavalla kurssilla aloitin ryhmätyön, jossa oli mukana useampia kansalaisuuksia. Kun kerroin tästä kahvikupin äärellä kaverilleni, tämä meni suorastaan tolaltaan siitä että ryhmässämme oli yksi japanilainen tyttö. Hän alkoi heti povata kaiken mahdollisen tiedon alkaen siitä millaisia ilmeitä tällä tytöllä oli ollut, miten tämä muotoili lauseensa ja kuinka paljon osallistui töihin. Kerroin vähän ihmeissäni että tyttö puhui vähän huonoa englantia, hymyili, oli ujo ja osallistui siinä missä ryhmän 7 muutakin jäsentä. Sainkin kuulla ihan järkyttävän palopuheen siitä miten muiden ryhmäläisten pitää käyttäytyä päästäkseen japanilaisen tytön suosioon, miten aasialaiset kuulemma osoittavat halveksuntaa(!?) muita kohtaan hymyilemällä tietyllä tavalla ja kuinka pitäisi muistaa onnitella jostakin pian lähestyvästä aasialaisesta juhlasta jollakin tietyllä tavalla.

Minua alkoi vähän ärsyttää kaverini suhtautuminen, joten kerroin tälle ihan rauhallisesti että ryhmässä on 8 jäsentä, joista kaikkia kohtelen ihan tavallisella ystävällisyydellä, mutten ehdi perehtymään jokaisen kulttuuriin ja sielun syvimpiin saloihin tarjoillekseni heille erityiskohtelua aikataulumme kustannuksella. Kaverini meni tästä täysin sekaisin, rähjäsi ettenkö ymmärrä miten paljon parempia opiskelijoita aasialaiset ovat verrattuna suomalaisiin ja miten minunkin pitäisi ottaa japanilaistytöltä oppia. Pilasin koko koulumme ja Suomen maineen. Minullakin alkoi keittää yli siinä vaiheessa kun ääni kohosi ja kaveri alkoi kuvailla miten tämä japanilainen luultavasti halveksuu minua salaa ja pamautin ettei minua tippaakaan kiinnosta kunhan hommat etenee ja työt tulee tehtyä. Erosimme riidoissa.

Viikkoa myöhemmin tämä samainen kaveri kyseli muina miehinä mitä minun ja aasialaisen väleille kuuluu (mille väleille, mehän vain olimme samassa työryhmässä) ja kerroin että tämä oli tuonut ryhmällemme keksipaketin taukohuoneeseen. Kaverini suorastaan värisi innostuksesta kertoessaan että nyt japanilainen tyttö on näyttänyt minulle hyväksyvänsä minut. En vastannut mitään ja olen muutenkin ottanut etäisyyttä koko tyypistä. Minulle jäi aika vahva epäilys siitä että kyseessä oli joku outo fetissi. Luultavasti jos olisin alkanut kohtelemaan tyttöä tämän kaverin vaatimalla tavalla, tyttö olisi itsekin nolostunut ja pitänyt minua karmivana.

Vein työkavereille taukohuoneelle pullaa yms. niin tuli sitten sanomista.

Kuulemma kerjäsin kiitoksia tai jotain ja muutenkin vittumaista kun nuolee tolleen persettä.

En vie nisua enään.

Olin joku 9-10-vuotias kun kaupassa yksi kehi tysvam mainen nainen kehui pitkiä hiuksiani ja sanoi että olen kuin prinsessa. Hymyilin hänelle ja sanoin kiitos. Autossa äitini alkoi huutaa että minä en olisi saanut kiittää ja että tämä nainen oli jäl keenjää nyt eikä tarkoittanut mitä sanoi, ja että tukkani on ihan perus "harakan pesä"

Kotona istutti minut tuolille ja leikkasi minulle pottakampauksen vaikka itkin ja ane lin lopettamaan. Sanoi että remm.istä tulee jos liikut.

En vielä tänä päivänä käsitä mitä tein äitini mielestä väärin. Muistan kyllä muitakin vastaavia jo ihan pikkulapsiajalta. Kun voitin jonkun leikkimielisen juoksukisan joskus 5-vuotiaana, äiti sanoi ettei ole koskaan oikeasti rakastanut minua ja minun olisi pitänyt antaa yhden pienemmän tytön voittaa.

Nyt on jo vanhainkodissa ja aina kun vierailen, keksii jotain negatiivista sanottavaa minusta. Viimeksi minulla oli punaista kynsilakkaa ja olin sen takia kuulemma lu*ka. No, ei tule kovin usein vierailtua. Pakolliset asiat hoidan.

Pahoittelen ylimääräisiä sensuroituja sanoja, en tiennyt minkä sanan takia en saanut viestiäni läpi joten täytyi sensuroida joka toinen :D t.1919

Olin ulkoiluttamassa koiraani. Kaksi keski-ikäistä naista pälätti tien varressa. Toinen naine kysyi ensin kohteliaasti "Saako koiraa silittää?", vastasin "Valitettavasti tämä ei välitä vieraista". Nainen suutahti ja totesi "Ei taida emäntä vaan välittää!". Katsoin hetken hölmistyneenä, mutta totesin sitten että "no kyllähän sinä voit yrittää silittää", jolloin nainen alkoi lepertelmään koiralleni ja kutsumaan luokseen. Koirani katsoi häntä korvat luimussa, kerran nuuhkaisi ja lähti menemään. Naiset jäi hölmistyneenä katsomaan perään:D

Vierailija kirjoitti:

Olin ulkoiluttamassa koiraani. Kaksi keski-ikäistä naista pälätti tien varressa. Toinen naine kysyi ensin kohteliaasti "Saako koiraa silittää?", vastasin "Valitettavasti tämä ei välitä vieraista". Nainen suutahti ja totesi "Ei taida emäntä vaan välittää!". Katsoin hetken hölmistyneenä, mutta totesin sitten että "no kyllähän sinä voit yrittää silittää", jolloin nainen alkoi lepertelmään koiralleni ja kutsumaan luokseen. Koirani katsoi häntä korvat luimussa, kerran nuuhkaisi ja lähti menemään. Naiset jäi hölmistyneenä katsomaan perään:D

Ai kun olisin koirani kanssa tuollaisen tavannut, koiralla kun oli tapana iskeä hampaat vieraiden lääppijöiden käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Olin joku 9-10-vuotias kun kaupassa yksi kehi tysvam mainen nainen kehui pitkiä hiuksiani ja sanoi että olen kuin prinsessa. Hymyilin hänelle ja sanoin kiitos. Autossa äitini alkoi huutaa että minä en olisi saanut kiittää ja että tämä nainen oli jäl keenjää nyt eikä tarkoittanut mitä sanoi, ja että tukkani on ihan perus "harakan pesä"

Kotona istutti minut tuolille ja leikkasi minulle pottakampauksen vaikka itkin ja ane lin lopettamaan. Sanoi että remm.istä tulee jos liikut.

En vielä tänä päivänä käsitä mitä tein äitini mielestä väärin. Muistan kyllä muitakin vastaavia jo ihan pikkulapsiajalta. Kun voitin jonkun leikkimielisen juoksukisan joskus 5-vuotiaana, äiti sanoi ettei ole koskaan oikeasti rakastanut minua ja minun olisi pitänyt antaa yhden pienemmän tytön voittaa.

Nyt on jo vanhainkodissa ja aina kun vierailen, keksii jotain negatiivista sanottavaa minusta. Viimeksi minulla oli punaista kynsilakkaa ja olin sen takia kuulemma lu*ka. No, ei tule kovin usein vierailtua. Pakolliset asiat hoidan.

Ettei kivikissat ja kristallit liittyisi tähän?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on miespuolinem ystävä jolla on viimeisen päälle pakkomielle aasialaisista (suomalaiset ovat kaikessa kurjia juntteja, kun taas aasialaiset ovat ihmeellisiä ja viehkeitä olentoja.) Korkeakoulussamme on paljon vaihto-oppilaita ja alkavalla kurssilla aloitin ryhmätyön, jossa oli mukana useampia kansalaisuuksia. Kun kerroin tästä kahvikupin äärellä kaverilleni, tämä meni suorastaan tolaltaan siitä että ryhmässämme oli yksi japanilainen tyttö. Hän alkoi heti povata kaiken mahdollisen tiedon alkaen siitä millaisia ilmeitä tällä tytöllä oli ollut, miten tämä muotoili lauseensa ja kuinka paljon osallistui töihin. Kerroin vähän ihmeissäni että tyttö puhui vähän huonoa englantia, hymyili, oli ujo ja osallistui siinä missä ryhmän 7 muutakin jäsentä. Sainkin kuulla ihan järkyttävän palopuheen siitä miten muiden ryhmäläisten pitää käyttäytyä päästäkseen japanilaisen tytön suosioon, miten aasialaiset kuulemma osoittavat halveksuntaa(!?) muita kohtaan hymyilemällä tietyllä tavalla ja kuinka pitäisi muistaa onnitella jostakin pian lähestyvästä aasialaisesta juhlasta jollakin tietyllä tavalla.

Minua alkoi vähän ärsyttää kaverini suhtautuminen, joten kerroin tälle ihan rauhallisesti että ryhmässä on 8 jäsentä, joista kaikkia kohtelen ihan tavallisella ystävällisyydellä, mutten ehdi perehtymään jokaisen kulttuuriin ja sielun syvimpiin saloihin tarjoillekseni heille erityiskohtelua aikataulumme kustannuksella. Kaverini meni tästä täysin sekaisin, rähjäsi ettenkö ymmärrä miten paljon parempia opiskelijoita aasialaiset ovat verrattuna suomalaisiin ja miten minunkin pitäisi ottaa japanilaistytöltä oppia. Pilasin koko koulumme ja Suomen maineen. Minullakin alkoi keittää yli siinä vaiheessa kun ääni kohosi ja kaveri alkoi kuvailla miten tämä japanilainen luultavasti halveksuu minua salaa ja pamautin ettei minua tippaakaan kiinnosta kunhan hommat etenee ja työt tulee tehtyä. Erosimme riidoissa.

Viikkoa myöhemmin tämä samainen kaveri kyseli muina miehinä mitä minun ja aasialaisen väleille kuuluu (mille väleille, mehän vain olimme samassa työryhmässä) ja kerroin että tämä oli tuonut ryhmällemme keksipaketin taukohuoneeseen. Kaverini suorastaan värisi innostuksesta kertoessaan että nyt japanilainen tyttö on näyttänyt minulle hyväksyvänsä minut. En vastannut mitään ja olen muutenkin ottanut etäisyyttä koko tyypistä. Minulle jäi aika vahva epäilys siitä että kyseessä oli joku outo fetissi. Luultavasti jos olisin alkanut kohtelemaan tyttöä tämän kaverin vaatimalla tavalla, tyttö olisi itsekin nolostunut ja pitänyt minua karmivana.

Näille kannattaa todeta, etten ole ajatellut asiaa, kun en itse ole rasisti.

Kerran olin kahden ystäväni kanssa baarissa. Ystävä A näki miehen jota piti komeana. Hetken kuluttua mies tuli luoksemme ja yritti iskeä ystävää B. Tästä A saa ihan hillittömät raivarit sekä B:lle että minulle, vaikka B ei ollut kiinnittänyt mieheen alunperinkään mitään huomioita, eikä edes lämmennyt tälle, kun tuli häntä iskemään. Kaveri A oli tästä vihainen vielä pidemmänkin aikaa. Huvittavinta tapauksessa oli se, että A:lla itsellään oli usein tapana päätyä hommailemaan kavereidensa ihastuksien, exien ja joskus jopa nykyistenkin kanssa. Näköjään otti kovasti itsetunnolle, kun joku ei kerrankin ollut hänestä kiinnostunut...

Meillä on alle vuoden ikäinen vauva ja kaksi vuotias. Tämän lisäksi meillä asuu 2 teini-ikäistä miehen aiemmasta liitosta viikko-viikko systeemillä. Ja teen töitä etänä.

Naapurini ehdotti että voisin vahtia myös hänen yhtä alle kouluikäistä lastaan hänen työpäivänsä ajan ja hakea hänen ala-aste-ikäiset (2kpl) lapsensa koulusta ja vahtia näitä iltapäivät klo. 18 saakka. Ja  tietysti myös ruokkia ja tarjota välipalat. Ovat kuulemma vähän allergisia mutta että hän voisi laittaa listat minulle. Sanoi että voi maksaa pimeänä 40 euroa/viikko. 

Suuttui kun en suostunut ja alkoi säksättämään kuinka olen kotona muutenkin ja kuinka luulisi että raha kelpaa.

Kun sanoin että ei tuolla neljälläkympillä edes saa niitä hänen lapsiensa ruokia meillä viikoksi ja että teen duunia kotona niin sanoi ettei työni oikeasti edes ole mitään työtä ja sanoi arvanneensa että olen v* ttumainen. Näkyi kuulemma naamasta.

Up

Äitini suuttui minulle kun sanoin etten halua ottaa perunamuussia tänään. Hieroi perunamuussin naamaani ja uhkasi tappaa.

Puolet nuorempi koirapiirituttu, hevostyttöjä, oli suuttunut keski-ikäiselle, pitkäaikaiselle koiratuttavalleen.

Tyttöä riepoi kyseisen vanhemman osapuolen ulkomaiset kaverit sekä selville saatu bloggaus omien harrastustensa tiimoilta. Nuori neiti ei ollut viitsinyt itse opiskella asioita x - sehän on jokaikiseen oma valinta, koska kyllä meillä yritetään eväät yritetään antaa. Se on valintakysymys mitä koulussa ja kotona kouluvuosinaan tai myöhemmin tekee. Kukaan ei kyllä millään tavoin ainakaan ESTÄ ketään opiskelemasta käteviä asioita eikä ole vastuussa muiden orientoitumisista, priorisoinneista eikä viitsimisistä. Jokaisella omat juttunsa ja mahdolliset lahjansa.

Tämä flikka otti ja purki katkeruuttaan ja kateuttaan vihan vimmassa oikein julkisesti nettipalstalla X. Joko luullen, ettei asianomainen näe ja älyä kuka ja mitä, tai päinvastoin - kuka tietää. Häntä oli kovasti rieponut toisen henkilön julkiset tekemiset. Sieltä tuli näitä kaikenlaisia "kuka sekin luulee oikein olevansa" jne.

Se tantta osapuokista ei luule vaan on ihan vain tavallinen omat kiinnostuksensa omaava ihminen. Ei yhtään sen ihmeempi. Se, että on opetellut mitä nyt vaan jotain mitä joku toinen ei, koska itsellä on kiinnostusta asiaan X tai Y, kun jollain muulla ei - mihin tahansa asiaan kaikista asioista - on tasan merkki siitä, on jokin normaalin piikkiin menevä perusäly eikä ole mikään kumma idiootti, jota ei kykenisi kiinnostamaan mikään, kaikki aina tylsää, ei ole mitään tekemistä ja "emmävoi kun pitäs opetella".

No, on se keski-ikäinen, sairas ja huonokuntoinen tantta ainakin sen verran älyävä, saadessaan tiedon ylipäätään osaa käyttää Facebookiksi kutsutussa sellaisia namiskoja, millä pääsee jostain mustasydämestä eroon.

Päinvastoin kuin tämä yksi nuoriso, joka ei ollut joko osannut tai ymmärtänyt sen vertaa, tai roikkunut siellä pahasta tahdosta kadehtimassa. Luulisi nyt herran tähden kenen tahansa parikymppisen kykenevän selvittämään edes kavereilta kysymällä miten jostakusta pääsee Facebookissa eroon tai saa piilotettua. Ettei tarvitse nähdä ja seurata jotakuta, jota kadehtii ihan naama vihreänä.

Se mikä ällistyttää oikeasti ihmisluonnon ja kiittämättömyyden lisäksi on se, miten hemmetin vaikeaa elämä voi olla perusterveillä, raikkailla parikymppisillä joilla kaikki paikat pelaa, käy ja kukkuu, ja kaikki mahdollisuudet auki ja avoinna.