Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
Luin vain tätä viimeistä sivua ja en kyllä lue enempää, uskomatonta jos ihmiset suuttuvat tällaisista asioista. Olen joskus jo valmiiksi liian miellyttämisen haluinen, varmaan jos lukisin enemmän näitä en uskaltaisi enää sanoa tai tehdä mitään.
Älä suotta anna näiden kuumakallejen ja -kerttujen rajoittaa tekemisiäsi ja sanomisiasi. Nämä ketjun esimerkit osoittavat ainoastaan sen, kuinka pahoinvoivia ja jotenkin ihan omassa todellisuudessaan eläviä iso osa ihmisistä on. Minulle on tullut itse asiassa shokkina se, kuinka paljon lapsellisia, epävakaita ja aggressiivisia aikuisia tästä maasta löytyy. Useimmat ovat normaalisti työelämässä, perheellisiä eivätkä ulkoisesti vaikuta mitenkään ns. ongelmaisilta. Käytös vaan on aivan mielipuolista ja epäloogista, mutta he ovat tietysti itse sitä mieltä, että kaikki muut ovat tyhmiä ja päästään vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun asuin pikkukylässä lapsena, siellä oli tapana suuttua ihan ihme asioista. Kerran eräs tuttu - ei edes ystävä tai kaveri - suuttui, kun en tervehtinyt häntä kylänraitilla. Hän käveli tien toisella puolella, enkä huomannut häntä.... Haukkui mua kaikille ja sanoi että olen ylpistynyt. :DDDD
Tässä kylässä oli oikeasti vain yksi tie, joka kulki kylän läpi. Hirveitä muistoja...
Mä olin tätini mielestä ylpistynyt ja niin koppava, kun en sattunut huomaamaan häntä Tampereen keskustassa ruuhka-aikaan odottamassa valojen vaihtumista kadun toisella puolella. Julisti tätä Facebookissa ja ties missä koko suvulle. Siellä seisoi kuitenkin kymmeniä muitakin ihmisiä, enkä ollut nähnyt tätiäni muutamaan vuoteen. Lisäksi hän oli tuona aikana laihtunut jonkun 40 kiloa ja vaihtanut hiustyyliä, joten koko tunnistaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys.
Minäkin olen kuulemma hirveän ylpeä kun en näe autoihin sisälle tai tunne jokaisen 30 uuden työkaverin autoa kylillä. Eikö ihmiset tajua että tuulilasit heijastaa, ei niistä välttämättä näe yhtään mitään läpi (auton sisälle) kävellessä tai pyöräillessä? Kyllä autosta näkee ulos muut kulkijat melko hyvin mutta ei päinvastoin. Ja jos tunnen hädin tuskin työkaverit nimeltä niin miten voisin heidän autonsa tuntea, kun työtä tehdään kolmessa vuorossa enkä ole aina töissä, enkä varsinkaan kyttäämässä minkälaisella autolla kukakin tulee/lähtee? En tajua miten ihmiset ei tajua tätä? Useampikin ihminen on kertonut esim lapsestaan tai sisaruksestaan tai vanhemmistaan ja kuvittelee että juttujen perusteella tunnistan heidät kaupungilla vaikka en ole koskaan edes kuvaa nähnyt. Ei minulle näistä ole muut suuttuneet kuin yksi ex-ystävä (jonka Äo ei niitä kaikkein korkeimpia ole) joka vielä vuosienkin jälkeen nakkelee niskojaan kun en tervehtinyt häntä parkkipaikalla, missä hän istui uudessa autossaan :D Joskus tekis mieli käydä koputtelemassa otsaa että onko ketään kotona :D Minä siis olen se joka suutun näistä kommenteista joita saan. En todellakaan ala joka autoa tiirailemaan että kuka siellä ratin takana on tai istuu takapenkillä, vaan keskityn liikenteeseen.
Tämä on ihmeen koukuttava ketju. Ihmeen paljon on ihmisiä, joilla on käsittämättömän huono itsetunto tai suoranainen psyykkinen ongelma tai jotka ovat äärettömän kateellisia.
Itselle nousi noista aiemmista kertomuksista mieleen tapaus 90-luvulta. Olin pikkupaikan about ainoassa raflassa isomman seurueen kanssa ja istuin poikaystäväni (nykyinen mies) vieressä. Toisella puolellani istui täysin sattumalta seurueeseen kuuluva amerikkalainen tyyppi, josta en suoraan sanottuna tykännyt ollenkaan, ennemmin päinvastoin.
No, paikalle lampsii paikallinen typy, äkkää, että tyyppi on amerikkalainen ja siis aivan ihana. Ja alkaa tuuppia ja huoritella minua, että menisin pois hänen tyyppinsä kimpusta. Mitä?! Typy ei siis tuntenut tätä miestä ennestään tai mitään. Eikä auttanut mitkään selitykset, että istun tässä poikaystäväni vieressä ja typy saa mun puolesta omia amerikkalaisen ihanuuden, eikä tarvi käyttää väkivaltaa tai solvauksia, koska en ikimaailmassa edes koskisi tyyppiin vaikka maksettais. Kiva kokemus. Not.
Luonteri kirjoitti:
Kaksi asiaa tulee mieleen. Ensimmäinen oli bändipaita. Olin silloin jo lähes 40-vuotias, mutta laitoin yksi päivä päälle kun ei muutakaan just käden ulottuvilla ollut. Kaupungilla about 70-vuotias siisti porvarisnainen nainen koiran kanssa alkoi huutamaan, että "noi on narkkareita! ootsä narkkari?"". Että semmosta.
Toinen oli kainalosauvat, joita olen tarvinnut hetken aikaa pariinkiin otteeseen vuosien aikana. Pari kertaa jonkun terassin ohi klonkatessa huudettiin terassilta että "sä näyttelet!". Että semmosta. Insult to injury, vai miten ne britit sanoo. Kaikista eniten ihmisiä provosoi, kun kuntoutuessa yrität aina kävellä lyhyitä matkoja ilman sauvoja. Saat vihaisen katseen vähän väliä kun kannat sauvoja kädessä ja kävelet vaivalloisesti lyhyen matkan ilman hitaasti. Se oli itse asiassa aika yllättävää, miten paljon sauvojen kanssa kävelevä provosoi.
Minkä bändin paita sulla oli päällä?
Joskus Facebookissa yksi puolituttu jakoi Simpsons-pätkän, jossa Apu teki jotain hölmöä, en nyt muista mitä, oli laittanut tekstiksi "hehe kun tuo Abu on hauska" Kommentoin siihen sen kummempaa ajattelematta "Joo, toi on hauska, tässä yks toinen hauska pätkä Apusta myös"
Parin minuutin päästä sain järjettömän rage-yksityisviestin "Kyllähän sä tiedät että mulla on lukihäiriö niin ei tarvii koko maailmalle vi tt uilla etten osaa mitään enkä tiedä mistään mitään, elä sä vaan siellä ylemmyydessäsi japidä pääs kiinni!!"
Olin pitkään iso kysymysmerkki, kunnes tämän ihmisen rauhoituttua hän kertoi etten olisi saanut korjata että Abu on oikeasti nimeltään Apu.
Oli hel vetin raskasta seuraa muutenkin. kokoajan sai vatoa sanooko hei tai päivää väärällä äänensävyllä.
Joskus Facebookissa yksi puolituttu jakoi Simpsons-pätkän, jossa Apu teki jotain hölmöä, en nyt muista mitä, oli laittanut tekstiksi "hehe kun tuo Abu on hauska" Kommentoin siihen sen kummempaa ajattelematta "Joo, toi on hauska, tässä yks toinen hauska pätkä Apusta myös"
Parin minuutin päästä sain järjettömän rage-yksityisviestin "Kyllähän sä tiedät että mulla on lukihäiriö niin ei tarvii koko maailmalle vi tt uilla etten osaa mitään enkä tiedä mistään mitään, elä sä vaan siellä ylemmyydessäsi japidä pääs kiinni!!"
Olin pitkään iso kysymysmerkki, kunnes tämän ihmisen rauhoituttua hän kertoi etten olisi saanut korjata että Abu on oikeasti nimeltään Apu.
Oli hel vetin raskasta seuraa muutenkin. kokoajan sai vatoa sanooko hei tai päivää väärällä äänensävyllä.
Asiakas suuttui kun en just sillä sekunnilla kyennyt ottamaan pakastimesta kylmää kossua ja kaatamaan sitä nanosekunnissa lasiin koska minulla oli kädet täynnä hänen muita juomiaan. Jukolauta, haluaako herra että kasvatan kolmannen käden?
Olin tehnyt suursiivouksen mökillä vanhanaikaiseen tyylin kaikki pihalle tuulettumaan ja nurkkien nuohouksen jälkeen takas ne joita tarvitaan.
Illalla satuin huokaisemaan tuttavalle, että särkee jalkoja. Sai raivokohtauksen.
Voihyvänenaikasentään, enhän mä sillä huokauksella mitään pahaan tarkoittanut. Mun vaan särki niin prkleesti jalkoja että se pihaus pääsi mun suusta. Että an-teek-si!!
Mulle tulee muutama esimerkki tästä mieleen;
Yhdessä edellisessä työpaikassani eräs yövuoroa tekevä henkilö veti kilarit jos hänelle toivotti hyvää työvuoroa. Alkoi huutaa kirosanojen säestämänä miten maalataan piruja seinille ja nyt varmasti tapahtuu jotain paskaa kun toivotettiin hyvää työyötä.
Pienenä juoksin koulusta ulos, koulun ulko-ovet olivat sellaiset vanhat missä puita ja niiden välissä laseja, tyyliin puunpala-lasipala-puunpala-lasipala. Työnsin ovea kovaa auki ja käteni osui puunpalan sijasta lasikohtaan ja käteni meni siitä läpi. No vertahan rupesi vuotamaan reilusti ja koulun talonmies rymyää paikalle ja alkaa huutamaan mulle oven rikkomisesta vaikka varmasti näki että käsi on auki. Siitä sitten terkkarille. Vasta vanhempana tajusin että tilannehan oli tosi vaarallinen ja ranteestani olisi voinut revetä suoni auki.
Minulla oli miespuolinen kaveri, jota en millään tavoin pitänyt puoleensavetävänä. Hän kuitenkin julisti rakkauttaan minulle, tuloksetta. En hetkeen ollut tyypin kanssa tekemisissa, sitten mentiin yhdessä baariin. Seuraavana päivänä soittaa mulle ja alkaa huutamaan että tajuanko miten törkeä ihminen olen kun nuoleskelin baarissa erään kundin kanssa enkä ottanut hänen tunteitaan yhtään huomioon. Ilmoitin tälle tyypille etten koskaan aio olla hänelle mitään muuta kuin kaveri (niinkuin jo aiemminkin sanoin) eikä hänellä ole mitään oikeutta määräillä kenen kanssa saan tai en saa nuoleskella, sinkku kun olen. Poikkasin myöhemmin välini häneen kokonaan.
Itse suutuin kerran ex-miehelleni kun pyysin häntä tuomaan jotain minulle jotain kun oli menossa kaverinsa kanssa kaupungille ja toi sitten suklaata. Omassa mielessäni olin ajatellut jotain ihanaa sisustuslehteä tms. joten pettymys oli valtaisia. Ja kyllä, olin täysin kohtuuton.
Kerran tapailin miestä, joka sanoi jotain hassua / hölmöä ja leikilläni "heitin" häntä puhelimella (istuin siis ihan vieressään), vähän kuin kiusoitellen saatetaan joskus tönäistä toista tms. Hän suuttui ihan hirveesti, keräsi kimpsunsa ja kampsunsa ja oli sitä mieltä, että parempi jos ei bähdä enää. Sain hänet kuitenkin lepyteltyä ja kuvitltua vammaa hoidettiin siinä sitten jääpussilla jne. Jätin hänet kyllä sitten itse tapahtuman jälkeen.
Kerran kävelytin koiraani vasemmalla puolella jalkakäytävää, niin vastaantuleva vanhempi mies suuttui ihan hirveästi kun olin "väärällä" puolella. Sanoin, että kun tää koira on tässä nyt pskalla niin seison tässä, että voisin sen siitä kohta kerätä. Leppyi sitten vähän vastuulliselle koiranomistajalle :D
Eräs henkilö kärsii mielenterveysongelmista ja fyysistä vaivoista joiden vuoksi hän saattaa suuttua herkästi, mutta minusta on uskomatonta kuinka helposti hän suuttuu. Minulle hän suuttui esimerksi juuri viime viikolla siksi kun näki minun juovan mukista vettä enkä suostunut lopettamaan heti kun hän käski vaan join mukin tyhjäksi. Silloin hän raivostui, haukkui minua Per-ke-leen kusi pääksi, huusi hirveällä äänellä että en olisi saanut juoda ja lopuksi itki kun "Toi yksi joi vettä". Siis tiedän, että hänellä on kipuja ja paha olla mutta on uskomatonta että miten hän ei pysty lainkaan hallitsemaan kiukkuaan vaan saa tuollaisia raivokohtauksia ihan mitättömistä asioista vaikka hänellä on monia eri lääkkeitä ja hoitoja vaivoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee muutama esimerkki tästä mieleen;
Yhdessä edellisessä työpaikassani eräs yövuoroa tekevä henkilö veti kilarit jos hänelle toivotti hyvää työvuoroa. Alkoi huutaa kirosanojen säestämänä miten maalataan piruja seinille ja nyt varmasti tapahtuu jotain paskaa kun toivotettiin hyvää työyötä.
Pienenä juoksin koulusta ulos, koulun ulko-ovet olivat sellaiset vanhat missä puita ja niiden välissä laseja, tyyliin puunpala-lasipala-puunpala-lasipala. Työnsin ovea kovaa auki ja käteni osui puunpalan sijasta lasikohtaan ja käteni meni siitä läpi. No vertahan rupesi vuotamaan reilusti ja koulun talonmies rymyää paikalle ja alkaa huutamaan mulle oven rikkomisesta vaikka varmasti näki että käsi on auki. Siitä sitten terkkarille. Vasta vanhempana tajusin että tilannehan oli tosi vaarallinen ja ranteestani olisi voinut revetä suoni auki.
Minulla oli miespuolinen kaveri, jota en millään tavoin pitänyt puoleensavetävänä. Hän kuitenkin julisti rakkauttaan minulle, tuloksetta. En hetkeen ollut tyypin kanssa tekemisissa, sitten mentiin yhdessä baariin. Seuraavana päivänä soittaa mulle ja alkaa huutamaan että tajuanko miten törkeä ihminen olen kun nuoleskelin baarissa erään kundin kanssa enkä ottanut hänen tunteitaan yhtään huomioon. Ilmoitin tälle tyypille etten koskaan aio olla hänelle mitään muuta kuin kaveri (niinkuin jo aiemminkin sanoin) eikä hänellä ole mitään oikeutta määräillä kenen kanssa saan tai en saa nuoleskella, sinkku kun olen. Poikkasin myöhemmin välini häneen kokonaan.
Miten sinä kehtasit pettää miestäsi siellä baarissa hänen nähtensä?
Vierailija kirjoitti:
Eräs henkilö kärsii mielenterveysongelmista ja fyysistä vaivoista joiden vuoksi hän saattaa suuttua herkästi, mutta minusta on uskomatonta kuinka helposti hän suuttuu. Minulle hän suuttui esimerksi juuri viime viikolla siksi kun näki minun juovan mukista vettä enkä suostunut lopettamaan heti kun hän käski vaan join mukin tyhjäksi. Silloin hän raivostui, haukkui minua Per-ke-leen kusi pääksi, huusi hirveällä äänellä että en olisi saanut juoda ja lopuksi itki kun "Toi yksi joi vettä". Siis tiedän, että hänellä on kipuja ja paha olla mutta on uskomatonta että miten hän ei pysty lainkaan hallitsemaan kiukkuaan vaan saa tuollaisia raivokohtauksia ihan mitättömistä asioista vaikka hänellä on monia eri lääkkeitä ja hoitoja vaivoihinsa.
Hormonaalinenehkäisy, ei enää ikinä! juuri tuollaista, itkua raivoa itkua raivoa ja aivan päättömistä jutuista eikä mitään kontrollia, voi purskahtaa itkuun ihan vain koska naapuri huikkaisi moikat.
Älytön asia mistä minulle on suututtu on entisen nykyinen puoliso, kun en ikinä kysy mitä heille kuuluu ja kehtaan vielä elatusmaksuja huom. sitä pienentä mahdollista vaatia, kun heitä on kuitekin enemmän taloudessa kuin minulla. Aivan sekopää akka.
Terveisiä jos tunnistit itsesi.
Lenkillä sain haistattelut ja haukut.
Kävelin koirieni kanssa kadulla, kun talon pihasta tuli koira vapaana meitä päin. Yritin siinä sitten hätistellä irtokoiraa tulemasta omieni luo sähisten "hus" ja "ei tule!" ja samalla tömistelin maata koitan edestä saaden sen niukin naukin pysymään hajuraon päässä koiristani. Irtokoiran emäntä laahusti pihasta tielle, otti koiraansa pannasta ja hermostui "mitä v****a sä teet?!". Totesin siihen että "pitäisit rakkisi kiinni". Eukko hermostui ja haistatti ketut ja haukkui ketun lehmäksi.
Joo, ymmärrän ettei kaikki koirat välttämättä ole vihaisia kun tulevat noin kohti, mutta mitä jos mun hihnassa olleet koirat olisi purreet sen eukon koiraa? Eikä koskaan voi toisen koirasta tietää.. En ollut kotipaikkakunnallani lenkillä enkä siis tunne kyseistä muijaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs henkilö kärsii mielenterveysongelmista ja fyysistä vaivoista joiden vuoksi hän saattaa suuttua herkästi, mutta minusta on uskomatonta kuinka helposti hän suuttuu. Minulle hän suuttui esimerksi juuri viime viikolla siksi kun näki minun juovan mukista vettä enkä suostunut lopettamaan heti kun hän käski vaan join mukin tyhjäksi. Silloin hän raivostui, haukkui minua Per-ke-leen kusi pääksi, huusi hirveällä äänellä että en olisi saanut juoda ja lopuksi itki kun "Toi yksi joi vettä". Siis tiedän, että hänellä on kipuja ja paha olla mutta on uskomatonta että miten hän ei pysty lainkaan hallitsemaan kiukkuaan vaan saa tuollaisia raivokohtauksia ihan mitättömistä asioista vaikka hänellä on monia eri lääkkeitä ja hoitoja vaivoihinsa.
Lääkkeet voivat tehdä tuota, tsekkaa huviksesi näiden pillereiden pakkausselosteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs henkilö kärsii mielenterveysongelmista ja fyysistä vaivoista joiden vuoksi hän saattaa suuttua herkästi, mutta minusta on uskomatonta kuinka helposti hän suuttuu. Minulle hän suuttui esimerksi juuri viime viikolla siksi kun näki minun juovan mukista vettä enkä suostunut lopettamaan heti kun hän käski vaan join mukin tyhjäksi. Silloin hän raivostui, haukkui minua Per-ke-leen kusi pääksi, huusi hirveällä äänellä että en olisi saanut juoda ja lopuksi itki kun "Toi yksi joi vettä". Siis tiedän, että hänellä on kipuja ja paha olla mutta on uskomatonta että miten hän ei pysty lainkaan hallitsemaan kiukkuaan vaan saa tuollaisia raivokohtauksia ihan mitättömistä asioista vaikka hänellä on monia eri lääkkeitä ja hoitoja vaivoihinsa.
Lääkkeet voivat tehdä tuota, tsekkaa huviksesi näiden pillereiden pakkausselosteet.
Näin on esimerkiksi suosittu kipulääke tramadol vetää pään aivan sekasin, eka kiihtyy ykkösestä sataan ja seuraavaksi itkee ihan vaan itkusta. Kipulääkkeet voi tehdä todella hulluksi jopa jotkut lihasrelaksantit saa jotkut näkemään harhoja ja ei mitä tahansa pikku harhoja, vaan todella todentuntuisia.
Kaikki lääkkeet ei sovi kaikille.
Työpaikan taukotilassa otin kahvikuppini, laskin siihen vesihanasta vettä, join, huuhtelin kupin ja laitoin sen kuivumaan. Jostain syystä samaan aikaan siellä ollut työ"kaveri" suuttui siitä hirveästi ja alkoi huutamaan minulle, että en olisi saanut juoda. Kun kysyin, että miksi en niin hän vain huusi, että en olisi saanut juoda. Muutaman päivän päästä hän jäi sairauslomalle eikä häntä ole sen jälkeen näkynyt töissä. Yhä ihmettelen, että oliko hän sairastunut psykoosiin vai mikä hänellä oli.
Kaksi asiaa tulee mieleen. Ensimmäinen oli bändipaita. Olin silloin jo lähes 40-vuotias, mutta laitoin yksi päivä päälle kun ei muutakaan just käden ulottuvilla ollut. Kaupungilla about 70-vuotias siisti porvarisnainen nainen koiran kanssa alkoi huutamaan, että "noi on narkkareita! ootsä narkkari?"". Että semmosta.
Toinen oli kainalosauvat, joita olen tarvinnut hetken aikaa pariinkiin otteeseen vuosien aikana. Pari kertaa jonkun terassin ohi klonkatessa huudettiin terassilta että "sä näyttelet!". Että semmosta. Insult to injury, vai miten ne britit sanoo. Kaikista eniten ihmisiä provosoi, kun kuntoutuessa yrität aina kävellä lyhyitä matkoja ilman sauvoja. Saat vihaisen katseen vähän väliä kun kannat sauvoja kädessä ja kävelet vaivalloisesti lyhyen matkan ilman hitaasti. Se oli itse asiassa aika yllättävää, miten paljon sauvojen kanssa kävelevä provosoi.