Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
En muista onko tämä täällä jo, mutta kuitenkin.
Olin virkannut entisen ystävän vauvakutsuille nallen ja koska joulun aikaa oli, vein myös itse tehtyä sinappia. Jälkeenpäin sain ilkeän viestin, jossa pilkattiin sairauttani ja sen myötä työttömäksi joutumista, ja että annoin "halpislahjan" koska en oikeasti kuulemma välitä ystävästä tai hänen vauvastaan.
Olen pahoillani. Itse virkattu nalle kuulostaa ihanalle lahjalle, eikä ole varmaan mikään helppo tehdä
Asuttiin ekaa kuukautta miehen kanssa yhdessä ja pesin pyykkiä. Mies tuli kotiin ja raivoistui. Hänen farkut ei olleet ehtineet mukaan ja nyt joutuisi pitämään likaisia. Olin ihan, että wtf.
Rauhoituttuamme pystyimme taas keskustelemaan. Mies oli ajatellut, että pyykkiä voi pestä vain harvoin, max kerran viikossa, sillä se on kamalan kallista tai jostain muusta syystä. ANoppi ei ollut antanut kenenkään koskea pyykkikoneeseen, oli pessyt yhden koneellisen kerran viikossa (4 hlö perhe, kaikki pyykit sekaisin) ja raivonnut jos hänen mielestä joku oli tehnyt pyykkiä liikaa. Jos oli tehnyt pyykkiä liikaa tai koneeseen ei mahtunut, sai mennä likaisilla.
Muitakin jänniä juttuja alkoi nousta esiin... Ei ole helppoa olla pers.häiriöisen lapsi..
Tytön luokkakaveri oli meillä kaymässä koulun jälkeen ja kysyi mikä outo paketti minulla oli vessassa. Mulla oli menkat ja käyttämättömien siteiden paketti hyllyllä pöntön vieressä. Kerroin lyhyesti ja asia oli sillä selvä. Illalla tytön äiti soitti mulle ja huusi että miksi olin mennyt kertomaan hänen lapselleen likaisista asioista?!?
Tytot ovat neljännellä ja omalleni olen asiasta kertonut jo pari vuotta sitten, koska suvussa menkat tulevat aikaisin, itsellä alkoivat viidennellä luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Tytön luokkakaveri oli meillä kaymässä koulun jälkeen ja kysyi mikä outo paketti minulla oli vessassa. Mulla oli menkat ja käyttämättömien siteiden paketti hyllyllä pöntön vieressä. Kerroin lyhyesti ja asia oli sillä selvä. Illalla tytön äiti soitti mulle ja huusi että miksi olin mennyt kertomaan hänen lapselleen likaisista asioista?!?
Tytot ovat neljännellä ja omalleni olen asiasta kertonut jo pari vuotta sitten, koska suvussa menkat tulevat aikaisin, itsellä alkoivat viidennellä luokalla.
Jotkut "suoelevat" lapsiaa turhan pitkään normaaleilta asioilta.
Kaverini oli suht normaali vielä 15 vuotta sitten. Ongelmia lapsuuskodissaan oli jo silloin ja hän oli aika vihainen teini, mutta meidän välit oli silti hyvät. Vähitellen elämä on kolhinut yhä enemmän ja hänestä on tullut hirveän negatiivinen ja suuttuessaan tahallisen ilkeä.
Vaikea valita oudointa tai turhinta kertaa, josta hän on suuttunut. Ihan näitä perus, ettei itse vastaa tai suostu lyömään lukkoon nähdäänkö joku päivä. Kun ei pariin päivään vastausta kuulu, sovin muuta menoa. Kaveri ottaakin yhteyttä, että on tulossa meille juuri silloin. Jos sanon että sori, on jo muuta menoa, niin voi luoja sitä tykitystä. Olen pska ja itsekäs idiootti, kukaan ei kaipaisi minua jos kuolen, en edes tiedä mitä on ystävyys ja olen täysi narsisti, vain narsisti kieltäisi olevansa narsisti ja tekisi kiten teen yms yms.
Hänen viesteihin pitää vastata HETI, itse ei vastaa välttämättä viikkoon vaikka olisi sovittu että nähdään ja hän vain jättää tulematta. Aina saa miettiä onko se nyt kuollut vai mitä ihmettä.
Uhkailee itsemurhalla myös.
Huoh, niin väsyttävää :( kuitenkin osaa pyytää tavallaan anteeksi, eikä tee tätä kauhean usein niin ystävyys on jatkunut kaikki nämä vuodet.
Kun hänellä menee paremmin hän on loistotyyppi, aidosti parasta mahdollista seuraa.
Muutin poikaystäväni kanssa yhteen ja kutsuin kaverini ja hänen miehensä tupareihin. Tupari-iltana hän sitten soitti ja arpoi tuleeko vai eikö. Hän antoi puhelimen omalle poikaystävälleen, joka alkoi huutaa ja vittuilla. Poikaystävä epäili ettei bileissä ole ketään ja he olisivat ainoat vieraat.
Tässä vaiheessa lopetin puhelun ja palasin muiden vieraiden luo. Tämä kaverini ei koskaan enää ottanut yhteyttä..
Pahoittelut vielä, kun menin tällaisen kutsun esittämään.
Olin kylässä koulukaverin luona, juteltiin niitä näitä ja kahviteltiin. Kahvittelun jälkeen huomasin uuden sähköhellan kaverilla ja kehuin sitä tosi hienon näköiseksi ja aloin laulaa leikkisästi Ella sähköhella Ella kappaletta.. Noh kaveri kääntyi minuun päin ja alkoi huutamaan täyttä kurkkua että kuinka kehtaat haukkua hellaa noin, sillä on tunteet! Katsoin hölmistyneenä ja pian kaveri passitti minut ulos kämpästään. Lähdin itkien kotiin. Yritin soittaa kaverille kolme kertaa ja laitoin viestin tapahtuneesta. Ei koskaan ole tullut vastausta ja Aikaa tästä on kulunut jo 15vuotta. Olimme tapahtuman aikaan 24v molemmat. En ymmärrä vieläkään mitä tapahtui, mutta toisaalta mitä nyt tollasella oudolla kaverilla tekiskään..
Siitä että sain testamentilla perinnön
Vierailija kirjoitti:
Siitä että sain testamentilla perinnön
Kuka siitä suuttui? Hänkö, joka odotti perintöä vai joku kateellinen?
Vierailija kirjoitti:
Seisoin aamulla jonossa ennen pankin aukeamista. Minulla oli avonaiset sandaalit ja punaiseksi lakatut varpaankynnet. Takanani jonottanut täti katsoi niitä halveksuen ja alkoi meuhkata että se thaihierontapaikka on kyllä tuolla viereisessä rakennuksessa. Selvä...?
Ois kannattanu tältä täti-ihmiseltä kysyä, että se on sitten hänelle tuttu paikka?!
Vierailija kirjoitti:
Kaverini oli suht normaali vielä 15 vuotta sitten. Ongelmia lapsuuskodissaan oli jo silloin ja hän oli aika vihainen teini, mutta meidän välit oli silti hyvät. Vähitellen elämä on kolhinut yhä enemmän ja hänestä on tullut hirveän negatiivinen ja suuttuessaan tahallisen ilkeä.
Vaikea valita oudointa tai turhinta kertaa, josta hän on suuttunut. Ihan näitä perus, ettei itse vastaa tai suostu lyömään lukkoon nähdäänkö joku päivä. Kun ei pariin päivään vastausta kuulu, sovin muuta menoa. Kaveri ottaakin yhteyttä, että on tulossa meille juuri silloin. Jos sanon että sori, on jo muuta menoa, niin voi luoja sitä tykitystä. Olen pska ja itsekäs idiootti, kukaan ei kaipaisi minua jos kuolen, en edes tiedä mitä on ystävyys ja olen täysi narsisti, vain narsisti kieltäisi olevansa narsisti ja tekisi kiten teen yms yms.
Hänen viesteihin pitää vastata HETI, itse ei vastaa välttämättä viikkoon vaikka olisi sovittu että nähdään ja hän vain jättää tulematta. Aina saa miettiä onko se nyt kuollut vai mitä ihmettä.
Uhkailee itsemurhalla myös.
Huoh, niin väsyttävää :( kuitenkin osaa pyytää tavallaan anteeksi, eikä tee tätä kauhean usein niin ystävyys on jatkunut kaikki nämä vuodet.
Kun hänellä menee paremmin hän on loistotyyppi, aidosti parasta mahdollista seuraa.
Mitä hän sanoo, jos hänelle huomauttaa, ettei itse toimi niin miten vaatii toiselta?
Vierailija kirjoitti:
Olin kylässä koulukaverin luona, juteltiin niitä näitä ja kahviteltiin. Kahvittelun jälkeen huomasin uuden sähköhellan kaverilla ja kehuin sitä tosi hienon näköiseksi ja aloin laulaa leikkisästi Ella sähköhella Ella kappaletta.. Noh kaveri kääntyi minuun päin ja alkoi huutamaan täyttä kurkkua että kuinka kehtaat haukkua hellaa noin, sillä on tunteet! Katsoin hölmistyneenä ja pian kaveri passitti minut ulos kämpästään. Lähdin itkien kotiin. Yritin soittaa kaverille kolme kertaa ja laitoin viestin tapahtuneesta. Ei koskaan ole tullut vastausta ja Aikaa tästä on kulunut jo 15vuotta. Olimme tapahtuman aikaan 24v molemmat. En ymmärrä vieläkään mitä tapahtui, mutta toisaalta mitä nyt tollasella oudolla kaverilla tekiskään..
Mitvit?! :D
Mä en myöskään ymmärrä miksi eräs hyvä koulukaveri laittoi minuun välit poikki viimeisenä lukuvuonna. Eräänä aamuna normaalisti moikkasin häntä ja hän lähti vihaisesti pois vierestäni sanoen "Ei tartte v-ttu enää mulle mielistellä!" Opinnäytetyöni esittelyssä pari vuotta tuon jälkeen hän tirskui ja supatteli muiden tyttöjen kanssa. En tosiaan 10 vuotta myöhemminkään tiedä mitä on tapahtunut... Liekö minusta joku perätön juoru laitettu kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kylässä koulukaverin luona, juteltiin niitä näitä ja kahviteltiin. Kahvittelun jälkeen huomasin uuden sähköhellan kaverilla ja kehuin sitä tosi hienon näköiseksi ja aloin laulaa leikkisästi Ella sähköhella Ella kappaletta.. Noh kaveri kääntyi minuun päin ja alkoi huutamaan täyttä kurkkua että kuinka kehtaat haukkua hellaa noin, sillä on tunteet! Katsoin hölmistyneenä ja pian kaveri passitti minut ulos kämpästään. Lähdin itkien kotiin. Yritin soittaa kaverille kolme kertaa ja laitoin viestin tapahtuneesta. Ei koskaan ole tullut vastausta ja Aikaa tästä on kulunut jo 15vuotta. Olimme tapahtuman aikaan 24v molemmat. En ymmärrä vieläkään mitä tapahtui, mutta toisaalta mitä nyt tollasella oudolla kaverilla tekiskään..
Mitvit?! :D
Mä en myöskään ymmärrä miksi eräs hyvä koulukaveri laittoi minuun välit poikki viimeisenä lukuvuonna. Eräänä aamuna normaalisti moikkasin häntä ja hän lähti vihaisesti pois vierestäni sanoen "Ei tartte v-ttu enää mulle mielistellä!" Opinnäytetyöni esittelyssä pari vuotta tuon jälkeen hän tirskui ja supatteli muiden tyttöjen kanssa. En tosiaan 10 vuotta myöhemminkään tiedä mitä on tapahtunut... Liekö minusta joku perätön juoru laitettu kiertämään.
Siis pari kuukautta, äh
Olin ostanut vahingossa vääränlaista pyykijauhetta ja ehdin avata paketin ennenkuin huomasin, että se oli hajustettua. En voinut sitä käyttää ja tarjosin kylässä olleelle kaverille, ettei menisi hukkaan. Kaveri raivostui ja sanoi ettei hän mitään almuja tarvi. Kelpasi kyllä samantien jollekin roskalava-ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksaa ihmetyttää, kuinka moni työkaveri suuttuu illan ja yön aikana vaikka viimeksi nähdessä kaikki oli hyvin.
Minulle kävi näin koulussa. Sain uusia kavereita ja eräänä iltapäivänä sanottiin iloisesti moikka nähdään huomenna niinkuin normaalistikin. Seuraavana päivänä olin kuin ilmaa ja ne alkoi myöhemmin kiusaamaan eikä enää ikinä oltu kavereita. Oliko ne saanut sen yön aikana jonkun aivovaurion? Ei voi käsittää miten voi noin vaan yhtäkkiä muuttua ihan eri ihmisiksi.
Mulle käynyt niin monta kertaa noin, kaikki on hyvin päivän aikana ja ollaan iloisia yms sitten seuraavana päivänä olenkin ilmaa ja mulle ollaan äkäisiä
Tulee vaan mieleen et suunniteltu juttu et vaikka koulu päivän jälkeen noi tytöt on ollut puhelimessa yhteyksissä ja päättänyt et nyt aletaan kiusaamaan ja syrjimään eikä olla sen kavereita
En tajua mikä ihmisiä vaivaa, jos on huonosti nukuttu yö tai muu oma henkilökohtainen asia niin se ei ole mielestäni syy kiukutella
Asuin ulkomailla irlannissa ja oli jenkkiläinen kämppis, jonka kanssa tultiin hyvin toimeen, oltiin kavereita, mikä harvinaista tommosissa kimppakämpissä.
Sitten yhtenä iltana sillä vaan naksahti? Oltiin keittiössä ja osoitin yhtä työtasolla olevaa ruokapakkausta, en muista mitä, ja kysyin vaan että kenen se oli. Tää alkoi samantien rähjätä että älä koske hänen tavaroihinsa, olen muka aina tutkimassa hänen tavaroitaan jne. Ei TODELLAKAAN pitänyt paikkaansa.
Jotenkin tuntui vaan kiihtyvän ja alkoi vaatia että minun on maksettava eräs lasku, joka maksettiin vuorotellen ja oli SEN vuoro mutta pokkana vaan kielsi että ei ole hänen vuoronsa vaan mun. Olin niin tyrmistynyt tämmösestä käytöksen muutoksesta etten osannut sanoa oikeen mitään, mutta päästyäni omiin oloihini suutuin itsekin. Oli muutenkin murhetta elämässä: Stressaava työ enkä pitänyt siitä talosta enkä asuinalueesta, tulvi yli. Lähetin siis vuokraisännälle viestiä että tahdon muuttaa ja niin teinkin.
Vielä ennen muuttoa tää kämppis oli ihan ymmällä että miten mä nyt noin kun vaan yks lasku olis tarvinnut maksaa? Mutta sitten alkoi syyttää mua ja yritti panetella vuokraisännälle etten saisi takuutani takaisin, mutta turhaan.
Vielä jälkeenkin siltä tuli viestiä että minun on ostettava sille viinipullo, olen sen kuulemma velkaa, ja kerran oli illalla puhelimeni ollessa kiinni tullut siltä 12 viestiä jotka poistin lukematta. Tuli vielä viesti vastaajaankin missä vaati että mun on "heti otettava yhteyttä" häneen mutten ottanut. Sitten hiljeni.
Aika tyrmistyttävä tapaus. Oli mulla ennenkin ollut paskoja ja hulluja kämppiksiä mutta niissä se on ilmennyt heti tai melkein heti. Tommonen muodonmuutos oli outo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini oli suht normaali vielä 15 vuotta sitten. Ongelmia lapsuuskodissaan oli jo silloin ja hän oli aika vihainen teini, mutta meidän välit oli silti hyvät. Vähitellen elämä on kolhinut yhä enemmän ja hänestä on tullut hirveän negatiivinen ja suuttuessaan tahallisen ilkeä.
Vaikea valita oudointa tai turhinta kertaa, josta hän on suuttunut. Ihan näitä perus, ettei itse vastaa tai suostu lyömään lukkoon nähdäänkö joku päivä. Kun ei pariin päivään vastausta kuulu, sovin muuta menoa. Kaveri ottaakin yhteyttä, että on tulossa meille juuri silloin. Jos sanon että sori, on jo muuta menoa, niin voi luoja sitä tykitystä. Olen pska ja itsekäs idiootti, kukaan ei kaipaisi minua jos kuolen, en edes tiedä mitä on ystävyys ja olen täysi narsisti, vain narsisti kieltäisi olevansa narsisti ja tekisi kiten teen yms yms.
Hänen viesteihin pitää vastata HETI, itse ei vastaa välttämättä viikkoon vaikka olisi sovittu että nähdään ja hän vain jättää tulematta. Aina saa miettiä onko se nyt kuollut vai mitä ihmettä.
Uhkailee itsemurhalla myös.
Huoh, niin väsyttävää :( kuitenkin osaa pyytää tavallaan anteeksi, eikä tee tätä kauhean usein niin ystävyys on jatkunut kaikki nämä vuodet.
Kun hänellä menee paremmin hän on loistotyyppi, aidosti parasta mahdollista seuraa.Mitä hän sanoo, jos hänelle huomauttaa, ettei itse toimi niin miten vaatii toiselta?
Äh, pitkä vastaus ei päässyt läpi, taisin unohtaa siihen jonkun kirosanan :/ Mutta siis lyhyesti ei kannata näistä kaverille puhua, tulee vaan lokaa niskaan ja hän ilkeilee ja haluaa satuttaa niissä tilanteissa.
Ei ole aina tällainen, hyvinä aikoina hän on ihan huippu, avulias, hauska, kuunteleva. Mutta hän ei enää vuosiin ole kestänyt MITÄÄN ei siis pienintäkään kritiikkiä raivostumatta.
Tuli takauma lapsuuteen, 80–lukuun, kun olin alakoululainen.
Olin naapurin tyttöjen kanssa heidän pihassaan leikkimässä kesällä ja heidän ehkä vähän vanhemmat 2 serkkuaan olivat mukana. Mun äiti tuli sanomaan, että kohta lähdetään mökille, tuu syömään ensin.
Meillä oli jokin hyvä leikki kesken ja vähän harmitti lähteä mutta tiesin, että vanhemmat suuttuu turhasta odottelusta ja sit on kiree tunnelma pitkään. Eli sanoin lähteväni nyt.
Se vanhempi niistä naapurien serkuista nousi seisomaan kädet puuskassa ja huusi vihaisena, et ” ai on sulla muka NOIN kiire sinne mökille?” Ja sen pikkusisko ja ne naapurin tytötkin tuli kädet puuskassa seisomaan vihaisina sen vanhemman serkun viereen. Yritin selittää, että mun perhe lähtee kohta ja mun on PAKKO mennä mut ne oli vaan vihasia.
Menin kotiin ja kun ajettiin autolla noitten naapurien ohi niin ne tytöt seiso vieläkin siellä kädet puuskassa tuijottamassa meitä vihasen näkösinä.
Äiti kysyi, et ” mistäs sä ne noin suututit?” Mua v**utti ja v**uttaa yhä muistellessa tota juttua, varsinkin äidin kommenttia!
Mun eksä(30v) veti hirveet pultit aina mitä ihmeellisimmistä asioista, kerrankin hän raivostui kun olin hänen mielestään viipaloinut kurkut väärän mallisiksi ja kieltäytyi syömästä, hän leikkeli sitten pää sauhuten itselleen niitä oikean mallisia siivuja.
up