Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin olla kohtelias ja huomaavainen,mutta haukut sain. Jäin pitämään ovea auki kun näin keski-ikäisen rouvan tulevan kauppakassien kanssa samalle ovelle. Kiitokseksi sain kiukkuiset haukut siitä että väheksyn naisia,sekä kykyjä avata itse ovia?? Kerkesin vetää oven kiinni hänen nokan edestä. Pyytelin anteeksi epäkohteliaisuuttani ja toivotin hyvää päivänjatkoa. Sitten sainkin jo seuraavan ryöpytyksen.En jäänyt kuuntelemaan vaan jatkoin matkaani.
Tämähän on yleinen incel-fantasia, jolla pyritään halventamaan feminismiä. Epäilen, että tätä olisi todella tapahtunut, vaikka toisaalta kaikenlaisia höynähtäneitä riittääkin.
No minä en ole incel, mutta olen kyl törmännyt tähän ihmeelliseen ilmiöön, että kun pidät vanhemmalle naiselle ovea auki niin siitä rynnitään
Kiitän aina kauniisti. - Puolisolleni lisään vielä perään "kultaseni".
T. Vanhempi nainen
Vierailija kirjoitti:
Sain tädiltäni kenkiä, mutta kieltäydyin käyttämästä niitä.
Eli tätini muutti ja tyhjensi taloaan, antoi paljon tavaraa kaikille, itse sain mm ihanan pikkupöydän ja vanhan ompelukoneen. Mutta ne kengät, meillä on saman kokoinen jalka: 36, joten olin lähes ainoa jolle ne sopivat, mutta kaikki sukulaiset ja tutut tietävät että tätini kärsii ärhäkästä jalkasienestä josta hän valittaa kaikille, halusit kuulla asiasta tai et. Joten en halunnut edes sovittaa niitä kenkiä ja jätin ne tätini talolle. Äitini toi ne minulle ja vaati että laitan ne jalkaani ja lähetän kiitos viestin tädille. Loppujen lopuksi laitoin jalkaani pakastepussin + ohuen sukan ja otin vaaditut kuvat ja heivasin ne kolme paria kenkiä roskikseen, mutta nyt yli 4v tapahtuneesta saan vieläkin kuulla äidiltäni närkästyneitä kommentteja nirsoilusta ja siitä kuinka kiittämätön olen.
Ei saa vieroksua perintösieniä...
20 vuotta sitten kihlaus purkaantui, kun tuli riita että laitetaanko texmex-kastike jauhelihan sekaan, vai lusikoidaanko tacoon sitten purkista. Se 4 vuoden suhde meni siinä :D
Yks narsistieukko kilahti siitä että lähdin viemään roskapussia ilmoittamatta siitä hänen korkeudelleen, raapi mun kädet verille ja repi mun rahani. Tälläisiä ihania prinsessoja kyllä on olemassa, välttäkää näitä kontrollifriikkejä sekopäitä.
Hain tuolle lopulta laajennetun lähestymiskiellon, kun alkoi piinaamaan mun sukulaisiakin kun otin eron.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri antoi ilmaiseksi vanhan lipastonsa pois. Maalasin sen sekä vaihdoin vetimet,kun kaveri näki lopputuloksen niin halusikin lipastonsa takaisin ja suuttui, kun en suostunut. Olin kuulemma varas.
Minä pelastin uunista vanhan, pahoin rispaantuneen nojatuolin. Iäkkäämpi sukulainen haukkui minut tästä romun keräilystä.
Tuolin puuosat olivat täysin eheät. Niinpä purin tuolin "luurangoksi", kiristin jouset, laitoin uudet täytteet ja pehmusteet sekä hioin ja lakkasin näkyvissä olevat puuosat, kiristelin ruuvit ja uusin brikat. Lopuksi verhoilin kauniilla kankaalla. Noin 10 vuoden päästä ko. mielensäpahoittaja lopulta nöyrtyi kysymään, että "onko tuo se sama tuoli...".
Vierailija kirjoitti:
Nostetaan niin ei tarvitse tehdä uutta.
Mutta joku takuulla suuttuu sitä, kun ei tehdä uutta. Täten tarjoten uuden alkuperäiseen aiheeseen liittyvän anekdootin :D
Kaverini suuttui kun menin vahingossa kertomaan että olin myynyt muutaman vähän arvokkaamman vanhan korun ja sain pientä voittoa niistä. En saanut selvää oliko suuttumisen syynä se, etten antanut niitä hänelle (olisi siis myynyt ne itse ja saanut rahat), se että olen trokari (käytin niitä koruja pari vuotta) vai se että rohkenin laittaa ne huutokauppaan jotta sain parhaan hinnan ja vähän shoppailu rahaa itselleni. Myös se mainittiin että olisin voinut käyttää voittoni tuomaan iloa muille = maksaa baari-illan hänelle. Se tuli selväksi että jos myyn jotain esim. kirppikseltä ostamaani niin siitä ei saa tulla voittoa.
Mun kaveri hermostui kun pesin tiskipöydän alla olevan roskiskaapin, eli otin roskapussit pois, ulosvedettävät laatikot pois, imuroin kuivat roskat sieltä ja pesin koko hoidon desinfioivalla pesuaineella. Pitäisi olla huolellisempi kun laittaa roskia roskikseen, ei hänen tarvitse tuollaisia pestä! Kurkkasin kaverin roskikseen kun kävin hänen luonaan, ihan samassa paskaisessa kunnossa oli koko kaappi kuin minulla ennen siivousta.
Asiakas kertoi pettyneensä suuresti ja olevansa surullisen vihainen kun en ollut töissä kun hän kävi viikonloppuna kaupassa, olisi halunnut esitellä perheelleen lempimyyjänsä ja oli kertonut minulle että he ovat tulossa.
Olen sopinut pomoni kanssa, että teen vain arki-vuoroja ja viikonloppuja vain todella hätätapauksessa ja jos saan muuta apua kotiin. Läheiseni tarvitsee 24/7 huolenpitoa ja minä hoidan häntä viikonloput, näin säästämme palkatun hoitajan kuluissa. Huom! En asu Suomessa. Olin myös kertonut asiakkaalle etten ole töissä viikonloppuisin, mutta hän oletti että tulen sinne odottamaan että hän ilmestyy jossain vaiheessa. Onneksi pomoni on puolellani ja sopimus on kirjallisena.
Aikoinaan esihenkilö suuttui minulle siitä, kun mieheni (silloinen kihlattuni) ei tervehtinyt tullessaan hakemaan minua töistä. Mies sanoi, ettei ollut edes nähnyt koko ihmistä, kun tämä oli jossain hyllyn takana.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten kihlaus purkaantui, kun tuli riita että laitetaanko texmex-kastike jauhelihan sekaan, vai lusikoidaanko tacoon sitten purkista. Se 4 vuoden suhde meni siinä :D
Jauhenlihan sekaan ei saa laittaa muuta kuin pesuvettä.
Oli yöllä ollut vahva lumipyry, ja ajoin lumikoneella asiakkaan hallin pihan, ennen kuin piti lähteä päivätöihin naapurikaupunkiin. Iltapäivällä kotiin tullessa sain erittäin kiukkuisen soiton, en edes suunvuoroa saanut, että sinäkö niitä lumia ajoit, tässä on paperi, että meillä on nyt jo kolme rekkaa odottamassa ja piha täysin tukossa lumesta. Että tämä on jo toinen kerta kun olet jättänyt lumityöt tekemättä.
No, jonkin ajan päästä sain minäkin sanotuksi, että asia on minulle täysin tuntematon, koska se paperi liittyy siihen, että olen tehnyt syksyllä teillekin tarjouksen, mutta en tietääkseni tullut valituksi.
Kiivastunut päällikkö kysyi sitten, no kukas se sitten on, jonka pitäisi ajaa. Totesin siihen leveästi hymyillen, kuuli kyllä huvittuneisuuteni varmaan, että olen pahoillani, mutta se on oikeastaan minun etujeni vastaista siis minun etsiskellä teidän hankkimaa urakoitsijaa lunta luomaan. Mutta voin kyllä tehdä uuden tarjouksen, hinnat ovat kyllä näin kesken kauden vähän korkeammat, niin jos tehdään tässä kaupat ?
Ei suostunut, ja lopetti edelleen tuohtuneena puhelun. Oli ensimmäinen kerta, kun sain kilpailijan hommista haukut.
Oltiin ystäviä yhden kaverin kanssa lapsuudesta saakka, käytiin koulua yhdessä, kirjoitettiin yo:ksi samanaikaisesti. Sitten hän katkaisi välit 70 vuoden kuluttua, kun en tiennyt mitä eroa on prosentilla ja prosenttiyksiköllä. Hän oli matemaattisesti lahjakas, minä taas kielellisesti.
Tästä on vajaa 10 vuotta aikaa enkä vieläkään tiedä, mitä eroa noilla kahdella on. Tämä ystävä kuoli pari kolme vuotta sitten. En mennyt hautajaisiin.
Valmistin kananmunat airfryierillä ja niistä tuli hyvät, mutta ne oli tehty väärin kun en keittänyt munia vedessä kattilassa.
Kerään koruja ja käytän miltei joka päivä eri riipusta ja sormuksia jne. Työkaverini mielestä jokaisella pitäisi olla vain pari-kolme arkikorua eri asuihin ja yksi tai kaksi juhlakorua, ei muuta. Tuhahtelee aina kun näkee minut töissä ja karmeinta oli näköjään se kun sai tietää että ostan itse koruja omaan käyttööni, huusi että korut pitää saada lahjaksi!.
Perhetuttu, kutsutaan häntä vaikka rouva X:ksi oli saanut jostain tietää sukulaiseni Y olevan töissä paikassa Z, jossa X asioi säännöllisesti.
En edes tiedä mistä tämä oli käynyt ilmi kun en ole ollut aikoihin yhteyksissä X:ään. Voi olla että joskus aikoja sitten olen maininnut että on hieman kaukaisempi sukulainen siellä töissä kun kyseisestä paikasta tullut puhetta, mutta en edes nimeä tai mitään ole varmasti ikinä maininnut.
Tämä sukulainen Y raivostui ja lähetteli erittäin vihaisia viestejä kun tämä tuttumme rouva X oli asiakkaana ollessaan maininnut että niin sinähän taisit olla sukua eräälle tuttavalleni. Kuulemma olen loukannut hänen yksityisyyttään ja nyt tämän takia tuntemattomat ihmiset juoruavat hänen asioistaan ??
Vierailija kirjoitti:
Oli yöllä ollut vahva lumipyry, ja ajoin lumikoneella asiakkaan hallin pihan, ennen kuin piti lähteä päivätöihin naapurikaupunkiin. Iltapäivällä kotiin tullessa sain erittäin kiukkuisen soiton, en edes suunvuoroa saanut, että sinäkö niitä lumia ajoit, tässä on paperi, että meillä on nyt jo kolme rekkaa odottamassa ja piha täysin tukossa lumesta. Että tämä on jo toinen kerta kun olet jättänyt lumityöt tekemättä.
No, jonkin ajan päästä sain minäkin sanotuksi, että asia on minulle täysin tuntematon, koska se paperi liittyy siihen, että olen tehnyt syksyllä teillekin tarjouksen, mutta en tietääkseni tullut valituksi.
Kiivastunut päällikkö kysyi sitten, no kukas se sitten on, jonka pitäisi ajaa. Totesin siihen leveästi hymyillen, kuuli kyllä huvittuneisuuteni varmaan, että olen pahoillani, mutta se on oikeastaan minun etujeni vastaista siis minun etsiskellä teidän hankkimaa urakoitsijaa lunta luomaan. Mutta voin kyl
Miksi yleensä ajoit lumikoneella *asiakkaan* hallin pihaan, kun teillä ei edes ollut sopimusta eli hän ei ollut edes asiakas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapuri suuttui kun kysyin jouluaattona taloyhtiön tupakkipaikalla että onkos sillä kinkku jo uunissa. Ei puhunut moneen kuukauteen.
Meillä kans naapurin rouva veti kilarit, kun kysyin, että jokos se isäntä sai laittaa pullat uuniin....
Ja minä kysyin nuorena kaupan myyjänä asiakkaana olleelta vanhalta papalta näin pääsiäisen alla, että jokos ne munat on maalattu. Pappa alkoi nauraa ja vastasi "onhan ne". Onneksi ei suuttunut, vaikka kysymys lipsahti minulta ennenkuin ehdin ajatella.
Kaveri ei enää koskaan ottanut yhteyttä kun olin sovitulla tapaamispaikalla noin 1h aiemmin lasten kanssa. Ei mitään selitystä tälle. Toinen lopetti seinään yhteydenpidon kun matkustin toisen kaverin kanssa maahan jossa olimme molemmat aiemmin asuneet. Molempien kanssa olin ystävä useita vuosia.
hei, mäkin olin tuolla! mentiin von Ehrensbergille kuunteleen fonograaffia ja juomaan kognakkia
T: toinen boomeri