Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Arnold kirjoitti:
Naapuri suuttui koska olin muiden hallituksen jäsenten kanssa muuttanut yhtiöjärjestystä niin että vuodevaatteet voi tuulettaa parvekkeelta. Hän oli aikaisemmin tehnyt edellisen päätöksen. Narsistin kanssa ei ole helppoa.
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä ei voi hallitus muuttaa, siihen tarvitaan yhtiökokouksen päätös.
Järjestyssääntöjä taloyhtiön hallitus voi muuttaa, siitähän tässä näyttää olevan kysymys. Vuodevaatteiden tuuletuspaikasta voi hallitus tehdä päätöksen.
Eurovirkanainen suuttui siitä, etten käynyt "suoraan asiaan". Valitti myös, ettei löydä miestä, joka olisi valmis sitoutumaan.
ukko suuttui kun en remontissa suostunut laittamaan koko kämppää valkoiseksi "sara siepin"personaatontatyyliä...otin eron ja hän saa sisustella värittömän ihmisen kanssa mielinmäärin nyt jatkossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies suuttuu jos laitan lapsille aamupalaleivät ja juomat valmiiksi pöytään, heitä ei saisi kuulemma palvella. Tänä aamuna sama riita. En voi käsittää.
Minkä ikäiset lapset?
Miksi tällä on miinusääniä näin paljon? Jos passaa joka aamu vaikkapa 15-17v lapsia tuomalla leivätkin naaman eteen, niin kyllä se aika hemmoteltua toimintaa alkaa olemaan ja sietäisikin lopettaa.
Naapuri suuttui kun aurasin heidän lyhyen pihatien samalla kun aurasin omani. Mies nosti aivan karmean huudon. Sanoi että miten voin olla niin saatanan tyhmä että kysymättä tulet aurailemaan toisten pihoja. Lopuksi vielä sanoi että olet tyhmä ja aivan saatanan ruma ja vesä käteesi. IKinä ei kannata toisia auttaa kysymättä, sen tästä opin.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan joku hullu vanha akka suuttui kadulla siitä, että minulla oli peittävässä tunikamaisessa puserossa koristeena kaistale pitsiä. Huom. pitsi oli vieläpä kankaan päällä, joten siitä ei näkynyt mitään läpi. Jotain se huusi ohimennessään "vai kuvittelee olevansa seksikäs kun puserossa on pitsiä!" Onneksi vanhat hullut akat alkaa kuolemaan pois.
Tuosta tuli mieleen, kun opiskeluaikana 90-luvulla yksi tyttö paheksui kovasti muille sitä, että minulla näkyi neulepuseron kaula-aukosta aluspaidan pitsinen kaulus, joka oli matalan poolokauluksen mallinen. Neule oli peruscollege mallinen eli ei mitenkään paljastava. Pieni pilkahdus pitsi oli kuitenkin kauhea asia. Pistää miettimään mitä hän tuumii nykymuodista, jossa rintaliivit näkyvät läpikuultavan paidan alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies suuttuu jos laitan lapsille aamupalaleivät ja juomat valmiiksi pöytään, heitä ei saisi kuulemma palvella. Tänä aamuna sama riita. En voi käsittää.
Jotkut miehet on kateellisia jopa omille lapsilleen puolisonsa huomiosta. On kyllä hiton outoa.
Meillä oli noin,isä kateellinen ja mustasukkainen jos äiti huomioi meidät piti olla hiljaa ja näkymätön, isä näki erityisesti punaista jos äiti halasi meitä.
Exällä oli tapana tulla ilkkumaan jos vietin aikaani lapsen kanssa. Niin isää ja poikaa pyh
En kertonut työkaverille olevani raskaana. Ihmetyttää, kun emme edes ole läheisiä työkavereita. En ole kenenkään kanssa läheinen
Anoppi suuttui/loukkaantui kun en antanut lukea 3- ja 5-vuotiaille lapsille raamatunkertomuksia joissa jumala käskee miestä uhraamaan, eli tappamaan poikansa ja veli (meinaa?) tappaa veljensä. Anoppi vaihtoi kotiinpaluumatkansa heti samalle päivälle, eikä ollut yhtään yhteyksissä moneen kuukauteen.
Aivastus oli kuulemma aivan liian hirveä asia, sain kuulla melkoset haukkumiset.
auramies kirjoitti:
Naapuri suuttui kun aurasin heidän lyhyen pihatien samalla kun aurasin omani. Mies nosti aivan karmean huudon. Sanoi että miten voin olla niin saatanan tyhmä että kysymättä tulet aurailemaan toisten pihoja. Lopuksi vielä sanoi että olet tyhmä ja aivan saatanan ruma ja vesä käteesi. IKinä ei kannata toisia auttaa kysymättä, sen tästä opin.
Tuollainen raivoaminen on väärin, mutta kyllä minuakin ärsytti, kun meidän naapurimme oli meidän pihatiemme aurannut. Meidän tiemme siis erkanee "päätieltä" ja sen varrella ei asu muita kuin me. Olemme ostaneet aurauspalvelun, ja se kattaa myös meidän suuren pihamme. Kerran oli satanut ihan todella paljon lunta, ja naapurin aurauksen takia oikea auraaja ei tiennyt tulla enää auraamaan pihaamme, koska hän luuli senkin olevan aurattu kun pihatiemmekin oli. Meille tuli siis naapurin hyväntahtoisuudesta enemmän vaivaa kuin iloa.
Vierailija kirjoitti:
Se että tartuin imuriin töissä.
Oli se niin väärin itseltäni, kun edes minuuttiakaan ei olisi mennyt siihen, kun olisin imuroinut lastut yhdestäkohtaa lattiasta.
Oletkohan samassa talossa töissä mun kanssa :D Vaikuttaa siltä että imuriin ei koske kukaan pajassa. Kello kun lyö neljä niin hanskat tippuu ukoilta siihen paikkaan, koneet saa jäädä yöksi juuri siihen mihin sattuvat jäämään, mitään koneen päällisiä ei koskaan putsata purusta. Ei siinä muuta mutta meidän siivoojen on mentävä tuohon tilaan joka aamu ja tehtävänä on yrittää muka lakaista lattiaa. Kyllä se melko typerältä tuntuu kun rojua ja purua on joka paikka täynnä ja koneiden päältä tippuu takaisin lattialle purut. Johtoja, työkaluja ym jätetty lattioille, ei siellä oikein mahdu harjan kanssa edes kulkemaan. En tajua missä nämä ihmiset ovat oppinsa saanet mutta on kyllä sotkuisin verstas minkä olen nähnyt! Yleensähän jokainen siivoaa jälkensä ja putsaa koneen päälliset käytön jälkeen tai ainakin päivän lopussa. Täällä ei. Saavat mellastaa miten haluavat talossa. Että varmaan ei saa sielläkään sitten kukaan imruoida vahingossakaan :D
Ehkä se, että en tiedä.
Suututtu on ja ilmeisen vahvasti, muttei suostu kertomaan miksi ja keskustella asiasta. Velloo sitten vihasena ja pitää mykkäkoulua.
En vaan enää mene tuohon käytökseen. Elän normaalisti ja puhun hänelle normaalisti. En välttele tilanteita. Ei se kolmea päivää enempiä jaksa vihotella.
Ex suuttui minulle siitä kun menin hakemaan poikaamme ja jätin auton tien reunaan ainoalle salitulle parkkipaikalle. Talon pihassa on asukkaille varattuja maksullisia paikkoja, sinne ei tietenkään saa ajaa. Katu on päättyvä, joten siitä ei aja ohitse ketään eli ei ole vaarallinen paikka. Sinne tulee noin 10 m pidempi matka kuin varatuille paikoille, ex sanoi että on lapsen riistoa pistää hänet kävelemään tuo matka reppu selässä. :D Poika on 14-vuotias jo.
Suzyanne kirjoitti:
Ex suuttui minulle siitä kun menin hakemaan poikaamme ja jätin auton tien reunaan ainoalle salitulle parkkipaikalle. Talon pihassa on asukkaille varattuja maksullisia paikkoja, sinne ei tietenkään saa ajaa. Katu on päättyvä, joten siitä ei aja ohitse ketään eli ei ole vaarallinen paikka. Sinne tulee noin 10 m pidempi matka kuin varatuille paikoille, ex sanoi että on lapsen riistoa pistää hänet kävelemään tuo matka reppu selässä. :D Poika on 14-vuotias jo.
Eli exän mielest' minun pitäisi aina ajaa varatuille paikoille jos niillä on tilaa, huolimatta siitä että se on kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies suuttui minulle siitä, kun tulin kahdeksan päivän mittaisen lomamatkan kolmantena päivänä kipeäksi, enkä jaksanut kulkea hänen kanssaan missään tai lähteä ulos iltaisin. Miehellä asuu sukulaisia siinä kaupungissa johon matkustimme, ja hän halusi, että tapaamme heitä useamman kerran matkan aikana. Olotilastani huolimatta mies vaati minua lähtemään mukaan näihin tapaamisiin. Hän oli kiukkuinen, kun vain nuokuin puolikuntoisena kahvipöydässä, niiskutin, aivastelin, ja vedin Panadolia. Parin päivän jälkeen olo oli entistä hirveämpi, ja menin lääkäriin missä minulla todettiin streptokokki ja sain siihen tymäkät antibiootit. Olin lopulta reissun viimeiset viisi päivää vuoteenomana.
Pari päivää kotiin saapumisestamme miehen ystävä olisi halunnut tulla kylään, muttei lopulta uskaltanut, kun kuuli minun olleen kipeä (hän on noin yleensäkin melko pöpökammoinen). Mies oli kiukkuinen myös tästä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, eikä mieheni ole ainoa joka on suuttunut sairastumisesta. En voi käsittää. Aivan kuin sairastuminen olisi tahdon asia.
Vastahan tästä oli lehdessä juttu.
Minulta on mennyt tämä ihan ohi. Missä lehdessä se oli?
t. 4505
Naapuri suuttui kun lapseni halusi pyöräillä kouluun enkä siitä syystä vienyt tyttöäni autolla. Oli suunnitellut koko päivän sen varaan että saa minulta kyydin, odotan häntä ja vien toiseen paikkaan ja lopulta takaisin kotiin. Olen kerran tehnyt näin kun sattumalta sopi omiin menoihin ja olin vapaalle. Naapuri oli ihan raivona kun joutuikin menemään omalla autollaan 5 km matkan ja etsimään itse parkkipaikat. Oli vielä kesäkeli joten ei tarvinnut putsasta lumia tms. Siinä ovella sitten kuuntelin kahvikuppi kädessä naapurin vaahtoamista kun tyttöni lähti kouluun ja mietin että tuliko naapurilleni kertaakaan mieleen että olisi ehkä kannattanut kysyä asiasta vaikka edellisenä päivänä. Raivoaminen loppui kun hän tajusi että on "myöhässä", eli ei enää ehdi kaupan eteen jonottamaan ennenkuin ovet avautuvat eikä siten pääse valittamaan kauppaan siitä kun joutuu odottamaan.
Mua siis ärsyttää nuo olettajat, kaksi naapuriani, "Ainahan sä meet samaan aikaan, niin kai voin tulla kyydillä, eihän se ole kuin pikku koukkaus..." Niin 10 km suuntaansa ja vähintään 40 minsaa ajamista kaupungin ruuhkassa. Tai jos olen kotona, niin "Kai sä voit heittää eihän sulla oo tekemistä, istut vaan koneella...?" No eipä mulla muuta kuin se että teen töitä sillä koneella, kun olen etätöissä ja puolet ajasta palavereissa.
Ja sitten suututaan, olen inha ihminen joka jättää toisen pulaan kun en hyppää sillä sanomalla kesken etäkokouksen kuskiksi. Nämä naapurit eivät mitenkään voi koskaan sanoa esim. edellisenä päivänä, että pitäisi päästä käymään suurinpiirtein kummin kaiman kissan pentuja katsomassa, jolloin olisi voinut esim. sopia molemmilla käyvän ajan, vaan ilmestyvät oven taaksen ja kertovat että nyt pitää päästä. Ja sitten ihmetellään kun taas kerran kerron että teen töitä, en voi vain häipyä kesken kokouksen.
Oma naapurini oletti että olen työtön kun firmassa siirryttiin etätöihin ja istuin kotona vierashuoneesta tehdyssä toimistossa. Päätti että valehtelen etätöistä säilyttääkseni kasvoni. Yritti "piristää" minua raahaamalla mukaan koiralenkille: soitti ovikelloa ja tuli lopulta koputtamaan ikkunaan kun olin kokouksessa kuulokkeet päässä enkä vastannut puhelimeen. Koputtelu ja huhuilu alkoi lopulta häiritä eikä hän suostunut lopettamaan ennenkuin pyysin anteeksi kokouksen muilta osanottajilta, päästin naapurin toimistooni ja pyysin esimiestäni kertomaan hänelle että olemme töissä. Eipä ole minua sen jälkeen häiritty yli kahteen vuoteen, rivitaloyhtiön juoruilijat kertoivat että olin kuulemma nolannut hänet julkisesti, eikä hän halua enää olla tekemisissä kanssani.
Maksoin laskun eräpäivänä .