Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Ex-poikaystävä suuttui siitä kun suutuin pettämisestä, kas kun hän ei tiennyt ettei saa pettää.

Joskus muinoin entinen työkaveri ilmoitti olevansa sairaana ja sen vuoksi jäävänsä pois töistä. Toivottelin pikaista paranemista. Työkaveri loukkaantui tästä silminnähden ja sanoi jotakin, mistä loukkaantuminen tuli selvästi ilmi. Ilmeisesti otti ystävälliseksi tarkoitetun toivotukseni ikään kuin piikkinä, toiveena, että hän tulisi mahdollisimman pian töihin, ja että hän ei saisi ikään kuin sairastaa rauhassa sen aikaa kuin on kipeä... Outoa.

Joskus teini-ikäisen äitini suuttui kun kävin keittiössä keskellä yötä ottamassa kuukautiskipujen takia särkylääkkeen ja hän heräsi. Siis hänen olis pitäny olla ilonen siitä että mulla oli kuukautiset, koska se tarkotti että en ollu ainakaan raskaana :D

Kävin parikymppisenä opiskelijana baarissa kavereiden kanssa (asuin yksin, maksoin omilla rahoilla, en ollut vahvassa humalassa, en viipynyt pilkkuun asti enkä etsinyt/löytänyt seksiseuraa tms.), mistä äitini suuttui. Äitini suuttui myös, kun saman ikäisenä olin poikaystäväni luona yötä.

En ole koskaan ollut läheinen äitini kanssa.

[Joku yleisvihamielinen ihminen käy miinustamassa kaikkia viestejä :D]

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Kerran ala-asteikäisenä 90-luvulla kirppiksellä rikoin maljakon (vahingossa), kun laitoin sinne sellaisen keinokukan takaisin, että jotenkin se vaan kaatui pöydälle. Olin siellä faijan kanssa, kun hän suuttui siitä ihan hirveästi, kun joutui 50mk eli n. 8,5€ maksamaan turhasta. Olisin kyllä maksanut sen itsekin, mutta ei ollut lompakkoa mukana. Mun mittapuun mukaan toi 50mk ei edes silloinkaan ollut mikään älyttömän suuri summa, joten siihen nähden aiheutunut suuttumus oli mun mielestä ylimitoitettua.

Kyllä 90-luvulla 50 markkaa oli todella iso raha, varsinkin kirpparilla. Ihmekään että suuttui.

90-luvulla 50 markkaa oli mun koko illan budjetti ravintolaan keskiviikkoiltana opiskelijana. Yksiön (tosi pienen) vuokra oli 1000 markkaa kuussa ja sitä ennen puolikas kimppakämpän (kolmio) vuokrasta 800 markkaa.

Melkein voit verrata nykyhetkeen niin että 50 markkaa = 50 euroa, noin ostovoiman ja harmituksen näkökulmasta.

No kyllä minua keljuttiin muutama vuosi sitten kun tyttö ja poika hajottivat kaupassa 100€ posliininuken. Maksettava oli ja nukke jäi rikkinäisinä kauppaan. Eli maksoin siitä että kullannuppuni riitelivät ja nukke hajosi. Ei ole pennuilla asiaa siihen kauppaan minun kanssa, jäävät autoon.

Koska emme olleet mökillä. Tai emme antaneet mökin avaimia. Koko mökki on yksi suuri riidan aihe.

Meillä on kesämökki järven rannalla n. puolen tunnin matkan päässä helsingistä. Voitte kuvitella miten sen pitäisi olla jatkuvasti jonkun muun, kuin meidän jotka ovat siitä maksaneet, käytössä.

Ensimmäiset vuodet otin sinne vieraita kun pyydettiin, nykyään en muuta kuin kutsumiamme vieraita.

Yksi ystävä, joka oli ollut mökillämme joskus juhlissa, ajoi perheensä (2 aikuista+3 lasta) mökillemme ilmoittamatta minulle mitään, vain koska olin sanonut tälle että ollaan varmaan mökillä sillä viikolla. Oli päättänyt että siinähän hekin sitten mökkeilevät. Alkoi sitten pommittaa puhelimella ja tekstareilla kun portit olivat lukossa ja ketään ei ollut paikalla. Jo tekstareissa oli sen verran ikävä sävy että jätin vastaamatta. Illlalla sitten vastasin viesteihin sanomalla että olimme lasten kanssa vesipuistossa (emme olleet)ja kysyin mistä puhuu kun mitään ei oltu sovittu. 

Tuo sitten haukkui minut kun oli jo luvannut lapsille mökkireissua ja raivosi bensoista ja kyseli että minäkö selitän lapsille miksi eivät pääse mökille.

Yksi ei niin-niin-läheinen- tuttu oli paikalla kun porukassa puhuttiin jostain mökkireissusta joka oltiin tehty. No tämä sitten hommasi jostain numeroni ja alkoi kärttää mökkiä käyttöönsä. Yritin neutraalisti päästä tuosta eroon sanomalla että se on aika täynnä kesällä kun ollaan itse ja olen luvannut jo muille.

No tämä sitten ehdotti että voitaisiin perustaa joku google-ryhmä johon merkattaisiin kuka varaa mökin milloinkin ja avaimet voisi jättää aina johonkin jemmaan seuraavalle. WTF? Siis meidän mökin. No sanoin tuolle aika töykeästi että kyseessä on meidän lomanvietto-paikkamme, eikä mikään ilmainen kesäsiirtola.

Ensin alkoi raivoamaan että muille kyllä lainaan, kiva kun lupasit ja sitten perut (milloin?) ja haukkui minua siitä että pidän mieluummin mökkiä ahneuksissani tyhjänä kuin lainaan jne.

Jälkikäteen tuo oli haukkunut minua ja valehdellut jutusta kaikille yhteisille tutuille. Luojan kiitos minulla oli koko viestiketju todisteena siitä mitä todella tapahtui.

Muutenkin tuo, että jatkuvasti ollaan tunkemassa toisten mökille kutsumatta on rasittavaa. Useimmat ostavat mökin jotta saisivat viettää aikaa rauhassa perheensä kanssa, eivät siksi että pääsisivät passaamaan lomailevia randomeita. Meillä käy kyllä joka kesä kutsuttuja vieraita joille laitetaan ruoat ja kaikki valmiiksi tai tehdään yhdessä, mutta kutsumattomat vieraat ovat aina kutsumattomia vieraita. Eikä sitä lasketa, jos kutsut itse itsesi johonkin.

Toinen samaan kastiin olivat ne täysin vieraat ihmiset, jotka tulivat pari ensimmäistä vuotta mökin pihallemme uimaan ja grillaamaan ennen kuin asensimme korkeat aidat ja lukolliset portit koko tontin ympäri. 

Kerran tulimme mökille ja päästin koirat irti pihalla, koska niillä oli tapana juosta heti uimaan. Rannasta alkoi kuulua kauheaa rääkymistä. Kun pääsin itse rantaan siellä oli kaksi äitiä ja viisi lasta. Rantanuotio tulilla, kamat rantasaunamme terassilla ja aurinkotuolimme raahattu laiturille.  Toinen ämmistä alkoi välittömästi rääkymään koiristani ja käski ottamaan ne kiinni. Kun sanoin että koirat ovat yksityisalueella ja suosittelin että poistuvat ennen kuin soitan poliisit poistamaan heidät niin nainen vouhkasi ettei ole nähnyt kylttiä. Keräsivät kuitenkin kamppeensa ja häipyivät kun esitin että soitan poliisille.

Vierailija kirjoitti:

Koska emme olleet mökillä. Tai emme antaneet mökin avaimia. Koko mökki on yksi suuri riidan aihe.

Meillä on kesämökki järven rannalla n. puolen tunnin matkan päässä helsingistä. Voitte kuvitella miten sen pitäisi olla jatkuvasti jonkun muun, kuin meidän jotka ovat siitä maksaneet, käytössä.

Ensimmäiset vuodet otin sinne vieraita kun pyydettiin, nykyään en muuta kuin kutsumiamme vieraita.

Yksi ystävä, joka oli ollut mökillämme joskus juhlissa, ajoi perheensä (2 aikuista+3 lasta) mökillemme ilmoittamatta minulle mitään, vain koska olin sanonut tälle että ollaan varmaan mökillä sillä viikolla. Oli päättänyt että siinähän hekin sitten mökkeilevät. Alkoi sitten pommittaa puhelimella ja tekstareilla kun portit olivat lukossa ja ketään ei ollut paikalla. Jo tekstareissa oli sen verran ikävä sävy että jätin vastaamatta. Illlalla sitten vastasin viesteihin sanomalla että olimme lasten kanssa vesipuistossa (emme olleet)ja kysyin mistä puhuu kun mitään ei oltu sovittu. 

Tuo sitten haukkui minut kun oli jo luvannut lapsille mökkireissua ja raivosi bensoista ja kyseli että minäkö selitän lapsille miksi eivät pääse mökille.

Yksi ei niin-niin-läheinen- tuttu oli paikalla kun porukassa puhuttiin jostain mökkireissusta joka oltiin tehty. No tämä sitten hommasi jostain numeroni ja alkoi kärttää mökkiä käyttöönsä. Yritin neutraalisti päästä tuosta eroon sanomalla että se on aika täynnä kesällä kun ollaan itse ja olen luvannut jo muille.

No tämä sitten ehdotti että voitaisiin perustaa joku google-ryhmä johon merkattaisiin kuka varaa mökin milloinkin ja avaimet voisi jättää aina johonkin jemmaan seuraavalle. WTF? Siis meidän mökin. No sanoin tuolle aika töykeästi että kyseessä on meidän lomanvietto-paikkamme, eikä mikään ilmainen kesäsiirtola.

Ensin alkoi raivoamaan että muille kyllä lainaan, kiva kun lupasit ja sitten perut (milloin?) ja haukkui minua siitä että pidän mieluummin mökkiä ahneuksissani tyhjänä kuin lainaan jne.

Jälkikäteen tuo oli haukkunut minua ja valehdellut jutusta kaikille yhteisille tutuille. Luojan kiitos minulla oli koko viestiketju todisteena siitä mitä todella tapahtui.

Muutenkin tuo, että jatkuvasti ollaan tunkemassa toisten mökille kutsumatta on rasittavaa. Useimmat ostavat mökin jotta saisivat viettää aikaa rauhassa perheensä kanssa, eivät siksi että pääsisivät passaamaan lomailevia randomeita. Meillä käy kyllä joka kesä kutsuttuja vieraita joille laitetaan ruoat ja kaikki valmiiksi tai tehdään yhdessä, mutta kutsumattomat vieraat ovat aina kutsumattomia vieraita. Eikä sitä lasketa, jos kutsut itse itsesi johonkin.

Toinen samaan kastiin olivat ne täysin vieraat ihmiset, jotka tulivat pari ensimmäistä vuotta mökin pihallemme uimaan ja grillaamaan ennen kuin asensimme korkeat aidat ja lukolliset portit koko tontin ympäri. 

Kerran tulimme mökille ja päästin koirat irti pihalla, koska niillä oli tapana juosta heti uimaan. Rannasta alkoi kuulua kauheaa rääkymistä. Kun pääsin itse rantaan siellä oli kaksi äitiä ja viisi lasta. Rantanuotio tulilla, kamat rantasaunamme terassilla ja aurinkotuolimme raahattu laiturille.  Toinen ämmistä alkoi välittömästi rääkymään koiristani ja käski ottamaan ne kiinni. Kun sanoin että koirat ovat yksityisalueella ja suosittelin että poistuvat ennen kuin soitan poliisit poistamaan heidät niin nainen vouhkasi ettei ole nähnyt kylttiä. Keräsivät kuitenkin kamppeensa ja häipyivät kun esitin että soitan poliisille.

Mä varmaan olisin soittanut poliisit paikalle. Kuvannut jokaisen, sitten poliisit paikalle.

Mutta selkeesti olet ystävällisempi kuin minä.

Se kirjoittaja joka laittoi, että suuttua paljastaa oman epävarmuutensa aiheen/asian suuttumisella on kyllä oikeilla jäljillä tässä. Tunnistan osittain itsessäni ja muutaman asian tänne kirjoittaneena tunnistan myös minulle suuttuneiden hlöiden käytöksessä.

Sitten näihin äiti tytär suuttumisiin, tiedän muitakin tyttäriä myös minua vanhempia joiden äidit ei kehu tai onnittele esim. tulleesta ylennyksestä tai arvostetusta luottamustehtävästä. Kun asian kertoo, epäillään mielummin tehtävässä selviämistä kuin oltaisiin avoimen iloisia tai ohitetaan koko asia täysin. Tässä lienee sukupolvien välinen ero, kuin myös se että tahtomattaankin ko. ikäluokan äideille ei ole helppo sisäistää sitä että tytär menee elämässä eteenpäin ja pärjää jopa paremmin kuin itse. Vaikka kyse ei ole kilpailusta, niin tiedostamatta asetelmasta tehdään sellainen. Ihan kuin äidin mielestä ei voisi mitenkään selvitä uusista vastuista ja mokaisi asiat pahasti. Se epäonnistumisen pelko näyttelee suurta peikkoa taustalla. Itse en myöskään halua mokata, mutta kukaan ei ole täydellinen ja niiden kautta opit eniten. Se ei oikeasti ole maailmanloppu.

Poikiaan on helpompi kehua, kun miehet nyt ovat aina edenneet ja tehneet vaativia tehtäviä.

Olen tätä miettinyt omien lasten kannalta, enkä millään ymmärrä miten se on minulta pois jos tyttäreni pärjää elämässä, tekee vaativaa työtä ja on onnellinen. Miksi minun pitäisi jotenkin suitsia tai himmentää sitä iloa jos hän on siihen asiaan valmis.

Ei sattunu, mut kun huomasin tän vauva palstan netistä, niin tuntu vähä oudolta että

tämmönenkin, nii kai sitte.

Hei.

Mies osti lapselle liian pienet juhlavaatteet synttäreiden aamuna, kun lähetin hänet kauppaan sillä aikaa kun itse leivoin. Vähän ihmettelin, kun hän ei kysynyt kokoa lähtiessään, mutta ajattelin kerrankin luottaa siihen että kyllähän isäkin voi osata, vaikkei mikään tyyliniekka olekaan tai koskaan ostele lastenvaatteita... No osti sitten 127cm pitkälle lapselle yhden arkisen t-paidan ja kolme kauluspaitaa koossa 110/116cm, tiedä sitten miten noista kasaisi asukokonaisuuden. Suuttui verisesti, kun totesin, että kivat vaatteet mutta aivan liian pienet. Väitti kivenkovaan että vaatteet ovat ihan sopivia, mä en vain kestä olla väärässä. o_O Käski siis lapsen pukea vaatteet päälle, ja menihän ne nyt silleen päälle kuin pari kokoa liian pienet vaatteet menee... 

Kun olin lukiossa, äiti jankutti tietystä opiskelupaikasta jatkuvasti. En kuitenkaan innostunut silloin, mutta hain opiskelemaan sitä muutamia vuosia myöhemmin ja pääsin. Äiti suuttui tästä. Myöhemmin laitoimme silloisen asuntomme myyntiin. Äiti inhosi sitä taloa ja haukkui joka käänteessä kuinka surkeassa paikassa asumme. Saimme edullisen vuokra-asunnon, jonne oli tarkoitus muuttaa väliaikaisesti ja katsella rauhassa uutta. Äiti suuttui tästä niin paljon, että suorastaan kirkui puhelimessa ja haukkui kaikki vuokralla asujat alimpaan helvettiin. Äiti on aina ollut ihmeellinen kilahtelija ja olen onneksi unohtanut paljon. Tosin emme ole enää missään tekemisissä, sillä en jaksa enää raivokohtauksia ja haukkumisia yms.

Eräs tuttavani suuttui eilen, kun lähetin hänelle postikortin naistenpäivän toivotuksin. Syy suuttumiseen oli, kun hän ei ollut lähettänyt vastaavaa korttia minulle. Jotkut ei paljon syytä suuttumiseen tarvitse.

Komppaan sitä, joka sanoi oudon kilahtelun syynä olevan narsistisuus.

Jos narsisti tuntee häpeää, hän sysää sen samantien toisen syyksi.

Koska kuuntelen keskeyttämättä, mitä toisella on sanottavana. Kuulemma kauhean rasittavaa, kun hän sitten joutuu yksin puhumaan. Sitä en ymmärrä, miten sen kälätyksen väliin ehtisi jotain kysymään.

Vierailija kirjoitti:

Olin ex-miesystävän kanssa menossa kaupungille kun minulla alkoi vuotaa linja-autossa verta nenästä. Hänellä tai minulla ei ollut minkäänlaista paperia mukana, joten jo vähän hätääntyneenä kysyin kanssamatkustajilta olisiko jollakulla paperia. Lähellä istunut nuori mies sitten ojensi minulle nenäliinapaketin. Kiitin ja jotenkin niiskaisin samalla niin pääsi semmoinen kimeähkö ääni. Kun jäimme pois, ex oli kuin myrkyn niellyt ja mulkoili minua. Kysyin mikä hänelle tuli, hän vastasi, että olin "huohottanut kiimaisena" sen kiitos-sanan ja vartavasten kerjännyt huomiota siltä mieheltä :D No aika pian hänestä tulikin ex, muista samanlaisista mustasukkaisista vainoharhailuista johtuen.

Sorry repesin,vaikka ei varmaan sinulle hauska tilanne :D Ihme sekopää tuo ex.

Vierailija kirjoitti:

Koska emme olleet mökillä. Tai emme antaneet mökin avaimia. Koko mökki on yksi suuri riidan aihe.

Meillä on kesämökki järven rannalla n. puolen tunnin matkan päässä helsingistä. Voitte kuvitella miten sen pitäisi olla jatkuvasti jonkun muun, kuin meidän jotka ovat siitä maksaneet, käytössä.

Ensimmäiset vuodet otin sinne vieraita kun pyydettiin, nykyään en muuta kuin kutsumiamme vieraita.

Yksi ystävä, joka oli ollut mökillämme joskus juhlissa, ajoi perheensä (2 aikuista+3 lasta) mökillemme ilmoittamatta minulle mitään, vain koska olin sanonut tälle että ollaan varmaan mökillä sillä viikolla. Oli päättänyt että siinähän hekin sitten mökkeilevät. Alkoi sitten pommittaa puhelimella ja tekstareilla kun portit olivat lukossa ja ketään ei ollut paikalla. Jo tekstareissa oli sen verran ikävä sävy että jätin vastaamatta. Illlalla sitten vastasin viesteihin sanomalla että olimme lasten kanssa vesipuistossa (emme olleet)ja kysyin mistä puhuu kun mitään ei oltu sovittu. 

Tuo sitten haukkui minut kun oli jo luvannut lapsille mökkireissua ja raivosi bensoista ja kyseli että minäkö selitän lapsille miksi eivät pääse mökille.

Yksi ei niin-niin-läheinen- tuttu oli paikalla kun porukassa puhuttiin jostain mökkireissusta joka oltiin tehty. No tämä sitten hommasi jostain numeroni ja alkoi kärttää mökkiä käyttöönsä. Yritin neutraalisti päästä tuosta eroon sanomalla että se on aika täynnä kesällä kun ollaan itse ja olen luvannut jo muille.

No tämä sitten ehdotti että voitaisiin perustaa joku google-ryhmä johon merkattaisiin kuka varaa mökin milloinkin ja avaimet voisi jättää aina johonkin jemmaan seuraavalle. WTF? Siis meidän mökin. No sanoin tuolle aika töykeästi että kyseessä on meidän lomanvietto-paikkamme, eikä mikään ilmainen kesäsiirtola.

Ensin alkoi raivoamaan että muille kyllä lainaan, kiva kun lupasit ja sitten perut (milloin?) ja haukkui minua siitä että pidän mieluummin mökkiä ahneuksissani tyhjänä kuin lainaan jne.

Jälkikäteen tuo oli haukkunut minua ja valehdellut jutusta kaikille yhteisille tutuille. Luojan kiitos minulla oli koko viestiketju todisteena siitä mitä todella tapahtui.

Muutenkin tuo, että jatkuvasti ollaan tunkemassa toisten mökille kutsumatta on rasittavaa. Useimmat ostavat mökin jotta saisivat viettää aikaa rauhassa perheensä kanssa, eivät siksi että pääsisivät passaamaan lomailevia randomeita. Meillä käy kyllä joka kesä kutsuttuja vieraita joille laitetaan ruoat ja kaikki valmiiksi tai tehdään yhdessä, mutta kutsumattomat vieraat ovat aina kutsumattomia vieraita. Eikä sitä lasketa, jos kutsut itse itsesi johonkin.

Toinen samaan kastiin olivat ne täysin vieraat ihmiset, jotka tulivat pari ensimmäistä vuotta mökin pihallemme uimaan ja grillaamaan ennen kuin asensimme korkeat aidat ja lukolliset portit koko tontin ympäri. 

Kerran tulimme mökille ja päästin koirat irti pihalla, koska niillä oli tapana juosta heti uimaan. Rannasta alkoi kuulua kauheaa rääkymistä. Kun pääsin itse rantaan siellä oli kaksi äitiä ja viisi lasta. Rantanuotio tulilla, kamat rantasaunamme terassilla ja aurinkotuolimme raahattu laiturille.  Toinen ämmistä alkoi välittömästi rääkymään koiristani ja käski ottamaan ne kiinni. Kun sanoin että koirat ovat yksityisalueella ja suosittelin että poistuvat ennen kuin soitan poliisit poistamaan heidät niin nainen vouhkasi ettei ole nähnyt kylttiä. Keräsivät kuitenkin kamppeensa ja häipyivät kun esitin että soitan poliisille.

Mitä hittoa, onko noin röyhkeitä ihmisiä olemassa? :D

Viime kesänä, kun oli kovat helteet, niin mainitsin yhdelle melkein tuntemattomalle tyypille, että tykkään helteistä ja ihanaa, kun oli luvattu vielä seuraavakin viikko hellettä. Tämä tyyppi suuttui! Varmaan koska itse ei tykännyt helteistä. Ihan kuin se minun nauttimiseni olisi jotenkin häneltä pois tai ihan kuin saisin sen helteen tulemaan vaan sillä, että nautin siitä. Hänen kiusakseen tietenkin! Rupesi sitten vielä oikein lapselliseksi ja jatkoi jupinaa pitkään. Sitten suuttui siitäkin, kun mä en provosoitunutkaan takaisin päin, vaan jätin kokonaan vastaamatta hänen piikkeihinsä.

Opiskellessani korkeakoulussa ilmoitin opettajalleni noin kuukausi etukäteen sähköpostitse, että olen yhdeltä luennolta pois joululoman jälkeen, koska olen ulkomaanmatkalla. Palattuani Suomeen seuraavalle luennolle opettaja käski minut luokseen luentosalin eteen ja huusi, että hänellä olisi oikeus keskeyttää opintoni ja sanoa minulle että tervetuloa uudelleen ensi syksynä jatkamaan ja että miten pistän ”isän maksaman” matkustelun opiskeluiden eteen. Huh kun hävetti seistä siinä huudettavana, sydän hakkasi ja pyytelin vain anteeksi. Oikeastihan olimme mieheni kanssa itse matkan aikuisina ihmisinä maksaneet. Ja kyseessä oli siis todellakin *yksi* väliinjäänyt luento!