Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
Isäni siskopuoli suuttui kun kirjoitin yhden ällän yo-kirjoituksissa (hänen tyttärensä ei kirjoittanut yhtään ällää). Ja ennenkuin kukaan tulee huutelemaan että kehun itseäni, niin en todellakaan kehu; yleisarvosanani oli M ja keskiarvo 8,2 mutta olen edelleen todella ylpeä tuosta yhdestä ällästä.
Kyllä onnistumisista on syytäkin olla iloinen, ei se ole mitään itsekehua. Good for you!
Kaveri pariskunta tuli meille lomareissulla pariksi yöksi ja pitkän matkan vuoksi saapuivat joskus n. 10 aikaan illalla. Kyselin siinä sitten että haluavatko kevyen iltapalan vai kunnon ruuan pitkän ajomatkan päätteeksi. Nälkä oli joten katoin heille ruuan ja me muut otimme vain kevyempää syötävää iltapalaksi. Jari joka oli mieheni tuttuja jo lapsuudesta oli hyvillään kun pääsi syömään ja kiitteli, hän oli käytännössä ajannut koko päivän, mutta hänen vaimonsa oli jostain syystä todella ärtynyt. Aamulla selvisi että Jarin vaimo oli suuttunut kun me emme olleet odottaneet heitä ruuan kanssa ja syöneet vasta heidän kanssaan yhdessä.
Ahaa .. "Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen." eli ei siis ikinä, mikähän munkkitarinassani oli vialla?
Uusi yritys. Tuossa taannoin ystävä suuttui kun kahvin kanssa tarjosin kaupasta ostettuja munkkeja leipomosta haettujen sijaan. Kuulemma väärin tarjota vieraalle kaupan pakastemunkkeja.
Myönnän että leipomon munkit on parempia kuin kauppojen, mutta ei ole leipomoa lähimaillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mummu kutoi mm. ihania villasukkia, en muista montaa kertaa että olisin nähnyt hänet ilman kutomusta. Ja minulla on, kuten aiemmallakin kirjoittajalla, ongelmia villavaatteiden kanssa, iho kutisee ihan mielettömästi jos kosken villaan, joten käytän villasukkien alla puuvilllasukkia. Mummun sisko suuttui tästä tavastani ja oli sitten kertonut mummulle, ettei minulle kannata enää sukkia kutoa kun en käytä niitä niinkuin pitäisi. Onneksi mummuni oli ymmärtäväisempi, ja sukkia tuli joka joulu niin kauan kuin mummu eli.
En ymmärrä tätä henkilöä, miten hänen mielestään villasukkia tulee sitten käyttää? Itse käytän normaalisukan päällä. Villasukkia ei pestä niin usein kuin tavallisia sukkia ja niiden päätavoite on lämmittää. Harva kai edes tykkää käyttää paljaan jalan päällä? Itse toki tällä tavalla myös käytän, mutta silloin ne eivät lämmitä samalla tavalla.
Itselleni on jo lapsena opetettu, että villasukat laitetaan normaalien sukkien päälle.
Vierailija kirjoitti:
28-vuotias kaverini suuttui mulle, kun onnittelin häntä syntymäpäivänään, mutta pari tuntia puolen yön jälkeen, eli myöhässä. En ite osais kuvitellakaan, että voisin kaverilleni suuttua tuollaisesta, ainakaan enää tämän ikäisenä. :D
Tästä tuli mieleen kun mun kaveri suuttui, kun toivotin hänelle hyvää synttäriä viestillä, mutta en suostunu lisäks kirjottamaan sitä vielä fb-seinälleen (hän vaati tätä, jotta muut näkisivät, kuinka paljon onnitteluja hän saa). Ja minun synttäreinähän hän ei sitten onnitellut mitään kautta. Ja joo, nelikymppisiä ollaan 🙄
Kun en alkanut nuolla erästä tärkeää sukulaista. Suuttui minulle loppuiäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28-vuotias kaverini suuttui mulle, kun onnittelin häntä syntymäpäivänään, mutta pari tuntia puolen yön jälkeen, eli myöhässä. En ite osais kuvitellakaan, että voisin kaverilleni suuttua tuollaisesta, ainakaan enää tämän ikäisenä. :D
Tästä tuli mieleen kun mun kaveri suuttui, kun toivotin hänelle hyvää synttäriä viestillä, mutta en suostunu lisäks kirjottamaan sitä vielä fb-seinälleen (hän vaati tätä, jotta muut näkisivät, kuinka paljon onnitteluja hän saa). Ja minun synttäreinähän hän ei sitten onnitellut mitään kautta. Ja joo, nelikymppisiä ollaan 🙄
Näistä tuli mieleen kuinka mun eräs ystävä suuttui kun pistin fasen messengerissä synttärionnittelut, mutta en laittanut onnitteluja myös hänen seinälleen.
Sukulainen suuttui kun korona alkoi enkä päästänyt häntä kylään. Minulla todettiin myöhemmin korona...
Ihastuin facen koruryhmässä myynnissä olleeseen koruun ja laitoin sille sydän-tykkäyksen, korun hinta oli sen verran korkea etten voinut sitä ostaa. Myyjä laittoi minulle yv:n ja kysyi olenko ostamassa, kerroin rehellisesti että koru on ihana, mutta liian kallis minulle.
Ostaja kertoi sitten ilmoittavansa minut ryhmän ylläpitäjälle hupihuutajana, hänen ilmoituksistaaan ei saa tykätä jos ei ole ostamassa! Tuli useampi tulikiven katkuinen viesti jossa tykkäämiseni ja minut haukuttiin. No, tähän mennessä koru oli jo saanut pari tykkäystä ja muutaman sydämen lisää, yksi ihastuja oli tuttuni ja hän sai samanlaisen viestin myyjältä. Lisäksi myyjä päätti avautui raivoamalla tykkäämisistä sen oman julkaisuna kommenteissakin, joten ryhmän ylläpitäjä sitten päättä heittää tämän raivottaren pois ryhmästä.
Kuljin ihan rauhallisesti kadulla mennessäni kauppaan, kun vastaan tulevan ihmisen isokokoinen koira alkoi yllättäen haukkumaan minulle raivoissaan, murisi ja yritti hyökätä kimppuuni selvästi haluten purra minua. Minä tietysti vaistomaisesti pelästyin ottaen muutamia askeleita taaksepäin, mistä omistaja suuttui ja alkoi syyttämään minua siitä että hänen koira hyökkäsi minua kohti kun minä olin itse hyökännyt koiran kimppuun lyömään sitä. Koira oli vain puolustanut itseään. Minä en siis todellakaan lyönyt sitä koiraa vaan kävelin ihan rauhassa omiin ajatuksiini vaipuneena eteenpäin.
Olimme kaverini kanssa lähdössä risteilylle ja söimme välipalaksi parit voileivät ennen laivalle lähtöä. Kävimme pyörähtämässä Ruotsin puolella ja tulimme sitten takaisin luokseni, kaverini asui kauempana ja joutui odottamaan kyytiä kotiinsa. Keittiössä kaverini suuttui ja huusi että ole yrittänyt myrkyttää hänet, koska loput siitä leivästä, jota söimme ennen reissuun lähtöä, oli mennyt homeeseen poissa olomme aikana.
Eräissä juhlissa sukulaiseni raivostui minulle ja alkoi huutamaan minulle kun minulta läikähti vähän kahvia kupista lattialle. Täysin yllättäen alkoi karjumaan, kiroilemaan, pilkkaaman minua ja meinasi käydä kimppuuni ellei häntä olisi estetty ja viety väkipakolla pois juhlapaikalta useamman ihmisen voimin. Mennessään hän vielä kiroili, huusi, uhkaili esimerkiksi hakkaamisella ja poliiseilla sekä huusi, että ihmisten pitää tulla auttamaan kun häntä kohdellaan kaltoin. Tiedän kyllä, että tuolla ihmisellä on mielenterveysongelmia, mutta en ole koskaan ennen nähnyt ihmisen noin pienestä syystä alkavan karjumaan, raivoamaan, uhkailemaan ja melkein käymään toisen ihmisen kimppuun.
Eräs tuntemani henkilö suuttui minulle kun kielsin häntä toistuvasti kutsumasta minua keksimällään "lempinimellä". Hän oli vääntänyt etunimestäni pilkkanimen, joka oli hänestä hirveän hauska vaikka se oli silkka pilkkaamistarkoituksessa keksitty nimi. En reagoinut siihen pilkkanimeen kun hän kutsui minua sillä ja sanoin hänelle useamman kerran, että mikä on etunimeni ja että minua pitää kutsua sillä nimellä eikä sillä pilkkanimellä. Lopulta hän alkoi itkemään, suuttui ja alkoi huutamaan, että olen lapsellinen ja huumorintajuton. Vielä enemmän hän suuttui ja uhriutui kun muutkin paikalla olijat tekevät hänelle selväksi, että nimittely on sopimatonta, hän kiusaa minua ja että hän ei ole huumorintajuinen vaan ilkeä. Hän on tosin lievästi kehitysvammainen ja se tarkoittaa ymmärryskyvyn heikkoutta, mutta luulisi jo lapsen tajuavan että jos kutsuu toista todella lapsellisella pilkkanimellä, niin tämä suuttuu ja pahoittaa mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suuttui kerran joku autoilija, kun kävelin lenkillä punaisia päin. Outoa siinä oli se, ettei punaisia päin kävelyni liittynyt mitenkään häneen, eikä se häirinnyt ketään muutakaan; kävelin nimittäin yhden autokaistan yli odottelemaan valojen vaihtumista eri suuntiin kulkevien kaistojen välissä olevalle "seisoskelualueelle", kun sillä ensimmäisellä kaistalla ei kulkenut yhden yhtä autoa missään lähettyvillä. Takanani niin ikään punaisissa valoissa odotteleva auto tööttäsi tällöin pari kertaa. Kun näille hetken päästä vaihtui vihreät, tuo kyseinen auto kääntyi kaistalle, jonka edessä odottelin ja tuijotti minua koko matkan erittäin vihaisesti. Kai hänen mielestään sitten punaisia päin ei kuuluisi kävelijänäkään mennä, vaikka autotie olisi täysin hiljainen.
Ymmärrän, että aika pieni suuttumisen aihe, mutta rikoit silti lakia ja siksi sulle oltiin vihaisia.
Ketkään muut kuin suomalaiset eivät jää odottelemaan punaisen valon vaihtumista jos autoja ei näy mailla halmeilla. Muualla tuollaista henkilöä pidettäisiin aivan tomppelina. Me olemme ylikuuliainen, tollo kansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummu kutoi mm. ihania villasukkia, en muista montaa kertaa että olisin nähnyt hänet ilman kutomusta. Ja minulla on, kuten aiemmallakin kirjoittajalla, ongelmia villavaatteiden kanssa, iho kutisee ihan mielettömästi jos kosken villaan, joten käytän villasukkien alla puuvilllasukkia. Mummun sisko suuttui tästä tavastani ja oli sitten kertonut mummulle, ettei minulle kannata enää sukkia kutoa kun en käytä niitä niinkuin pitäisi. Onneksi mummuni oli ymmärtäväisempi, ja sukkia tuli joka joulu niin kauan kuin mummu eli.
En ymmärrä tätä henkilöä, miten hänen mielestään villasukkia tulee sitten käyttää? Itse käytän normaalisukan päällä. Villasukkia ei pestä niin usein kuin tavallisia sukkia ja niiden päätavoite on lämmittää. Harva kai edes tykkää käyttää paljaan jalan päällä? Itse toki tällä tavalla myös käytän, mutta silloin ne eivät lämmitä samalla tavalla.
Itselleni on jo lapsena opetettu, että villasukat laitetaan normaalien sukkien päälle.
Mummun sisko, ja hänen perheensä, käytti aina villaa suoraan ihoa vasten ja se oli hänen mielestään se ainoa oikea tapa. Tädin mielestä olin hienostelija allergioineni ja laiska kun en itse kutonut villasukkia.
Tommosella jätkällä ei ole mitään virkaa jos arvostelee naisen "varallisuutta" jos ei muka ole varaa HELLANLETTAS MUUMIMUKEIHIN"
FB marketplacessa kun ei ollut mobile paytä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suuttui kerran joku autoilija, kun kävelin lenkillä punaisia päin. Outoa siinä oli se, ettei punaisia päin kävelyni liittynyt mitenkään häneen, eikä se häirinnyt ketään muutakaan; kävelin nimittäin yhden autokaistan yli odottelemaan valojen vaihtumista eri suuntiin kulkevien kaistojen välissä olevalle "seisoskelualueelle", kun sillä ensimmäisellä kaistalla ei kulkenut yhden yhtä autoa missään lähettyvillä. Takanani niin ikään punaisissa valoissa odotteleva auto tööttäsi tällöin pari kertaa. Kun näille hetken päästä vaihtui vihreät, tuo kyseinen auto kääntyi kaistalle, jonka edessä odottelin ja tuijotti minua koko matkan erittäin vihaisesti. Kai hänen mielestään sitten punaisia päin ei kuuluisi kävelijänäkään mennä, vaikka autotie olisi täysin hiljainen.
Ymmärrän, että aika pieni suuttumisen aihe, mutta rikoit silti lakia ja siksi sulle oltiin vihaisia.
Ketkään muut kuin suomalaiset eivät jää odottelemaan punaisen valon vaihtumista jos autoja ei näy mailla halmeilla. Muualla tuollaista henkilöä pidettäisiin aivan tomppelina. Me olemme ylikuuliainen, tollo kansa.
Ja mitä me siinä menetämmekään, kun odotamme kuuliaisesti vihreää?
Meille sattui erikoinen tapaus 20v sitten. Naapuri soitti keväällä jäiden lähdön aikaan pyytäen lupaa yhteen ajokertaan mopolla pihamme läpi rantaamme viedäkseen katiskan hauen pyyntiä varten. Oli kutuaika ja hauet polskivat rannassa keväisin. Lupasin hänelle, että aja yhden kerran. Kevään mittaan ajokeroja alkoikin kertyä yli kymmenen. Nuorempina ja liian kiltteinä katselimme aikamme tätä, kunnes kerran eräänä lauantaiaamuna mopo hurahti taas rantaan. Menin ulos odottamaan poistuloa. Miehen pysähdyttyä juttusille viimein kerroin, että uimavedet lämpiävät ja aiomme ryhtyä kylpemään rantasaunassa, joten päätimme että rauhoitamme rannan(on muuten kokonaan omalla maalamme ko. ranta) omaan käyttöön, ettei tarvitse saunasta uimaan mennessä uikkareita pukea. Olimme edellisenä kesänä luvanneet veneenpitopaikan rannassa. Yllättäen veneelle kulku tapahtui aina saunan edestä, kun olimme itse siellä. Mies suhtautui ymmärtäväisesti ehdotukseeni ja kertoi vielä vaimonsakin ihmetelleen että kehdataanko kulkea toisen pihan läpi? Lupasin miehelle toisen venepaikan edempää ilmaiseksi kuten aiempikin paikka oli. Muutaman päivän kuluttua vaimoni sanoi että ohi kulkiessaan tervehdittyäön naapuria tämä ei ollut tuntevinaan. Myöhemmin totesin saman. Menessäni käymään toisen naapurin luona tämä venemies lähti sieltä heti minut nähtyään. Ihmettelin käytöstä, johon toinen naapuri kertoi venemiehen kertoneen hänelle että olin huutanut tälle. Venemiehellä oli tapana vittuilla muille ja odottaa että kohteet tulevat sitten nöyrinä sopimaan anteeksi pyydellen. En ole vielä käynyt, kun en ole mielestäni mitään väärää tehnyt enkä varmast huutanut vaan esitin asiani rauhallisesti, koska siihen saakka välimme olivat hyvät.
Heitin teelusikallisen sokeria tiskialtaaseen (joukkoon oli mennyt kahvinpurua). Olisi kuulemma pitänyt roskikseen laittaa.