Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Puoliso näki unta, että tein jotain, mistä hän ei pitänyt. Hän oli minulle todella vihainen ja aggressiivinen monta päivää ja lopulta jätti minut. Silloin hämmästytti, suretti ja järkytti, että miten joku voi kohdella toista niin. Näin jälkeenpäin on voinut vain nauraa epäuskoisena tapahtuneelle ja samalla onnitella itseään siitä, että pääsi siitä vihaongelmaisesta kusipäästä eroon noinkin helpolla. Vuosien kidutushan siinä suhteessa olisi muuten ollut edessä.

Sain vuosien jälkeen vakituisen työpaikan ja kaverini suuttui kun ei enää ollutkaan mahdollista lähteä hänen seurakseen aina kun hän halusi. Pahinta oli se etten töissä vastannut puhelimeen heti kun hän soitti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet suuttuu tyhjästä koska haluavat pistää välit poikki,keksimällä keksitään mistä vois suuttua.

Kyllä, näin on. Sitten jotkut suuttuu tyhjästä, kun ovat itse toimineet väärin. Eivät ota vastaan asiallistakaan palautetta omasta toiminnastaan, ja alkavat huutaa, syyttää toista, ja uhriutuvat itse. Saavat näin keskustelun siirtymään omasta väärästä toiminnastaan aivan toiseen aiheeseen. Manipulointikeino. Katso ketju narsistien keskustelutyylistä. Oli, ja on, eksän vakiokonsti.

OT, just seuraan Remontilla rahoiksi, jossa kaksi remonttiparia itse laittomuuksia tehdessään ja kiinni jäädessään suuttuvat ja uhriutuvat, kun heille suututaan siitä, että tekivät väärin :D Yksi kilpailijoista murtautui tiloihin, jossa oli kuvausaikataulu, ja sotki koko tuotantotiimin 6kk työt. Jakoi sitä vielä eteenpäin toiselle parille. Nyt nämä 2 paria sitten vääntävät itkua ja saavat hermoromahduksia, kun muut kilpailijat ovat vihaisia, ja kieltäytyvät täysin ymmärtämästä mitä väärää ja laitonta on siinä, että tietää koko kisa-aikataulun ja remonttijärjestyksen etukäteen kisan loppuun saakka.

Tämä on joillakin keskenkasvuiseksi jääneillä puolustusreaktio. Kiistävät faktat tunteillaan. Koittavat saada toisten huomion siirrettyä pois väärästä teostaan. Ovat  ehkä lapsena saaneet tahtonsa läpi itkulla ja kiukuttelulla.

Kaveri oli luvannut tiettynä päivänä maksaa lainaamansa 100€ takaisin ja maksupäivän koitettua laitoin viestiä, että tarviiko mun tilinumeron. No kaveri sitte soitti ja huus puhelimessa, että helvettiäkö hän mun tilinumerolla tekee ja mä olen sydämetön kun kehtaan pyytää häneltä sitä satasta takaisin. Ei hänellä kuulemma sellaisia rahoja ole, kun saa vaan kelan rahat. Ja olin kuulema loukannut häntä tuolla viestilläni niin pahasti, että olis pitänyt 50€ laittaa mielipahan aiheuttamisesta.

Sanomattakin selvää etten laittanut lisää rahaa ja se satanenkin meni oppirahoina. Kaverin kanssa en ole ollut tuon jälkeen missään tekemisissä.

Siitä etten hetoronaisena ole kiinnostunut parisuhteesta naisen kanssa.

Kauan sitten eräs toimistotyöntekijä raivosi kun liikuin "liian hiljaa" eikä tuloani voinut kuulla ennen kuin olin jo toimiston ovella... Ihan tavallisesti kävelin.

Siskoni osoitti pultsaria ja naureskellen ilmoitti, että siinä on sulle mies. Naureskellen totesin, että ei kiitos, kun mulla on jo mies.

Olin sitten siskon mielestä kotka! Omahyväinen kotka, joka leuhkii sillä, että on saanut miehen.

Olin rehellinen työssäni ja ehdotin satasen arvoista win-win järjestelyä, jossa olisi voittanut sekä työnantaja että työntekijä. Ensimmäisen työnantajan edustajan mukaan asia oli ok, mutta tarvi hyväksynnän vielä toiselta. Kakkonen veti hirveät kilarit, syyllisti, syytteli, väitti yhtä sun toista ja kurmotti usean vuoden ajan. Samainen työnantajan edustaja oli firman suurin kuppaaja, hyväksikäyttäjä ja kieroilija.

Hih, minuun otti juuri yhteyttä joku random tyyppi Nigeriasta Instan kautta. Yleensä saatan pari sanaa vaihtaakin, koska haluan nähdä, missä vaiheessa alkaa tulla vaatimuksia rahasta ja vuodatusta kurjista oloista, joiden takia pitää tietysti päästä maasta pois. Siinä vaiheessa opetan käytöstapoja.

Tämä tyyppi siis suuttui siitä kun en suostunut videopuheluun. Miksi olisin kun en tunne koko ihmistä? Siinä vedettiin rasistikorttia esille ja sitä miten hän on parempi sängyssä kuin valkoiset miehet. Puhuin hänet pussiin rauhallisesti ja sanoin, että täällä tiedetään olla varuillaan tuollaisten tyyppien takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Kerran ala-asteikäisenä 90-luvulla kirppiksellä rikoin maljakon (vahingossa), kun laitoin sinne sellaisen keinokukan takaisin, että jotenkin se vaan kaatui pöydälle. Olin siellä faijan kanssa, kun hän suuttui siitä ihan hirveästi, kun joutui 50mk eli n. 8,5€ maksamaan turhasta. Olisin kyllä maksanut sen itsekin, mutta ei ollut lompakkoa mukana. Mun mittapuun mukaan toi 50mk ei edes silloinkaan ollut mikään älyttömän suuri summa, joten siihen nähden aiheutunut suuttumus oli mun mielestä ylimitoitettua.

Vai että 8,5 € on sama kuin 50 markkaa markka-aikaan? :D

50 markkaa 2001 vastaa nykyrahassa 10,64 € - eli aika alakanttiin oli arvioitu.

Vanha asia, haluan kuitennii väittää vastaan. 1€=5,95 mk, laske siitä.

Vuoden 2002 euro on nykyrahassa (2022) 1,31€

Euron arvo muuttuu euromaittain.  Suomessa euro on euromaiden arvottomin. -Savoksi selventäen: Suomi on kallein euromaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni tämä oli Vattenfallin puhelinmyyjä, mutta en ole satavarma asiasta vieläkään.

Olin juuri roudaamassa muuttokuormaa kun tämä mies soitti. Katkaisin puhelun toteamalla etten ota vastaan puhelinmyyntiä ja luuri korvaan.

No, sitten alkoi sadella tekstiviestejä: "melko törkeää käytöstä, ihan sinun omalla asialla olisin soitellut, nyt saat olla yhteydessä asiakaspalveluun itse" jne. yms.

Vastailin huvikseni kun oltiin juuri ajamassa toiseen osoitteeseen ja en ollut kuskina, mutta en kuitenkaan saanut selvyyttä siihen miksi tämä puhelinhäirikkö otti niin itseensä sen että tuli perustoteamus, kiittimoi ja luuri korvaan.

Ehkä hän olikin kilpailevan sähköyhtiön leivissä koska tämän jälkeen en enää koskaan harkitse Vattenfallia :D

Minulla on tapana pysäyttää puhelinmyyjät ripeästi kiittämällä ja kieltäytymällä suoraan kaikista ehdotuksista. Kerran sattui sellainen myyjä, joka oli ihan hiljaa, huokaisi syvään ja vastasi niin masentuneella ja loukkaantuneella äänellä että pisti itsellä vihaksi. Oikein surkeana määkyi, että ajattelitko todellakin tehdä näin jne jne. Vaikea edes kuvailla sitä ylinäyttelyä ja äänensävyä.. Tämä oli varmasti hänen myyntikikkansa ja voin hyvin kuvitella, että kiltit ja empaattiset ihmiset eivät pysty kuuntelemaan sitä vaan ajattelevat heti pilanneensa köyhän ja masentuneen myyjän päivän ja tilaavat jotain "lohduttaakseen". Itseäni se pisti vaan v*tuttamaan entistä enemmän, koska en voi sietää tuollaisia manipuloijia. Ei tullut kauppoja.

Mulle kävi kerran näin, sanoin ettei oo köyhänä työttömänä varaa ruveta kuukausilahjoittajaksi. Alkoi sitten selittää mulle että kyllä minäkin opiskelen ja silti annan rahaa jne. taivuin sitten. Myöhemmin kävi v*tuttaa ja peruin koko homman kun olin kaksi kuukautta lahjoittanut. :D Nykyään vaan torjun kaikki kaupustelijat samantien kylmästi.

Tein aikoinaan ihan hyväpalkkaista työtä. Kulut pienet jne. Aloin myös kk lahjoittajaksi. Meni hetki, pyysivät nostamaan summaa. Kerroin just aloitin, en nosta. Lahjoitin 10, pyysi 15. Meni 2 kk, pyysi 20 e ja myöhemmin 25 e.

Tämän jälkeen lopetin. Ahneus.

Lahjoitan nyt suoraan

Työskentelen asiakaspalvelussa, eli otan asiakkaita vastaan kasvotusten. Miespuolisen (ulkomaalaisen) työkaverini toimenkuvaan kuuluu ottaa asiakkaiden puheluita ja sähköposteja (ja laittaa leimoja papereihin).

Nyt viime aikoina ko. työkaveri on ottanut tyylikseen alkaa kommentoida minun asiakkaille jotain huoneen toiseelta puolelta. Mitään järkevää lisäarvoa nämä hänen mielipiteet ja kommentit eivät tilanteeseen tuo, pahimmillaan unohdan sanoa jotain tärkeää asiakkaalle, kun tulee näitä täysin turhia keskeytyksiä. (Minulla on työvuosia takana paljon, hänellä vähän.)

Olen yrittänyt sanoa asiasta kohteliaasti, ja kun se ei ole mennyt perille, sanoin eräässä asiakastilanteessa topakammin hänelle: "jospa menet nyt jatkamaan sitä leimojen laittoa." Kun asiakas oli lähtenyt, hän alkoi melkein itkeä, ja itkupotkuraivareissaan alkoi kirkua miten "rude" ja "unpolite person" minä olen... 

Tilanne jäi selvittämättä, koska lähden nyt kesälomalle, ja toivon ettei hän loman jälkeen enää jatka huutelua. Vai pitäisikö minun alkaa huutelemaan hänen asiakaspuheluiden vieressä vastaavalla tyylillä diipadaabaa niin että asiakas hämmentyy. 

Ex-anoppi suuttui, kun kylässä käydessäni laitoin käsilaukun hänen luonaan lattialle. Se tuo kuulemma köyhyyttä taloon.

Kaveri sai  facebookin roskalavaryhmästä metallisen hyllykön. Pyysi että auttaisin kantamaan hyllyn hänen luokseen kun matkaa oli vain kilometrin verran. Sanoin ettei me jakseta sitä kantaa, etsi joku jolla on auto (mulla ei ole ajokorttia, kaverilla on mutta autoa ei tuolloin ollut).  Suivaantuneena päätti kantaa sen itse,  laittoi Faceen päivityksen jossa seisoi  tämän hyllyn kanssa  hississä ja tekstissä luki "Nyt lähtee! kun on niin ihania kavereita ettei auta niin pitää tehdä itse"

Jonkin ajan päästä laittoi toisen kuvan jossa hylly lojuu tienpintareella ja " KELLÄ ON AUTO JA JOKA ON LIIKENTEESSÄ PLEASE TUU OTTAA MUT JA TÄMÄ HYLLY KYYTIIN! KEITÄN KAHVIT!"

Lopulta hylly jäi sinne tiensivuun. Ja minulle vihoittelee vieläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Sain vuosien jälkeen vakituisen työpaikan ja kaverini suuttui kun ei enää ollutkaan mahdollista lähteä hänen seurakseen aina kun hän halusi. Pahinta oli se etten töissä vastannut puhelimeen heti kun hän soitti...

Vähän sama tilanne täällä paitsi että olen ollut aina töissä, teen vaan pitkää päivää usein klo 17.30 -18 saakka ja muutamia kertoja kk olen työmatkalla. Ystävättäreni (jo keski-ikäinen) nokittelee minua tuon tuostakin kun en vastaa puhelimeen kun soittaa minun vielä ollessa töissä tai vastaan monen h viiveellä viestiin. Heittelee usein kommentteja "sä sit kuitenki soitit takas" "kylläpäs sä teet pitkää päivää" naurahtavalla äänensävyllä, "mä jo ajattelin ettetkö vaan viiti vastata kaverille" ym ym vihjailua siitä että en huomioi häntä heti ja keskeytä työtäni HÄNEN asiansa takia jos en heti ole HÄNEN saatavillaan kun HÄNELLÄ on asiaa.

Hän on ollut nuoruusvuosista saakka dominoiva persoona ja todella itsekeskeinen..... nää piirteet nousee näköjään vanhemmiten taas esille.

Ehkä joskus 10 v sitten ystävättäreni suuttui kun en mennyt hänen jo toisiin häihinsä kun samaan aikaan mulla töissä iso projekti alkamassa seuraavana maanantaina toisella puolella Suomea (häät tietty la iltapäivästä) ja mun piti olla projektipaikkakunnalla jo su iltana.

Eikä mua muutenkaan ne häät kiinnostanu tippaakaan.

Syyllisti minua silloi ja vielä muutamia kertoja vuosien kuluttuakin etten tullut ystävän häilin, olisin ollut niin iloinen ku ystävät on paikalla ja olisit sinäki nähny meidän kauniin seremonian ja hääpuvut (what?) jne....

En kehdannut sanoa että tiedätkö että vaikka ootki hyvä pitkäaikanen kaveri niin mua evvk teidän tylsät häät jossa en edes tunne ketään muutaku sinut.

Hän siis suuttui minulle kun en tehnyt kuten hän halusi (odotti) minun tekevän.

Hän olisi voinut vaan sanoa, että

"no voi harmi ku et pääse, juodaan sit kuoharit myöhemmin ku ehditään mähdä...."

Sen sijaan hän alkoi syyllistää minua morsiamen ja ystävän toivomuksen (lue edellytyksen) huomiotta jättämisestä.

Iät ja ajat sitten eräs harrastusporukoista tutuksi tullut henkilö hoidatutti mulla koiriaan tosi usein. Aluksi se oli ihan kivaakin jos itsellä ei ollut muuta.

Hän ei korvannut hoitoa mitenkään, ajatteli että koska tukkäsin koirista niin tottakai teen se hyvää hyvyyttäni.

Tästä tietty seurasi se että nää koirat alko olla mulla vähintään 3 vk loppua /kk ja muutenkin tilanne alkoi vaikuttaa siltä että käyttää minua jopa taloudellisesti hyväkseen, marttyyriksi ja uhriksi heittäytymällä ja millon milläkin verukkeella kuskautti itseään autollani tai kun ei itse ehtinyt niin yritti määrätä minua ajamaan jotain hänen tavaroita paikasta toiseen. Usean ajokeikan jälkeen saatto jättää 20 € bensarahaa.

Hän jopa yritti hirmusella jallituksellaja monin perustein, myös marttyyri korttia vilauttamalla, saada mua muuttamaan mun muualle sovittuja menoja, jollon EN ota hänen koiria hoitoon.

Tein tälle kaikelle tietoisesti stopin erinäisiin syihin (joskus tekaistuihinkin) vedoten.

Hän sai kauhean raivarin ja syytti minua empatiakyvyttömäksi ym ym, kiroili kun mehtäläinen kun en voi auttaa ystävää (ei hän ollut ystävä, vaan lähinnä tuttu).

Ei olutu tekemisissä enää.

Eräs kilpa-autoilua harrastava kirvesmies kysyi minulta neuvoa moottorin puristussuhteen määrittelyssä.

Otin kynän ja paperia ja kun vasta ehdin piirtää lieriön tilavuuden kaavan, heppu tempaisi kynän ja paperin kädestäni.

Luuli minun pilkkaavan häntä esittämällä "tavalliselle työmiehelle käsittämätöntä" matematiikkaa.

Tavalliseksi työmieheksi kyllä itsenikin koin, eihän matematiikassa ollut edes mitään peruskoulumatematiikan vakeimpia niksejä edes 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurini suuttui, kun en jäänyt juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia kauppakeskuksen parkkihallissa. Yritin päästä naapurista nopeasti eroon, koska viides perättäinen keskenmenoni oli juuri käynnistynyt ja pelkäsin, että vuodan kuiviin siellä parkkihallissa :-/

Millaisia muita keskenmenoja on kuin perättäisiä?

- vaikka sellaisia, että on keskenmenojen välissä synnyttänyt vauvan.

Uskokaa tai älkää, siitä että sain tehtyä valtavat kaupat töissä ja toin sen julkisesti esille tiimissämme. Näin suuria € määriä kollegani myyvät aniharvoin, jos koskaan.(En työskentele myyntiorganisaatiossa, vaan tämä oli yksittäinen asiakkaan kanssa tehty kauppa)

Pomon ilme kertoi sisäisestä kuohunnasta ja ärsyyntymisestä vaikkei sanonut yhtään mitään (ja juuri kertoi enemmän kun 1000 sanaa) Myöhemmin hän sivalsi minua sanallisesti tähän caseen vihjaamalla.

En tiedä vieläkään mikä häntä niin suututti onnistumisessani.