Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Ajat sitten töissä esihenkilönä hyvin metriarkaalinen kohta eläkkeelle jäävä henkilö kysyi näennäisesi meidän alaistensa mieliiteitä jostain.

Kun ne mielipiteet ( kenen tahansa) oli erilaisia kun hänen näkemys tai tahtotila hän suuttui silmin nähden.

Alkoi salamana puolustaa omaa näkemystään ja kehui kehumasta päästyään omaa pitkää uraa ja näkemystä alasta. Sitten kukaan ei saanut enää suunvuora eikä hän kysynyt pitkään aikaan muilta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vien kuulemma sitruunapussillani kaiken tilan jääkaapista.

Ei sitruunoita tarvi jääkaapissa säilyttää.

Ei tarvi välttämättä mutta ne säilyy kyllä viikkoja pitempään jääkaapissa kuin pöydällä. Itse suutuin kyllä kämppikselle kerran ihan kunnolla kun jääkaappitilan vähyyttä oli voivoteltu pitkään ja tajusin että jätkä säilyttää jääkaapissa avaamattomia spagettipusseja. Siis kuka helekatti pitää kuivatavaraa jääkaapissa kesähelteellä kun toisten ruoat ja juomat ei mahdu sinne :/

Varmaankin se kun eräs nainen suuttui minulle siitä että katsoin häntä "väärin". En tiedä miten, koska en huomannut itse edes katsovani häntä, varsinkaan kun minulla ei ollut silmäälaseja päässäni kun olin juuri tullut saunasta.

Veljeni ja tämän vaimo päättivät lähteä ex tempore-lomalle ja tuikkasivat lapsensa meille.

No tuona aikana heidän tyttärensä sai sitten ensimmäiset kuukautisensa. Opetin tytön käärimään vessapaprua pöksyihin hetkeksi, selitin että se tapahtuu kaikille jne. ja selitin kaikkia eri vaihtoehtoja miten hoitaa asia, se tapahtuu kaikille jne. Katseltiin vaihtoehtoja netistä ja hän halusi kokeilla tamponeita ja kuukautishousuja-> lähetin miehen kauppaan. Tyttö oli tyytyväinen ja kyseli muitakin kuukautisiin liittyviä kysymyksiä mihin vastailin ihan normaalisti.

Kun sain viimein veljeni kiinni 2 päivää myöhemmin hänen vaimonsa raivostui kuinka olin vienyt häneltä tärkeän hetken pois ja kuinka se ei ollut minun päätettävissäni mitä suojia hänen tyttärensä käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän on toisen osapuolen näkemys näihin? Esim. onko kuvauksellisuutta kehuttu jotenkin ikävään sävyyn? Onko menoja siirretty milloin minkäkin syyn varjolla? Ei silti, minullekin on suututtu turhasta. Ehkä tästäkin suututaan.

Tuohon narsistiystävääni palatakseni, oli kuin iilimato mussa kiinni ja mitään en olisi saanut tehdä ilman häntä. Aamut alkoi viesteillä, töihin viestiä, työpäivän jälkeen viestiä. Ja tosiaan tuo lapsellinen ymmärtämättömyys, tein fyysisesti raskasta työtä tuohon aikaan ja hän ei sitä voinut käsittää että energia riitti just ja just siihen p*rkeleen kaupassa käymiseen. Muistaakseni just tuon kauppaepisodin aikaan olin tehnyt 10 tuntisen työpäivän.

Lopulta laitoin välit poikki aivan lopullisesti, estin joka paikassa ja jestas miten helpottunut oon ollut! Oon ihminen joka tykkää paljon olla rauhassa & yksinkin, joten tuo ihmissuhde oli lievästi sanottuna stressaava.

Täällä täysin sama! Käytän aikani just niinkun haluan. Jos ei kahvittelut kiinnosta työpäivän jälkeen niin en ole velvollinen kenellekään selittelemään sitä sen enempää. Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset ovat ahdistavia, tällä tarkoitan myös nimenomaan tuota ajankäyttöä. 

Tietenkään et. Oletko kuitenkin naamioinut perimmäisen syyn? Olethan sanonut "ystävällesi" että hänen olisi parasta etsiä parempaa seuraa, se nyt olisi vähintä mitä voisit sanaista arkkuasi avata. Kukaan ei ole niin tärkeä, että roikkuisi toisessa ilman vastakaikua. Ellei kyseessä lähestymiskielto.

Tietääkö hän  miten koet hänet? Jos tietäisi, tuskin tosiaan roikkuisi sinussa. Kuulostat itseriittoiselta.

Täh?!

Vierailija kirjoitti:

Kaverini päätti että minun pitää leikata nykyaikainen kampaus, eihän vyötärölle ulottuva, kiiltävä ja paksu tukka voi olla kaunis. Suuttui kun en suostunut.

En tiedä onko se kateutta vai mitä mutta mullakin on tosi pitkät hiukset ja useat eri ihmiset on ehdotelleet miten näyttäis paremmalta jos leikkaisi lyhyeksi, korkeintaan olkapäille. Yhdellä työkaverilla (mies!) oli melkein kuin joku pakkomielle että mun pitäis leikata puolet hiuksista pois ja ottaa Charlien Enkelit tyyppinen permis x) Ei sentään suuttunut kun nauroin vaan mutta huomasin että sitä ärsytti, en tiedä oliko sillä joku fetissi tai jotain kun tyttöystävänsä kerran sanoi mulle että jätkä tykkää jos hän (latina) käyttää makkarin puolella vaaleaa peruukkia:D

Olen kirjastossa töissä ja vastaan mm. hankinnoista. Minulle soitti yksi omakustanteensa pakkomyyjä juuri, kun oltiin sulkemassa ja sanoin heti, että en tässä ehdi puhua. Nainen jatkoi opeteltua yksinpuheluaan ja minun olisi pitänyt palvella asiakkaita ja saada heidät ulos ja ovet ja laitteet kiinni, joten sanoin, että ei kiitos, emme tarvitse.

"VOISIT EDES KUUNNELLA ASIANI!" alkoi myyjä huutaa. Sanoin että tiedän asian, emme tarvitse teidän levyänne eikä minulla enää ole rahaa. Lokakuun lopussa av-aineiston rahat oli aika lailla käytetty. Muistutin taas, että minulla on tässä töitä ja pitää lopettaa puhelu.

"Jos soitan maanantaina?" Sanoin että maanantaina rahatilanne on sama, joten vastaus on sama. Hän vetosi siihen, että hänen siskonsa asuu kunnassa, joten tämähän on suorastaan pakollista kotiseutuaineistoa ja varmasti asiakkaat haluavat. Olin ostanut häneltä yhden levyn, jota ei lainannut kukaan, ei edes hänen siskonsa, joten kieltäydyin edelleen.

Sitten alkoi haukkuminen. Minä olin huono asiakaspalvelija ja on ihme kun saan edes olla töissä! Silloin minultakin meni kuppi nurin ja sanoin tiukkaan sävyyn, että kyllä, olen asiakaspalvelija, ja tällä hetkellä minun pitää palvella asiakkaitani niin, että he pääsevät ulos ja me voimme sulkea kirjaston. Ja suljin puhelun. Kollega vähän moitti, että "ei sinun olisi tarvinnut huutaa". En huutanut. Puhuin sen verran painokkaammin, että huutava myyjä kuuli, mitä sanoin. Ja vasta jälkeenpäin tajusin, mitä olisi pitänyt sanoa. Kun minulle yritetään myydä jotain, en ole asiakaspalvelija vaan asiakas. On erittäin huono strategia myydä minulle väkisin ja haukkumalla. 

Ihmisiä ei vissiin pidä mennä missään tapauksessa neuvomaan eli välttämättä halua paskamyrskyä naamalleen.

Joskus eksän kanssa tehtiin yhdessä ruokaa ja eksä koitti kuoria parsoja - tekniikka oli kuitenkin aivan väärä ja parsatangot katkeilivat yms. Ei kuitenkaan olisi pitänyt mennä ehdottamaan, että "annas kun mä näytän" - tuloksena parsat ja kuorimaveitsi lensivät seinään, eksä poistui paikalta ovet paukkuen ja loppu viikonloppu jatkui mykkäkoulun puitteissa.

Joskus opiskeluaikana samassa työpaikassa oli joku marokolaistaustainen uussuomalainen insinööriopiskelija töissä. Jossain vaiheessa liittää liittimiä moninapaiseen kaapeliin, mutta homma oli onnetonta kiroilujen säästämää turausta - ei kuitenkaan olisi pitänyt mennä vilpittömästi auttamishaluisena ehdottamaan, että voisi näyttää miten homma hoituu näppärästi ja oikein. Tyyppihän meinasi tulla silmille, hyvä ettei käynyt rinnuksista kiinni - ja vähän ajan kuluttua sama turaus niiden liittimien kanssa jatkui. En tiedä heitettiinkö ne kaapeli suoraan roskiin vain asennettiinko ne lopulta jonnekin - jälkimmäisessä tapauksessa siinä on ollut varmaan jollain asentajalla parin vuoden kuluttua korjauskeikalla ihmettelemistä...

Senkin on huomannut, etteivät sisko ja sen mies kaipaa neuvoja (tai edes mielipiteitä) remontoinnista tai mökin ylläpidosta - tai oikeastaan mistään. Kannataa vaan hymistellä ja nyökytellä vaikka kokemuksesta tietää, etteivät suunnitelmat ole toteuttamiskelposia.

Nykyään olen itseasiassa huomannut sen, että tulee jotenkin jähmetyttyä, kun huomaa, että joku tekee jotain joka johtaa vääjämättömästi epäonnistumiseen tai jopa katastrofiin. Näkee jo ennalta, miten tulee käymään, mutta en vain saa sanaa suustani. Jälkeenpäin harmittaa, että eipä sitten tullut sanottua mitään - mutta ehkäpä sekin sanominen olisi kiitosten sijaan taas triggeröinyt jonkun oletetusta besserwisseröinstä johtuvan raivokohtauksen?

Pari kertaa joku on saanut raivokohtauksen, kun on itse pysäköinyt ruutuun lähes poikittain ja sitten olen myöhemmin pysäköinyt siihen viereiseen ruutuun suoraan, niin että vähän joutuu keikkailemaan, että viereiseen autoon pääsee

No kyllä se on jokaisen oma häpeä, jos ei osaa pysäköidä oikein ja suoraan. En ala sen mukaan jättämään paikkoja tyhjiksi, ettei joku osaa pysäköidä ruutujen mukaan suoraan.

Mulla hajosi pyykikone juuri kun kaveri oli tulossa käymään, kodinhoitohuoneen lattia oli veden vallassa ja oli kiire saada se kuivaksi ja estettyä veden leviäminen muualle alakertaan. Kaverini suuttui kun minulla ei ollut aikaa istua alas kahvittelemaan vaan halusin pelastaan taloni vesivahingolta.

Mies hermostui mulle kerran kun hain masennuksen takia sairauslomaa. Siitä on jo aikaa.

Oon yrittänyt sen jälkeen hoitaa itseäni omin avuin mm. kirjoitusterapialla ja toisinaan soittamalla mielenterveyspuhelimiin  ja jättänyt kokonaan kertomatta miehelle  miltä tuntuu. 

Keräsin pihalta raparperia kaverilleni ja hän suutahti kun käsittelin niitä agressiivisesti. Otin siis varren käteeni ja löin siitä lehden veitsellä irti niin että lehti tippui samaan kasaan muiden kanssa. Olisi pitänyt leikata lehdet irti pitäen vartta leikkuulautaa vasten ja rauhallisesti veitsellä leikaten. 

Tuosta agressiivisyydestä tuli mieleen kaveri jonka mielestä jokainen kolahdus tai kovempi ääni oli raivoamista, kaikki piti tehdä hiljaa ja silitellen. Tiskaaminen käsin piti tehdä astia kerrallaan etteivät esim veitset ja haarukat kolisseet toisiinsa ja kyseli ärsyyntyneenä eikö mattoja voi viedä pestä vedellä sen sijaan että käytin mattopiiskaa. Naapurin rakentaessa varastoa itki ettei voi olla kotonaan vasaran paukkeen vuoksi. Lopetti lukion kesken kun oli liikaa meteliä, en tajua miten pärjäsi aiemmin koulussa. Opiskeli sitten kotonaan ja katkaisi välit meihin "metelin pitäjiin". 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta agressiivisyydestä tuli mieleen kaveri jonka mielestä jokainen kolahdus tai kovempi ääni oli raivoamista, kaikki piti tehdä hiljaa ja silitellen. Tiskaaminen käsin piti tehdä astia kerrallaan etteivät esim veitset ja haarukat kolisseet toisiinsa ja kyseli ärsyyntyneenä eikö mattoja voi viedä pestä vedellä sen sijaan että käytin mattopiiskaa. Naapurin rakentaessa varastoa itki ettei voi olla kotonaan vasaran paukkeen vuoksi. Lopetti lukion kesken kun oli liikaa meteliä, en tajua miten pärjäsi aiemmin koulussa. Opiskeli sitten kotonaan ja katkaisi välit meihin "metelin pitäjiin". 

Mun mummu oli samanlainen! Raivari oli varma jos erehdyit sulkemaan oven tai kaapin niin että ovi kolahti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta agressiivisyydestä tuli mieleen kaveri jonka mielestä jokainen kolahdus tai kovempi ääni oli raivoamista, kaikki piti tehdä hiljaa ja silitellen. Tiskaaminen käsin piti tehdä astia kerrallaan etteivät esim veitset ja haarukat kolisseet toisiinsa ja kyseli ärsyyntyneenä eikö mattoja voi viedä pestä vedellä sen sijaan että käytin mattopiiskaa. Naapurin rakentaessa varastoa itki ettei voi olla kotonaan vasaran paukkeen vuoksi. Lopetti lukion kesken kun oli liikaa meteliä, en tajua miten pärjäsi aiemmin koulussa. Opiskeli sitten kotonaan ja katkaisi välit meihin "metelin pitäjiin". 

Mun mummu oli samanlainen! Raivari oli varma jos erehdyit sulkemaan oven tai kaapin niin että ovi kolahti.

Aistiyliherkkyys molemmilla. Itselläni on ilmeisesti lievä, vähänkään isommassa joukossa ihmisiä menee kaikki äänet puuroksi enkä pysty keskittymään kenenkään puheeseen. Ajatus karkaa herkästi luokkahuoneessa jos joku alkaa puhumaan omiaan opettajan kanssa päällekkäin. En kyllä saa raivareita mistään melusta, ellen ole nukkumassa ja univelkaa hirveästi ja naapuri keksii vasaroida keskellä yötä.  Silloinkin kävin terävästi huomauttamassa, en raivonnut.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuden ystäväni (10-15v.) suuttui minulle, kun muutimme vanhempieni piiitkään säästänisen jälkeen Espoosta Helsinkiin (jossa molempien työt) rivitaloon aravakerrostalosta. Pyysin maijaa meille kuumana kesäpäivänä, olisi mukavampi olla pihassa ja merikin ihan lähellä uimista varten. Ei tullut vaan huusi pää punaisena stanan porvareista . (äitinsä siistijä, isänsä alkoholisti satunnaisesti töissä), ei enää koskaan ottanut yhteyttä, ei vastaa koskaan facebookissa. Ei ollut minun syyni muutto vaan vanhempieni syy . Olen pahoillani edelleen.

Mikä on rivitalo kerrostalossa?

Lasten isä suuttui, kun lapset tuotiin kerran vahingossa tuntia aiemmin kun on sovittu. Hän siis tekee etätöitä ja oli kotona joka tapauksessa, mesosi vain, että mitä jos ei olisikaan ollut kotona tms (oltais soitettu tai vaan odotettu). Käski mm äitini kävellä bussin alle ja minun pitäisi seurata perässä (äitini siis vei lapset isälleen koska olin itse töissä), ihan normi reaktio tosiaan.. 🥴

Sukulaiseni on kehitysvammainen ja hänellä on keliakia. Minullakin sattuu olemaan keliakia ja keväällä sukujuhlissa hän näki, että minä otin samaa kakkua kuin hän ja suuttui ihan hirveästi siitä, että minä söin "hänen kakkuaan". Hän alkoi itkemään vaikka hänelle yritettiin selittää selkokielellä, että muillakin ihmisillä voi olla keliakia kuin hänellä ja siksi he joutuvat syömään samoja ruokia kuin hän. Silti hän suuttui, kävi lyömässä minua ja marssi nurkkaan murjottamaan.

Kirjaimellisesti tyhjästä. Äiti tuli joskus rähisemään, miten pitäisi ottaa vastuuta. Sanoi, että kyllä sinä tiedät mistä minä puhun. No, tähänkin päivään mennessä olen osannut vain arvailla.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni on kehitysvammainen ja hänellä on keliakia. Minullakin sattuu olemaan keliakia ja keväällä sukujuhlissa hän näki, että minä otin samaa kakkua kuin hän ja suuttui ihan hirveästi siitä, että minä söin "hänen kakkuaan". Hän alkoi itkemään vaikka hänelle yritettiin selittää selkokielellä, että muillakin ihmisillä voi olla keliakia kuin hänellä ja siksi he joutuvat syömään samoja ruokia kuin hän. Silti hän suuttui, kävi lyömässä minua ja marssi nurkkaan murjottamaan.

Ei taida sinullakaan olla kaikki muumit laaksossa, kun tällaista peetä viitsit täällä kirjoitella. Aloittaja pyysi kertomaan oudoimpia juttuja. Tuossa sinun jutussasi ei ollut mitään muuta outoa kuin sinä. Kehitysvammaisen sukulaisen käytös oli erittäin tavallista kehitysvammaisen käytöstä. Juttu olisi ollut outo, jos esim. tämän suutahtajan äiti olisi suuttunut sinulle.

Puolensa saa ja pitääkin pitää niin lapsia kuin kehitysvammaisiakin vastaan, mutta älä nyt sentään tyhmäksi heittäydy. Olisi aika outoa sekin, että porukka kertoilisi täällä kaikista "oudoista" tavoista joilla Maikki 5 v. ja Kille 3 v. ovat suuttuneet.