Lue keskustelun säännöt.
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle suuttui kaveri (20 vuotta yhteistä taivalta), koska ostimme omakotitalon.
Outo suuttumisen syy tuo on.
Tosin minulle on käynyt niin että
kaveri on vaahdonnut ja paasannut ettei MISSÄÄN tapauksissa osta omakotitaloa ( kyseessä oli oikeasti muu asia) ja yhtäkkiä osti omakotitalon.
Varmaan vähän loukkaannuin , ei siitä omakotitalosta sinänsä , vaan siitä että tuntui ettei tuohon kaverin puheisiin voikaan luottaa.
En kyllä suuttunut mutta olin ehkä vähän hiljainen aluksi
Kyllä ihmiset saa muuttaa mielipiteitään. Varmaan oli pohdiskellut asiaa ja tullutkin siihen lopputulokseen että haluaa sittenkin omakotitalon, tai mikä asia onkaan. Itsekin ajattelin kauan että en varmaan löydä ketään, enkä ollut valmiskaan henkisesti seurustelemaan, oli käsittelemättömiä asioita yms. Kun sitten käsittelin ne kaikessa rauhassa ja rakastuin mieheeni ja aloin seurustella, ehkä se tuli puskista kavereille joille olin joskus sanonut että en aio seurustella. Mutta elämä menee vaan joskus näin. Miksi siitä suuttua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran yksi sairaanhoitaja suuttui mulle kun heräsin isosta leikkauksesta ja aloin heti itkeä kivusta ( ja pelosta koska olin yksin ja leikkaus kesti pidempään kuin piti) Syy tälle suuttumiselle oli se että "vieressä on kipeämpiä potilaita ja häiritset muita"
Olin juuri täyttänyt 17 ja edelleen harmittaa että osui niin ilkeä hoitaja kohdalle.N20
Olen ollut sairaalassa kolme kertaa synnyttämässä ja pari kertaa leikkauksen takia. Aina on ollu hyvä hoito ja ihana henkilökunta mutta joka kerran osastolla on ollut yksi epämiellyttävä hoitaja joka puhuu potilaille rumasti ja jonka käytös pilaa muuten melko ok sairaalassaolon. Kerran jopa sh opiskelija lohdutteli mua sen jälkeen kun sh oli tölväissyt rumasti.
Tämä on vähän aiheen vierestä mutta tuli mieleen edellisestä kommentista.
Ja selvennykseksi että aina on ollut kyse joko eri sairaalasta tai osastosta ja aina eri hoitaja. Mistä näitä riittääkin joka osastolle!?
Vierailija kirjoitti:
Yksityiselämässä minulle on suututtu siitä että maksoin velan kaverille etuajassa pois, kiittelin vielä kovin lainasta. Kohta puoleen vuoteen ei ole sanaakaan kuulunut ja sain facessakin bannit.
Siis ilmenikö jostain, että juuri tästä suuttui?
Anoppi oli vihainen kun imetin liian pitkään vauvaa (suututti kai kun muut ikäisensä sukulaisnaiset pitivät hyvänä asiana).
Toinen sietämätön asia oli kun aina kieltäydyin kahvista. - Hänen mielestään se oli huonoa käytöstä ja olisi pitänyt opetella juomaan. Vatsani tuli aina kipeäksi, jos hairahduin olemaan kohtelias tässä asiassa. Näin vain on.
Suuttuivat, koska heidän mielestään tarkoitit että jos ovat fotossa kuvauksellisia, ovat luonnossa vähemmän edustavia. Mutta hohhoijakkaa heitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystävän sisko suuttui, kun kuuli, että olemme veljensä kanssa tulevaisuudessa harkinneet avioliittoa, kunhan opiskelut valmiit ja aika tuntuu oikealta. Naama kireänä sähähti "sinähän et aio ikinä mennä naimisiin". En muista näin sanoneeni, mutta jotenkin oudosti mustasukkainen on ollut veljestään minulle ja kai tuo kiukustuminen liittyi taas näihin hänen ongelmiin. Koko illan muutaman siiderin jälkeen muutenkin vähätteli minua ja ulkonäköäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran yksi sairaanhoitaja suuttui mulle kun heräsin isosta leikkauksesta ja aloin heti itkeä kivusta ( ja pelosta koska olin yksin ja leikkaus kesti pidempään kuin piti) Syy tälle suuttumiselle oli se että "vieressä on kipeämpiä potilaita ja häiritset muita"
Olin juuri täyttänyt 17 ja edelleen harmittaa että osui niin ilkeä hoitaja kohdalle.N20
Olen ollut sairaalassa kolme kertaa synnyttämässä ja pari kertaa leikkauksen takia. Aina on ollu hyvä hoito ja ihana henkilökunta mutta joka kerran osastolla on ollut yksi epämiellyttävä hoitaja joka puhuu potilaille rumasti ja jonka käytös pilaa muuten melko ok sairaalassaolon. Kerran jopa sh opiskelija lohdutteli mua sen jälkeen kun sh oli tölväissyt rumasti.
Tämä on vähän aiheen vierestä mutta tuli mieleen edellisestä kommentista.
Ja selvennykseksi että aina on ollut kyse joko eri sairaalasta tai osastosta ja aina eri hoitaja. Mistä näitä riittääkin joka osastolle!?
Synnytystarinoille lienee ihan oma ketjunsa, mutta tässä oma kokemukseni töykeästä kätelöstä;
ensisynnytys kesti ja kesti ja jossain kivun keskellä huusin äitiä (no, en siis oikeasti olisi häntä sinne halunnut), kätilön töykeä vastaus "nyt on liian myöhäistä huutaa äitiä" loukkasi kyllä syvästi.
V#,s#,p# ei silloin kuulunut sanavarastooni, mutta ilmeisesti joku noista sanoista olisi hänen mielestään ollut "sopivampi"?
Eka imukuppilaite ei toiminut...
Olin ilmoittautunut jumppaan, mutta samaan kellonaikaan kaukainen (läheinen) sukulainen saapui vierailulle vauvaa katsomaan. Hoitaja tuli moittimaan "et sitten mennytkään, vaikka olit ilmoittautunut" !
Kaksi loukkaavaa hoitoalan "ammattilaista". Aika paska maku jäi tuosta reissusta.
Se synnytys jäi myös viimeiseksi !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran yksi sairaanhoitaja suuttui mulle kun heräsin isosta leikkauksesta ja aloin heti itkeä kivusta ( ja pelosta koska olin yksin ja leikkaus kesti pidempään kuin piti) Syy tälle suuttumiselle oli se että "vieressä on kipeämpiä potilaita ja häiritset muita"
Olin juuri täyttänyt 17 ja edelleen harmittaa että osui niin ilkeä hoitaja kohdalle.N20
Olen ollut sairaalassa kolme kertaa synnyttämässä ja pari kertaa leikkauksen takia. Aina on ollu hyvä hoito ja ihana henkilökunta mutta joka kerran osastolla on ollut yksi epämiellyttävä hoitaja joka puhuu potilaille rumasti ja jonka käytös pilaa muuten melko ok sairaalassaolon. Kerran jopa sh opiskelija lohdutteli mua sen jälkeen kun sh oli tölväissyt rumasti.
Tämä on vähän aiheen vierestä mutta tuli mieleen edellisestä kommentista.
Ja selvennykseksi että aina on ollut kyse joko eri sairaalasta tai osastosta ja aina eri hoitaja. Mistä näitä riittääkin joka osastolle!?Synnytystarinoille lienee ihan oma ketjunsa, mutta tässä oma kokemukseni töykeästä kätelöstä;
ensisynnytys kesti ja kesti ja jossain kivun keskellä huusin äitiä (no, en siis oikeasti olisi häntä sinne halunnut), kätilön töykeä vastaus "nyt on liian myöhäistä huutaa äitiä" loukkasi kyllä syvästi.
V#,s#,p# ei silloin kuulunut sanavarastooni, mutta ilmeisesti joku noista sanoista olisi hänen mielestään ollut "sopivampi"?
Eka imukuppilaite ei toiminut...
Olin ilmoittautunut jumppaan, mutta samaan kellonaikaan kaukainen (läheinen) sukulainen saapui vierailulle vauvaa katsomaan. Hoitaja tuli moittimaan "et sitten mennytkään, vaikka olit ilmoittautunut" !
Kaksi loukkaavaa hoitoalan "ammattilaista". Aika paska maku jäi tuosta reissusta.
Se synnytys jäi myös viimeiseksi !
Tuo kertomukseni ei täysin vastaa aiheen kysymykseen, kuitenkin lukutaitoiset ymmärtävät, että niitä suuttuneita ihmisiä olivat tuo kätilö ja hoitaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle suuttui kaveri (20 vuotta yhteistä taivalta), koska ostimme omakotitalon.
Outo suuttumisen syy tuo on.
Tosin minulle on käynyt niin että
kaveri on vaahdonnut ja paasannut ettei MISSÄÄN tapauksissa osta omakotitaloa ( kyseessä oli oikeasti muu asia) ja yhtäkkiä osti omakotitalon.
Varmaan vähän loukkaannuin , ei siitä omakotitalosta sinänsä , vaan siitä että tuntui ettei tuohon kaverin puheisiin voikaan luottaa.
En kyllä suuttunut mutta olin ehkä vähän hiljainen aluksiKyllä ihmiset saa muuttaa mielipiteitään. Varmaan oli pohdiskellut asiaa ja tullutkin siihen lopputulokseen että haluaa sittenkin omakotitalon, tai mikä asia onkaan. Itsekin ajattelin kauan että en varmaan löydä ketään, enkä ollut valmiskaan henkisesti seurustelemaan, oli käsittelemättömiä asioita yms. Kun sitten käsittelin ne kaikessa rauhassa ja rakastuin mieheeni ja aloin seurustella, ehkä se tuli puskista kavereille joille olin joskus sanonut että en aio seurustella. Mutta elämä menee vaan joskus näin. Miksi siitä suuttua!
Juu, ei ollut omakotitalon osto, en halua tässä kertoa tarkemmin mikä asia.
Ymmärrän jos tuon selittämisen ja ostamisen välillä olisi sanotaan vaikka kaksi vuotta tms. , niin kyllähän ihmisten mielipiteet muuttuvat.
Mutta tämä oli suunnilleen niin että viime viikolla : ei ikinä ja tällä viikolla yhtäkkiä on ostettu se talo.
No en voi mitään, ehkä sitten olen herkkänahkainen mutta kyllä minulla silti meni vähän maku tuohon kaveriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä firmassa, joka saa vähän väliä yhteistyöehdotuksia ja muita yhteydenottoja jos jonkinlaisilta tahoilta. Tehtävänäni on joko välittää viestit suoraan oikealle taholle firmassamme tai pyytää viestin lähettäjiä olemaan itse yhteydessä oikeaan henkilöön. Kerran sain erittäin geneerisen viestin, jossa ehdotettiin yhteistyötä ja informaatiota (yhteistyön tyylistä, firmasta itsestään jne.) ei ollut juuri lainkaan. Viestin tyylistä näki, että se oli lähetetty sellaisenaan useammalle taholle. Vastasin tähän tavalliseen kohteliaaseen tyyliin ja pyysin olemaan tarkemmin yksityiskohdin yhteydessä henkilöön, joka hoitaa firmassamme yhteistyöasioita. Toki laitoin mukaan myös hänen yhteystietonsa.
Pari päivää myöhemmin sain samalta lähettäjältä erittäin vihaisen viestin, jossa haukuttiin minut asiakaspalvelijana ja ihmisenä sekä ilmoitettiin "tämän takia emme ole enää kiinnostuneita tekemään yhteistyötä kanssanne, that ship has sailed". Ongelmana oli siis se, että olin pyytänyt viestin lähettäjää olemaan yhteydessä oikeaan henkilöön firmassamme sen sijaan, että olisin pyytänyt tätä työkaveriani soittamaan lähettäjälle suoraan. Sekä tietysti se, että olin rohjennut pyytää "tarkempia yksityiskohtia", ikään kuin ne eivät olisi olleet jo kyllin tarkat.
Tuntui älyttömältä, että joku reagoi kyseiseen tilanteeseen tuolla tavalla. Teki mieli vastata, että saamme yhteistyöehdotuksia päivittäin, eikä meillä ole aikaa soitella niiden kaikkien perään - varsinkaan noin ympäripyöreiden.
Olen myös aspatöissä huomannut saman ongelman. Ihmiset haluavat, että HEILLE soitetaan. Missään nimessä ei käy, että he itse ottaisivat oikeaan henkilöön yhteyttä, vaikka antaisi kaikki mahdolliset yhteystiedot ja kertoisi suurinpiirtein minuutilleen, koska kyseinen henkilö on tavoitettavissa. Kyllä siinä tulee vähän sellainen "hei minä olen tärkeä ihminen ja minulle pitää ehdottomasti soittaa tästä asiasta" maku suuhun. Varsinkin kun kyse on esim siitä, että henkilö haluaa lahjoittaa jostain mökiltä löytämänsä homeisen kärrynpyörän, ja museon kokoelmavastaavan on ehdottomasti soitettava tästä hänelle ja otettava lahjoitus vastaan ilman kuvia tai muita tietoja, niin alkaa ihmisten tärkeily vähän naurattaa.
Hauskaa on myös, että firman sivuilta ensimmäinen numero yhdistyy paikan pääkassaan (paikassa on kaksi eri kassapistettä), mutta tämä kassapiste ei ole mikään vaihde, josta voitaisiin yhdistää puheluita. Kassalla tehdään kassatöitä, ja puhelimeen vastataan siinä sivussa. Päätehtävä ei ole puheluiden yhdistäminen, ja tämä tuntuu olevan vaikea ymmärtää.
Miehen sisko suuttui minulle kesällä kun en halunnut halata häntä. Hän oli tullut edellisenä yönä matkailu autolla Euroopasta. Ollut siis kaikissa mahdollisissa korona maissa. Eikä siis ollut vapaaehtoisessa karanteenissa. Kuulun riskiryhmään ja hän tietää sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kerroin ystävälleni että petin miestäni 20 v sitten niin oli yllättynyt, mutta ok. Mutta kun sai selville etten katunut tekoani ja että minulle jäi siitä hyvät muistot... Silloin laittoi välit poikki. Oli vannonut ikuista ystävyyttä ja että hänelle voi kertoa mitä vaan ja hän ymmärtää.
Olithan sinäkin luvannut ikuista uskollisuutta sille, jota petit. Siltä se sanansa syöminen toisesta tuntuu. - Puolisostasi tuntuisi toki ehkä pahemmaltakin.
Opiskeluystäväporukastani yksi oli mennyt kihloihin (26 v) ja toinen porukan jäsen (24 v) alkoi marmattaa minulle, että "miksi kaikki menevät kihloihin ja hän ei". Totesin tähän rohkaisevasti jotakin tyyliin "kaikki vuorollaan" ja "kyllä säkin vielä menet".
Näistä kommenteistani tämä ystäväni veti aivan hirveät pultit ja alkoi raivota "ai tarkoitatko sä muka sitä, että MÄ en ansaitse mennä kihloihin?!?!?!?!".
Tuijotin hän aivan hämmentyneenä. Vaikka miten yritin sanoa, että enhän minä sanonut mitään tuon kaltaistakaan, ei auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiakaspalvelutyössä on suututtu vaikka mistä. Opiskeluaikoina olin töissä kotikaupunkini apteekissa teknisenä työntekijänä (eli käytännössä kassalla). Oli rauhallinen aamupäivä ja sisään astui keski-ikäinen mies. Hän kysyi aluksi ihan ystävällisesti, että missä päin on XXX-katu (en enää muista kadun nimeä, jota hän kysyi).
Olin asunut koko ikäni kyseisessä suht pienessä kaupungissa ja tiesin erittäinkin hyvin keskustan katujen nimet. Kyseinen katu ei ollut yhtään tuttu eikä varsinkaan mikään isommista/merkittävimmistä kaduista. Vastasin miehelle ystävällisesti että "hmm, nyt ei kuulosta tutulta". Huikkasin toiselle työntekijällekin että, tiedätkö missä XXX-katu on, mutta hänkään ei osannut sanoa.
Ennen kuni ehdin edes ehdottaa, että voin toki koneelta katsoa googlesta, tiuskaisi mies vihaisesti "on kyllä ihme juttu, ettei paikkoja tunneta!" Hämmennyin ja ennen kuin ehdin tähänkään sanoa mitään, mies sanoi v-mäisesti: "tiedätkö missä me edes nyt ollaan?!". Sitten hän säntäsi ulos ja pamautti oven kiinni. Me jäimme toisen työntekijän kanssa silmät pyöreinä katsomaan että mitähän ihmettä.
(Googletin ko. kadun ja se olikin keskustan laitamilla oleva erittäin pieni sivukatu, jossa ei ollut mitään merkittävää.)
Lapsena olin jostakin kuullut sanan ’huussi’ ja käytin sitä sanaa äidin kuullen. Sain kunnolla selkääni, ja mikä ikävintä, en vieläkään, vuosikymmeniä myöhemmin, tiedä miksi?
Vierailija kirjoitti:
Oma ukko suuttui,kubn nukahdin omalle kotimme sohvalle.Kun pitää kuulemma nukkua makuuhuoneessa.Tais pettää jo tuolloin ja halusi vaan hellustella sen toisen kanssa.
Meillä taas vaimo suuttui nukahdettuaan sohvalle enkä herättänyt häntä nukkumaan makuuhuoneeseen.
Jouduin selittämään askelmittarin toiminnallisuutta eräälle tuttavalleni. Hän ei voinut ymmärtää sitä, ettei askelmittari laske niitä askeleita pöydältä käsin, vaan sulla pitää olla se vekotin mukana (oli se sit älykellossa oleva mittari tai mikä tahansa muu laite).
Kaveri soitti yllättäen viime kesänä, että ovat moottoripyörillä mökkimme nurkalla, makkaraa ja kaljaakin on.
Sanoin, että heittäkää uparit ja menkää sinne mistä olette tulossakin.
Oli jo valmiina vieraita kylässä ja pieniä lapsiakin.
Ei ole sittemmin soitellut.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena olin jostakin kuullut sanan ’huussi’ ja käytin sitä sanaa äidin kuullen. Sain kunnolla selkääni, ja mikä ikävintä, en vieläkään, vuosikymmeniä myöhemmin, tiedä miksi?
Kannattaa kysyä.
Heh, jos olisit minun muija olisit lentänyt pihalle. Ihmeelliseksi mennyt maailma kun muijat alkaa korottamaan ääntään ja aukomaan päätään, no miehet nyt on nykyään niin lampaita