Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Sain epäilyksen että silloisella miehelläni ei ollut ihan kaikki puhtaimmat jauhot pussissa erään viikonloppu-illan aikana kun hän oli juhlimassa, en ollut kaupungissa illalla, mutta seuraavana aamuna kerkesin ennen töitäni klo 9 aamulla hänen asunnolleen ja avasin oven avaimilla jotka hän oli minulle antanut ja yllätin hänet vieraan naisen vierestä sängyllään alasti. Hän veti hirveät kilarit minulle koska kehtasin herättää hänet vapaapäivänään niin aikaisin. :D Joo, sehän se suurin ongelma tässä olikin. :D Eksä ihan syystä. 

Aloin seurustelemaan ja kaverini ei vissiin ihan hirveästi tykännyt, koska lopetti yhteydenpidon.. :( Olin muuttanut asumaan pk-seudulle ja tottakai halusin tutustua uusiin ihmisiin.. Ei kovin hyvä fiilis kun paras kaveri ei enää vastaa tai lähetä mitään viestiä.. ikinä.

Tällä palstalla tulee lunta tupaan aina silloin, kun menee kirjoittamaan johonkin haukkumisketjuun yhtäänkään myönteisesti. Kaikkein kovin "rangaistus" on sitten viestin poistattaminen.

Vierailija kirjoitti:

Olen n 1-3 kertaa vuodessa sairaana, siis tavallinen nuhakuume tms. Se yleensä nostattaa vihaa asiakkaissani ja myös miehessäni. Asiakkaille tarjotaan kollegan palvelua minun ollessa saikulla, mutta se ei useinkaan auta. Kun ilmoitan viestillä pahoitellen tilanteesta ja kerron tämän johtuvan sairastumisesta, saan tosi tylyjä viestejä, joissa saatetaan purkaa pettymystä siitä, kuinka paljon sairastumisestani aiheutui haittaa ja kuinka aikaa on odotettu ja kuinka se olisi ollut välttämätön.

Kotona mies suuttuu myös. Jos vaikka kipeänä sohvalla nukun, alkaa imuroimaan, ei kysy vointia, kyselee mitä ruoaksi, kommentoi, että jos jo toista päivää pitää vaan sängyssä maata, niin eikö ole aika mennä lääkäriin. (ei ne työterveydessä halua ketään tavata normaalin nuhakuumeen vuoksi)

Asiakkaiden ymmärtämättömyydelle ei paljoa voi. Miehelle sen sijaan ärähtäisin että nyt se imuri hittoon ja kieli keskelle suuta. Että sinulla on oikeus levätä jos olet kipeänä jolle et itse mitään edes voi. Ja että jos ruokaa tekee mieli niin herra on aikuinen mies ja menee itse ruokansa hakemaan ja saa luvan tuoda sullekin jos haluaa, että sä joskus paranet ja lakkaat "häiritsemästä" häntä.

Joo, olen kovaluontoinen tarvittaessa mutta oman mieheni sain tällä ymmärtämään että vaikka hän on i dioot ti kun menee kuumeessa sairastuttamaan kaikki työpaikalleen, jotkut meistä ovat vastuullisia sekä itseään että muita kohtaan ja jäävät kotiin. Miehen asenne on nykyään toinen ja on jopa itse jäänyt saikulle tarvittaessa. Voit myös sanoa miehellesi että kumpi on parempi: olla nyt muutama päivä poissa kuin rehkiä itsesi henkihieveriin jos satut saamaan vaikka sydänlihastulehduksen jonka vuoksi olet viikkoja tai jopa kuukausia saikulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kerroin ystävälleni että petin miestäni 20 v sitten niin oli yllättynyt, mutta ok. Mutta kun sai selville etten katunut tekoani ja että minulle jäi siitä hyvät muistot... Silloin laittoi välit poikki. Oli vannonut ikuista ystävyyttä ja että hänelle voi kertoa mitä vaan ja hän ymmärtää.

Jaahas. Petit 20 vuotta miestäsi etkä katunut. Tiedätkö, aika monet eivät pidä tuollaisista ihmisistä, jotka eivät tunne edes katumusta jos ovat väärin tehneet. En yhtään ihmettele ystäväsi reaktioita.

Siis tuo alkuperäinenhän kirjoitti että "20v sitten", ei että 20 vuoden ajan?

Niimpä olikin :D Mutta härskiä silti, että ylpeilee vain teollaan, ja odottaa jotain hyväksyntää tai sääliä. Pettäminen on aina pettämistä. Tuhansia syitä voi aina keksiä, mutta ei se rakkautta ja arvostamista ole, jos sitä kaikkein läheisintä ihmistä elämässään pettää.

Minunkin ystäväni suuttui, kun en osannut iloita hänen pettämiskeikastaan. Tunsin myös ystäväni miehen hyvin, aivan ihana tyyppi ja olimme molemmat ystäväni kanssa sitä mieltä, että mies oli ihan paras mahdollinen kumppani ystävälleni. Silti ystäväni petti, ei edes humalassa erehtyen, vaan selvinpäin suunnitelmallisesti keskellä päivää. Vitutti, että kertoi ja veti minut mukaan petokseen, sillä ei mielestäni ollut minun asiani miehelleen kertoa, mutta tuntui törkeältä olla hymyssä suin heidän kanssaan läheisissä tekemisissä ja pitää tuollaista salassa. Ystäväni (ex nykyään) oli pettynyt minuun ystävänä, kun asetuin häntä vastaan. Juu, antaapa olla sitten.

Olin lasten kanssa pihakirppiksellä ja katselin yhtä takkia pojalle. Myyjä tuli siihen kehumaan, että on ihan merkki-tuote! Olihan se: Lidlin Lupilu. Myyjä suutahti kun kerroin että se on Lidlin merkki eikä suostunut sitten enää sanomaan sille hintaa.

Minulle suuttui kaveri (20 vuotta yhteistä taivalta), koska ostimme omakotitalon.

Ekaksi tulee mieleen kun olin uuden kaverini kanssa leffassa ja siinä oli jokin tunteisiin vetoava kohtaus joka sai vähän kyyneliä silmiini ja kaveri ihan pyyhki silmiään nenäliinalla. Elokuvan jälkeen hän huokaili ja sanoi että oli niin koskettavaa ja mä myöntelin ja sanoin että tuli jopa vedet silmiin, niin silloin kaveri sanoi vihaisesti kovaan ääneen että EN USKO ja alkoi paasata miten hän taiteilijana (harrastaa taiteita) on herkkä ja helposti liikuttuva mutta mä olen pelkkä tavis joka tuskin itken helposti joten ei ole voinut tämä elokuvakaan itkettää ja haluan vain esittää herkkää. Olin ihan ihmeissäni tästä purkauksesta ja varsinkin kaverin vihaisuudesta, ja paasauksensa päätteeksi kaveri sanoi vielä että mun tekopyhyys ihan inhottaa häntä. :D

Vierailija kirjoitti:

Ekaksi tulee mieleen kun olin uuden kaverini kanssa leffassa ja siinä oli jokin tunteisiin vetoava kohtaus joka sai vähän kyyneliä silmiini ja kaveri ihan pyyhki silmiään nenäliinalla. Elokuvan jälkeen hän huokaili ja sanoi että oli niin koskettavaa ja mä myöntelin ja sanoin että tuli jopa vedet silmiin, niin silloin kaveri sanoi vihaisesti kovaan ääneen että EN USKO ja alkoi paasata miten hän taiteilijana (harrastaa taiteita) on herkkä ja helposti liikuttuva mutta mä olen pelkkä tavis joka tuskin itken helposti joten ei ole voinut tämä elokuvakaan itkettää ja haluan vain esittää herkkää. Olin ihan ihmeissäni tästä purkauksesta ja varsinkin kaverin vihaisuudesta, ja paasauksensa päätteeksi kaveri sanoi vielä että mun tekopyhyys ihan inhottaa häntä. :D

Tunnistan tyypin :D Näillehän se herkkyys on useimmiten pelkkää esittämistä ja samaan kastiin menee se taiteellisuuskin. Terkuin taiteita aikoinaan opiskellut.

Kuinkahan moni muistaa go-gopallon ? Nilkkarengas ja narun päässä pallo, jota nilkan liikkeellä pyöritettiin, toinen jalka narun yli.. vähän kuin naruhyppelyä.

Paikallisella lehdellä on kilpailu, kuka tekee viikon parhaan tuloksen.

Naapurin tyttö, jonka kanssa olin leikkinyt monta vuotta, voitti kerran 1 LITRAN VANILJAJÄÄTELÖPAKETIN.

Eipä leikkinyt enää kanssani, koska ei halunnut kutsua minua jätskille !

Naapureina asuttiin vielä monta vuotta, ei koskaan enää edes moikannut !

Kello oli lähes 21. Mies kysyi haluaisinko kupin teetä. Hän ei kysynyt mitä teetä laittaa, mutta oletin sen olevan jotain yrttiteetä, mitä usein juomme iltaisin.

Mies toi minulle kupillisen mustaa teetä, joka oli niin vahvaa, että se oli lähes mustaa. Minä sanoin, etten voisi juoda sitä, sillä minun pitäisi mennä reilun tunnin päästä nukkumaan kun on aikainen herätys. En voisi juoda mitään kofeiinipitoista siihen aikaan illalla.

Mies veti herneen nenään ja väitti, että olen hirveä bitch.

Vierailija kirjoitti:

Minulle suuttui kaveri (20 vuotta yhteistä taivalta), koska ostimme omakotitalon.

Mulle kävi täsmälleen samoin!

Ei ole kaverista kuulunut mitään talokauppojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Aloin seurustelemaan ja kaverini ei vissiin ihan hirveästi tykännyt, koska lopetti yhteydenpidon.. :( Olin muuttanut asumaan pk-seudulle ja tottakai halusin tutustua uusiin ihmisiin.. Ei kovin hyvä fiilis kun paras kaveri ei enää vastaa tai lähetä mitään viestiä.. ikinä.

Sama käynyt minulle! Tosin en ollut hänen paras kaverinsa, ja nyt kun mietin se tehtiin kyllä epäsuorasti selväksi kaveruutemme aikana jo.

Kysyin kannattaakohan viedä lapsia tai edes osaa perheen lapsista sairaalan teho-osastolle moikkaamaan sukulaista, kun yksi lapsista kipeänä tai onko muutenkaan järkevää koska olivat taapero/leikki-ikäisiä eivätkä tätä sukulaista normaalisti viikottain tai säännöllisesti tavanneet. Sairaalassa hän oli vain lyhyen aikaa vaikkakin osan ajasta erittäin huonossa kunnossa ja hengitystieinfektio muiden asioiden päälle olisi ollut vakava asia.

Olen töissä firmassa, joka saa vähän väliä yhteistyöehdotuksia ja muita yhteydenottoja jos jonkinlaisilta tahoilta. Tehtävänäni on joko välittää viestit suoraan oikealle taholle firmassamme tai pyytää viestin lähettäjiä olemaan itse yhteydessä oikeaan henkilöön. Kerran sain erittäin geneerisen viestin, jossa ehdotettiin yhteistyötä ja informaatiota (yhteistyön tyylistä, firmasta itsestään jne.) ei ollut juuri lainkaan. Viestin tyylistä näki, että se oli lähetetty sellaisenaan useammalle taholle. Vastasin tähän tavalliseen kohteliaaseen tyyliin ja pyysin olemaan tarkemmin yksityiskohdin yhteydessä henkilöön, joka hoitaa firmassamme yhteistyöasioita. Toki laitoin mukaan myös hänen yhteystietonsa.

Pari päivää myöhemmin sain samalta lähettäjältä erittäin vihaisen viestin, jossa haukuttiin minut asiakaspalvelijana ja ihmisenä sekä ilmoitettiin "tämän takia emme ole enää kiinnostuneita tekemään yhteistyötä kanssanne, that ship has sailed". Ongelmana oli siis se, että olin pyytänyt viestin lähettäjää olemaan yhteydessä oikeaan henkilöön firmassamme sen sijaan, että olisin pyytänyt tätä työkaveriani soittamaan lähettäjälle suoraan. Sekä tietysti se, että olin rohjennut pyytää "tarkempia yksityiskohtia", ikään kuin ne eivät olisi olleet jo kyllin tarkat.

Tuntui älyttömältä, että joku reagoi kyseiseen tilanteeseen tuolla tavalla. Teki mieli vastata, että saamme yhteistyöehdotuksia päivittäin, eikä meillä ole aikaa soitella niiden kaikkien perään - varsinkaan noin ympäripyöreiden. 

En nyt muista vanhoja möksähdyksiä, mutta viime sunnuntaina puolison lasta viedessämme toisen vanhempansa luokse, keskustelimme vuoden takaisista asioista. Hän kysyi, että milloin tämä tapahtui, olinko mukana?

Sanoin sen enempää ajattelematta, että et ollut mukana, kun meillä oli silloinvapaaviikonloppu. Lapsi, 10-vuotias veti herneet nenään vapaasta viikonlopusta, että tottakai ku hän ei ole meillä, se on meille vapaata.

Hämmennyin ja ihmettelin, että miten se olisi sitten pitänyt sitten sanoa? En ymmärtänyt loukkaantumista.

En tunnistan tyyppiä :D Näillehän se homous on useimmiten pelkkää esittämistä ja samaan kastiin menee se taiteellisuuskin. Terkuin homoja aikoinaan tapaillut

Vierailija kirjoitti:

Minulle suuttui kaveri (20 vuotta yhteistä taivalta), koska ostimme omakotitalon.

Outo suuttumisen syy tuo on.

Tosin minulle on käynyt niin että

kaveri on vaahdonnut ja paasannut ettei MISSÄÄN tapauksissa osta omakotitaloa ( kyseessä oli oikeasti muu asia) ja yhtäkkiä osti omakotitalon.

Varmaan vähän loukkaannuin , ei siitä omakotitalosta sinänsä , vaan siitä että tuntui ettei tuohon kaverin puheisiin voikaan luottaa.

En kyllä suuttunut mutta olin ehkä vähän hiljainen aluksi

Aika tasan kaksikymmentä vuotta sitten isäni suuttui minulle, kun minun polveen tuli ruston kasvuhäiriö mikä esti rankan urheilun. Pystyin kyllä kävelemään, mutten voinut enää harrastaa koripalloa. Toipuminen kesti yli vuoden, ja siinä kohtaa oli todella hankalaa saada ikätovereita enää taidoissa ja kunnossa kiinni. Tämä kasvuhäiriö oli minun laiskuuden (???) syytä kuulemma.

Välit ovat olleet asialliset, mutta viileät tuon ja monen muun vastaavan kommentin jälkeen.

Kerran yksi sairaanhoitaja suuttui mulle kun heräsin isosta leikkauksesta ja aloin heti itkeä kivusta ( ja pelosta koska olin yksin ja leikkaus kesti pidempään kuin piti) Syy tälle suuttumiselle oli se että "vieressä on kipeämpiä potilaita ja häiritset muita"

Olin juuri täyttänyt 17 ja edelleen harmittaa että osui niin ilkeä hoitaja kohdalle.

N20