Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yalen yliopistoon hyväksytty suvun 18-vuotias mustalammas
Kommentit (309)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Totta kai on hienoa, että poika on päässyt Yaleen. Totta kai on hienoa, että on tieto-taitoa ja tavoitteita. Pitäisi vain ymmärtää, ettei tarvitse olla perähikiän duunari vaan ihan tavallinen perusinsinöörin ja assistentin/opettajan/sairaanhoitajan lapsi, että tuollaiset mahdollisuudet ja toiveet ovat täysin poissuljettuja. Turha kuvitella että tavallinen Elias/Emma (tai hänen vanhempansa) marssisi pankkin hakemaan opintolainaa 60 000 dollarin lukukausimaksuihin. Tai edes puolikkaaseen lukukausimaksuun, jos toisen puolikkaan saisi kustannettua apurahalla.
Onko se tämän 18- vuotiaan pojan vika, että Eliaksella/Emmalla ei ole varaa kustantaa samaa koulua? Olen ainakin sitä paitsi siinä käsityksessä, että, jos tällaiseen eliittikouluun pääsee niin sinne kyllä löytyy rahoitus, vaikka omilla vanhemmilla ei olisikaan varaa. Enemmän ihailen tällaisia menestyneen perheen nuoria, joilla on itsellään unelmia, jaa lähtevät esim. opiskelemaan ym. Sitten on niitä esim. rikkaan perheen lapsia, jotka menevät suoraan isän yritykseen töihin tai jäävät muuten elämään "helppoa elämää."
No kuka on väittänyt, että on tämän pojan vika? Ongelma on se, että tällaiset tyypit nostetaan esimerkeiksi sellaisella ajatuksella, että kun tämä pystyi, niin kuka tahansa pystyi. Se taas on älytöntä, koska kyseessä ei ole "kuka tahansa".
Yleisemminkin kommentteja lukiessa ihmetyttää, että mikä siinä perhetaustan vaikutuksessa menestykseen on niin vaikea myöntää? Se nyt vaan on fakta, että jokaisella elinympäristö vaikuttaa omaan elämään, ja hyväosaisuus helpottaa monia asioita. Miksi pitää vänkätä, että ihan omilla ansioilla on kaikki saavutettu, jos on aivan selvää, että tausta helpottaa saavutuksia?
No, mitä nämä katkerat kommentit sitten on täällä? En varmasti ole kieltänytkään sitä, että perhetausta vaikuttaa lapsen koulutusvalintoihin. Tämä on päivänselvää. En vain ymmärrä tätä katkeraa vinkumista. Ei nyt ihan äkkiseltään tule Suomessa mieleen sellaisia työpaikkoja, jossa Yale- tutkinnolla olisi käyttöä. Nämä suomalaiset, jotka tällaisiin eliittiyliopistoihin menevät niin mitä todennäköisemmin jäävät ulkomaille. En tiedä tutkintomaksuista, voiko nämä kuitata ns. opintolainatyylisesti. Varmasti ne myös silloin valmistumisen jälkeen pystyy makselemaan takaisin, kun on tutkinnon avulla todennäköisesti jossakin hyväpalkakisessa duunissa.
Yale ei ole mikään maailman ainut yliopisto. Jos ei ole varaa kyseiseen koulutukseen niin varmasti hyvän koulutuksen ja tulevaisuuden saa muualtakin. Ymmärtäisin tämän valituksen, jos kaikki yliopistot olisivat samanhintaisia. Kukaan ei ole pakottanut hakemaan Yaleen, sinne hakee ja pääsee ne keillä on varaa ja lahjakkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Totta kai on hienoa, että poika on päässyt Yaleen. Totta kai on hienoa, että on tieto-taitoa ja tavoitteita. Pitäisi vain ymmärtää, ettei tarvitse olla perähikiän duunari vaan ihan tavallinen perusinsinöörin ja assistentin/opettajan/sairaanhoitajan lapsi, että tuollaiset mahdollisuudet ja toiveet ovat täysin poissuljettuja. Turha kuvitella että tavallinen Elias/Emma (tai hänen vanhempansa) marssisi pankkin hakemaan opintolainaa 60 000 dollarin lukukausimaksuihin. Tai edes puolikkaaseen lukukausimaksuun, jos toisen puolikkaan saisi kustannettua apurahalla.
Onko se tämän 18- vuotiaan pojan vika, että Eliaksella/Emmalla ei ole varaa kustantaa samaa koulua? Olen ainakin sitä paitsi siinä käsityksessä, että, jos tällaiseen eliittikouluun pääsee niin sinne kyllä löytyy rahoitus, vaikka omilla vanhemmilla ei olisikaan varaa. Enemmän ihailen tällaisia menestyneen perheen nuoria, joilla on itsellään unelmia, jaa lähtevät esim. opiskelemaan ym. Sitten on niitä esim. rikkaan perheen lapsia, jotka menevät suoraan isän yritykseen töihin tai jäävät muuten elämään "helppoa elämää."
No kuka on väittänyt, että on tämän pojan vika? Ongelma on se, että tällaiset tyypit nostetaan esimerkeiksi sellaisella ajatuksella, että kun tämä pystyi, niin kuka tahansa pystyi. Se taas on älytöntä, koska kyseessä ei ole "kuka tahansa".
Yleisemminkin kommentteja lukiessa ihmetyttää, että mikä siinä perhetaustan vaikutuksessa menestykseen on niin vaikea myöntää? Se nyt vaan on fakta, että jokaisella elinympäristö vaikuttaa omaan elämään, ja hyväosaisuus helpottaa monia asioita. Miksi pitää vänkätä, että ihan omilla ansioilla on kaikki saavutettu, jos on aivan selvää, että tausta helpottaa saavutuksia?
No, mitä nämä katkerat kommentit sitten on täällä? En varmasti ole kieltänytkään sitä, että perhetausta vaikuttaa lapsen koulutusvalintoihin. Tämä on päivänselvää. En vain ymmärrä tätä katkeraa vinkumista. Ei nyt ihan äkkiseltään tule Suomessa mieleen sellaisia työpaikkoja, jossa Yale- tutkinnolla olisi käyttöä. Nämä suomalaiset, jotka tällaisiin eliittiyliopistoihin menevät niin mitä todennäköisemmin jäävät ulkomaille. En tiedä tutkintomaksuista, voiko nämä kuitata ns. opintolainatyylisesti. Varmasti ne myös silloin valmistumisen jälkeen pystyy makselemaan takaisin, kun on tutkinnon avulla todennäköisesti jossakin hyväpalkakisessa duunissa.
Yale ei ole mikään maailman ainut yliopisto. Jos ei ole varaa kyseiseen koulutukseen niin varmasti hyvän koulutuksen ja tulevaisuuden saa muualtakin. Ymmärtäisin tämän valituksen, jos kaikki yliopistot olisivat samanhintaisia. Kukaan ei ole pakottanut hakemaan Yaleen, sinne hakee ja pääsee ne keillä on varaa ja lahjakkuutta.
Kritisoimme tuon artikkelin tyyliä, kun esimerkkinä "omasta aktiivisuudesta" on upporikas kersa, joka päässyt yliopistoon, jonne mennään väh 60 - prosenttisesti nimellä, verkostoilla ja rahalla. Käsittääkseni joku MIT taas vaatii ihan vaan älliä, ei kuuluisia sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä en introverttina (magnan ylioppilaana pikkukaupungista ja jo Yale-iän ohittaneena) ymmärrä miksi alumnin haastattelu eli käytännössä suosittelu tarvitaan yliopistoon pääsyyn. Entä jos et tunne ketään? Et ole luonut verkostoja? Jos olet vaikka jostain Ohion maaseudulta, jossa olet elänyt puoli-amishien tapaista eristäytynyttä lahkolaiselämää, mutta olet superfiksu ja haluat opiskelemaan mutta olet myös epäsosiaalinen ja introvertti. Pitääkö sinun nyt ostaa superdryn huppari ja jotkut yeezyt jalkaan ja lähteä verkostoitumaan rikkaille ja kauniille että tota voisitteko suositella mua?
Koulu yhdistää sinut lähellä asuvaan alumniin. Sinun ei tarvitse tuntea heitä etukäteen.
Vaatteilla ei ole haun kanssa mitään tekemistä. Mutta sosiaalisuus on tärkeää. Introvertin on vaan feikattava se hakuun valmistautuessa ja CV:tään kootessa.
Siis meillä on nuori, joka ei rasita veronmaksajia, koska lähtee opiskelemaan ulkomaille. Mainio valinta. Jostain syystä palstamammoille tämä ei sovi, koska tuossahan on nyt joku, joka on heitä fiksumpi, varakkaampi, kielitaitoisempi ja jonka elämä on paljon enemmän kuin palstamamman elämä.
Edelleen jokainen fiksu nuori voi tehdä saman, jos vanhempansa vaivautuisivat siinä auttamaan. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se, että lapsen mennessä päiväkotiin vanhemmat siirtävät vastuun yhteiskunnalle ja aika moni tuumaa, että siitä eteenpäin lapsi pärjätköön omillaan. Jos harrastaa jotain, niin mehän ei kyytejä tarjota ja jos lapsella on läksyjä, niin mehän ei niissä autella, ne on lapsen hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Väärin! Ongelma on siinä miten artikkeli oli kirjoitettu ja asia esitettiin. Mietippäs jos se olisi kirjoitettu näin: Rikkaan ja tunnetun taiteilijasuvun poika on päättänyt lähteä opiskelemaan Yaleen politiikkaa ja yhteiskuntatieteitä taidelinjauksen sijaan”. Tälläinen otsikko tuskin olisi edes ollut uutisen veroinen, muuten kuin että oltaisiin äimistelty että mites nyt noin kun lapsi ei jatkakkaan vanhempiensa ja sukunsa jalanjäljissä. Palstalaisten reaktiossa ei ole kyse kateudesta vaan yksinkertaisesti siitä että tässä artikkelissa Yalessa opiskelu esitettiin niin että kuka tahansa voi päästä sinne opiskelemaan kunhan tarpeeksi vain yrittää. No, mutta kun totuudessa ei asia ole näin ja senhän lukijatkin ymmärtävät! Tuollaiseen eliittiyliopistoon pääseminen vaatii sen että on hyvät poliittiset/diplomaattiset suhteet ja yhteydet, tunnettu suku ja rikas. Tämä siis ainakin ulkomaaliselta.
Tämä ei ole totta. Tunnen yhden suomalaisen, joka tekee Ivy league yliopistossa tutkintoa, täydellä stipendillä, ja joka on köyhän yksinhuoltajan lapsi. Keskisuuresta suomalaisesta kaupungista, ei mistään Helsingistä. Kirjoitti erittäin hyvät paperit, ei mitään suhteita, haki ja pääsi sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Totta kai on hienoa, että poika on päässyt Yaleen. Totta kai on hienoa, että on tieto-taitoa ja tavoitteita. Pitäisi vain ymmärtää, ettei tarvitse olla perähikiän duunari vaan ihan tavallinen perusinsinöörin ja assistentin/opettajan/sairaanhoitajan lapsi, että tuollaiset mahdollisuudet ja toiveet ovat täysin poissuljettuja. Turha kuvitella että tavallinen Elias/Emma (tai hänen vanhempansa) marssisi pankkin hakemaan opintolainaa 60 000 dollarin lukukausimaksuihin. Tai edes puolikkaaseen lukukausimaksuun, jos toisen puolikkaan saisi kustannettua apurahalla.
Onko se tämän 18- vuotiaan pojan vika, että Eliaksella/Emmalla ei ole varaa kustantaa samaa koulua? Olen ainakin sitä paitsi siinä käsityksessä, että, jos tällaiseen eliittikouluun pääsee niin sinne kyllä löytyy rahoitus, vaikka omilla vanhemmilla ei olisikaan varaa. Enemmän ihailen tällaisia menestyneen perheen nuoria, joilla on itsellään unelmia, jaa lähtevät esim. opiskelemaan ym. Sitten on niitä esim. rikkaan perheen lapsia, jotka menevät suoraan isän yritykseen töihin tai jäävät muuten elämään "helppoa elämää."
No kuka on väittänyt, että on tämän pojan vika? Ongelma on se, että tällaiset tyypit nostetaan esimerkeiksi sellaisella ajatuksella, että kun tämä pystyi, niin kuka tahansa pystyi. Se taas on älytöntä, koska kyseessä ei ole "kuka tahansa".
Yleisemminkin kommentteja lukiessa ihmetyttää, että mikä siinä perhetaustan vaikutuksessa menestykseen on niin vaikea myöntää? Se nyt vaan on fakta, että jokaisella elinympäristö vaikuttaa omaan elämään, ja hyväosaisuus helpottaa monia asioita. Miksi pitää vänkätä, että ihan omilla ansioilla on kaikki saavutettu, jos on aivan selvää, että tausta helpottaa saavutuksia?
No, mitä nämä katkerat kommentit sitten on täällä? En varmasti ole kieltänytkään sitä, että perhetausta vaikuttaa lapsen koulutusvalintoihin. Tämä on päivänselvää. En vain ymmärrä tätä katkeraa vinkumista. Ei nyt ihan äkkiseltään tule Suomessa mieleen sellaisia työpaikkoja, jossa Yale- tutkinnolla olisi käyttöä. Nämä suomalaiset, jotka tällaisiin eliittiyliopistoihin menevät niin mitä todennäköisemmin jäävät ulkomaille. En tiedä tutkintomaksuista, voiko nämä kuitata ns. opintolainatyylisesti. Varmasti ne myös silloin valmistumisen jälkeen pystyy makselemaan takaisin, kun on tutkinnon avulla todennäköisesti jossakin hyväpalkakisessa duunissa.
Yale ei ole mikään maailman ainut yliopisto. Jos ei ole varaa kyseiseen koulutukseen niin varmasti hyvän koulutuksen ja tulevaisuuden saa muualtakin. Ymmärtäisin tämän valituksen, jos kaikki yliopistot olisivat samanhintaisia. Kukaan ei ole pakottanut hakemaan Yaleen, sinne hakee ja pääsee ne keillä on varaa ja lahjakkuutta.
Kritisoimme tuon artikkelin tyyliä, kun esimerkkinä "omasta aktiivisuudesta" on upporikas kersa, joka päässyt yliopistoon, jonne mennään väh 60 - prosenttisesti nimellä, verkostoilla ja rahalla. Käsittääkseni joku MIT taas vaatii ihan vaan älliä, ei kuuluisia sukulaisia.
Niin, eli kommentistasi päätellen sua eniten kismittää tämä "upporikkaus." Ihan Suomessakin niillä perhesuhteilla on merkitystä, ei tarvitse olla edes upporikas, vaan se menestynyt isä voi suhteillaan hommata lapsille hyvät työpaikat. Tässä pojan tapauksessa hänelle on luotu puitteet mutta kaipa hän ihan itse on opintomenestyksensä ja aktiviteetit hoitanut, vaikka mahdollisuudet näihin olisikin tullut perheen ja rahan kautta. Eiköhän jokainen vanhempi halua lapsilleen hyvän tulevaisuuden. Jos itse rikastuisit niin etkö pyrkisi tarjoamaan lapsillesi mahdolisimman hyvää tulevaisuutta ja esim. koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella ns. normiperheellä on samat mahdollisuudet verkottua, hankkia lapsille positiivisia kokemuksia, tehdä unelmat mahdollisiksi. On ihan oma valinta, jos tyytyy ruikuttamaan sitä, että elämä on kamalaa.
Peräkylien perusduunareita alkaa olla aika vähän, joten minä osoittaisin sormella helsinkiläislähiöiden perusduunareita. Miten olisi palstamammat, josko hiustenpidennysten sijaan panostaisi lapsen kielikylpypäiväkotiin?menehän trolli nyt siitä
Oikeastiko väität, että jokainen perhe ei halutessaan saisi samaan aikaan? Tietty se vaatii enemmän kuin perjantaipullon ja sählyä kerran kuukaudessa. Valinta on vanhempien!
Niin, valinta on vanhempien. Mutta ei lapsen! Aktiiviset ja verkostoituvat vanhemmat saavat taatusti keskinkertaisen lapsensakin johonkin huippukouluun, mutta kun kukaan ei voi valita vanhempiaan. Minä en 18-vuotiaana olisi edes tiennyt, mikä on joku Yalen yliopisto. Kaikki voimat menivät siihen, että yritti hoitaa koulunsa mahdollisimman hyvin, vaikka kotona ryypättiin ja rällättiin. Ihan hyvin olen silti menestynyt, koska Suomessa elämä ei ole taputeltu 18-vuotiaana jos ei ole verkostoitunut ja hankkinut suosituksia.
Tietysti uskon siihen, että paljon on itsestä kiinni ja elämästään voi tehdä sellaisen kuin haluaa. Se vain vaatii toisilta enemmän työtä ja AIKAA, kun kaiken joutuu tekemään itse. Minulla on 30-40-vuotiaana varaa matkustella, kehittää itseäni jne, mutta nuoruus jäi aika lailla elämättä, koska piti tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Väärin! Ongelma on siinä miten artikkeli oli kirjoitettu ja asia esitettiin. Mietippäs jos se olisi kirjoitettu näin: Rikkaan ja tunnetun taiteilijasuvun poika on päättänyt lähteä opiskelemaan Yaleen politiikkaa ja yhteiskuntatieteitä taidelinjauksen sijaan”. Tälläinen otsikko tuskin olisi edes ollut uutisen veroinen, muuten kuin että oltaisiin äimistelty että mites nyt noin kun lapsi ei jatkakkaan vanhempiensa ja sukunsa jalanjäljissä. Palstalaisten reaktiossa ei ole kyse kateudesta vaan yksinkertaisesti siitä että tässä artikkelissa Yalessa opiskelu esitettiin niin että kuka tahansa voi päästä sinne opiskelemaan kunhan tarpeeksi vain yrittää. No, mutta kun totuudessa ei asia ole näin ja senhän lukijatkin ymmärtävät! Tuollaiseen eliittiyliopistoon pääseminen vaatii sen että on hyvät poliittiset/diplomaattiset suhteet ja yhteydet, tunnettu suku ja rikas. Tämä siis ainakin ulkomaaliselta.
Tämä ei ole totta. Tunnen yhden suomalaisen, joka tekee Ivy league yliopistossa tutkintoa, täydellä stipendillä, ja joka on köyhän yksinhuoltajan lapsi. Keskisuuresta suomalaisesta kaupungista, ei mistään Helsingistä. Kirjoitti erittäin hyvät paperit, ei mitään suhteita, haki ja pääsi sisään.
Ei kai tässä niinkään valiteta siitä, että Yaleen tai muuhun Ivy League -yliopistoon pääsee vain tämän vesselin tapaisella perhetaustalla (Suomesta), vaan kritisoidaan sitä, että juttu on tehty siihen malliin kuin tämä poika oikeasti olisi pelkästään "omalla aktiivisuudellaan" päässyt Yaleen. Kyllä tuo perhetausta ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja verkostot ovat siinä suurimmassa roolissa. Eikä tässä sinänsä mitään vikaa ole, mutta puhutaan kuitenkin asioista niiden oikeilla nimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän nää vanhemmat ole edes mitään upporikkaita, äiti paasikivi ei ole mielestäni upporikkaan Paasikivi suvun väkeä.
"While Yale does not offer merit-based or athletic-based scholarships, Yale does have need-based financial aid which is available to all students who qualify, domestic AND foreign, regardless of their citizenship status. Applying for financial aid will in no way affect your chances of being admitted, as the admissions process is “need-blind” and does not take financial position into account in its decision making. For more information on applying for financial aid, visit http://admissions.yale.edu/financial-aid." Yalin sivuilta bongattua. Artikkelissa myös ihan kerrottiin, että kyseinen henkilö neuvottelee Yalin kanssa parhaillaan apurahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Väärin! Ongelma on siinä miten artikkeli oli kirjoitettu ja asia esitettiin. Mietippäs jos se olisi kirjoitettu näin: Rikkaan ja tunnetun taiteilijasuvun poika on päättänyt lähteä opiskelemaan Yaleen politiikkaa ja yhteiskuntatieteitä taidelinjauksen sijaan”. Tälläinen otsikko tuskin olisi edes ollut uutisen veroinen, muuten kuin että oltaisiin äimistelty että mites nyt noin kun lapsi ei jatkakkaan vanhempiensa ja sukunsa jalanjäljissä. Palstalaisten reaktiossa ei ole kyse kateudesta vaan yksinkertaisesti siitä että tässä artikkelissa Yalessa opiskelu esitettiin niin että kuka tahansa voi päästä sinne opiskelemaan kunhan tarpeeksi vain yrittää. No, mutta kun totuudessa ei asia ole näin ja senhän lukijatkin ymmärtävät! Tuollaiseen eliittiyliopistoon pääseminen vaatii sen että on hyvät poliittiset/diplomaattiset suhteet ja yhteydet, tunnettu suku ja rikas. Tämä siis ainakin ulkomaaliselta.
Tämä ei ole totta. Tunnen yhden suomalaisen, joka tekee Ivy league yliopistossa tutkintoa, täydellä stipendillä, ja joka on köyhän yksinhuoltajan lapsi. Keskisuuresta suomalaisesta kaupungista, ei mistään Helsingistä. Kirjoitti erittäin hyvät paperit, ei mitään suhteita, haki ja pääsi sisään.
Ei kai tässä niinkään valiteta siitä, että Yaleen tai muuhun Ivy League -yliopistoon pääsee vain tämän vesselin tapaisella perhetaustalla (Suomesta), vaan kritisoidaan sitä, että juttu on tehty siihen malliin kuin tämä poika oikeasti olisi pelkästään "omalla aktiivisuudellaan" päässyt Yaleen. Kyllä tuo perhetausta ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja verkostot ovat siinä suurimmassa roolissa. Eikä tässä sinänsä mitään vikaa ole, mutta puhutaan kuitenkin asioista niiden oikeilla nimillä.
Kuinka kukaan tietää minkälaisia suhteita näillä "ei mitään suhteita" tyypeillä lopulta on. Heidän CV:tään tuskin kuitenkaan on julkaistu missään. Voipi olla että on kummina tai muuna sukulaisena joku Sauli Niinistö suosittelijana.
Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eliittiyliopistoihin saa kyllä apurahoja ja stipendejä.
Jännä kun tätä kommenttia alapeukutettiin. Noihin Ivy League kouluihin todellakin järjestetään rahoitus jostain, jos vaan sisään pääsee. Opiskelu niissä ei koskaan jää rahasta kiinni.
Suomessa jo lääkäreillä on meininki että professorin pojat ja tytöt pääsee jonojen ohi sairaaloihin töihin ja juristipuolella sama nepotismi jyllää, niin joku Yale on sitten vielä asia täysin erikseen. Toki kaikkiin Ivy Leaguen yliopistoihin otetaan muitakin kuin rikkaiden ja meritoituneiden ihmisten lapsia, mutta hyvin hyvin pieni prosentti.
Olipa todella ärsyttävästi kirjoitettu tuo juttu, aivan kuin olisi todellakin ihan hänestä itsestään kiinni kaikki tämä eikä mitään osaa eikä arpaa perheellä.
Vierailija kirjoitti:
Poika asuu Costa Ricassa diplomaattien asuinalueella, jossa asuvilla ulkomaalaisilla on mm. omat palvelijat ja autonkuljettajat...
t. tapauksen tunteva
En kyllä välttämättä laskisi lastani Costa Ricassa asumaan lukioaikana missään opiskelijasolussa.
Ei sinne pelkällä rahalla sisään päästä. Fiksu kaveri on eittämättä kyseessä. Jo IB-lukiossa hyvin menestyminen vaatii paljon. Hienoahan tuo on, toivon hänelle menestystä jatkossakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua näitä kommentteja. Tuskin poika nyt pelkällä rahalla sisään on päässyt. Kyllähän suomalaisesta lukiosta ponnisti Iida Paul, Harvardiinkin muutama vuosi sitten.
Jos et tajua, kerron sinulle; kommentoijat ovat suomalaisia.
Ja jos tuosta et vielä tajua, niin Suomessa EI SAA menestyä, osata, edetä, olla lahjakas eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA luulla itsestään mitään! Nuole kuraa kuten muutkin! Uskallapa yrittääkään, katkera lauma repii sinut kappaleiksi.
On niin upea lukea että vielä löytyy Suomestakin näitä oman tiensä kulkijoita jotka uskovat itseensä ja tekevät unelmistaan totta! Onhan jono sossunkassalle tosin mukavampi, sohvan ja kapakan kautta, mutta vielä on näitä upeita nuoria joihin voi toivonsa pistää. Se vain, että he lähtevät ulkomaille tieto-taitoineen. Kukaan ei jää Suomeen. Tietenkään. Onnitteluni hienolle pojalle ja vanhemmille tietysti!
Totta kai on hienoa, että poika on päässyt Yaleen. Totta kai on hienoa, että on tieto-taitoa ja tavoitteita. Pitäisi vain ymmärtää, ettei tarvitse olla perähikiän duunari vaan ihan tavallinen perusinsinöörin ja assistentin/opettajan/sairaanhoitajan lapsi, että tuollaiset mahdollisuudet ja toiveet ovat täysin poissuljettuja. Turha kuvitella että tavallinen Elias/Emma (tai hänen vanhempansa) marssisi pankkin hakemaan opintolainaa 60 000 dollarin lukukausimaksuihin. Tai edes puolikkaaseen lukukausimaksuun, jos toisen puolikkaan saisi kustannettua apurahalla.
Lukuvuosimaksuun. Eri asia.
Alue: Aihe vapaa
Tässä hyvin tiivistetty asia. Itse olen melko hyvin menestynyt, vaikka on todella surkea perhetausta (väkivaltaa, ryyppäämistä). Menestys on seurausta lahjakkuudesta ja kovasta työstä. Fakta kuitenkin on, että tällä osaamisella ja ahkeruudella olisin päässyt todella paljon pidemmälle, jos lisäksi olisi ollut paremmat lähtökohdat.
Eräs luokkakaverini on myöskin hyvä esimerkki. Hänellä on huono perhetausta (ilkeä yh-äiti + köyhyys), mutta siitä huolimatta hän sai käytyä lukion ja ammattikorkean ja tienaa n. 3000 eur/kk. Tässä vain on sellainen puoli, että hän oli pitkässä matikassa L:n tasoa ja käsittääkseni fysiikka ja kemiakin sujuivat, joten aika paljon potentiaalia on jäänyt käyttämättä.
Vika ei tietenkään ole heidän, joilla on hyvät mahdollisuudet elämässään. Onneksi olkoon vain heille. Joka tapauksessa olisi tärkeää miettiä ratkaisuja siihen, miten huonommista taustoista tulevatkin pääsisivät elämässä eteenpäin. Huonoista perheistä tulevilla ei usein käy edes mielessä, että he voisivat opiskella edes suomalaisessa yliopistossa.