Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yalen yliopistoon hyväksytty suvun 18-vuotias mustalammas

Kommentit (309)

Vierailija
141/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa jokaisella on samat mahdollisuudet. Siskoni on maksanut opintolainalla opintonsa top 5 yliopistossa, kela maksaa tästä hänelle takaisin suuren osan. Ei vaadi ollenkaan rahaa opiskella jos haluaa. Vain itseään pitää syyttää jos ei mitään saa aikaiseksi.

Vierailija
142/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea on, taustaa, rahaa ja suhteita, mutta henkilö itse tuntuu vähän naiivilta.  Juu, ihmsoikeuksia puolustamaan, vaikkei oikein näytä ymmärtävän mitä ne edes ovat, kun kurvaa Costa Rigan hienostoalueen kautta Yhdsysvaltojen  eliittiyliopistoon.  No, Martti Ahtisaaren lafkaan varmasti pääsee duuniin.

Vähän naiivilta? Kuka 18-vuotias ei ole vähintään vähän naiivi?

Nuoren pitääkin olla naiivi ja idealisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis meillä on nuori, joka ei rasita veronmaksajia, koska lähtee opiskelemaan ulkomaille. Mainio valinta. Jostain syystä palstamammoille tämä ei sovi, koska tuossahan on nyt joku, joka on heitä fiksumpi, varakkaampi, kielitaitoisempi ja jonka elämä on paljon enemmän kuin palstamamman elämä.

Edelleen jokainen fiksu nuori voi tehdä saman, jos vanhempansa vaivautuisivat siinä auttamaan. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se, että lapsen mennessä päiväkotiin vanhemmat siirtävät vastuun yhteiskunnalle ja aika moni tuumaa, että siitä eteenpäin lapsi pärjätköön omillaan. Jos harrastaa jotain, niin mehän ei kyytejä tarjota ja jos lapsella on läksyjä, niin mehän ei niissä autella, ne on lapsen hommia.

Ihan saman opintotuen saa Suomesta myös ulkomailla opiskelua varten kuin kotimaassakin opiskelua varten.

Vierailija
144/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan Yalessa ei olla tyhmiä ja ymmärtävät että on hyvä imagosyistä päästää joku aivan nobody  välillä sisään. Varsinkin Suomesta kun täällä siitä keltaiset lehdet sitten kirjoittelevat. Ja amerikkalainen unelmaa elää...

Vierailija
145/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...

Ei ole kriteeri, vaan tästä voi saada ns. lisäpisteitä. En vain ihan ymmärrä, että miksi sinä tai kukaan muukaan täällä negativiisesti kommentoivista ovat niin katkereita siitä, että joku abiturientti on päässyt Yaleen. Tuskin se paikka teiltäkään on pois. Eikö ole vain hyvä, jos on varaa kustantaa yksityiset opinnot, niin eipähän ainakaan tuhlaa verorahoja. Kyseinen henkilö myöskään tuskin palaa Suomeen tutkinnon jälkeen töihin, joten hän ei myöskään vie kenenkään työpaikkaa täältä. Jos on ykistyinen eliittikoulu, jossa perinteet ja nepotismi jyllää, niin mitä sitten? Maailmassa on miljoona muuta koulua, jonne voi hakeutua. 

Vierailija
146/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika asuu Costa Ricassa diplomaattien asuinalueella, jossa asuvilla ulkomaalaisilla on mm. omat palvelijat ja autonkuljettajat...

t. tapauksen tunteva

En kyllä välttämättä laskisi lastani Costa Ricassa asumaan lukioaikana missään opiskelijasolussa.

Sun lapsesi ei varmaan olekaan hyväksytty Yaleen.  Jokaisella on eri unelmat. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...

Siitä saa lisäpisteitä, mutta se ei ole välttämätöntä sisäänpääsyn kannalta.

Vierailija
148/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa jo lääkäreillä on meininki että professorin pojat ja tytöt pääsee jonojen ohi sairaaloihin töihin ja juristipuolella sama nepotismi jyllää, niin joku Yale on sitten vielä asia täysin erikseen. Toki kaikkiin Ivy Leaguen yliopistoihin otetaan muitakin kuin rikkaiden ja meritoituneiden ihmisten lapsia, mutta hyvin hyvin pieni prosentti.

Olipa todella ärsyttävästi kirjoitettu tuo juttu, aivan kuin olisi todellakin ihan hänestä itsestään kiinni kaikki tämä eikä mitään osaa eikä arpaa perheellä.

Ihan niinkuin näyttelijöiden pennut eivät olisi etulyöntiasemassa kun rooleja jaetaan, tai muusikkojen lapset, kun paikkoja musiikkiopistoihin jaetaan.

Jo kesätyöt menee useimmiten suhteilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...

Ei ole kriteeri, vaan tästä voi saada ns. lisäpisteitä. En vain ihan ymmärrä, että miksi sinä tai kukaan muukaan täällä negativiisesti kommentoivista ovat niin katkereita siitä, että joku abiturientti on päässyt Yaleen. Tuskin se paikka teiltäkään on pois. Eikö ole vain hyvä, jos on varaa kustantaa yksityiset opinnot, niin eipähän ainakaan tuhlaa verorahoja. Kyseinen henkilö myöskään tuskin palaa Suomeen tutkinnon jälkeen töihin, joten hän ei myöskään vie kenenkään työpaikkaa täältä. Jos on ykistyinen eliittikoulu, jossa perinteet ja nepotismi jyllää, niin mitä sitten? Maailmassa on miljoona muuta koulua, jonne voi hakeutua. 

Viimeisen kerran: jos halutaan korostaa omam työn merkitystä, kuten ko jutussa, niin ei pidä ottaa esimerkkiä tapauksesta, jossa oma työ EI ole tärkein tekijä menestyksessä, vaan suku, nimi, tausta, perhe ja rahat.

Nuo Yalethan saa hirveästi rahaa alumneiltaan, mikä on yksi syy siihen että heidän jälkeläisiä otetaan kouluun, joten uskon että vaikka hakemuksissa ei pankkitilin saldoa kyselläkään, niin selviää se kun katsoo että hakija tulee esim New Yorkin kalleimmasta preppauskoulusta ja sukunimi on Trump...vs John Smithin tytär Ohion peruskoulusta. Ei ole sattumaa, että jälkimmäiset on vähemmistössä. Ei siis hyvä esimerkki omalla työllä menestymisestä.

Vierailija
150/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika asuu Costa Ricassa diplomaattien asuinalueella, jossa asuvilla ulkomaalaisilla on mm. omat palvelijat ja autonkuljettajat...

t. tapauksen tunteva

En kyllä välttämättä laskisi lastani Costa Ricassa asumaan lukioaikana missään opiskelijasolussa.

Sun lapsesi ei varmaan olekaan hyväksytty Yaleen.  Jokaisella on eri unelmat. 

Yale ei ole Costa Ricassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkomaisiin yliopistoihin on melko helppoa päästä. Jopa huippuyliopistoihin. Hain itse Cambridgeen vuosia sitten ja pääsin. Vaadittiin Cambridgen Proficiency-kokeen läpäisy jollain 80% arvosanalla ja Suomen ylioppilaskirjoituksista kolme laudaturia ja kaksi eximiaa muistaakseni. Mulla oli enkussa, reaalissa, äidinkielessä ja ruotsissa laudatur, pitkässä matikassa eximia. Pääsin suoraan sisään papereilla ilman mitään kokeita tai edes haastatteluja. Vapaamuotoinen esittelykirje piti kirjoittaa ja hakemuskaavake täyttää.

Sitten kävi niin, että pääsin samana vuonna Suomessa lääkikseen niin Cambridgen opinnot jäi.

Samoja kokemuksia siskolla Ruotsista. Pääsi Upsalaan lukemaan kieliä ihan papereilla kun Suomessa olisi pitänyt päntätä ulkoa pari kolme yliopiston kurssikirjaa. Nyt hän tekee väikkäriä Jenkeissä.

Ihan hyvä idea laittaa paperit pariin ulkomaiseen yliopistoon samalla kun pyrkii Suomessa pääsykokeiden kautta. Siinä ei voi ainakaan mitään menettää. Opintotuet ja apurahat kannattaa tietenkin selvittää erikseen.

Vierailija
152/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...

Ei ole kriteeri, vaan tästä voi saada ns. lisäpisteitä. En vain ihan ymmärrä, että miksi sinä tai kukaan muukaan täällä negativiisesti kommentoivista ovat niin katkereita siitä, että joku abiturientti on päässyt Yaleen. Tuskin se paikka teiltäkään on pois. Eikö ole vain hyvä, jos on varaa kustantaa yksityiset opinnot, niin eipähän ainakaan tuhlaa verorahoja. Kyseinen henkilö myöskään tuskin palaa Suomeen tutkinnon jälkeen töihin, joten hän ei myöskään vie kenenkään työpaikkaa täältä. Jos on ykistyinen eliittikoulu, jossa perinteet ja nepotismi jyllää, niin mitä sitten? Maailmassa on miljoona muuta koulua, jonne voi hakeutua. 

Viimeisen kerran: jos halutaan korostaa omam työn merkitystä, kuten ko jutussa, niin ei pidä ottaa esimerkkiä tapauksesta, jossa oma työ EI ole tärkein tekijä menestyksessä, vaan suku, nimi, tausta, perhe ja rahat.

Nuo Yalethan saa hirveästi rahaa alumneiltaan, mikä on yksi syy siihen että heidän jälkeläisiä otetaan kouluun, joten uskon että vaikka hakemuksissa ei pankkitilin saldoa kyselläkään, niin selviää se kun katsoo että hakija tulee esim New Yorkin kalleimmasta preppauskoulusta ja sukunimi on Trump...vs John Smithin tytär Ohion peruskoulusta. Ei ole sattumaa, että jälkimmäiset on vähemmistössä. Ei siis hyvä esimerkki omalla työllä menestymisestä.

Mielestäni tämä ei ollut artikkeli, jossa haluttiin korostaa oman työn merkitystä, vaan kyseessä oli artikkeli abin pääsystä Yaleen. Kyseisen pojan vanhemmat eivät kuitenkaan ollut Trump, joten en ihan ymmärrä tätä katkeruutta. Ihan näin ulkopuolisen korvaan kuulostaa kyllä, että kyseinen poika on tehnyt keskivertoteiniä enemmän töitä oman tulevaisuutensa eteen. Harva peruskoulunsa päättävä on valmis muuttamaan Costa Ricaan IB- lukioon. Olipa sitten taustalla vanhempien rahoitus ja suhteet niin eiköhän tossa ole aika paljon työtäkin tehty. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaisiin yliopistoihin on melko helppoa päästä. Jopa huippuyliopistoihin. Hain itse Cambridgeen vuosia sitten ja pääsin. Vaadittiin Cambridgen Proficiency-kokeen läpäisy jollain 80% arvosanalla ja Suomen ylioppilaskirjoituksista kolme laudaturia ja kaksi eximiaa muistaakseni. Mulla oli enkussa, reaalissa, äidinkielessä ja ruotsissa laudatur, pitkässä matikassa eximia. Pääsin suoraan sisään papereilla ilman mitään kokeita tai edes haastatteluja. Vapaamuotoinen esittelykirje piti kirjoittaa ja hakemuskaavake täyttää.

Sitten kävi niin, että pääsin samana vuonna Suomessa lääkikseen niin Cambridgen opinnot jäi.

Samoja kokemuksia siskolla Ruotsista. Pääsi Upsalaan lukemaan kieliä ihan papereilla kun Suomessa olisi pitänyt päntätä ulkoa pari kolme yliopiston kurssikirjaa. Nyt hän tekee väikkäriä Jenkeissä.

Ihan hyvä idea laittaa paperit pariin ulkomaiseen yliopistoon samalla kun pyrkii Suomessa pääsykokeiden kautta. Siinä ei voi ainakaan mitään menettää. Opintotuet ja apurahat kannattaa tietenkin selvittää erikseen.

Uppsalan yliopisto nyt ei ole mikään huippuyliopisto, vaan aiemmin puhuttiin "Uppsalan ekonomeista." Henkilöistä, jotka olivat suorittaneet kauppiksen siellä. Viitattiin siis, että kyseinen yliopisto oli vähän heikompitasoinen. 

Vierailija
154/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oliko se tämä Yale joka piti Esko Ahoa palkkalistoillaan useamman vuoden? Ja mitä tuotiin aina säännöllisesti medioihin, kuinka hän on siellä opettamassa. Mulla laski amerkkalaisten huippuyliopistojen pisteet kyllä silloin melko lailla. Mutta amerikkalaisethan on sitä mieltä, että virheistä oppii ja vain niiden kautta tulee menestys. Ehkäpä hän kertoi siellä, miten ajetaan maa lamaan. Heiluttelemalla etusormea nuhtelevasti ja komentamalla säästämään täsmälleen väärällä hetkellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaisiin yliopistoihin on melko helppoa päästä. Jopa huippuyliopistoihin. Hain itse Cambridgeen vuosia sitten ja pääsin. Vaadittiin Cambridgen Proficiency-kokeen läpäisy jollain 80% arvosanalla ja Suomen ylioppilaskirjoituksista kolme laudaturia ja kaksi eximiaa muistaakseni. Mulla oli enkussa, reaalissa, äidinkielessä ja ruotsissa laudatur, pitkässä matikassa eximia. Pääsin suoraan sisään papereilla ilman mitään kokeita tai edes haastatteluja. Vapaamuotoinen esittelykirje piti kirjoittaa ja hakemuskaavake täyttää.

Sitten kävi niin, että pääsin samana vuonna Suomessa lääkikseen niin Cambridgen opinnot jäi.

Samoja kokemuksia siskolla Ruotsista. Pääsi Upsalaan lukemaan kieliä ihan papereilla kun Suomessa olisi pitänyt päntätä ulkoa pari kolme yliopiston kurssikirjaa. Nyt hän tekee väikkäriä Jenkeissä.

Ihan hyvä idea laittaa paperit pariin ulkomaiseen yliopistoon samalla kun pyrkii Suomessa pääsykokeiden kautta. Siinä ei voi ainakaan mitään menettää. Opintotuet ja apurahat kannattaa tietenkin selvittää erikseen.

Uppsalan yliopisto nyt ei ole mikään huippuyliopisto, vaan aiemmin puhuttiin "Uppsalan ekonomeista." Henkilöistä, jotka olivat suorittaneet kauppiksen siellä. Viitattiin siis, että kyseinen yliopisto oli vähän heikompitasoinen. 

Uppsala on rankattu sijalle 117 maailmanlaajuisessa Top Universities -vertailussa, research output on ”very high”. Paras suomalainen yliopisto on Helsinki sijalla 110 eli aika samoissa nämä ovat.

Vierailija
156/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika eliittipissis tuo poika. Surreaali internaatti jne :)

Vierailija
157/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaisiin yliopistoihin on melko helppoa päästä. Jopa huippuyliopistoihin. Hain itse Cambridgeen vuosia sitten ja pääsin. Vaadittiin Cambridgen Proficiency-kokeen läpäisy jollain 80% arvosanalla ja Suomen ylioppilaskirjoituksista kolme laudaturia ja kaksi eximiaa muistaakseni. Mulla oli enkussa, reaalissa, äidinkielessä ja ruotsissa laudatur, pitkässä matikassa eximia. Pääsin suoraan sisään papereilla ilman mitään kokeita tai edes haastatteluja. Vapaamuotoinen esittelykirje piti kirjoittaa ja hakemuskaavake täyttää.

Sitten kävi niin, että pääsin samana vuonna Suomessa lääkikseen niin Cambridgen opinnot jäi.

Samoja kokemuksia siskolla Ruotsista. Pääsi Upsalaan lukemaan kieliä ihan papereilla kun Suomessa olisi pitänyt päntätä ulkoa pari kolme yliopiston kurssikirjaa. Nyt hän tekee väikkäriä Jenkeissä.

Ihan hyvä idea laittaa paperit pariin ulkomaiseen yliopistoon samalla kun pyrkii Suomessa pääsykokeiden kautta. Siinä ei voi ainakaan mitään menettää. Opintotuet ja apurahat kannattaa tietenkin selvittää erikseen.

Uppsalan yliopisto nyt ei ole mikään huippuyliopisto, vaan aiemmin puhuttiin "Uppsalan ekonomeista." Henkilöistä, jotka olivat suorittaneet kauppiksen siellä. Viitattiin siis, että kyseinen yliopisto oli vähän heikompitasoinen. 

Suomalaista paskapuhetta suoraan 60-/70-luvuilta.

Vierailija
158/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliko se tämä Yale joka piti Esko Ahoa palkkalistoillaan useamman vuoden? Ja mitä tuotiin aina säännöllisesti medioihin, kuinka hän on siellä opettamassa. Mulla laski amerkkalaisten huippuyliopistojen pisteet kyllä silloin melko lailla. Mutta amerikkalaisethan on sitä mieltä, että virheistä oppii ja vain niiden kautta tulee menestys. Ehkäpä hän kertoi siellä, miten ajetaan maa lamaan. Heiluttelemalla etusormea nuhtelevasti ja komentamalla säästämään täsmälleen väärällä hetkellä.

Joo kyllä se on brändi ja status mikä noissa amerikkalaisissa ns. huippuyliopistoissa merkitsee eniten... toki myös tutkimus ja opetus ovat laadukkaita, mutta onhan se elitistinen ja hyvin valikoiva maine kuitenkin se merkittävin asia. Eli pelkkä sisäänpääsy tarkoittaa, että kuuluu hyvin pieneen ja muita parempaan joukkoon.

Vierailija
159/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan voi väittää, että joku Yale olisi avoin kaikille tarpeeksi fiksuille, kun yhtenä kriteerinä on se, onko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet siellä...

Ei ole kriteeri, vaan tästä voi saada ns. lisäpisteitä. En vain ihan ymmärrä, että miksi sinä tai kukaan muukaan täällä negativiisesti kommentoivista ovat niin katkereita siitä, että joku abiturientti on päässyt Yaleen. Tuskin se paikka teiltäkään on pois. Eikö ole vain hyvä, jos on varaa kustantaa yksityiset opinnot, niin eipähän ainakaan tuhlaa verorahoja. Kyseinen henkilö myöskään tuskin palaa Suomeen tutkinnon jälkeen töihin, joten hän ei myöskään vie kenenkään työpaikkaa täältä. Jos on ykistyinen eliittikoulu, jossa perinteet ja nepotismi jyllää, niin mitä sitten? Maailmassa on miljoona muuta koulua, jonne voi hakeutua. 

Viimeisen kerran: jos halutaan korostaa omam työn merkitystä, kuten ko jutussa, niin ei pidä ottaa esimerkkiä tapauksesta, jossa oma työ EI ole tärkein tekijä menestyksessä, vaan suku, nimi, tausta, perhe ja rahat.

Nuo Yalethan saa hirveästi rahaa alumneiltaan, mikä on yksi syy siihen että heidän jälkeläisiä otetaan kouluun, joten uskon että vaikka hakemuksissa ei pankkitilin saldoa kyselläkään, niin selviää se kun katsoo että hakija tulee esim New Yorkin kalleimmasta preppauskoulusta ja sukunimi on Trump...vs John Smithin tytär Ohion peruskoulusta. Ei ole sattumaa, että jälkimmäiset on vähemmistössä. Ei siis hyvä esimerkki omalla työllä menestymisestä.

Mielestäni tämä ei ollut artikkeli, jossa haluttiin korostaa oman työn merkitystä, vaan kyseessä oli artikkeli abin pääsystä Yaleen. Kyseisen pojan vanhemmat eivät kuitenkaan ollut Trump, joten en ihan ymmärrä tätä katkeruutta. Ihan näin ulkopuolisen korvaan kuulostaa kyllä, että kyseinen poika on tehnyt keskivertoteiniä enemmän töitä oman tulevaisuutensa eteen. Harva peruskoulunsa päättävä on valmis muuttamaan Costa Ricaan IB- lukioon. Olipa sitten taustalla vanhempien rahoitus ja suhteet niin eiköhän tossa ole aika paljon työtäkin tehty. 

Joo, mutta jos vertaa vaikka köyhästä alkoholistiperheestä tulevaan, joka ei saa mitään tukea mistään, vaan päinvastoin solvaamista, remmiä ja psyykkisiä vaurioita, ja joka sitten pääsee ihan tavalliseen suomalaiseen yliopistoon ja saa ihan tavallisen työpaikan, niin jälkimmäinen on taatusti tehnyt tuota poikaa tuhat kertaa enemmän henkistä työtä päästäkseen kouluunsa ja silti häntä ei hehkuteta lehtien palstoilla, esimerkkinä huippuonnistujasta, vaikka hän sitä on. SE tässä itseäni nyppii, että luullaan ihmisten elävän jossain tyhjiössä, mihin ympäristö ei vaikuta mitenkään.

Vierailija
160/309 |
07.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaisiin yliopistoihin on melko helppoa päästä. Jopa huippuyliopistoihin. Hain itse Cambridgeen vuosia sitten ja pääsin. Vaadittiin Cambridgen Proficiency-kokeen läpäisy jollain 80% arvosanalla ja Suomen ylioppilaskirjoituksista kolme laudaturia ja kaksi eximiaa muistaakseni. Mulla oli enkussa, reaalissa, äidinkielessä ja ruotsissa laudatur, pitkässä matikassa eximia. Pääsin suoraan sisään papereilla ilman mitään kokeita tai edes haastatteluja. Vapaamuotoinen esittelykirje piti kirjoittaa ja hakemuskaavake täyttää.

Sitten kävi niin, että pääsin samana vuonna Suomessa lääkikseen niin Cambridgen opinnot jäi.

Samoja kokemuksia siskolla Ruotsista. Pääsi Upsalaan lukemaan kieliä ihan papereilla kun Suomessa olisi pitänyt päntätä ulkoa pari kolme yliopiston kurssikirjaa. Nyt hän tekee väikkäriä Jenkeissä.

Ihan hyvä idea laittaa paperit pariin ulkomaiseen yliopistoon samalla kun pyrkii Suomessa pääsykokeiden kautta. Siinä ei voi ainakaan mitään menettää. Opintotuet ja apurahat kannattaa tietenkin selvittää erikseen.

Uppsalan yliopisto nyt ei ole mikään huippuyliopisto, vaan aiemmin puhuttiin "Uppsalan ekonomeista." Henkilöistä, jotka olivat suorittaneet kauppiksen siellä. Viitattiin siis, että kyseinen yliopisto oli vähän heikompitasoinen. 

siellähän Assi ja Jarikin opiskeli.v