Rakkaus vaimoon päättynyt
Vaikea uskoa että se takaisin tulee. En koe intohimoa. Ehkä jotain hoivaviettiä, samaa mitä lapsiin.
Näen yhä ne asiat mihin alkuunkin kiinnitin huomion. Himo ja halu on kuitenkin poissa.
Pitääkö näin elää koska täytyy? Rehellisesti, muna lakkaa välillä seisomasta kesken. Tähän liittyy kausia jotka tuhosi himon.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Sitä intohimoa on aivan turha lähteä väkisin hakemaan, kun se on mennyt. Pitkissä suhteissa tämä on varsin tyypillistä ja todella turhaa pakottaa itseään väkisin haluamaan jotain ihmistä, ketä ei yksinkertaisesti halua. Elämä menee eteenpäin ja asiat muuttuu: ei menneisyyteen voi palata eikä sinne kannata haikailla.
Kannattaa ottaa asia esille, ehdottaa joko seksin ulkoistamista tai eroa. Erot ovat osa elämää, vaikka eivät helppoja ja kivoja olekaan. Niitä on kuitenkin turha pelätä, mitä enemmän eroja normalisoidaan, sen parempi lapsille ja kaikille. Nykyään ei ole tapana kitua suhteessa, joka ei toimi.
Aamen. Jos se suhde on päästetty siihen jamaan, että se on kuollut niin sitä on ihan turhaa yrittää enää elvyttää. Olot käy vaan sietämättömämmiksi ajan kanssa. Rohkeutta on erota reilusti silloin, kun ei enää rakkautta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä te hyökitte AP:n kimppuun? Ekaa kertaa ihan oikeasti tuntuu, että palaute on nyt täysin sukupuoliriippuvaista.
Kai se nyt tosiaankin on aivan normaalia että AP:ta ei seksi kiinnosta, jos vaimo raivoaa lapsille ja itkee suihkussa eikä mene hoitoon.
Toki kannattaa sitä terapiaa jne. kokeilla vaimolle, jos vaikka sieltä löytyis syy käytökseen, ja olis sitten ehkä paremmat mahdollisuudet saada lapset erossa itselleen kun olis jotain mustaa valkoisella siitä että vaimo ei pysty nyt kohtelemaan lapsia asianmukaisesti oman tilansa takia.
Vaimo on masentunut ja käy terapiassa. AP ajattelee vaan munakkaan ja sekin on veltto.
Masennus ei ole kuitenkaan mikään syy pakottaa toinen jatkamaan suhdetta. Itsekästähän se on, olettaa, että toinen kärsii siinä ohella.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ne asiat ovat, jotka tuhosivat halusi? Oletteko jutelleet niistä yhdessä?
Kannattaa käydä juttelemassa joko pariterapiassa tai yksin ennen kuin päätät lopullisesti erota. Anna tietoisesti vaikka vuosi aikaa parisuhteelle, jonka aikana panostat yhdessä oloon, puolisoon ja parisuhteeseen. Puhukaa ja kerro avoimesti, mutta toista mahdollisimman vähän loukaten, mikä tilanne on. Tehk yhdessä paljon uusia asioita. Sopikaa vaikka joka toinen viikko joku treffi-ilta, jolloin aina vuorotellen vastaatte illan ohjelmasta. Ainakin itselläni halut ja rakkaus syttyvät hauskanpidon ja yhdessä tekemisen kautta.
Hyvä ohje mutta tarkoitettu vain tukiverkon omaaville. Kaikilla ei ole tukiverkkoa, esim minä en ole 10 vuoteen ollut missään miehen kanssa kaksin. Emme pääsekaksin mihinkään kun mummot tai muut vastaavat eivät hoida lapsia sekuntiakaan.
Jos eroat ap, niin sinun pitää ottaa aluksi lähihuoltajuus ja vaimolle viikonloput lasten tapaamisiin. Silloin hän saa tilaa toipua. Myöhemmin kun hän on tervehtynyt, voi huoltajuuden jakaa tasaisemmin viikko viikko. Mutta nyt hän siis on yli jaksamisensa rajan ja sinun täytyy kantaa päävastuu lapsista. Ei riitä, että teet 50%.
Mietipä jos olisit itse ollut edim syöpähoidoissa ja vaimo silti vaatisi sinua tekemään kaikista kotitöistä ja lastenhoidosta 50% ja lisäksi avoimesti inhoaisi sinua seksuaalisesti...
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.
Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Onhan se vaimo voinut masentua siksikin, kun on suhteessa täysin väärän ihmisen kanssa. Nyt siis molemmat ap ja vaimonsa tietävät tämän eivätkä rakasta toisiaan, eivät välttämättä edes pidä toisistaan. Sitten väkipakolla hampaat irvessä yrittävät esittää että kaikki on hyvin. Vähemmästäkin masentuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.
Ensinnäkin, se on naiivi. Ja toisekseen, on täysin totta että suhteet ja tunteet saattavat kuolla. Kaikki parisuhteita ei todellakaan ole edes luotu kestämään eikä täällä mitään palkintoa siitä saa, että on väkipakolla yhdessä ihmisen kanssa jota ei rakasta.
Ja mitä tulee siihen, että uudessa suhteessa olisi yhtä vakavat ongelmat ennenpitkää, on täydellistä hölynpölyä. Parisuhde on aina kahden kauppa ja toisten kanssa onnistuu, toisten kanssa taas ei. Jokainen parisuhde on myös aina ihan omanlaisensa.
Taattua AV laatua. Aina miehessä vika. Jos aloittaja olisi nainen, joka puhuu miehestään niin "jätä se sika" olisi taattu vastaus. Naiselle sataa aina sympatiaa. Nyt mietitty johtuuko naisen käytös miehestä.
Suosittelisin parisuhdeterapiaan hakeutumista ennen kuin teet mitään isoja ratkaisuja. Meillä siitä oli todella apua.
Itse olen saanut myös merkittävää ja nopeaa apua sahrami-luontaistuotteesta mielialaongelmiin. Jos vaimosi ei halua lääkkeitä, joka on ymmärrettävää, niin ehkä hän kuitenkin kelpuuttaisi ko. luontaistuotteen? Ei siitä ainakaan haittaa ole.
En lähde mainostamaan mitään tiettyä tuotemerkkiä, mutta netistä löytyy googlettamalla useita eri sahrami-tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.Ensinnäkin, se on naiivi. Ja toisekseen, on täysin totta että suhteet ja tunteet saattavat kuolla. Kaikki parisuhteita ei todellakaan ole edes luotu kestämään eikä täällä mitään palkintoa siitä saa, että on väkipakolla yhdessä ihmisen kanssa jota ei rakasta.
Ja mitä tulee siihen, että uudessa suhteessa olisi yhtä vakavat ongelmat ennenpitkää, on täydellistä hölynpölyä. Parisuhde on aina kahden kauppa ja toisten kanssa onnistuu, toisten kanssa taas ei. Jokainen parisuhde on myös aina ihan omanlaisensa.
Itsekkäät ihmisethän ne usein näkee eron itsensä kannalta parhaana. Minäminäminäeroeroero. Tuskinpa on 1.kerta erota. Kyllä siitä saa suuren palkinnon jos pysyy yhdessä. Se kasvattaa kumpaakin ja lapset saa ydinperheen, se merkitsee paljon. Lapsenlapsetkin näkee mummin ja ukin yhdessä ja lapsilla on ehkä enemmän syytä tehdä lapsia myöhemmin.
"ei suhteita ole pysyviksi tarkoitettu". Niinpäniin sanoo vain itsekäs perheenrikkoja. Kohta taas uusi kierroksessa. On nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Niin minäkin luulin että tilanteeni parantui kun erosin ex1:stä ja löysin vuoden tauon jälkeen ex2:n
Täysin samat suhdeongelmat kuitenkin jatkuivat ja rankempina. Tätä tarkoitetaan sillä kun puhutaan siitä että "ei se vaihtamalla parane".
Jos tulisi joku joka pysyisi lujana rinnalla, ja haluaisi yhdessä kanssani ratkaista niitä suhteessa esiin nousevia ongelmia, niin siitä toki saattaisi seurata jotain hyvää, mutta kohtaamani miehet ovat olleet sillä kannalla että kaikki vika on minussa ja ovat sitten jatkaneet tahoilleen sillä ajatuksella että onnistuisivat mahdollisesti tilannettaan parantamaan.
Mulle riitti ne hommat, olen yksin lopun ikääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.Ensinnäkin, se on naiivi. Ja toisekseen, on täysin totta että suhteet ja tunteet saattavat kuolla. Kaikki parisuhteita ei todellakaan ole edes luotu kestämään eikä täällä mitään palkintoa siitä saa, että on väkipakolla yhdessä ihmisen kanssa jota ei rakasta.
Ja mitä tulee siihen, että uudessa suhteessa olisi yhtä vakavat ongelmat ennenpitkää, on täydellistä hölynpölyä. Parisuhde on aina kahden kauppa ja toisten kanssa onnistuu, toisten kanssa taas ei. Jokainen parisuhde on myös aina ihan omanlaisensa.
Itsekkäät ihmisethän ne usein näkee eron itsensä kannalta parhaana. Minäminäminäeroeroero. Tuskinpa on 1.kerta erota. Kyllä siitä saa suuren palkinnon jos pysyy yhdessä. Se kasvattaa kumpaakin ja lapset saa ydinperheen, se merkitsee paljon. Lapsenlapsetkin näkee mummin ja ukin yhdessä ja lapsilla on ehkä enemmän syytä tehdä lapsia myöhemmin.
"ei suhteita ole pysyviksi tarkoitettu". Niinpäniin sanoo vain itsekäs perheenrikkoja. Kohta taas uusi kierroksessa. On nähty.
Kaikkia suhteita ei ole tarkoitettu pysyviksi. Parempi on erota ja etsiä onni, jos suhteen eteen on jo tehty kaikki voitava, kuin elää onnettomana loppuelämänsä. Kyllä sitä voi olla mummi lapsenlapsilleen ihan ilman, että se ukki on siinä vieressä. Ota pää pois sieltä puskasta..
Vierailija kirjoitti:
Sitä intohimoa on aivan turha lähteä väkisin hakemaan, kun se on mennyt. Pitkissä suhteissa tämä on varsin tyypillistä ja todella turhaa pakottaa itseään väkisin haluamaan jotain ihmistä, ketä ei yksinkertaisesti halua. Elämä menee eteenpäin ja asiat muuttuu: ei menneisyyteen voi palata eikä sinne kannata haikailla.
Kannattaa ottaa asia esille, ehdottaa joko seksin ulkoistamista tai eroa. Erot ovat osa elämää, vaikka eivät helppoja ja kivoja olekaan. Niitä on kuitenkin turha pelätä, mitä enemmän eroja normalisoidaan, sen parempi lapsille ja kaikille. Nykyään ei ole tapana kitua suhteessa, joka ei toimi.
Mutta miksi pitää olla noin helkkarin kiire erota sen munan perässä? Jos on lapsia tehty, niin eikö edes niiden lasten takia voi odottaa että se äiti saa sen raskauden jälkeisen (?) masennuksensa vähän parempaan tasapainoon? Millainen sadisti oikeasti kippaa avioeron tuossa kunnossa olevan naisen niskaan, kun kuulostaa siltä ettei edes sairaalahoito ole välttämättä kaukana? Vai onko miehellä tässä se ideakin, että tarkoituksella sysää sen vaimon yli reunan..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.Ensinnäkin, se on naiivi. Ja toisekseen, on täysin totta että suhteet ja tunteet saattavat kuolla. Kaikki parisuhteita ei todellakaan ole edes luotu kestämään eikä täällä mitään palkintoa siitä saa, että on väkipakolla yhdessä ihmisen kanssa jota ei rakasta.
Ja mitä tulee siihen, että uudessa suhteessa olisi yhtä vakavat ongelmat ennenpitkää, on täydellistä hölynpölyä. Parisuhde on aina kahden kauppa ja toisten kanssa onnistuu, toisten kanssa taas ei. Jokainen parisuhde on myös aina ihan omanlaisensa.
Itsekkäät ihmisethän ne usein näkee eron itsensä kannalta parhaana. Minäminäminäeroeroero. Tuskinpa on 1.kerta erota. Kyllä siitä saa suuren palkinnon jos pysyy yhdessä. Se kasvattaa kumpaakin ja lapset saa ydinperheen, se merkitsee paljon. Lapsenlapsetkin näkee mummin ja ukin yhdessä ja lapsilla on ehkä enemmän syytä tehdä lapsia myöhemmin.
"ei suhteita ole pysyviksi tarkoitettu". Niinpäniin sanoo vain itsekäs perheenrikkoja. Kohta taas uusi kierroksessa. On nähty.
Kaikkia suhteita ei ole tarkoitettu pysyviksi. Parempi on erota ja etsiä onni, jos suhteen eteen on jo tehty kaikki voitava, kuin elää onnettomana loppuelämänsä. Kyllä sitä voi olla mummi lapsenlapsilleen ihan ilman, että se ukki on siinä vieressä. Ota pää pois sieltä puskasta..
Ei ole pakko erota juuri silloin, kun toisella on masennusjakso pahimmassa vaiheessa. Haloo onko teillä mitään empatiaa? Miksi te edes menette yhteen kenenkään kanssa kun ette osaa välittää muista ihmisistä, rillutelkaa sinkkuna niin ei tarvitse munan kenenkään toisen sairastumisista välittää. Ja herranisä älkää hankkiko lapsia.
Yllätys yllätys täällä miesten vihaajien palstalla tämäkin on käännetty miehen syyksi. Kun vaimo käyttäytyy noin, niin on hän masentunut ja se johtuu miehestä. Jos avauksen olisi tehnyt nainen, niin täällä oltaisiin kilpaa laittamassa miestä roviolle ja kannustamassa eroon. Nyt miehen pitäisi vain sietää tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä te hyökitte AP:n kimppuun? Ekaa kertaa ihan oikeasti tuntuu, että palaute on nyt täysin sukupuoliriippuvaista.
Kai se nyt tosiaankin on aivan normaalia että AP:ta ei seksi kiinnosta, jos vaimo raivoaa lapsille ja itkee suihkussa eikä mene hoitoon.
Toki kannattaa sitä terapiaa jne. kokeilla vaimolle, jos vaikka sieltä löytyis syy käytökseen, ja olis sitten ehkä paremmat mahdollisuudet saada lapset erossa itselleen kun olis jotain mustaa valkoisella siitä että vaimo ei pysty nyt kohtelemaan lapsia asianmukaisesti oman tilansa takia.
Vaimo on masentunut ja käy terapiassa. AP ajattelee vaan munakkaan ja sekin on veltto.
Masennus ei ole kuitenkaan mikään syy pakottaa toinen jatkamaan suhdetta. Itsekästähän se on, olettaa, että toinen kärsii siinä ohella.
Ei tietenkään ole empatiakyvyttömälle ja minä keskeiselle ihmiselle, ihan samalla tavalla jos kumppani sairastuu syöpään, joutuu liikenneonnettomuuteen tai vanhenee, niin vaihdetaan uuteen ja uuteen, mutta miten käy tälle vaihtajalle, joka eroaa kumppanista jokaisen vastoinkäymisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Yllätys yllätys täällä miesten vihaajien palstalla tämäkin on käännetty miehen syyksi. Kun vaimo käyttäytyy noin, niin on hän masentunut ja se johtuu miehestä. Jos avauksen olisi tehnyt nainen, niin täällä oltaisiin kilpaa laittamassa miestä roviolle ja kannustamassa eroon. Nyt miehen pitäisi vain sietää tilanne.
Kukaan eiväitä, että masennus johtuisi miehestä, nyt luulet omiasi. Miehen syyksi kyllä todella voi laittaa sen, että ei tue masentunutta vaimoaan vaan kulkee muna edellä. Masennuksestakin pääsee yli , mutta jos on jo alunperin noin itsekäs minä minä asenne ja minun munani tärkein, niin ei ihme , että miestä haukutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.Todella lapsellinen fraasi tämä "vaihtamalla ei parane" vaikka todellakin paranee. Lukuisilla ihmisillä on parantunut ja omalla kohdallani on parantunut. Suhteet joskus kuolevat ja eletty elämä on historiaa. Kelloa ei kannata yrittää väkisin kääntää taaksepäin.
Ja siinä ne miehenkin halut ovat tärkeitä kuin sen naisen. Masennus voi jatkua vuosia eikä se ole mikään syy olla väkisin kenenkään kanssa. Siinä helposti masentuu toinenkin puolisko. Elämä ei aina ole niin mustavalkoista eikä parisuhde ole mikään arvo, jota täytyy ylläpitää kaiken muun kustannuksella.
Todella naivia kuvitella ettei ne omat ongelmat ja asenteet ja menneisyys näkyisi ennenpitkää uudessakin suhteessa. Tai ettei uudessa suhteessa tulisi yhtä vakavia ongelmia ennenpitkää..Lasten ydinperhettä ei silti korvaa mikään. Tai unohdu kuka sen rikkoi.
Erotkaa erotkaa erotkaa erotkaa on vain nykyihmisten vauvapalstalaisten matra. Itse jostain eroperheestä ja tottunut vaihtamaan kuin sukkia ihmisiä.Ensinnäkin, se on naiivi. Ja toisekseen, on täysin totta että suhteet ja tunteet saattavat kuolla. Kaikki parisuhteita ei todellakaan ole edes luotu kestämään eikä täällä mitään palkintoa siitä saa, että on väkipakolla yhdessä ihmisen kanssa jota ei rakasta.
Ja mitä tulee siihen, että uudessa suhteessa olisi yhtä vakavat ongelmat ennenpitkää, on täydellistä hölynpölyä. Parisuhde on aina kahden kauppa ja toisten kanssa onnistuu, toisten kanssa taas ei. Jokainen parisuhde on myös aina ihan omanlaisensa.
Itsekkäät ihmisethän ne usein näkee eron itsensä kannalta parhaana. Minäminäminäeroeroero. Tuskinpa on 1.kerta erota. Kyllä siitä saa suuren palkinnon jos pysyy yhdessä. Se kasvattaa kumpaakin ja lapset saa ydinperheen, se merkitsee paljon. Lapsenlapsetkin näkee mummin ja ukin yhdessä ja lapsilla on ehkä enemmän syytä tehdä lapsia myöhemmin.
"ei suhteita ole pysyviksi tarkoitettu". Niinpäniin sanoo vain itsekäs perheenrikkoja. Kohta taas uusi kierroksessa. On nähty.
Kaikkia suhteita ei ole tarkoitettu pysyviksi. Parempi on erota ja etsiä onni, jos suhteen eteen on jo tehty kaikki voitava, kuin elää onnettomana loppuelämänsä. Kyllä sitä voi olla mummi lapsenlapsilleen ihan ilman, että se ukki on siinä vieressä. Ota pää pois sieltä puskasta..
Ei ole pakko erota juuri silloin, kun toisella on masennusjakso pahimmassa vaiheessa. Haloo onko teillä mitään empatiaa? Miksi te edes menette yhteen kenenkään kanssa kun ette osaa välittää muista ihmisistä, rillutelkaa sinkkuna niin ei tarvitse munan kenenkään toisen sairastumisista välittää. Ja herranisä älkää hankkiko lapsia.
Ap:n tilanteeseen on tuskin ajauduttu missään hetkessä. Emme myöskään tiedä, minkä ikäisiä lapsia heillä on tai mitä ovat ne tapahtumat, jotka ovat osittain tähän vaikuttaneet, joista ap kirjoitti.
Joku syvä masennus voi kestää vuosikausia ja olla myös seurausta ihan vaan väärästä ihmissuhteestakin. Eiköhän jokainen tiedä omat rajansa, kauanko jaksaa ja mitä parisuhteen pelastamiseksi on jo yritetty tehdä.
Tuntuu ettei Ap oikein tunnekkaan vaimoaan.Ylpeys on usein heijastus omasta käytöksestä Kaikkeen on syynsä. Kysy syyttelemättä.