Rakkaus vaimoon päättynyt
Vaikea uskoa että se takaisin tulee. En koe intohimoa. Ehkä jotain hoivaviettiä, samaa mitä lapsiin.
Näen yhä ne asiat mihin alkuunkin kiinnitin huomion. Himo ja halu on kuitenkin poissa.
Pitääkö näin elää koska täytyy? Rehellisesti, muna lakkaa välillä seisomasta kesken. Tähän liittyy kausia jotka tuhosi himon.
Kommentit (134)
Olen nähnyt läheltä, kun nainen on sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja mitä se on tehnyt perheelle. Erohan siinä tuli. Parantuminen alkoi vasta eron jälkeen kun ei ollut enää toista jonka niskaan kaataa kaikki. Ongelmahan ei ollut loppujen lopuksi se, että toinen makasi päivät sohvalla, vaan ne itku-huutoraivarit puolisolle ja lapselle mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haah, hyvin huomaa eron kun mies aloittaa ketjun eroamisesta. Kommentit lähinnä syyllistävät miestä (ilman tietämättä tapauksen taustoja), tämä palsta on uskomaton. Jos nainen aloittaa eroketjun niin ainakin puolet on kannustavia ja jälleen kerran miestä syyllistäviä. Näinhän se menee tosielämässäkin, uskotaan että nainen on se joka on hyvä ja mies paha. Tästähän on hyviä selvityksiäkin
Jep. Jos joku nainen kirjoittaisi miten mies raivoaa lapsille kotona, olisi yksi iso mieslapsi ja lähinnä etoo sängyssä, niin suurin osa kommentoijista kehottaisi äkkiä lähtemään liitosta.
No kyllähän tässä suurin osa sitä mieltä on, että on parempi erota. Jos ei nuorena jaksa yhtä masennuskautta yhdessä mennä läpi, niin miten sitten, kun vanhempana voi tulla vakavia fyysisiä sairauksia. Ihan sukupuolesta riippumatta olisi sama vastaus, tosin tiedän, että on paljon yleisempää, että mies jättää puolisonsa, kun tämä sairastuu. Rintasyöpäänkin, josta sentään paranevat melkein kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset jää eron jälkeen äidille, edes viikko-viikko, niin heille huono juttu olla yksin raivoajan kanssa. Nukkuuko vaimo riittävästi? Minä olen heti vihaisempi jos yöt katkonaisia, levänneenä on lehmän hermot.
Et selvästi ole lukenut ketjua. Ap:n vaimolla on masennus, jonka takia käy terapiassa. Ap:ta se ällöttää, siksi haluaa vaihtaa parempaan.
Niin? En väittänytkään, ettei tilanne olisi noin. Edelleen: jos lapset jäävät yksin raivoajan kanssa, on se heille pahaksi. Ap:n ällötykset eivät liity siihen seikkaan mitenkään.
Unenpuute voi laukaista/pahentaa masennusta, siksi otin sen esiin.
No etkä ottanut. Luit vain aloituksen. Muussa tapauksessa olisit kommentoinut masennusta.
Ap on nyt kumminkin juuri ällötyksen ja siitä johtuvan impotenssinsa takia rikkomassa perheen. Joten kyllä ne vähän tähän liittyy....
Häh? Mitä uutta kommentoitavaa siinä masennuksessa olisi? Kommentoin mieluummin avioeron vaikutusta perheen lapsiin, koska siitä harvempi sanoi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan ole näköjään masentuneen puoliso. Ap, minä tiedän miltä sinusta tuntuu. Puolison masennus on vaikeaa koko perheelle. Siinä ei ole kahta tasavertaista kumppania vaan yksi hoidettava ja toinen hoitaja. Se ei toimi, vaikka kuinka haluaisi. Siksi sinulla ei seiso, koska et pidä häntä enää kumppanina. Niin että pitäkää te tunkkinne, jotka syyllisyytte ap:ta! Te ette tiedä mitään!
On todella epäkypsää ja loukkaavaa kommentoida, ettei muut tiedä mitään ja pidät itseäsi jotekin ainutlaatuisena lumihiutaleena.
Voisin väittää, jokaiseen parisuhteeseen kuuluvan masennusta tai muita sairauksia, onnettomuuksia, ainakin jos saa elää pitkän parisuhteen. Ja on vain tahdosta kiinni, selvitäänkö niistä yhdessä, vai mennäänkö sielä mistä aita on matalin eli erotaan, kun ei ole tahtoa, eikä empatiakykyä tukea kumppania sairaudessa, kun on heikko ihminen ja oma napa lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan ole näköjään masentuneen puoliso. Ap, minä tiedän miltä sinusta tuntuu. Puolison masennus on vaikeaa koko perheelle. Siinä ei ole kahta tasavertaista kumppania vaan yksi hoidettava ja toinen hoitaja. Se ei toimi, vaikka kuinka haluaisi. Siksi sinulla ei seiso, koska et pidä häntä enää kumppanina. Niin että pitäkää te tunkkinne, jotka syyllisyytte ap:ta! Te ette tiedä mitään!
On todella epäkypsää ja loukkaavaa kommentoida, ettei muut tiedä mitään ja pidät itseäsi jotekin ainutlaatuisena lumihiutaleena.
Voisin väittää, jokaiseen parisuhteeseen kuuluvan masennusta tai muita sairauksia, onnettomuuksia, ainakin jos saa elää pitkän parisuhteen. Ja on vain tahdosta kiinni, selvitäänkö niistä yhdessä, vai mennäänkö sielä mistä aita on matalin eli erotaan, kun ei ole tahtoa, eikä empatiakykyä tukea kumppania sairaudessa, kun on heikko ihminen ja oma napa lähempänä.
Kypsää on siis haukkua ap:ta esim. löysämunaksi, toivoa pahaa ap:lle yms..?
-ohis
Minkä ikäisiä lapset ovat? Jos teillä on vauva tai pieni taapero, niin ei ehkä kuitenkaan kannata vielä erota. Kokeilkaa parisuhdeterapiaa, sano vaimolle, että ellei suostu terapiaan niin otat eron.
Jos lapset isoja ja vaimon tila on jatkunut vuosia eikä ota vastaan kunnon hoitoa, niin sitten itsekin harkitsisin eroa.
Ap: olet persoonaltasi heikko.
Suhtautumisesi puolisoosi ei ole omasi, vaan olet imenyt sen vahvemman puolisosi negatiivisesta sisäisestä dialogista.
On puolisollesi parempi jos hän saa lapsivapaata ja sinä poistut nurkista kyräilemästä. Lasten hoidon puolittaminen kannattaa hoitaa iän mukaan, suorasta viikko-viikko-jaosta ei voi lähteä jos nuorin on alle kouluiän, mutta tasajaon voi tehdä lyhyemmissäkin pätkissä.
Tämä tarina on taas mainio esimerkki siitä miten vähän heterosuhteella on naiselle annettavaa
Vaimo on vakavasti masentunut ja silti tekee 50% kotitöistä ja lasten hoidosta! Wtf??!! Kyllä minäkin huutaisin ja pakenisin suihkuun tuollaista hirviömiestä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan ole näköjään masentuneen puoliso. Ap, minä tiedän miltä sinusta tuntuu. Puolison masennus on vaikeaa koko perheelle. Siinä ei ole kahta tasavertaista kumppania vaan yksi hoidettava ja toinen hoitaja. Se ei toimi, vaikka kuinka haluaisi. Siksi sinulla ei seiso, koska et pidä häntä enää kumppanina. Niin että pitäkää te tunkkinne, jotka syyllisyytte ap:ta! Te ette tiedä mitään!
On todella epäkypsää ja loukkaavaa kommentoida, ettei muut tiedä mitään ja pidät itseäsi jotekin ainutlaatuisena lumihiutaleena.
Voisin väittää, jokaiseen parisuhteeseen kuuluvan masennusta tai muita sairauksia, onnettomuuksia, ainakin jos saa elää pitkän parisuhteen. Ja on vain tahdosta kiinni, selvitäänkö niistä yhdessä, vai mennäänkö sielä mistä aita on matalin eli erotaan, kun ei ole tahtoa, eikä empatiakykyä tukea kumppania sairaudessa, kun on heikko ihminen ja oma napa lähempänä.
Kypsää on siis haukkua ap:ta esim. löysämunaksi, toivoa pahaa ap:lle yms..?
-ohis
Haukkua ap? Eikö ap. ihan itse kerro löysämunastaan ja sysää sen vaimon syyksi.
Ja näytä kommentti missä ap. toivotaan pahaa?
Ainoa mistä ap. saa arvostelua, on hänen empatiakykynsä ja elämänhallinta, kun hänellä ei enää ole Tahtoa rakastaa vaimoaan ja empatiakykyä, niin ainakin kertoo aloituksessa jo otsikossa. Normaali ihminen mieluimmin kyselisi, miten voisi tukea sairasta puolisia, eikä suurin huoli ja murhe olisi löysämuna.
Mutta jos sinä tai ap. saatte elää pitkän elämän, niin tuonkin asenteen korjaa aika, kun itse on sairas.
Jaa minkähän ikäisiä lapsia? Ei sitä tarvitse edes kysyä, nuorin max. 3 jos äiti on suihkuitkukunnossa.
Vanhemmat lapset = helpompi hoito, vähemmän itkuja.
En ole samaa mieltä heterosuhteista, kyllä heteronaiselle sellaisesta voi olla paljonkin iloa.
Mutta pienten lasten äidille ei. Moni mies taantuu yhdeksi huollettavaksi itsekin, tai ei kestä sitä että naisen kiintymys, huomio ja aika jakaantuu vahvasti lasten hyödyksi.
Ei ihmekään että vähän suihkuitkettää kun se vastuullinen aikuinen siinä vieressä säteilee viha, inhoa ja seksuaalista turhaumaa.
Jos kumpi tahansa lapsistanne on vielä alle kolme vuotta, en suosittelisi eroamaan. Pienten lasten hoitaminen voi olla naiselle todella raskasta. Eräässä toisessa ketjussa mies harmitteli eronneensa, kun oli myöhemmin tajunnut, että sama olisi voinut tapahtua kenelle tahansa naiselle. Lapsesi tarvitsevat sinua. Kun tilanne on vähän tasaantunut eli lapsenne kasvaneet, voisitte yhdessä alkaa tutustua kasvatusoppaisiin miettien, miten voisitte saada lisää positiivisuutta arkeen. Voitte aloittaa esimerkiksi kirjoista "Huomaa hyvä!" tai "Vahvuusvariksen bongausopas".
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on vakavasti masentunut ja silti tekee 50% kotitöistä ja lasten hoidosta! Wtf??!! Kyllä minäkin huutaisin ja pakenisin suihkuun tuollaista hirviömiestä. :(
Tämä. Ja mitä ajatuksia ap. herättäisi, jos vaimo käyttäyisi samalla tavalla kuin ap. kun hän itse olisi masentunut, sairastuisi syöpään tai loukkaantuisi liikenneonnettomuudessa ja joutuisi pyörätuoliin ja vaimon suurin aihe olisi seksielämä.
Ap. osoittaa ihmisenä epäkypsyyttä ja heikkoutta elää parisuhteessa ja perheen vastuunkantajana.
Ja ihanko oikeasti vaimo tekee sairaudestaan huolimatta kotitöistä 50% ja hoitaa lapset? Ja ap. suurin ongelma on tuossa tilanteessa löysämuna. Ei hyvää päivää, millaisen kumppanin kanssa nainen on tehnyt vielä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Jos kumpi tahansa lapsistanne on vielä alle kolme vuotta, en suosittelisi eroamaan. Pienten lasten hoitaminen voi olla naiselle todella raskasta. Eräässä toisessa ketjussa mies harmitteli eronneensa, kun oli myöhemmin tajunnut, että sama olisi voinut tapahtua kenelle tahansa naiselle. Lapsesi tarvitsevat sinua. Kun tilanne on vähän tasaantunut eli lapsenne kasvaneet, voisitte yhdessä alkaa tutustua kasvatusoppaisiin miettien, miten voisitte saada lisää positiivisuutta arkeen. Voitte aloittaa esimerkiksi kirjoista "Huomaa hyvä!" tai "Vahvuusvariksen bongausopas".
Vahvuusvariksen bongausopas...voi elämä sentään! Kyllä minäkin ymmärrän, että on hyvä tehdä kaikkensa liiton eteen ennen eroa, mutta jos tilanne on jo sellainen että toiseen hyvä kun koskea pystyy, niin luuletko että siinä joku vahvuusvaris auttaa.
Ei noin pahaa tilannetta enää korjata millään muulla kuin sillä, että molemmat etsii sellaisen kumppanin jota rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kumpi tahansa lapsistanne on vielä alle kolme vuotta, en suosittelisi eroamaan. Pienten lasten hoitaminen voi olla naiselle todella raskasta. Eräässä toisessa ketjussa mies harmitteli eronneensa, kun oli myöhemmin tajunnut, että sama olisi voinut tapahtua kenelle tahansa naiselle. Lapsesi tarvitsevat sinua. Kun tilanne on vähän tasaantunut eli lapsenne kasvaneet, voisitte yhdessä alkaa tutustua kasvatusoppaisiin miettien, miten voisitte saada lisää positiivisuutta arkeen. Voitte aloittaa esimerkiksi kirjoista "Huomaa hyvä!" tai "Vahvuusvariksen bongausopas".
Mikä estää ap ja lasten isää ottamasta lapsia itselleen jja pyörittämistä lapsiperheen arkea.
Ja äiti tapaisi lapsia joka toinen viikon loppu ja näin saisi keskittyä parantumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vastenmieliseltä vaikka ulkonäkö on ihan ok. Hän on ollut viime vuosina lapsen tasolla, eikä ole ottanut aikuisen vastuuta ja äidin roolia kuten toivoin. Ei lähellekään. Sain kahden sijaan kolme lasta. En odota mitään kodinkonetta vaan hyvää ja järkevää käytöstä ja positiivisuutta arjessa. Nyt se on itkemistä huutamista ja tunnin suihkussa makaamista (kirjaimellisesti).
ApKuulostaa siltä että jotain on pahasti vialla. Onko hän täysin lopussa? Uupunut? Masentunut? Etkö sinä tiedä mikä on? Haluatko tietää? Oletko kysynyt? Ei kukaan noin käyttäydy huvikseen vain tai sinua kiusatakseen.
Itselläni on raskas työ joka imee kaikki meut, kun paloin loppuun käyttäydyin kuin vaimosi.
Ei lopen uupunut ihminen jaksa seksihurjastella.
Pidä häntä kaikussa ja pussaile.
Voit laittaa lapset hoitoon , hemmotella vaimoa ja lopuksi varovasti ehdottaa pikaisia.
Vähemmälläkin sexyllä pärjää tilapäisesti, kunnes kumppani voi paremmin
voimia sinne
Mitä ihmettä te hyökitte AP:n kimppuun? Ekaa kertaa ihan oikeasti tuntuu, että palaute on nyt täysin sukupuoliriippuvaista.
Kai se nyt tosiaankin on aivan normaalia että AP:ta ei seksi kiinnosta, jos vaimo raivoaa lapsille ja itkee suihkussa eikä mene hoitoon.
Toki kannattaa sitä terapiaa jne. kokeilla vaimolle, jos vaikka sieltä löytyis syy käytökseen, ja olis sitten ehkä paremmat mahdollisuudet saada lapset erossa itselleen kun olis jotain mustaa valkoisella siitä että vaimo ei pysty nyt kohtelemaan lapsia asianmukaisesti oman tilansa takia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä te hyökitte AP:n kimppuun? Ekaa kertaa ihan oikeasti tuntuu, että palaute on nyt täysin sukupuoliriippuvaista.
Kai se nyt tosiaankin on aivan normaalia että AP:ta ei seksi kiinnosta, jos vaimo raivoaa lapsille ja itkee suihkussa eikä mene hoitoon.
Toki kannattaa sitä terapiaa jne. kokeilla vaimolle, jos vaikka sieltä löytyis syy käytökseen, ja olis sitten ehkä paremmat mahdollisuudet saada lapset erossa itselleen kun olis jotain mustaa valkoisella siitä että vaimo ei pysty nyt kohtelemaan lapsia asianmukaisesti oman tilansa takia.
Vaimo on masentunut ja käy terapiassa. AP ajattelee vaan munakkaan ja sekin on veltto.
Sitä intohimoa on aivan turha lähteä väkisin hakemaan, kun se on mennyt. Pitkissä suhteissa tämä on varsin tyypillistä ja todella turhaa pakottaa itseään väkisin haluamaan jotain ihmistä, ketä ei yksinkertaisesti halua. Elämä menee eteenpäin ja asiat muuttuu: ei menneisyyteen voi palata eikä sinne kannata haikailla.
Kannattaa ottaa asia esille, ehdottaa joko seksin ulkoistamista tai eroa. Erot ovat osa elämää, vaikka eivät helppoja ja kivoja olekaan. Niitä on kuitenkin turha pelätä, mitä enemmän eroja normalisoidaan, sen parempi lapsille ja kaikille. Nykyään ei ole tapana kitua suhteessa, joka ei toimi.
Rakkauteni mieheeni kuoli juuri miehen itsekkään ja lapsellisen syyttelevän käytöjsen myötä.
Kakessa mitä rein oli vikaa. Mitenkään ei koskaan huomioinut, kuten mies naista tai ihminen ihmistä. Muille oli mielinkielin ja haki huomiota. Ulkonäössänikäön ei vikaa.
Hän myös oli etäinen ja korosti OMAA ELÄMÄÄ jotta saa minut kauaksi. Muita naisia.
Mies 35v mutta kasvot jo kulahtaneet. Silti lasten takia EN hajota perhettä. Ellei riitoja joka päivä tms
Ap on itsekäs ja jumittaa nuoruudessa. Syyt löytyy peilistä ja asenteista. Lopeta vaimon ulkonäön arvostelu tai pyydä mukaan lenkille jne. Ymmärrä eträ ihmiset vanhenee sinäkin.
Ei se vaihtamalla parane. Vaimolla voi olla rankka elämänvaihe esim.masennusta. Mutta kun sinun haluistasihan tämä maailma pyöriikin.
Jep. Jos joku nainen kirjoittaisi miten mies raivoaa lapsille kotona, olisi yksi iso mieslapsi ja lähinnä etoo sängyssä, niin suurin osa kommentoijista kehottaisi äkkiä lähtemään liitosta.