Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies makaa sohvalla kaiken vapaa-ajan
Lissu
04.01.2019 |
Olen seurustellut mieheni kanssa noin 6 vuotta ja asunut yhdessä näistä 5. Lapsia ei ole, ja ikää reippaasti yli teinivuosien. Mies käy töissä (kuten myös minä), mutta kaiken muun ajan lähinnä makaa sohvalla ja tuijottaa telkkaria ja/tai tietokonettaan. Joskus tyhjentää oma-alotteisesti tiskikoneen ja vie roskat jos olen nostanut roskapussin eteiseen niin että kompastuu siihen töihin lähtiessään, mutta siinä se sitten onkin. Siivoaa hetken jos kerron että pitää (en ole itsekään mikään siivousintoilija), mutta nämäkin siivoukset on sellaisia että hän siivoaa sen "mitä osaa" ja mulla menee sen jälkeen vielä tunti tai pari ennen kuin koko asunto on oikeasti siisti. Sen ajan makaa sohvalla tietenkin. Monesti olen myös yrittänyt pyytää häntä lähtemään yhdessä johonkin, mutta lähes aina vastaus on että ei jaksa. Tästä johtuen sovin menoni nykyään hyvin usein suoraan ystävieni kanssa, koska tiedän mikä vastaus on, jos kysyn mieheltä mentäisiinkö yhdessä. Ei myöskään ole näiden vuosien aikana ehdottanut yhteistä menoa kuin ihan muutaman kerran (yleensä jollekin bändin keikalle josta hän itse pitää). Ei kysy koskaan tarvitsinko apua jossain kotiin liittyvässä asiassa, tai muussakaan asiassa. Viihdyn itsekin välillä ihan rauhassa sohvalla, mutta huomattavasti vähemmän kuin tämä toinen. Harrastuksia miehellä ei ole, ainakaan sellaista mikä saisi hänet poistumaan sohvalta säännöllisesti. Kavereitaan näkee harvoin. Onko tässä ainoa vaihtoehto ero? Keskusteltu aiheesta on muutaman kerran ja tietää kyllä mitä mieltä olen, mutta mikään ei ole muuttunut.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Jossuliini82 kirjoitti:
Mä olen juossut lääkärissä ihan himona että selviäisi miksen vaan jaksa mitää, voin nukkua 18 tuntia putkeen ilman ongelmia, tunnin salitreenistä vie palautua 5 päivää ja ihan vaan puhelimessakin puhuminen väsyttää. Mitään syytä ei kuitenkaan löydy... en siis voi ajatella olevano VETELYS kun haluaisin niin kovasti tehdä asioita ja nauttia elämästä mutta kroppa ei anna myöden.. 😑😩
Onko ruokavalio kunnossa? Ylipainoa? Masennusta? Kilpirauhasen vajaatoimintaa? Puutostiloja? Ulkoiletko? Eihän sinulla piile elimistössä mitään tulehduksia (onko hampaat hoidettu)? Ovatko ihmissuhteet kunnossa?
Tuntuu pahalta ajatella että jonkun elämä on pelkkää lepäilyä. Ehkä salilla käyminen ei sovi sinulle jos et palaudu harjoituksesta. Onko elämässäsi mitään mistä nautit ja mikä antaa sinulle energiaa (makailu ei sitä taatusti tee vaan veltostuttaa kenet tahansa).
Ei lääkäriltä saa apua noihin vaivoihin. Saa itse taistella tosi kovaa että joku kilpirauhanen tutkitaan tai tulehdukset.
Ei kaikki vaan jaksa. Tunnen entisen urheilijan jolle jäi vuosia kestänyt ylirasitustila päälle ja se näkyi kongnitiivisten taitojen laskuna ja jakuvana väsymyksenä. On nyt lopullisesti eläkkeellä ja vaikka rakastaa urheilua niin se kolmesti viikossa 3h aiheuttaa useasti sen että seuraava viikko on pelkkää lepoa.
Kamala kohtalo ja hyvä esimerkki siitä, jos haluaa liikaa menestystä ja treenaa liikaa. Muistakaahan lepo ja olkaa sielä sohvalla kunnolla niin ette sairastu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, samassa jamassa. Olen jo päättänyt että lähden, kerään vaan voimiani vielä hetken. Ei tule mitään. Yhtälailla oon sinkku kun yksin saan mennä nytkin kaikki menot ja voisin löytää vähän menevämmän miehen.
Tsemppiä sulle! Toivottavasti saat päätöksen tehtyä. Mä päätin irrottautua vastaavasta suhteesta. Ei ole kaduttanut, musta tuli onnellisempi kuin pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samassa jamassa. Olen jo päättänyt että lähden, kerään vaan voimiani vielä hetken. Ei tule mitään. Yhtälailla oon sinkku kun yksin saan mennä nytkin kaikki menot ja voisin löytää vähän menevämmän miehen.
Tsemppiä sulle! Toivottavasti saat päätöksen tehtyä. Mä päätin irrottautua vastaavasta suhteesta. Ei ole kaduttanut, musta tuli onnellisempi kuin pitkään aikaan.
Mulle kävi toisin. Masennuin kun tajusin että voin huonosti kun sohva on tyhjillään.
En enää jaksakaan samalla tavoin. Asiaa on myöhäistä perua.
Eli en suosittele jättämään ihmistä jos rakastat sohvalla makaavaa puolisoasi.
Enemmän se vika löytyy omasta pääkopasta kuin siitä sohvasta tai miehestä.
Jättäminen ei aina ole ratkaisu vaan pahentaa tilannetta. Tajuan että olin neuroottinen ja halusin siirtää syyn mieheen sohvalla. Hän oli viaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samassa jamassa. Olen jo päättänyt että lähden, kerään vaan voimiani vielä hetken. Ei tule mitään. Yhtälailla oon sinkku kun yksin saan mennä nytkin kaikki menot ja voisin löytää vähän menevämmän miehen.
Tsemppiä sulle! Toivottavasti saat päätöksen tehtyä. Mä päätin irrottautua vastaavasta suhteesta. Ei ole kaduttanut, musta tuli onnellisempi kuin pitkään aikaan.
En vain ole enää kovin nuori. Terve kylläkin ja menojalka vipattaa joka ilmansuuntaan. Toisaalta ikävä tän takia lähteä mutta ei tässä muutakaan ratkaisua ole. Molemmat kärsii. Lapsia ei ole.
Mun mielestä myös sohvalla voi vapaa aikana makoilla.jos viikonloputkin menee monia tunteja makaamalla ja kännykkää selailemalla.ei se oo parisuhde.sellaisen kerran jo kokenu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla meni tänään hermo sohvalla makaavaan mieheen. Kävin taas parin tunnin lenkillä, mies makasi sohvalla kun lähdin ja makasi sohvalla kun tuli takaisin. Koko päivä menee noin. Ei jaksanu lähteä "tällä kertaa" mukaan mutta joka kerta kuitenki kysyn.
Kun koko vapaa-aika menee hänellä sohvalla maaten. Katsoo sarjat putkeen ja jos on kaikki jo nähnyt, aloittaa uudestaan tai kanavasurffailee kaiken maailman typerät tosi tv ohjelmat. Hän ei jaksa tehdä mitään eikä edes puhu mitään. Vain on. Jos yritän keskustella, laittaa parhaimmillaan tv:n kovemmalle tai vastaa yksisanaisesti.
Kaljaa menee kyllä.
Teen itse paljon töitä, yli normi työajan usein, työni on vaativaa. Hän tekee matkahommia, eli jos ei ole missään saa rahaa siitä sohvalla makuusta kotona. Jos osat olisi toisin päin, niin olisi ilmiselvää että se joka makoilee kotona tyhjän panttina hoitaa suurimman osa kotitöistä. Vastaavasti minä kun hän on matkoilla. Mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi katsella sohvalla makaavaa että itselleni se olisi eron paikka
Eikö ole hyvä että mies viihtyy kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kysyt palstalta, etkä vain eroa? Opettele tekemään itse päätöksiä ja kuuntele itseäsi mitä todella haluat elämässä? Olette erilaisia, eikä se vain toimi tai eri asunnot. Mies viihtyy noin hyvin ja sinä toisella tavalla eläen. Ei toista voi pakottaa muuttumaan toisenlaiseksi, yleensä mies ei muutu jos odotit muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos mies on työtön, perusterve, ja makaa sohvalla 24/7?
Vierailija kirjoitti:
Suhteen alussa mies ei ollut tällainen tässä mittakaavassa mitä nykyään. Osittain kyllä, mutta silloin tehtiin välillä myös yhdessä jotain, niin että molemmat halusivat. Tuo riittäisin kyllä aivan mainiosti edelleen, mutta nykyään tuota ei saa lähtemään mihinkään (paitsi johonkin pakollisiin sukujuhliin tms, mutta en näe sitä varsinaisesti suhdetta ylläpitävänä yhteisenä tekemisenä).
-ap
No jos ei aina ole ollut tuollainen, niin sitten jotain on tapahtunut.
Tulisi ekana mieleen, että onko masentunut. Oireet viittaisi siihen. Miesten on yleensä hyvin vaikea myöntää, että on mt- ongelmia.
Toinen, mikä tulisi mieleen, on kilpirauhasen vajaatoiminta. Hoitamattomana voi aiheuttaa masennusta. 2. tyypin diabetes myös sopisi kuvaan.
Suosittelisin täyttä terveystarkastusta, jos kyseessä ei ole trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ainoa ongelma tuossa on, ettei mies siivoa / tee kotitöistä omaa osuuttaan. Eivät kaikki jaksa töiden jälkeen sen kummemmin olla aktiivisia.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Minä olen samalainen kuin ap:n mies mutta olen sen lisäksi isä ja ystävät on jääneet aikoja sitten menneisyyteen.
Töiden jälkeen olen hyvin väsynyt. Siivoan kerran kuukaudessa kämpän ja viihdytän lapsia mieleni mukaan miten jaksan ja hoidan aina kaikki kauppaostokset.
Kerran pari viikossa pakotan itseni juoksulenkille.
Minä varmasti sain narkolepsian sikapiikin saadessani 2009.
Energia ei riitä mihinkään ylimääräiseen ja tykkään olla yksin paljon pimeässä.
Miksi en saa itse päättää omaa vaatimustasoani. Tämä on minun elämäni ja osittain maksettu sohvani?
Oletko parisuhteessa? Jos olet, tuollaisella asenteella siitä ei tule pitkäikäinen eikä onnellinen.
Miten voi mennä 2 tuntia siivota asunto sen jälkeen, kun joku jo osan siitä siivosi? Minulla imurointi on 15 min ja vessan pesu 10 min. Et taida huomata sitä, että olet itse epätavallinen siisteysfriikki?
Mua ärsyttää sohvalla makaamisen lisäksi toi miehen passiivisuus. Mistään ei voi innostua, eikä nähdä mitään vaivaa mun eteen. Ihan semmonen asia, että valitan kun jalkoihin särkee monta kertaa päivän aikana, niin ei tarjoudu edes kohteliaisuuttaan hieromaan.
Oon ihan itsestäänselvyys, jonka eteen ei tartte nähdä mitään vaivaa. En tajua miksi sinne töihin annetaan 110 energiasta, mutta kotona ei mitään. Milloinkohan mies on tehnyt jotain yllättävää tai minua ajattelevaista, jaa`a enpä muista. Seksielämäkin on kuihtunut ihan kasaan. En oo itekään täydellinen, mutta kunhan nyt avaudun, kun turhauttaa aivan älyttömästi.
Minä makaan sohvalla, juon vihreää teetä ja luen kirjaa. Tämä mielestäni parasta vapaa-ajan vietettä. Se kuka tulee mulle kertomaan, että elämäntyylini on väärä voi mun puolesta painua kainuuseen.
Vanha ketju, mutta löysin etsimällä vertaistukea viime aikoina kovasti ahdistavalta tuntuneeseen asiaan meillä kotona. Mies on hyvin taipuvainen makoiluun vapaa-aikanaan. Makoilua kertyy tunteja päivässä. Tekee kyllä pää makoilusta pökkyräisenä hommat, mitä pyydän, mutta heti, kun yksi homma on tehty, niin taas pitää mennä pitkälleen. Valittaa väsymystä, eikä muka tajua, kun yritän selittää, että makoilu ei tuo hänelle lisäenergiaa, vaan päin vastoin, pitkällä aikavälillä vain lisää väsymystä. Liikuntaa harrastaa maksimi kerran viikossa kavereiden kanssa. Oma-aloitteisuutta liikkumiseen ei ole. Ääntelee ärsyttävästi aina, kun sängystä pitää nousta, huokailee, ähisee ja voivottelee. Viikonloppuisin heti aamupalan jälkeen menee takaisin sänkyyn pötköttelemään. Kun menee juttelemaan päivän puuhista, ahdistuu ja tulee kiukkuiseksi. Meillä on iso omakotitalo ja piha, jossa on todella paljon keskeneräisiä hommia. Suunnitelmia ei hänellä niiden hoitamiseksi ole minkäänlaisia, eikä mikään edisty, koska aina kun olisi vähänkään aikaa, niin hommien sijaan valitaan makoilu. Aina. Mies juoksi nuorempana maratonia ja oli aktiivinen, liikkui joka päivä. Hyvä kaikessa urheilussa, lahjakas jopa monessa lajissa. Puhun hänelle makoilusta lähes päivittäin ja liikkumisesta ja sen höydylliyydestä ja hän tietää sen kyllä itsekin, mutta ei muuta tapojaan. Ei ole masentunut eikä ole muutakaan ongelmaa. Itseäni asia ahistaa kovasti, koska talossa olisi paljon hommaa ja tämä on jatkunut näin nyt jo useita vuosia. Liikun myös itse päivittäin ja elän muutenkin aktiivista elämää, niin tosi paljon ärsyttää, kun aina kun tulee ulkoa, niin yksi löytyy samasta kohdasta makoilemassa, aina. Onko kellään muulla tällaista?
Alue: Aihe vapaa
Ei todellakaan saa nalkuttaa. Ei saa heitellä lautasia, ei lyödä, ei nalkuttaa. Onko se vaikea käyttäytyä asiallisesti? Ei täällä kenenkään kanssa pakko ole olla ja sen takia turvautua väkivaltaan.