Lue keskustelun säännöt.
Kamalin pettämis tarina minkä olet kuullut
04.01.2019 |
Tiedän tapauksen jossa pettäminen tuli selville, kun nuoripari sai tietää olevansa saman miehen lapsia.
Kommentit (554)
Ja tuollainen ”joskus elämä menee näin” ei ole mikään puolustus. Miehesi valitsee JOKA PÄIVÄ olla yhä yhdessä vaimonsa kanssa. Hänellä olisi mahdollisuus JOKA PÄIVÄ valita sinut, mutta ei niin tee. Mitä lottoat, mikä voisi olla syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviomies lähti Thaimaahan terveyttään parantelemaan. Ei mennyt kuin kaksi viikkoa ja hän oli löytänyt nuoren thai naisen. Seuraavalla viikolla lensivät Pohjois-Thaimaahan ja ostivat talon naisen nimiin. Sielä nyt asustaa ja ylistää uutta suhdetta ,thai naisen täydellistä omistautumista miehen tarpeille.
Suomeen jäi kolmekymmentä vuotta kestänyt avioliitto ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
?
Kenenkäs mies hän sitten on?
Hän on se mies jonka kanssa jaan elämääni. Hän on tulevan lapseni isä.Mielestäni on ihan ok ilmaista asia ”miehelläni”, kun hän kerran on se mies jonka kanssa jaan elämääni, hän on se mies jonka olen elämääni valinnut.
Se, että hänellä on avovaimo, ei poista sitä tosiasiaa, että me olemme suhteessa ja voin käyttää hänestä nimitystä mieheni.Se onko oikein koskaan sanoa, mieheni, naiseni, ystäväni, on asia erikseen, ihmisiä kun ei voi omia ja omistaa...
Ymmärrän toki pointtisi ja arvostan näkemystäsi.
Mitä mieltä sisarpuolet ovat mieltä uudesta sisaruksestaan? Vai elääkö mies kahta perhettä samanaikaisesti vai hylkääkö vanhat lapsensa uuden tieltä?
Ei tietenkään hylkää!
Tässä iässä jo tiedän, että lapset ovat suuri lahja, ei mikään itsestäänselvyys, ei vielä silloinkaan kun vatsa kasvaa, mitä vaan voi sattua ennen kuin pieni on sylissä.
Siksipä tulevat sisarukset eivät vielä tiedä, eivätkä tietenkään saakkaan tietää ennen äitiään, lapsia ei sotketa aikuisten soppiin.
Sitten kun aikuisina olemme selvittäneet asian idä kertoo lapsilleen vauvasta.Itse tuskin ehdin saamaan enempää lapsia, joten on ihanaa, että lapselleni on jo sisaruksia. Ehdottomasti tuen miestäni olemaan mahdollisimman paljon lastensa elämässä.
Jos mieheni muuttaa pois avovaimonsa luota mikä on todennäköistä, kun hänelle vauvasta kerrotaan, ei mies suinkaan muuta minun luokse. Hän hankkii oman asunnon. Hän hoitaa lapsiansa mahdollisimman paljon, ja minä tutustun heihin pikkuhiljaa. Ja he saavat tutustua ja totutella pikkusisarukseensa rauhassa.
Aika näyttää muutammeko joskus yhteiseen kotiin, jos muutamme niin siellä on tottakai huone myös mieheni vanhemmille lapsille.Aikamoinen olettamus että nämä jo olemassa olevat lapset edes haluavat tutustua syrjähypystä syntyneeseen lapseen saati sinuun. Heille sinä olet rikkonut heidän perheen.
Aivan realistinen olettamus.
Olen osasyyllinen siihen, jos heidän perheensä rikkoutuu, isä toinen osasyyllinen. Tiedän sen.
Siksi teemmekin kaikkemme, että heidän on hyvä olla, eikä heidän tarvitse kärsiä aikuisten sotkuista.
Se rikkoutuuko heidän perheensä jää nähtäväksi.Ihanaa, sitten tämä SINUN MIEHESI saa etsiä taas uuden naisen, joka tulee tänne kertomaan kuinka HÄNEN MIEHELLÄÄN on lapsia (ainakin kahdesta) aikaisemmasta liitosta, mutta kuinka hän onkaan ihana ja niin sitoutunut. Sukuakin on tavattu (suku ei tietysti kerro eteenpäin eksille) ja synnytykseen tulee mukaan ja huolehtii kyllä kaikista lapsistaan.
Miestä hänessä ei ole rehellisyyteen eikä suoraselkäisyyteen, huoraamaan kyllä, mutta ihana on. Ihanaa, niin tavattoman ihanaa.Joo, niinkin voi käydä.
Niin voi käydä meistä kenelle tahansa.Enpä ota muuta kantaa kuin että voi lapsi parkaa.äiti ja isi antaa mahtavan mallinihan siitä miten tässä elämässä muita kohdellaan.valehtelu ja kieroilu on ihan sallittavaa ja hyksyttävää ja perheen sisällä saa pettää ja huijata.peukut vaan teillekkin 👍
Elämä vaan joskus menee niin, että kumppani vaihtuu matkan varrella.
Toki tämä olisi voitu toisinkin hoitaa, tiedän.
Kerrot olevasi tyytyväinen. Miksi kirjoitat ketjuun, jossa kysytään kamalimpia pettämiskokemuksia?
Äitini nussi aviomieheni kanssa ja erottuamme poikaystäväni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
?
Kenenkäs mies hän sitten on?
Hän on se mies jonka kanssa jaan elämääni. Hän on tulevan lapseni isä.Mielestäni on ihan ok ilmaista asia ”miehelläni”, kun hän kerran on se mies jonka kanssa jaan elämääni, hän on se mies jonka olen elämääni valinnut.
Se, että hänellä on avovaimo, ei poista sitä tosiasiaa, että me olemme suhteessa ja voin käyttää hänestä nimitystä mieheni.Se onko oikein koskaan sanoa, mieheni, naiseni, ystäväni, on asia erikseen, ihmisiä kun ei voi omia ja omistaa...
Ymmärrän toki pointtisi ja arvostan näkemystäsi.
Mitä mieltä sisarpuolet ovat mieltä uudesta sisaruksestaan? Vai elääkö mies kahta perhettä samanaikaisesti vai hylkääkö vanhat lapsensa uuden tieltä?
Ei tietenkään hylkää!
Tässä iässä jo tiedän, että lapset ovat suuri lahja, ei mikään itsestäänselvyys, ei vielä silloinkaan kun vatsa kasvaa, mitä vaan voi sattua ennen kuin pieni on sylissä.
Siksipä tulevat sisarukset eivät vielä tiedä, eivätkä tietenkään saakkaan tietää ennen äitiään, lapsia ei sotketa aikuisten soppiin.
Sitten kun aikuisina olemme selvittäneet asian idä kertoo lapsilleen vauvasta.Itse tuskin ehdin saamaan enempää lapsia, joten on ihanaa, että lapselleni on jo sisaruksia. Ehdottomasti tuen miestäni olemaan mahdollisimman paljon lastensa elämässä.
Jos mieheni muuttaa pois avovaimonsa luota mikä on todennäköistä, kun hänelle vauvasta kerrotaan, ei mies suinkaan muuta minun luokse. Hän hankkii oman asunnon. Hän hoitaa lapsiansa mahdollisimman paljon, ja minä tutustun heihin pikkuhiljaa. Ja he saavat tutustua ja totutella pikkusisarukseensa rauhassa.
Aika näyttää muutammeko joskus yhteiseen kotiin, jos muutamme niin siellä on tottakai huone myös mieheni vanhemmille lapsille.Aikamoinen olettamus että nämä jo olemassa olevat lapset edes haluavat tutustua syrjähypystä syntyneeseen lapseen saati sinuun. Heille sinä olet rikkonut heidän perheen.
Aivan realistinen olettamus.
Olen osasyyllinen siihen, jos heidän perheensä rikkoutuu, isä toinen osasyyllinen. Tiedän sen.
Siksi teemmekin kaikkemme, että heidän on hyvä olla, eikä heidän tarvitse kärsiä aikuisten sotkuista.
Se rikkoutuuko heidän perheensä jää nähtäväksi.Tää alkaa jo olla aika sairasta. Isä paneskellut toisen naisen paksuksi "hedelmöitys hoidoilla" eikä hänen perheensä muka tiedä mitään. Ja tämä pulla uunissa oleva nainen kuvittelee "rikkoutuuko perhe jää nähtäväksi" mitäpä luulet? Vaimolle on valehdeltu ja häntä on petetty mennen tullen. Joo hän varmaan antaa kaiken anteeksi ja elätte kaikki onnellista elämää.
Tarkoitin sitä, että en tiedä milloin mies kertoo tilanteesta avovaimolleen. Jää siis nähtäväksi rikkoutuuko perhe.
Ja toisinaan olen itsekkin miettinyt eikö avovaimo aavista mitään. Ehkä hän tietää mutta haluaa olla kuin ei tietäisi. En tiedä.
Niin kauan kun en hänen ajatuksiaan ja mielipidettä tiedä, en voi olettaa mitään miten tässä tulee käymään.Ainoa mitä toivon, on että meidän suhteemme jatkuu, ja että kaikilla lapsilla on hyvä olla.
En myöskään toivo avovaimolle mitään pahaa.Onnea vaan sinne laalaamaahan jos tämä on totta. Ansaitsette niin miehesi kanssa toisenne. Mitä vanhempia lapset on kun saavat selville sairaan kuvionne, sitä kriittisemmin he tulee teihin suhtautumaan.
En ole missään vaiheessa ajatellutkaan, etteikö lasten kanssa voisi tulla haasteita. Varmasti tulee, mutta haasteet kuuluu elämään ja jos me aikuiset osataan käsitellä asiaa kärkevästi niin lasten sopeutuminen tilanteeseen helpottuu. Uskon, että olemme kaikki kolme aikuista samaa mieltä siitä, että lasten hyvinvointi on tärkeintä. Kaikkien kolmen.
Kaikkien kolmen, joista yksi ei edes tiedä mitä selän takana tapahtuu. Usko sulla on aika kova siihen, että tämä avovaimo suhtautuu teidän salasuhteeseen ja salalapseen hyvin. Usko pois, että tuskin ilahtuu saati halua perheensä rikkonutta naista lastensa lähelle saati jotain salalasta. Jos edes sulla on selkärankaa (mitä suuresti epäilen) Kerrot avovaimolle nyt mikä tilanne niin osaa heti päättää mitä tekee.
Kutsutko systemaattista pettämistä haasteeksi elämässä? Ei sullakaan oo kaikki palikat laatikossa.
Tarkoitin, että siinä vaiheessa kun asia kerrotaan lapsille se on jo silloin kerrottu lasten äidille. Hän on järkevä lapsiaan rakastava nainen, hän varmasti haluaa lastensa parasta tässäkin tilanteessa.
Mieheni on lasten isä, hänellä on oikeus tavata lapsiaan mahdollisen eron jälkeen ja kun lapset ovat hänellä ei lasten äiti voi kieltää heitä tapaamasta minua ja lastamme.Haasteilla tarkoitin tilanteita joita meillä nyt elämässämme on.
Lopeta jo. Hän ei ole sinun miehesi.
Hän on mies jonka kanssa jaamme elämämme, eli hän on mieheni.
Hän on sitoutunut avovaimoonsa ja lapsiinsa. Ei sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen petti, tuli raskaaksi, piti lapsen ja valehteli miehelleen että tämä on isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
?
Kenenkäs mies hän sitten on?
Hän on se mies jonka kanssa jaan elämääni. Hän on tulevan lapseni isä.Mielestäni on ihan ok ilmaista asia ”miehelläni”, kun hän kerran on se mies jonka kanssa jaan elämääni, hän on se mies jonka olen elämääni valinnut.
Se, että hänellä on avovaimo, ei poista sitä tosiasiaa, että me olemme suhteessa ja voin käyttää hänestä nimitystä mieheni.Se onko oikein koskaan sanoa, mieheni, naiseni, ystäväni, on asia erikseen, ihmisiä kun ei voi omia ja omistaa...
Ymmärrän toki pointtisi ja arvostan näkemystäsi.
Mitä mieltä sisarpuolet ovat mieltä uudesta sisaruksestaan? Vai elääkö mies kahta perhettä samanaikaisesti vai hylkääkö vanhat lapsensa uuden tieltä?
Ei tietenkään hylkää!
Tässä iässä jo tiedän, että lapset ovat suuri lahja, ei mikään itsestäänselvyys, ei vielä silloinkaan kun vatsa kasvaa, mitä vaan voi sattua ennen kuin pieni on sylissä.
Siksipä tulevat sisarukset eivät vielä tiedä, eivätkä tietenkään saakkaan tietää ennen äitiään, lapsia ei sotketa aikuisten soppiin.
Sitten kun aikuisina olemme selvittäneet asian idä kertoo lapsilleen vauvasta.Itse tuskin ehdin saamaan enempää lapsia, joten on ihanaa, että lapselleni on jo sisaruksia. Ehdottomasti tuen miestäni olemaan mahdollisimman paljon lastensa elämässä.
Jos mieheni muuttaa pois avovaimonsa luota mikä on todennäköistä, kun hänelle vauvasta kerrotaan, ei mies suinkaan muuta minun luokse. Hän hankkii oman asunnon. Hän hoitaa lapsiansa mahdollisimman paljon, ja minä tutustun heihin pikkuhiljaa. Ja he saavat tutustua ja totutella pikkusisarukseensa rauhassa.
Aika näyttää muutammeko joskus yhteiseen kotiin, jos muutamme niin siellä on tottakai huone myös mieheni vanhemmille lapsille.Aikamoinen olettamus että nämä jo olemassa olevat lapset edes haluavat tutustua syrjähypystä syntyneeseen lapseen saati sinuun. Heille sinä olet rikkonut heidän perheen.
Aivan realistinen olettamus.
Olen osasyyllinen siihen, jos heidän perheensä rikkoutuu, isä toinen osasyyllinen. Tiedän sen.
Siksi teemmekin kaikkemme, että heidän on hyvä olla, eikä heidän tarvitse kärsiä aikuisten sotkuista.
Se rikkoutuuko heidän perheensä jää nähtäväksi.Tää alkaa jo olla aika sairasta. Isä paneskellut toisen naisen paksuksi "hedelmöitys hoidoilla" eikä hänen perheensä muka tiedä mitään. Ja tämä pulla uunissa oleva nainen kuvittelee "rikkoutuuko perhe jää nähtäväksi" mitäpä luulet? Vaimolle on valehdeltu ja häntä on petetty mennen tullen. Joo hän varmaan antaa kaiken anteeksi ja elätte kaikki onnellista elämää.
Tarkoitin sitä, että en tiedä milloin mies kertoo tilanteesta avovaimolleen. Jää siis nähtäväksi rikkoutuuko perhe.
Ja toisinaan olen itsekkin miettinyt eikö avovaimo aavista mitään. Ehkä hän tietää mutta haluaa olla kuin ei tietäisi. En tiedä.
Niin kauan kun en hänen ajatuksiaan ja mielipidettä tiedä, en voi olettaa mitään miten tässä tulee käymään.Ainoa mitä toivon, on että meidän suhteemme jatkuu, ja että kaikilla lapsilla on hyvä olla.
En myöskään toivo avovaimolle mitään pahaa.Onnea vaan sinne laalaamaahan jos tämä on totta. Ansaitsette niin miehesi kanssa toisenne. Mitä vanhempia lapset on kun saavat selville sairaan kuvionne, sitä kriittisemmin he tulee teihin suhtautumaan.
En ole missään vaiheessa ajatellutkaan, etteikö lasten kanssa voisi tulla haasteita. Varmasti tulee, mutta haasteet kuuluu elämään ja jos me aikuiset osataan käsitellä asiaa kärkevästi niin lasten sopeutuminen tilanteeseen helpottuu. Uskon, että olemme kaikki kolme aikuista samaa mieltä siitä, että lasten hyvinvointi on tärkeintä. Kaikkien kolmen.
Kaikkien kolmen, joista yksi ei edes tiedä mitä selän takana tapahtuu. Usko sulla on aika kova siihen, että tämä avovaimo suhtautuu teidän salasuhteeseen ja salalapseen hyvin. Usko pois, että tuskin ilahtuu saati halua perheensä rikkonutta naista lastensa lähelle saati jotain salalasta. Jos edes sulla on selkärankaa (mitä suuresti epäilen) Kerrot avovaimolle nyt mikä tilanne niin osaa heti päättää mitä tekee.
Kutsutko systemaattista pettämistä haasteeksi elämässä? Ei sullakaan oo kaikki palikat laatikossa.
Tarkoitin, että siinä vaiheessa kun asia kerrotaan lapsille se on jo silloin kerrottu lasten äidille. Hän on järkevä lapsiaan rakastava nainen, hän varmasti haluaa lastensa parasta tässäkin tilanteessa.
Mieheni on lasten isä, hänellä on oikeus tavata lapsiaan mahdollisen eron jälkeen ja kun lapset ovat hänellä ei lasten äiti voi kieltää heitä tapaamasta minua ja lastamme.Haasteilla tarkoitin tilanteita joita meillä nyt elämässämme on.
Lopeta jo. Hän ei ole sinun miehesi.
Hän on mies jonka kanssa jaamme elämämme, eli hän on mieheni.
Lopeta jo. Olet pilannut koko keskustelun ja kaiken lisäksi yhden naisen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
?
Kenenkäs mies hän sitten on?
Hän on se mies jonka kanssa jaan elämääni. Hän on tulevan lapseni isä.Mielestäni on ihan ok ilmaista asia ”miehelläni”, kun hän kerran on se mies jonka kanssa jaan elämääni, hän on se mies jonka olen elämääni valinnut.
Se, että hänellä on avovaimo, ei poista sitä tosiasiaa, että me olemme suhteessa ja voin käyttää hänestä nimitystä mieheni.Se onko oikein koskaan sanoa, mieheni, naiseni, ystäväni, on asia erikseen, ihmisiä kun ei voi omia ja omistaa...
Ymmärrän toki pointtisi ja arvostan näkemystäsi.
Mitä mieltä sisarpuolet ovat mieltä uudesta sisaruksestaan? Vai elääkö mies kahta perhettä samanaikaisesti vai hylkääkö vanhat lapsensa uuden tieltä?
Ei tietenkään hylkää!
Tässä iässä jo tiedän, että lapset ovat suuri lahja, ei mikään itsestäänselvyys, ei vielä silloinkaan kun vatsa kasvaa, mitä vaan voi sattua ennen kuin pieni on sylissä.
Siksipä tulevat sisarukset eivät vielä tiedä, eivätkä tietenkään saakkaan tietää ennen äitiään, lapsia ei sotketa aikuisten soppiin.
Sitten kun aikuisina olemme selvittäneet asian idä kertoo lapsilleen vauvasta.Itse tuskin ehdin saamaan enempää lapsia, joten on ihanaa, että lapselleni on jo sisaruksia. Ehdottomasti tuen miestäni olemaan mahdollisimman paljon lastensa elämässä.
Jos mieheni muuttaa pois avovaimonsa luota mikä on todennäköistä, kun hänelle vauvasta kerrotaan, ei mies suinkaan muuta minun luokse. Hän hankkii oman asunnon. Hän hoitaa lapsiansa mahdollisimman paljon, ja minä tutustun heihin pikkuhiljaa. Ja he saavat tutustua ja totutella pikkusisarukseensa rauhassa.
Aika näyttää muutammeko joskus yhteiseen kotiin, jos muutamme niin siellä on tottakai huone myös mieheni vanhemmille lapsille.Aikamoinen olettamus että nämä jo olemassa olevat lapset edes haluavat tutustua syrjähypystä syntyneeseen lapseen saati sinuun. Heille sinä olet rikkonut heidän perheen.
Aivan realistinen olettamus.
Olen osasyyllinen siihen, jos heidän perheensä rikkoutuu, isä toinen osasyyllinen. Tiedän sen.
Siksi teemmekin kaikkemme, että heidän on hyvä olla, eikä heidän tarvitse kärsiä aikuisten sotkuista.
Se rikkoutuuko heidän perheensä jää nähtäväksi.Ihanaa, sitten tämä SINUN MIEHESI saa etsiä taas uuden naisen, joka tulee tänne kertomaan kuinka HÄNEN MIEHELLÄÄN on lapsia (ainakin kahdesta) aikaisemmasta liitosta, mutta kuinka hän onkaan ihana ja niin sitoutunut. Sukuakin on tavattu (suku ei tietysti kerro eteenpäin eksille) ja synnytykseen tulee mukaan ja huolehtii kyllä kaikista lapsistaan.
Miestä hänessä ei ole rehellisyyteen eikä suoraselkäisyyteen, huoraamaan kyllä, mutta ihana on. Ihanaa, niin tavattoman ihanaa.Joo, niinkin voi käydä.
Niin voi käydä meistä kenelle tahansa.Enpä ota muuta kantaa kuin että voi lapsi parkaa.äiti ja isi antaa mahtavan mallinihan siitä miten tässä elämässä muita kohdellaan.valehtelu ja kieroilu on ihan sallittavaa ja hyksyttävää ja perheen sisällä saa pettää ja huijata.peukut vaan teillekkin 👍
Elämä vaan joskus menee niin, että kumppani vaihtuu matkan varrella.
Toki tämä olisi voitu toisinkin hoitaa, tiedän.Kerrot olevasi tyytyväinen. Miksi kirjoitat ketjuun, jossa kysytään kamalimpia pettämiskokemuksia?
Nyt kyllähän tämä tapaus on hemmetin kamala jos on edes totta ja tuo noita-akka tietää sen itsekin.
Olen yhdessä vauvaryhmässä facessa, ja siellä yksi nainen jakoi tarinansa. Oli kummastellut kun miehen perhe ei halua tavata lapsenlastaan/naista, miehen kavereita ei ollut ristiäisissä jne. Mies selitteli että vamhempiin on välit mennyt ja kaverit olivat kaikki töissä yms. No, nainen sitten lopulta soitti miehen äidille että on se kumma kun ei lapsenlapsi kiinnosta, äitipä ei koko lapsesta tiennyt tai edes naisesta! Alkoi koko vyyhti purkautumaan ja lopulta selvisi että miehellä on toinen suhde ollut 10 vuotta, ja tämä suhde mihin oli juuri syntynyt lapsi, oli kestänyt vasta muutaman vuoden. Oli kirjoilla kahdessa kämpässä, postit meni sinne pidemmän suhteen asuntoon, kahvinkeittimen ristiäisiin haki sieltä (muka kaveri lainasi), töitä oli paljon. Nainen luuli että miehellä on jotain peliongelmaa kun ei rahat riitä, no ei varmaan kun kahta asuntoa maksaa yhden työn palkasta. Aika veijari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
Tämä: voin kertoa miehenä että ei mies ei ole sinun miehesi ja sinä et todellisuudessa ole hänen naisensa.minulla on ollut vastaava tilanne.kaduttaa ihan pirus*i.vaimoa ja perhettäni rakastan ja esittelen ystävilleni.vaimoni on naiseni.rakastaja on aina erikseen.hänestä ei kerrota eikä häntä esitellä.hön on salaisuus joka olisi sellaisena saanut pysyä.harmi kun oli samanlainen kuin sinä ja kuvitteli liikoja.lapsi tuli vaikka ei pitänyt.
Tilanteemme eivät taida ihan kohdata.
En ole salaisuus mieheni elämässä. Olen tavannut ulkomailla asuvat sisarukset ja useamman ystävän täältä Suomesta. Kävimme myös yhdessä lapsettomuushoidoista.
Salaisuutta kai kohdeltaisiin eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Nuori pariskunta. Prameat Häät, lapsi ja omakotitalo isolla lainalla. Miehellä hyvä miespuolinen kaveri kenen kanssa kulki paljon metsästämässä lappia myöten ja viikonloppuisin baareissa. Jotenkin sitten selvis, että seksisuhdehan näillä miehillä on keskenään. Korttitalo rysähti rikki kertaheitolla.
Ja -90 luvulla naapurissa asui uusperhe. Jossa isäpuoli 40 v alkoi heilastella 15 v tutärpuolen kanssa. Rouva otti muut lapset ja muutti pois. Ainakin vielä muutaman vuoden päästä olivat yhdessä. Pitivät kesäkioskia. En voinut kuin ihmetellä mitä teinityttö näki siinä niskatukka plösöukossa. Saattoi sekin suhde vesittää monet läheiset perhesuhteet lopullisesti.
Siis oletko ihan tosissasi?? Tuo 15-vuotiashan oli hyväksikäytön uhri!! Siis ihan iän puolestakin vielä sakkolihaa, puhumattakaan ikäerosta ja koko tuosta asetelmasta. Oksettavaa, että joku oikeasti vielä tänäkin päivänä ajattelee noin (=syyllistää hyväksikäytön ja seksuaalirikoksen uhria, joka on LAPSI!)! Vähän vaikea kuvitella, että tilanne olisi mennyt jotenkin näin, että teinityttö ajattelee "ooh, onpas seksikäs keski-ikäinen mies, joka sattuu olemaan minun äitini puoliso. Taidanpa aloittaa miehen kanssa seksisuhteen ja sen jälkeen mielekkään parisuhteen, kun aikuiset ovat ensin eronneet". Eieieieiei... Linnaan olisi tuo mies joutanut ja 15v tytölle lopunikäinen traumaterapia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yhdessä vauvaryhmässä facessa, ja siellä yksi nainen jakoi tarinansa. Oli kummastellut kun miehen perhe ei halua tavata lapsenlastaan/naista, miehen kavereita ei ollut ristiäisissä jne. Mies selitteli että vamhempiin on välit mennyt ja kaverit olivat kaikki töissä yms. No, nainen sitten lopulta soitti miehen äidille että on se kumma kun ei lapsenlapsi kiinnosta, äitipä ei koko lapsesta tiennyt tai edes naisesta! Alkoi koko vyyhti purkautumaan ja lopulta selvisi että miehellä on toinen suhde ollut 10 vuotta, ja tämä suhde mihin oli juuri syntynyt lapsi, oli kestänyt vasta muutaman vuoden. Oli kirjoilla kahdessa kämpässä, postit meni sinne pidemmän suhteen asuntoon, kahvinkeittimen ristiäisiin haki sieltä (muka kaveri lainasi), töitä oli paljon. Nainen luuli että miehellä on jotain peliongelmaa kun ei rahat riitä, no ei varmaan kun kahta asuntoa maksaa yhden työn palkasta. Aika veijari.
Siis soitti miehen vanhemmille, joihin miehen mukaan ei ollut välejä? Yksi kysymys: miksi? Jos minä en ole vanhempieni kanssa missään tekemisissä niin eivät ole vanhempanikaan ole lapseni kanssa.
Ystäväni oli toissa kesänä juhlimassa miehensä kanssa miehen parhaan kaverin häitä. Hienot häät ja kivaa oli, pariskunta iloisena ja onnen kukkuloilla.
Häitä ennen oli ollut polttariristeily, jossa morsian oli tavannut kauan kadoksissa olleen serkkumiehen. Yhteydenpito alkoi tällöin ja jatkui edelleen tästä häiden yli.
Puoli vuotta häiden jälkeen mies oli katsonut naisen puhelinta, koska epäili pettämistä. Hän näki, että seksiviestejä vaihdettu tämän vaimon ja kadonneen serkun välillä. Kävi ilmi, että heillä oli ollut ainakin tämän puoli vuotta salasuhde, siis vaimolla ja vaimon serkulla. Mies haki avioeroa.
Vielä inhottavampaa oli kuulla siitä, että paljastumisen jälkeen vaimo oli huolissaan itkenyt miehelle, että eihän hän voi serkun kanssa hankkia lapsia kun he voi syntyä vammaisina ja haluaisi jatkaa siksi miehen kanssa avioliittoa. Hyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokunen vuosi sitten kuuntelin radio-ohjelmaa, jossa kyseltiin kuuntelioilta "Mitä et olisi halunut tietää" tai jotain sinne päin...no eräs nainen soitti ja kertoo pitäneensä kotona juhlat ja oli sammunut juhlien jälkeen yläkertaan. Herännyt ilmeisesti janoon tai oliko ääniin, ja mennyt alakertaan ja löytänyt oman miehensä, lastensa isän täydessä touhussa sohvalta OMAN ÄITINSÄ kanssa. Ero tuli ja nainen menetti miehensä, äitinsä ja lapset mumminsa. Tämä nainen olisi halunnut olla tietämättä asiasta...niin paljon hän koki menettäneensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tää.
Mies seukkasi, pani vuoden verran toista ja kun jäi kiinni niin valehteli molemmille daameille. Molemmat tietty uskoi miestä kunnes naiset vihdoin puhuivat keskenään. Voisi sanoa, että mies oli tuplapetturi.
https://exrouva.blogspot.com/2018/12/mita-tehdaan-kun-jaa-kiinni.html
No nyt ei kyllä auennut, eihän mies seurustellut kummankaan kanssa vaan fwb kyseessä, ei kai silloin ole pettämisestä kyse vaikka valehtelisi muiden panojen olemassaolosta? Toinen mikä särähti silmään niin kirjoittajan "rakastellessa harvinainen orgasmi", mitä järkeä ryhtyä siemenmaljaksi jos ei itse saa tyydytystä?
Oletko nainen? Suurimmalla osalla naisista seksi voi tuntua hyvältä, todella hyvältäkin, ilman että kokee varsinaisesti orgasmin. Orgasmi voi olla myös heikohko, tai aivan tajunnanräjäyttävä. Minulla oli yksi ystävä joka tuossa pari vuotta sitten, 27-vuotiaana, kun nähtiin pitkästä aikaa porukalla ja juhlittiin kaupungilla, kertoi tajunneensa vasta uuden miehensä kanssa ettei ollut aiemmin elämässään saanut ikinä kunnon orgasmia. Pointtina siis että seksistä voi nauttia fyysisesti vaikkei saisi orgasmia, ja sitten on vielä ne emotionaaliset puolet, joka monilla touhussa on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori pariskunta. Prameat Häät, lapsi ja omakotitalo isolla lainalla. Miehellä hyvä miespuolinen kaveri kenen kanssa kulki paljon metsästämässä lappia myöten ja viikonloppuisin baareissa. Jotenkin sitten selvis, että seksisuhdehan näillä miehillä on keskenään. Korttitalo rysähti rikki kertaheitolla.
Ja -90 luvulla naapurissa asui uusperhe. Jossa isäpuoli 40 v alkoi heilastella 15 v tutärpuolen kanssa. Rouva otti muut lapset ja muutti pois. Ainakin vielä muutaman vuoden päästä olivat yhdessä. Pitivät kesäkioskia. En voinut kuin ihmetellä mitä teinityttö näki siinä niskatukka plösöukossa. Saattoi sekin suhde vesittää monet läheiset perhesuhteet lopullisesti.
Ensimmäisestä tule mieleen Ridgeback Mountain.Kiellettyä rakkautta.
Toisesta Lolita.Jo naisen tavatessa pakettiin kuuluva tytär kiinnostaa enemmän.
Brokeback Mountain. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Kaverilla oli juuri todettu syöpä, kun häneen otti yhteyttä nainen johon miehellään oli ollut pitkään suhde. Tämä nainen oli kyllästynyt, kun luvattua eroa ei kuulunut ja oli päättänyt vauhdittaa asioita kertomalla ystävälleni. Ja erohan siitä tuli, ystäväni nimittäin sanoi että jos hengissä selviää niin ottaa eron! 2 kouluikäistä lasta ja mies oli kuulemma näistä lapsistaankin naisystävälleen lupaillut yhteistä reissua, jossa pojat saisivat tutustua "äitipuoleensa". Tietenkään se reissu ei ollut toteutunut. Eikä mies ollut aikonut erota.
No, ero sitten tuli mutta kaikki osapuolet jäivät sinkuiksi sillä mies ei enää sietänyt salarakastaan, liittonsa ´tuhonnutta naista , silmissään.
Ihan sama mitkä motiivit oli tässä tuolla toisella naisella, mies itse sen liittonsa tuhosi. Tämä on nyt ihan helvetin yksinkertaista. Olet parisuhteessa, et toimi kumppanisi selän takana. Pettäjä on se suurin mokaaja, paskiainen ja nilkki.
Vierailija kirjoitti:
Olet sä kyllä aikamoinen, sinä hedelmöitys-pettäjä.
En usko sekuntiakaan, että olette jossain hedelmöityshoidoissa käynyt. YKSIKÄÄN mies ei halua lasta hoitonsa kanssa, ei yksikään. Kaikki tietämäni tapaukset ovat niitä ”Hupsista keikkaa,ehkäisy petti!” Eli, kun hoidon biologinen kello alkaa tikittää ja ajattelee raskauden nopeuttavan avioeroa.
Kyllä olet tyhmä. Ei se mies sinua kokonaan halua. Eikä sinun lastasi. Jos haluaisi, olisi jo hoitanut asiansa.
Kun sinulla kohta repeää alapää ja vuodat 40 vuorokautta, jonka jälkeen valvot pari vuotta putkeen, lihoat ja hiukset lähtee päästä.... Heitän villin veikkauksen, että mies löytää itselleen uuden version. Vähän kuin iPhone, uusi malli vaan kouraan ja taas pelittää.
Niin, minä en olekkaan hänen hoitonsa.
Halusimme yhteisen lapsen ja kun sitä ei kuulunut menimme hoitoihin.
Meillä on samat mahdollisuudet kuin muillakin selvitä synnytyksen jälkeisestä ajasta, samat riskit myös epäonnistua. Aika näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on perhe, kaksi lasta ja avovaimo. Olemme olleet suhteessa viisi vuotta.
Mies kertoo kotona, että tekee ylitöitä tai käy salilla tai auttamassa ystäväänsä milloin missäkin remontissa tai autohuollossa tai tekee lauantai työpäivää...Todellisuudessa käy luonani.En haluaisikaan miestä nurkkiini pyörimään täysipäiväisesti, tämä treffailu riittää minulle hyvin. Mieskään ei halua rikkoa lastensa kotia, siksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun.
Tilanne varmasti muuttuu ja menee monimutkaisemmaksi, kun ensimmäinen lapsemme syntyy.
Tiedän, että tämän olisi voinut hoitaa kauniimmin ja reilumminkin.
Ei, mies ei ole sinun. ”Miehelläni” on väärä tapa ilmaista asia.
Tämä: voin kertoa miehenä että ei mies ei ole sinun miehesi ja sinä et todellisuudessa ole hänen naisensa.minulla on ollut vastaava tilanne.kaduttaa ihan pirus*i.vaimoa ja perhettäni rakastan ja esittelen ystävilleni.vaimoni on naiseni.rakastaja on aina erikseen.hänestä ei kerrota eikä häntä esitellä.hön on salaisuus joka olisi sellaisena saanut pysyä.harmi kun oli samanlainen kuin sinä ja kuvitteli liikoja.lapsi tuli vaikka ei pitänyt.
Tilanteemme eivät taida ihan kohdata.
En ole salaisuus mieheni elämässä. Olen tavannut ulkomailla asuvat sisarukset ja useamman ystävän täältä Suomesta. Kävimme myös yhdessä lapsettomuushoidoista.
Salaisuutta kai kohdeltaisiin eri tavalla.Jos ei ole salaisuus niin miksi avovaimolle ei ole kerrottu suoraan mikä on homman nimi? Varmaan olisi nostanut kytkintä jo ennen teidän lapsettomuus hoitoja. Te päätitte kaikessa hiljaisuudessa tehdä lapsen avovaimon selän takana.
Totta, emme hoitaneet asiaa tyylikkäimmällä mahdollisella tavalla.
Kutsukaa tuota yhtä trolliksi, mutta tiedän tosielämässä tuollaisen tapauksen.
Mies oli ulkomaalainen (mainitsen, koska sillä on tarinan kannalta merkitystä). Sai suomalaisen avovaimonsa kanssa muutaman lapsen. Sitten paljastui, että myös toinen suomalainen nainen odottaa miehelle lasta.
Lapsi 2.naisen kanssa syntyi ja tietysti ”uusi vaimo” ja lapsi raahattiin miehen kotimaahan sukulaisia tapaamaan. 1.vaimolla oli joko vaihtoehtona hyväksyä tilanne tai erota.
Mies väittää, että ei elä suhteessa enää tuon 2.naisen kanssa, mutta vaimonsa epäilee suuresti. Itse en enää yllättyisi, vaikka lapsia putkahtelisi kohta vielä lisääkin.
Juttelin erään toisen ulkomaalaisen kanssa naimissa olleen naisen kanssa. Ja hänellä oli täysin samanlainen stoori. Sanoi,että oli nuori ja hölmö, kun ei tajunnut että heidän kulttuurissaan irtosuhteet olivat normi. Hänen miehensä oikeasti hämmästyi miksi vaimo niin kovasti suuttui tyttöystävästä, kaikillahan sellainen oli! Ja hän kuitenkin maksoi talot ja autot ja ruoan, mitä siitä sitten jos kävi vähän iloitsemassa nuoren tytön luona.
Ja tiedoksi tähän loppuun, että tiedän myös monia ihan normaaleita suomi-ulkkis perheitä. Mutta tuli vain mieleen, kun tuota yhtä syytettiin provoksi.