Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Mutta kenen kanssa mies pettää? Naisen? Eikö pettäviä naisia ole yhtä monta kuin pettäviä miehiä?
Jos mies on parisuhteessa ja nainen on sinkku, niin siinä se mies on ainoastaan pettäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
No miksei sano suoraan naiselle, että on tarve faktalle paperimuodissa, mutta ei epäile kuitenkaan toista pettämisestä? Jolloin nainen tietenkin miettii, että uskooko mies tonttuihin vai pyhään henkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut täysin uskollinen, joten isyyden selvittäminen kertoo, että mies olettaa minun pettäneen. Tiedän, että hyvin, hyvin, hyvin harva mies on uskollinen, joten tavallaan ymmärrän heidän kantansa.
Mutta kenen kanssa mies pettää muuta kuin naisen kanssa? Eli pettäviä naisia on yhtä monta kuin pettäviä miehiä joten onko ihme jos haluaa varmistua isyydestä?
Tilastojen valossa kai nykyisin lisääntymisiässä olevan sukupolven pettämisalttiudessa ei ole juurikaan eroa sukupuolten välillä, mutta tuo argumenttisi ontuu silti pahasti. Jos minun mieheni pettää minua kymmenen eri varatun naisen kanssa niin silloinhan meillä on yksi miespettäjä ja kymmenen naispettäjää.
Vierailija kirjoitti:
No ihan elävästä elämästä. Tuttava perheelle syntyi neljäs lapsi. Ihan avioliitossa olivat, mutta neljäs lapsi ei ollut aviomiehen. Äiti loukkaantui kun aviomies vaati isyytestiä. Hieman siitä tapeltiin ja vaimo veti "sä ite petät"" korttia esille. Oli epäillyt vaimonsa pettävän ja kuinkas sitten kävikään.
Ettei ihan kannattanut uskoa vaimon sanaan...
Eli koska joku l*rtto ei pitänyt housujaan jalassa, minäkään en saa loukkaantua, kun minua epäillään pettämisestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
Ja tämän voit todistaa jollakin oikealla tilastoilla tai edes tutkimuksella mutuilusi sijaan. Siispä lähde kiitos.
Vaikuttaisi että luku ei ole kovin suuri n.4% https://www.theguardian.com/society/2005/aug/11/childrensservices.uknews
Vaikka % luku ei ole suuri niin puhutaan tuhansista lapsesta vuodessa, pelkästään suomessa, jonka isä ei ole oikea isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
Mitä ne avoimuuden hyödyt mielestäsi ovat? Miksi yhteiskunnan pitäisi sinusta ohjata rahaa tällaiseen testaamiseen?
Tarkoitin siis sitä, että äidiltä salassa testaaminen ei äkkiseltään vaikuta suoraselkäiseltä. Pitäisi pystyä tekemään yhteisymmärryksessä, kuten vaikka avioehdosta tai erillisistä tileistä sovitaan.
Avioehtohan tosin on perinteisesti naisille se toinen keskustelu jossa kovin usein toistuvat nämä samat luottamuspula-argumentit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
Mitä ne avoimuuden hyödyt mielestäsi ovat? Miksi yhteiskunnan pitäisi sinusta ohjata rahaa tällaiseen testaamiseen?
Tarkoitin siis sitä, että äidiltä salassa testaaminen ei äkkiseltään vaikuta suoraselkäiseltä. Pitäisi pystyä tekemään yhteisymmärryksessä, kuten vaikka avioehdosta tai erillisistä tileistä sovitaan.
Mutta se taas on suoraselkäistä antaa ymmärtää, että toinen on pettänyt ilman todistusaineistoa?
Ehkä se on vaan parempi hankkia ensin se todistusaine ja sitten vasta syyttää sitä vaimoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Kyllä minä ainakin ymmärrän ja hyväksyn, kunhan mies sitten myös ymmärtää ja hyväksyy sen, että parisuhteessa odotan luottamusta, joten se päättyy. Kaikki hyvin, eikös?
Niin, kaipa se on jokaisen päätettävissä, miten asioita tulkitsee. Sinulle ei isyystesti tai samalla periaatteella avioehto käy, toisille ne ovat ok olematta epäluottamuslause. Oleellista on kai se, että nämä näkökulmat ymmärretään ennen kuin tilanne on päällä.
No eikö se tilanne ole jo päällä siinä vaiheessa kun tarvitaan isyystestejä. Tulevaisuudestahan ei voi tietää kumpikaan, mutta siinä vaiheessa kun nainen on raskaana, hän tietää jo, onko pettänyt vai ei. Siinä vaiheessa miehen tulee valita luottamus tai epäilys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
En usko hetkeäkään. Niin paljon on kuitenkin nähty kumppaninsa lapsia huonosti kohtelevia äitipuolia ym että en usko että tämä biologiahomma on naisillekaan yhtään niin yhdentekevä kuin koittavat esittää. Harvemmin vain tulee kohdalle joten on helppo jeesustella .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan elävästä elämästä. Tuttava perheelle syntyi neljäs lapsi. Ihan avioliitossa olivat, mutta neljäs lapsi ei ollut aviomiehen. Äiti loukkaantui kun aviomies vaati isyytestiä. Hieman siitä tapeltiin ja vaimo veti "sä ite petät"" korttia esille. Oli epäillyt vaimonsa pettävän ja kuinkas sitten kävikään.
Ettei ihan kannattanut uskoa vaimon sanaan...
Eli koska joku l*rtto ei pitänyt housujaan jalassa, minäkään en saa loukkaantua, kun minua epäillään pettämisestä?
Kannattaa ehkä miettiä miksi joku epäilee. Harvemmin kukaan syyttä suotta epäilee. Jos on syytä epäillä niin kyllä mäkin vaatisin testiä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan 27% alle 30 vuotiaista naisista pettää parisuhteessa mutta vain n. 2% syntyvistä lapsista on jonkun muun kuin parisuhteen miehen eli isäksi oletetun jälkeläinen. Tärkeimpänä syynä on yksinkertaisesti ehkäisyn käyttö pettämistilanteissa. Useasti käytetty luku 10% (eri biologinen isä kuin isäksi oletettu) toteutuu tutkimusten mukaan vain hyvin rajoitetusti ja siihen liittyy yleensä lisäksi yhteisön positiivinen suhtautuminen tämän tyyppiseen jaettuun vanhemmuuteen isyyden osalta. Hyvä tutkimus aiheesta on Maarten H.D. Larmuseau et al, Cuckolded Fathers Rare in Human Populations
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
Mitä ne avoimuuden hyödyt mielestäsi ovat? Miksi yhteiskunnan pitäisi sinusta ohjata rahaa tällaiseen testaamiseen?
Tarkoitin siis sitä, että äidiltä salassa testaaminen ei äkkiseltään vaikuta suoraselkäiseltä. Pitäisi pystyä tekemään yhteisymmärryksessä, kuten vaikka avioehdosta tai erillisistä tileistä sovitaan.
Avioehtohan tosin on perinteisesti naisille se toinen keskustelu jossa kovin usein toistuvat nämä samat luottamuspula-argumentit.
Keskustelu ei oikein voi johtaa mihinkään, koska toiset näkevät nämä asiat luottamuksen vahvistamisena ja toiset niiden tuhoamisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Nonii, eli olihan se biologisuus sulle sittenkin tärkeetä. Vai etkö haluis vaihtaa biologista lasta itsellesi?
Ei se biologisuus ole tärkeätä, vaan se, että se vauva on olemassa. Jos oman biologisen lapsen saaminen tarkoittaa sitä, että pitää luopua siitä, jota olen kuukausia jo hoivannut omanani, ihan rehellisesti sanon, että en haluaisi vaihtaa, vaikka tottakai minua loppuelämäni vaivaisi ajatus siitä biologisesta lapsesta. Mutta jos tietäisin, että sitä biologista lasta ei ole olemassakaan, ei olisi millään tavalla ongelma hoitaa sitä väärän dna:n lasta omanani.
Eli sulla kävelee moraalin yli oma tahto. Vau, ootpa tosi suoraselkänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Kyllä minä ainakin ymmärrän ja hyväksyn, kunhan mies sitten myös ymmärtää ja hyväksyy sen, että parisuhteessa odotan luottamusta, joten se päättyy. Kaikki hyvin, eikös?
Niin, kaipa se on jokaisen päätettävissä, miten asioita tulkitsee. Sinulle ei isyystesti tai samalla periaatteella avioehto käy, toisille ne ovat ok olematta epäluottamuslause. Oleellista on kai se, että nämä näkökulmat ymmärretään ennen kuin tilanne on päällä.
No eikö se tilanne ole jo päällä siinä vaiheessa kun tarvitaan isyystestejä. Tulevaisuudestahan ei voi tietää kumpikaan, mutta siinä vaiheessa kun nainen on raskaana, hän tietää jo, onko pettänyt vai ei. Siinä vaiheessa miehen tulee valita luottamus tai epäilys.
On. Olisi siis ollut hyvä käydä tämä keskustelu etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan elävästä elämästä. Tuttava perheelle syntyi neljäs lapsi. Ihan avioliitossa olivat, mutta neljäs lapsi ei ollut aviomiehen. Äiti loukkaantui kun aviomies vaati isyytestiä. Hieman siitä tapeltiin ja vaimo veti "sä ite petät"" korttia esille. Oli epäillyt vaimonsa pettävän ja kuinkas sitten kävikään.
Ettei ihan kannattanut uskoa vaimon sanaan...
Eli koska joku l*rtto ei pitänyt housujaan jalassa, minäkään en saa loukkaantua, kun minua epäillään pettämisestä?
Kannattaa ehkä miettiä miksi joku epäilee. Harvemmin kukaan syyttä suotta epäilee. Jos on syytä epäillä niin kyllä mäkin vaatisin testiä.
No eipä tuota paljon tarvitse miettiä. Onhan tässäkin ketjussa vaikka miten paljon miehiä, jotka kertovat pitävänsä jokaista naista l*rttona. Mutta ääneen ei tietenkään uskalleta tätä niille naisille sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
No minua naisena ei kiinnosta muiden pettämiset ja epäluulot.
Toki suostuisin isyystestiin jos mieheni niitä yhtäkkiä alkaisi vaatia mutta olisi se kuitenkin epäluottamus minua kohtaan ilman mitään perusteita. Ikinä en ole pettänyt enkä petä ja lapset ovat 100% mieheni.
Ja tosiasissa mies ei mitään äidin suostumusta tarvitse testiin. Sen voi tehdä mies ihan itse.
Mieheni on onneksi hyvällä itsetunnolla ja terveellä järjellä varustettu eikä hän ole vainoharhainen. Meillä on suhteessa muutenkin luottamus kunnossa. Ja olemme luottamuksen arvoisia.
Minulla ei ole biologisia lapsia, en ainakaan tiedä ja ihmettelen miten isyys ja lapset täällä koetaan niin kielteiseksi, kun itse olen saanut nauttia"toisten tuotoksista" niin paljon elämässäni iloa ja sisältöä, jota lapset ovat antaneet. En vaihtaisi osaani mistään hinnasta ja on samantekevää, onko ne biologisia vai ei.
Meillä mies vaati eron jälkeen testausta kaikista lapsista. Vieläkään en tajua miksi. Eron syynähän oli se hänen vastuuttomuutensa ja loiselämäntapa, jossa minulla oli arvo vain hyödykkeenä. Kuitenkin minulla on muka jossain välissä ollut aikaa pettää häntä? Olin siis hänen mielestään joko jättänyt meidän autistisen lapsen yksin naidakseni jonkun ukon kanssa, tai vaihtoehtoisesti kotona lapsen nähden??? (Olin omaishoitaja silloin).
Sen jälkeen mies sai tyytyä kommunikoimaan tekstareilla minun kanssa. Lisäksi kaksi lapsista on ulkonäöltään kopioita isästään, eivät lainkaan minun näköisiä.
Teini kieltäytyi isyyden selvittämisestä (se isänsä kopio), varsin selväsanaisesti. Muut todettiin kummasti isänsä lapsiksi.
Isä ei tietenkään itse ajattele loukanneensa minua. Mutta eipä hän ikinä ole tajunnut että minullakin voisi olla tunteet.
Tarkoitin siis sitä, että äidiltä salassa testaaminen ei äkkiseltään vaikuta suoraselkäiseltä. Pitäisi pystyä tekemään yhteisymmärryksessä, kuten vaikka avioehdosta tai erillisistä tileistä sovitaan.