Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Oletko exäni? Sinähän olit pahasti traumatisoitunut isäsi syrjähyppyjen takia. Vaikuttavatko ne yhä sinuun noin voimakkaasti? Olipa hyvä, ettemme hankkineet yhdessä lapsia! Et ole tasapainoisen oloinen vieläkään.
JÄLLEEN kommentti, joka osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä nähdä toisenlaisia ajatusmaailmoja. Tämä on surullista.
Minuata tuo on ennemminkin naurettavaa. Luulee exänsä olevan jokin uniikki lumihiutale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Niin, tämäkin on tosiaan naiselle vähän helpompi kuvio koska tietää kuitenkin että se oma lapsi jossain on. Miehellehän tuossa tilanteessa paljastuu että hänellä ei lasta olekaan. Sikäli toit esiin kyllä hyvän pointin että useinhan noissa kuvioissa on kolme kärsijää: lapsen lisäksi mies joka ei olekaan isä ja toinen mies joka ei tiedä olevansa isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Kyllä minä ainakin ymmärrän ja hyväksyn, kunhan mies sitten myös ymmärtää ja hyväksyy sen, että parisuhteessa odotan luottamusta, joten se päättyy. Kaikki hyvin, eikös?
Mutta kenen kanssa mies pettää? Naisen? Eikö pettäviä naisia ole yhtä monta kuin pettäviä miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Nonii, eli olihan se biologisuus sulle sittenkin tärkeetä. Vai etkö haluis vaihtaa biologista lasta itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Oletko exäni? Sinähän olit pahasti traumatisoitunut isäsi syrjähyppyjen takia. Vaikuttavatko ne yhä sinuun noin voimakkaasti? Olipa hyvä, ettemme hankkineet yhdessä lapsia! Et ole tasapainoisen oloinen vieläkään.
JÄLLEEN kommentti, joka osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä nähdä toisenlaisia ajatusmaailmoja. Tämä on surullista.
Minuata tuo on ennemminkin naurettavaa. Luulee exänsä olevan jokin uniikki lumihiutale.
En luule. Tiedän pakkomielteiden ja vainoharhaisuuden olevan melko yleisiä. Tämä keskustelu on hyvä osoitus siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Niin, tämäkin on tosiaan naiselle vähän helpompi kuvio koska tietää kuitenkin että se oma lapsi jossain on. Miehellehän tuossa tilanteessa paljastuu että hänellä ei lasta olekaan. Sikäli toit esiin kyllä hyvän pointin että useinhan noissa kuvioissa on kolme kärsijää: lapsen lisäksi mies joka ei olekaan isä ja toinen mies joka ei tiedä olevansa isä.
No nimenomaan kuvittelisin, että minulle olisi isompi järkytys se, että tietäisin oman biologisen lapseni olevan ties missä, kuin se, että tämä oma lapseni, jota ei minulta olla viemässä minnekään, on jonkun muun dna:ta ja omaa lasta ei ole olemassakaan. Todellakaan ei lohduttaisi tieto, että kyllä se oma lapsi jossain on, vaan juuri se tekisi minut hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voisiko joku nyt selittää? Jos mies ei epäile naisensa pettäneen, kenen muun hän kuvittelee, että se lapsi voisi olla kuin hänen omansa? Jos tiedät, että nainen ei ole pettänyt, etkö samalla tiedä, että olet isä? Silti jostain syystä miehellä on jokin raskas epävarmuus. Mistä ihmeestä se muka tulee?
Kämppikseni käy tsekkaamassa kahvinkeittimen parikin kertaa lähtiessään ulos. Olen ajatellut, että hän saa siitä jonkinlaisen mielenrauhan, vaikka tietää sen olevan älytöntä. Luulisin, että isyyden kohdalla voi olla samoja tuntemuksia.
Samalla logiikalla voisi kaupoissa ja työpaikoilla tehdä kaikille perusteellisen tarkastuksen ja näin estetään varkaudet, kun molemmista paikoista varastetaan tavaraa ja siihen syyllistyvät henkilökunta, että asiakkaat.
Tai vastaavasti kaikki käytettyjen autojen myynti poistettaisiin autoliikkeistä, kun myyjän sanaan auton kunnosta ei voi luottaa.
Olipa taas naurettava kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut täysin uskollinen, joten isyyden selvittäminen kertoo, että mies olettaa minun pettäneen. Tiedän, että hyvin, hyvin, hyvin harva mies on uskollinen, joten tavallaan ymmärrän heidän kantansa.
Mutta kenen kanssa mies pettää muuta kuin naisen kanssa? Eli pettäviä naisia on yhtä monta kuin pettäviä miehiä joten onko ihme jos haluaa varmistua isyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Se, että joku nainen pahoittaa mielensä pyynnöstä tai joku mies tarvitsee faktatietoja paperille ei nyt vaan minusta ole riittävä syy, että yhteiskunta maksaisi vuosittain kymmenien tuhansien vauvojen isyystestit varmuuden vuoksi. Tämä asia kun on ratkaistavissa ihan jokaisen itsensä kohdalla ihan itse. Satasella kuten sanoit ja ehkä se vaimokin testin jälkeen sanoo, että se satanen sen miehen faktatarpeen täyttämisestä oli hyvä investointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Nonii, eli olihan se biologisuus sulle sittenkin tärkeetä. Vai etkö haluis vaihtaa biologista lasta itsellesi?
Ei se biologisuus ole tärkeätä, vaan se, että se vauva on olemassa. Jos oman biologisen lapsen saaminen tarkoittaa sitä, että pitää luopua siitä, jota olen kuukausia jo hoivannut omanani, ihan rehellisesti sanon, että en haluaisi vaihtaa, vaikka tottakai minua loppuelämäni vaivaisi ajatus siitä biologisesta lapsesta. Mutta jos tietäisin, että sitä biologista lasta ei ole olemassakaan, ei olisi millään tavalla ongelma hoitaa sitä väärän dna:n lasta omanani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?
Hyvä kysymys kyllä. Ajattelin lähinnä, että avoimuus ja reilu peli olisi eduksi tässäkin asiassa sen sijaan, että salassa täytyy toimia. Varmaan joissain tilanteissa kaikkien etu on toimia vaivihkaa.
Mitä ne avoimuuden hyödyt mielestäsi ovat? Miksi yhteiskunnan pitäisi sinusta ohjata rahaa tällaiseen testaamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Siis sinä tietäisit, että lapsella on biologiset vanhemmat, mutta sinä haluat pitää sen lapsen, jos oma lapsesi on esim. synnytyksessä kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Kyllä minä ainakin ymmärrän ja hyväksyn, kunhan mies sitten myös ymmärtää ja hyväksyy sen, että parisuhteessa odotan luottamusta, joten se päättyy. Kaikki hyvin, eikös?
Niin, kaipa se on jokaisen päätettävissä, miten asioita tulkitsee. Sinulle ei isyystesti tai samalla periaatteella avioehto käy, toisille ne ovat ok olematta epäluottamuslause. Oleellista on kai se, että nämä näkökulmat ymmärretään ennen kuin tilanne on päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voisiko joku nyt selittää? Jos mies ei epäile naisensa pettäneen, kenen muun hän kuvittelee, että se lapsi voisi olla kuin hänen omansa? Jos tiedät, että nainen ei ole pettänyt, etkö samalla tiedä, että olet isä? Silti jostain syystä miehellä on jokin raskas epävarmuus. Mistä ihmeestä se muka tulee?
Kämppikseni käy tsekkaamassa kahvinkeittimen parikin kertaa lähtiessään ulos. Olen ajatellut, että hän saa siitä jonkinlaisen mielenrauhan, vaikka tietää sen olevan älytöntä. Luulisin, että isyyden kohdalla voi olla samoja tuntemuksia.
Ei saa. Pakkomielteet on työstettävä terapiassa, jotta ne helpottaisivat.
No ihan elävästä elämästä. Tuttava perheelle syntyi neljäs lapsi. Ihan avioliitossa olivat, mutta neljäs lapsi ei ollut aviomiehen. Äiti loukkaantui kun aviomies vaati isyytestiä. Hieman siitä tapeltiin ja vaimo veti "sä ite petät"" korttia esille. Oli epäillyt vaimonsa pettävän ja kuinkas sitten kävikään.
Ettei ihan kannattanut uskoa vaimon sanaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
Miksi? Mieshän voi hoitaa testaamisen itsekseen kotona, jos häntä vaivaa onko lapsen oikea isä vai ei. Miksi tähän pitäisi sotkea lapsen äitiä tai yhteiskuntaa?