Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Oletko exäni? Sinähän olit pahasti traumatisoitunut isäsi syrjähyppyjen takia. Vaikuttavatko ne yhä sinuun noin voimakkaasti? Olipa hyvä, ettemme hankkineet yhdessä lapsia! Et ole tasapainoisen oloinen vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Siinä tapauksessa mies ei tunnusta lasta ja kieltäytyy lapsen isyydestä. Näin helppoa se on. Viranomaiset hoitavat loput, myös ne isyystestit. Ketään miestä ei voi pakoteta isäksi, ellei sitä sitten ole.
Eikö helpompaa kuitenkin ole tehdä parin minuutin testi, ja mies voi sitten vaikka kehystää tuloksen ylpeänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten empatiakyvyissä on tämän isyyskysymyksen kohdalla ilmiselvä sokea piste. Kun itse voi olla aina 100% varma äitiydestään niin ei vain kyetä samaistumaan sellaiseen tilanteeseen missä nin ei olisikaan.
Aivan!
Kysymys naisille: Pitäisikö naisella olla oikeus tietää naiselle annetaan oikea oma lapsi synnäriltä lähtiessä vai voisiko niitä vähän sekoitella?
Kysymys kaikille: pitäisikö naisella olla oikeus sairaalasta poistuessa saada dna-testillä vahvistettu varmuus ettei vaan petolliset kätilöt ole vaihtaneet lasta? Eikä sen odottaminen tarkoita että äiti jotenkin epäilisi tai kyseenalaistaisi vaan tottakai se testi on hyvä tehdä varmistukseksi muuten vain.
Mikäli vauvojen vaihtuminen synnärillä olisi lähellekään yhtä yleistä kuin epäselvät isyystapaukset niin tuollainen oikeus olisi naisille vaadittu ja saatu jo aikapäiviä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Oletko exäni? Sinähän olit pahasti traumatisoitunut isäsi syrjähyppyjen takia. Vaikuttavatko ne yhä sinuun noin voimakkaasti? Olipa hyvä, ettemme hankkineet yhdessä lapsia! Et ole tasapainoisen oloinen vieläkään.
JÄLLEEN kommentti, joka osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä nähdä toisenlaisia ajatusmaailmoja. Tämä on surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Eikö tässä nyt ole tasa-arvokysymys, että miehenkin tulisi saada olla 100% varma lapsen biologisesta vanhemmuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olette saaneet päähänne, että mies epäilisi teitä pettämisestä, jos haluaa virallisen todistuksen isyydestään? Tämä on taas niin käsittämätöntä naisellista tahallista loukkaantumista. Eiköhän se ole isälle hiton iso juttu saada se virallinen paperi, ei se tarkoita, että epäilee vaimon olleen uskoton.
Niin tyypillistä minäminäminä ja minun tunteeni, kun ette yhtään osaa ajatella sitä toista osapuolta. Sääliksi käy tämän maan miehiä, tällä palstalla ainakin on niin kylmiä ja tunteettomia äitejä. Toivottavasti minusta ei ikinä tule noin kamalaa ihmistä mitä täällä iso osa edustaa. Pystyttekö ajattelemaan ikinä yhtään mitään toisen näkökulmasta ja ilman syyttävää asennetta?
Kyllä sen virallisen todistuksen isyydestä saa ilman testejäkin, jos on varma ettei nainen ole pettänyt. Jos muita isäehdokkaita ei ole, mitä lisäarvoa sillä dna-testillä on?
On miehiä, joille fakta on tärkeää tässä asiassa, vaikka varsinaista epäilystä pettämisestä ei olisi. Pidän eriskummallisena, miten osa ei pysty ymmärtämään tätä ajatusta.
Miksi muiden pitäisi maksaa tämän tärkeän faktan antamimen miehelle? Jos se on miehelle tärkeää, niin hän saa kyllä asian selvitettyä lyhyessä ajassa ihan itse. Mies saa kyllä hankittua itselleen muitakin itselleen tärkeitä asioita, joten miksei myös DNA testituloksia omasta lapsestaan?
Maksaa satasen. Ei tämä ole rahakysymys.
Kysymys on siitä, että tässäkin ketjussa suuri osa vastaajista vannoo sodan syttyvän siitä, että mies haluaa selvityksen tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tehdään sitten kaikille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mies saa sen asian hoitaa. Mutta naisen on tämä asia myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se nainen tietää jo kuka sen lapsen isä on, eihän siinä hänelle mitään selvittämistä. Miksi nainen haluaisi "selvittää" edes lapsen edun nimissä jotain mitä varmaksi jo tietää?
Toki lapsen etu on isä joka tietää olevansa isä, ja silloin isälle tämän tiedon varmistamiseksi testi voidaan tehdä. Mutta kyllähän se luottamuksen puutteesta kertoo. Jos oma mieheni, ensimmäiseni ja ainoani, olisi 11 vuoden yhdessäolon jälkeen esikoisen syntyessä alkanut vaatia isyystestiä, niin olisi se ollut melkoinen kriisi - ihan siksi että meidän välisemme luottamus olisi ollut näköjään vain yksisuuntaista. Ensimmäinen tunne ei ehkä olisi loukkaantuminen, vaan hämmennys. Miksi ihmeessä hän epäilee että olisi harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa?!
Koska se nyt on niin helkkarin yleistä. Siksi voi epäillä.
No älä sitten marise, ettet muka epäile ja miksi nainen epäilystä loukkaantuu.
Marise? On syytäkin epäillä. Aivan naurettavan naivia uskoa naisen sanaa. En muuten edes kyttää vaimon tekemisiä, sillä lähden ilman muuta oletuksesta, että naiset pettää. Mutta mitä tulee lapseen, niin siinä asiassa halua olla varma.
En nyt ymmärrä. Ei ole mitään syytä epäillä äidin pettäneen, mutta isyydestä on silti saatava todistus? Pyhästä hengestäkö se vauva sitten on alkunsa saanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
Ja tämän voit todistaa jollakin oikealla tilastoilla tai edes tutkimuksella mutuilusi sijaan. Siispä lähde kiitos.
Vaikuttaisi että luku ei ole kovin suuri n.4% https://www.theguardian.com/society/2005/aug/11/childrensservices.uknews
Aika suurihan tuo luku on. Jokaisella koululuokalla on yksi oppilas jolla on väärä isä ja vuosittain Suomeen syntyy n. 2000 lasta joille vahvistetaan väärä isä. Koskettaa siis kymmeniä tuhansia miehiä ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voisiko joku nyt selittää? Jos mies ei epäile naisensa pettäneen, kenen muun hän kuvittelee, että se lapsi voisi olla kuin hänen omansa? Jos tiedät, että nainen ei ole pettänyt, etkö samalla tiedä, että olet isä? Silti jostain syystä miehellä on jokin raskas epävarmuus. Mistä ihmeestä se muka tulee?
Kämppikseni käy tsekkaamassa kahvinkeittimen parikin kertaa lähtiessään ulos. Olen ajatellut, että hän saa siitä jonkinlaisen mielenrauhan, vaikka tietää sen olevan älytöntä. Luulisin, että isyyden kohdalla voi olla samoja tuntemuksia.
Samalla logiikalla voisi kaupoissa ja työpaikoilla tehdä kaikille perusteellisen tarkastuksen ja näin estetään varkaudet, kun molemmista paikoista varastetaan tavaraa ja siihen syyllistyvät henkilökunta, että asiakkaat.
Tai vastaavasti kaikki käytettyjen autojen myynti poistettaisiin autoliikkeistä, kun myyjän sanaan auton kunnosta ei voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
Ja tämän voit todistaa jollakin oikealla tilastoilla tai edes tutkimuksella mutuilusi sijaan. Siispä lähde kiitos.
Vaikuttaisi että luku ei ole kovin suuri n.4% https://www.theguardian.com/society/2005/aug/11/childrensservices.uknews
Tuohan on ihan valtava luku. Mitä mieltä sinä olisit arpajaisista joissa sinulla olisi 4% mahdollisuus "voittaa" rahanmenoa 100t+ euron arvosta koska joudut 18v maksamaan suuren osan toisen henkilön ylläpidosta? Puhumattakaan siitä että elät väärässä uskossa siitä että sinulla on lapsi.
Ja sitä paitsi, on niitä korkeampiakin arvioita. Luin joskus että olisi jotain 10-20% luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten empatiakyvyissä on tämän isyyskysymyksen kohdalla ilmiselvä sokea piste. Kun itse voi olla aina 100% varma äitiydestään niin ei vain kyetä samaistumaan sellaiseen tilanteeseen missä nin ei olisikaan.
Aivan!
Kysymys naisille: Pitäisikö naisella olla oikeus tietää naiselle annetaan oikea oma lapsi synnäriltä lähtiessä vai voisiko niitä vähän sekoitella?
Kysymys kaikille: pitäisikö naisella olla oikeus sairaalasta poistuessa saada dna-testillä vahvistettu varmuus ettei vaan petolliset kätilöt ole vaihtaneet lasta? Eikä sen odottaminen tarkoita että äiti jotenkin epäilisi tai kyseenalaistaisi vaan tottakai se testi on hyvä tehdä varmistukseksi muuten vain.
Mikäli vauvojen vaihtuminen synnärillä olisi lähellekään yhtä yleistä kuin epäselvät isyystapaukset niin tuollainen oikeus olisi naisille vaadittu ja saatu jo aikapäiviä sitten.
No tuollaiset sairaalat olisi jo suljettu, joissa se olisi yleistä. Ja perheet olisivat ottaneet asiassa yhteyttä jo ihan itse lakimieheen ja tutkineet ihan itse asiaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se nainen tietää jo kuka sen lapsen isä on, eihän siinä hänelle mitään selvittämistä. Miksi nainen haluaisi "selvittää" edes lapsen edun nimissä jotain mitä varmaksi jo tietää?
Toki lapsen etu on isä joka tietää olevansa isä, ja silloin isälle tämän tiedon varmistamiseksi testi voidaan tehdä. Mutta kyllähän se luottamuksen puutteesta kertoo. Jos oma mieheni, ensimmäiseni ja ainoani, olisi 11 vuoden yhdessäolon jälkeen esikoisen syntyessä alkanut vaatia isyystestiä, niin olisi se ollut melkoinen kriisi - ihan siksi että meidän välisemme luottamus olisi ollut näköjään vain yksisuuntaista. Ensimmäinen tunne ei ehkä olisi loukkaantuminen, vaan hämmennys. Miksi ihmeessä hän epäilee että olisi harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa?!
Koska se nyt on niin helkkarin yleistä. Siksi voi epäillä.
No älä sitten marise, ettet muka epäile ja miksi nainen epäilystä loukkaantuu.
Marise? On syytäkin epäillä. Aivan naurettavan naivia uskoa naisen sanaa. En muuten edes kyttää vaimon tekemisiä, sillä lähden ilman muuta oletuksesta, että naiset pettää. Mutta mitä tulee lapseen, niin siinä asiassa halua olla varma.
Todella surullinen lähtökohta parisuhteeseen ja perhe-elämään. Onko muuten yhtä naiivia uskoa miehen sanaan, vai onko vieraissa käyvä mies itsestäänselvyys?
M43 kirjoitti:
Eikö tässä nyt ole tasa-arvokysymys, että miehenkin tulisi saada olla 100% varma lapsen biologisesta vanhemmuudesta?
Tasa-arvokeskustelu on yleensä yksisuuntaista: minun pitää saada sama kuin tuo toinen, mutta tuon toisen ei tarvitse saada samaa kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se nainen tietää jo kuka sen lapsen isä on, eihän siinä hänelle mitään selvittämistä. Miksi nainen haluaisi "selvittää" edes lapsen edun nimissä jotain mitä varmaksi jo tietää?
Toki lapsen etu on isä joka tietää olevansa isä, ja silloin isälle tämän tiedon varmistamiseksi testi voidaan tehdä. Mutta kyllähän se luottamuksen puutteesta kertoo. Jos oma mieheni, ensimmäiseni ja ainoani, olisi 11 vuoden yhdessäolon jälkeen esikoisen syntyessä alkanut vaatia isyystestiä, niin olisi se ollut melkoinen kriisi - ihan siksi että meidän välisemme luottamus olisi ollut näköjään vain yksisuuntaista. Ensimmäinen tunne ei ehkä olisi loukkaantuminen, vaan hämmennys. Miksi ihmeessä hän epäilee että olisi harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa?!
Koska se nyt on niin helkkarin yleistä. Siksi voi epäillä.
No älä sitten marise, ettet muka epäile ja miksi nainen epäilystä loukkaantuu.
Marise? On syytäkin epäillä. Aivan naurettavan naivia uskoa naisen sanaa. En muuten edes kyttää vaimon tekemisiä, sillä lähden ilman muuta oletuksesta, että naiset pettää. Mutta mitä tulee lapseen, niin siinä asiassa halua olla varma.
No niin. Eikö tuo nyt vastaa ketjun otsikon kysymykseen, miksi siitä loukkaannutaan. Miksi sinä edes haluat parisuhteeseen, jos oletat, että nainen kuitenkin pettää? Ja jos tällaisessa suhteessa olet, mikset sitten vain kerro tätä sille naiselle ja vaadi isyystestejä, vaan pyydät yhteiskuntaa apuun kertomaan se puolestasi? Ihme nössykkä olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voisiko joku nyt selittää? Jos mies ei epäile naisensa pettäneen, kenen muun hän kuvittelee, että se lapsi voisi olla kuin hänen omansa? Jos tiedät, että nainen ei ole pettänyt, etkö samalla tiedä, että olet isä? Silti jostain syystä miehellä on jokin raskas epävarmuus. Mistä ihmeestä se muka tulee?
Kämppikseni käy tsekkaamassa kahvinkeittimen parikin kertaa lähtiessään ulos. Olen ajatellut, että hän saa siitä jonkinlaisen mielenrauhan, vaikka tietää sen olevan älytöntä. Luulisin, että isyyden kohdalla voi olla samoja tuntemuksia.
Samalla logiikalla voisi kaupoissa ja työpaikoilla tehdä kaikille perusteellisen tarkastuksen ja näin estetään varkaudet, kun molemmista paikoista varastetaan tavaraa ja siihen syyllistyvät henkilökunta, että asiakkaat.
Tai vastaavasti kaikki käytettyjen autojen myynti poistettaisiin autoliikkeistä, kun myyjän sanaan auton kunnosta ei voi luottaa.
Hm, oliko tämä sarkasmia?
(Kaupoissahan siis tehdään näitä tarkastuksia ja käytettyjä autoja ostajat vievät ulkopuoliselle tsekattavaksi ennen nimien laittoa)
No älä sitten marise, ettet muka epäile ja miksi nainen epäilystä loukkaantuu.