Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Vierailija kirjoitti:

Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en. 

Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.

Tässä keskustelussa on harvinaisen vähän oiekasti käsitelty lasten oikeutta tietää isänsä. OIkeasti on käsitelty vain miesten oikeutta tietää varmasti isyytensä.

JOS halutaan puhua LAPSEN oikeudesta, silloin miehistä on dna-pankki, josta epäselvissä tapauksissa selvitetään lapsen isä, ja ja lapsen isä julkistetaan aina, olipa tämä miten silmäätekevä ja kuinka vakaassa avioliitossa.  Mies tietysti laitetaan maksamaan elarit, ja myöskin uhkasakon uhalla tapaamaan lasta, koska lapsen oikeudet.

Lapsi on isyyden selvitessä vielä niin pieni, että kuohunta asiasta ehtii laantua siihen mennessä kunnes lapsi jotain tajuaa.

Oletteko miehet tähänkin valmiita? Miksi vain naisten pitäisi kärsiä julkista häpeää uskottomuudesta, koska siitähän tässä lopulta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Jatkan vielä, että isyystestiä vaatiessa patistaisin miehen tautitesteihin ja kävisin itsekin.

Koska jostainhan ne pettämisepäilyt alkavat, ja lähteenä voi olla miehen omat perseilyt. Eli siinä kohtaa lähdetään oletuksesta, ettei kumpikaan voi enää luottaa toisiinsa.

Ja siitä lähteekin lähtölaskenta erolle, koska suhde ei toimi ilman luottamusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis te, joiden mielestä siitä epäluottamuksesta ei saa loukkaantua, onko teille siis ihan sama, voiko kumppaniin luottaa? Ihan sama, jos nainen käy vieraissa, kun eihän hän tehnyt mitään muuta kuin petti luottamuksen ja sehän ei ole suhteessa mikään iso juttu eikös? Kunhan vain ei tule elätettyä kenenkään väärän dna:n muksua niin pettäminen sinänsä on ihan ok, niinkö? 

Tajuatko sinä elämästä mitään? Minun puolesta nainen saa käydä vieraissa kylässä jos siihen ei sisälly fyysistä läheisyyttä. Luottamus pysyy kyllä. Tässä on kyse edelleen myös lapsen oikeudesta tietää. Minä tahdon olla myös elämässäni varma asioista ja olen sen kokemuksesta oppinut, että naisiin sataprosenttinen luottaminen ei ole viisasta. Kuinka tässä voin luottaa kun sinäkin selität että laillisien oikeuksien käytöstä ja lapsen oikeuksien takaamisesta, minun tulee saada rangaistus jopa eron muodossa.

Taidat olla nuori tai äidinkielesi ei ole suomi, jos et tiedä, että vieraissa käynnillä tarkoitetaan pettämistä ja seksuaalista kanssakäymistä eikä kyläilyä. 

Koetas miettiä tässä valossa tuota äskeistä kommenttiani ja yritetään sitten uudelleen. 

Ei tietenkään saa käydä panemassa. Rinnastatko nyt pettämisen muninun ja lapsen laillisiin oikeuksiin?

En. En puhunut mistään oikeuksista yhtään mitään. Kysyin luottamuksen ja epäluottamuksen roolista parisuhteessa. Vaikka sinulla olisi millaisia oikeuksia, ei se poista parisuhdeen perusdynamiikkaa. Jos jokin asia loukkaa, niin se loukkaa, oli takana millaiset oikeudet tahansa. Eihän vieraissa käyminenkään ole laitonta ja sinulla on siihen todellakin lain mukaan vapaus, mutta kyllä se silti parisuhteessa on hiton loukaavaa käytöstä. 

Jos tiedät ja tunnistat parisuhteen ominaisuuden, jonka nimi on luottamus, sinun pitäisi myös ymmärtää, että sen poissaolo on loukkaavaa. Jos tästä ei saisi loukkaantua, miksi ylipäätään olisi olemassa tällainen ominaisuus ja odotus parisuhteessa? Monet sanovat, että se on aika olennainen osa suhdetta. Miten ihmeessä sen poissaolo ei saisi siis olla minkäänlainen ongelma? Ja jos sen poissaolo ei ole ongelma, ei sen pitäisi olla ongelma myöskään sen luottamuksen pettämisen osalta. Eli vapaasti vain vieraisiin, sehän on vain luottamus, joka siinä petetään. Eihän sillä ole parisuhteessa mitään merkitystä. 

Tämä on sama tilanne kuin avioehto. Sen kieltäjätkään eivät luota puolisoonsa ja suhteen kestävyyteen, tässä tilanteessa taas naiset sanovat jotakin aivan muuta.

Miksi tuo avioehto pitää vetää tähän? Minä en ole ainakaan siihen kommentoinut puolesta enkä vastaan enkä ihan oikeasti ole tästä sen kummemmin mielipidettä muodostanut. Voisitko vain kertoa, mitä sinulle tarkoittaa luottamus parisuhteessa? Onko sen olemassaolo/ poissaolo ihan yhdentekevää sinulle? 

Siksi koska yleisesti naiset sitä vastustavat, ja se kertoo ettäei luota suhteen kestävän ja tahtoo hyötyä toisesta. Minä olen ollut suhteessa pettävän naisen kanssa, ja nyt en saisi vaatia tietää varmasti onko lapsi minun, mutta kuitenkin minun pitäö tästä maksaa elatusmaksuja? Tässä on yhtäläinen mahdollisuus hyötyä minusta vain valehtelemalla. Eli minulla ei ole mahdollista saada lasta ja olla varma siitä että tämä on minun. Kivalta kuulostaa.

Eli sinulleko oli ihan yhdentekevää se, että nainen kävi vieraissa, kunhan vain dna:t ovat kohdillaan? Vai halusitko erota heti kun tajusit, että nainen pettää? 

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Jep jep, uskollisuus on teille normi, mutta silti jos joku sanoo mielipiteen josta te ette tykkää, niin ensimmäiseksi selitykseksi tarjoatte uskottomuutta? Kuka täällä olikaan se vainoharhainen, joka näkee pettämistä kaikkialla..?

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on harvinaisen vähän oiekasti käsitelty lasten oikeutta tietää isänsä. OIkeasti on käsitelty vain miesten oikeutta tietää varmasti isyytensä.

JOS halutaan puhua LAPSEN oikeudesta, silloin miehistä on dna-pankki, josta epäselvissä tapauksissa selvitetään lapsen isä, ja ja lapsen isä julkistetaan aina, olipa tämä miten silmäätekevä ja kuinka vakaassa avioliitossa.  Mies tietysti laitetaan maksamaan elarit, ja myöskin uhkasakon uhalla tapaamaan lasta, koska lapsen oikeudet.

Lapsi on isyyden selvitessä vielä niin pieni, että kuohunta asiasta ehtii laantua siihen mennessä kunnes lapsi jotain tajuaa.

Oletteko miehet tähänkin valmiita? Miksi vain naisten pitäisi kärsiä julkista häpeää uskottomuudesta, koska siitähän tässä lopulta on kyse.

Kuulostaa hyvältä. Olen yhisä ja kannatan tasa-arvoa joka asiassa. Julkista häpeää.. minua ei kiinosta status, että antakaa mennä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Mutta eihän sinuunkaan voi luottaa. Mistä nainen saa täyden varmuuden, ettet petä heti kun silmä välttää?

Ei mitenkään. Silloin ei olla parisuhteessa, jos ei voida luottaa toiseen. Itse olen mieluummin yksin kuin mietin yöt läpeensä, että pettääkö puoliso. Jos en luota, en ole parisuhteessa.

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Juuri näin ällöttävästi ajattelevaa ihmistä en lähelleni huolisi. Onneksi mieheni on erilainen, enkä minä ole hänelle mikään ’naiset’. Mutta jos hän ikinä puhuisi minulle näin, ei taitaisi enää rakkautta olla kumpaankaan suuntaan. Ja olen aina ollut täysin uskollinen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Lapsi tietää kyllä kuka isä on, jos äiti on aina ollut uskollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Jatkan vielä, että isyystestiä vaatiessa patistaisin miehen tautitesteihin ja kävisin itsekin.

Koska jostainhan ne pettämisepäilyt alkavat, ja lähteenä voi olla miehen omat perseilyt. Eli siinä kohtaa lähdetään oletuksesta, ettei kumpikaan voi enää luottaa toisiinsa.

Ja siitä lähteekin lähtölaskenta erolle, koska suhde ei toimi ilman luottamusta.

Ei liity mitenkään lapsen oikeuteen saada tietää kuka hänen isänsä on. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

No minä ainakaan en tee lapsia miehelle, joka ei minuun luota. Lapsia kun voi hankkia yksinkin klinikan kautta, ei siihen tarvita omien pettämisten takia isyytään epäilevää miestä.

Kaikkea saa vastia, mutta parisuhde on ihan vapaaehtoinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en. 

Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.

No sitähän tässä yritänkin selittää, että luulisi, ettei se ole yhdentekevä asia. Silti tässä ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu, jos häntä epäillään. Tottakai nainen loukkaantuu, jos häntä niin merkittävässä asiassa epäillään. Ei se voi mennä niin, että teko on merkittävä, mutta teosta epäily on pikkujuttu. Jos vedetään ääripään esimerkki tähän niin olisiko sinusta ok, jos sinua joku läheinen ihminen epäilisi lapsen hyväksikäytöstä. Se on tosi iso juttu ja vakava teko tietysti sille uhrille, mutta totta helkutissa se on iso juttu myös sille syytetylle. Ei sellaista nyt vain ohiteta olankohautuksella, kuten tuossa nyt jatkuvasti hoetaan "miksi loukkaantua, jos on syytön". Se, että teko on toteutuessaan väärä ja seuraukset kohtuuttomat, ei tarkoita sitä, että niitä syytöksiä voi heitellä miten sattuu niin, ettei siitä saisi syyttömänä loukkaantua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Jatkan vielä, että isyystestiä vaatiessa patistaisin miehen tautitesteihin ja kävisin itsekin.

Koska jostainhan ne pettämisepäilyt alkavat, ja lähteenä voi olla miehen omat perseilyt. Eli siinä kohtaa lähdetään oletuksesta, ettei kumpikaan voi enää luottaa toisiinsa.

Ja siitä lähteekin lähtölaskenta erolle, koska suhde ei toimi ilman luottamusta.

Ei liity mitenkään lapsen oikeuteen saada tietää kuka hänen isänsä on. Ohis

Niin. Ei tietenkään haluta viedä keskustelua raiteille, että mistä nuo uskottomuusepäilyt juontuvat.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut? 

Lapsen oikeutta ei naiset edes kunnioita, vaikka teitävät osan valehtelevan tästä myös lapsilleen. Minusta tämä on aika kylmäkiskoista. Oma status ja ylpeys on tärkein, sitten vasta lapsen oikeus tietää kuka on isä, ja viimeisempänä tämän isän oikeus tietää kenen lapsen elämisen kustantaa. Hieno, tasa-arvo on näköjään kauempana kuin luulin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut? 

Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Mutta eihän sinuunkaan voi luottaa. Mistä nainen saa täyden varmuuden, ettet petä heti kun silmä välttää?

Ei mitenkään. Silloin ei olla parisuhteessa, jos ei voida luottaa toiseen. Itse olen mieluummin yksin kuin mietin yöt läpeensä, että pettääkö puoliso. Jos en luota, en ole parisuhteessa.

Olen eri, mutta mistä tämä "yöt läpeensä" on tähän taas revitty? Luuletteko te oikeasti, että isyystestiä pyytävät miehet miettivät jotenkin alvariinsa kumppaninsa uskollisuutta? No ei mieti. Teille on sata kertaa kerrottu miten iso osa näistä miehistä ajattelee, mutta kun ei halua kuunnella niin ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oikeutta ei naiset edes kunnioita, vaikka teitävät osan valehtelevan tästä myös lapsilleen. Minusta tämä on aika kylmäkiskoista. Oma status ja ylpeys on tärkein, sitten vasta lapsen oikeus tietää kuka on isä, ja viimeisempänä tämän isän oikeus tietää kenen lapsen elämisen kustantaa. Hieno, tasa-arvo on näköjään kauempana kuin luulin.

Minkäs ikäisenä sinä sait testitulokset omasta isästäsi? Oliko elämäsi helvettiä ennen sitä varmuutta?