Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan että minua arvioidaan sen perusteella minkälainen minä olen, ei minkälaisia monet naiset ehkä ovat tai minkä verran tilastoissa on epävarmuutta isyydestä. Isyystesti olisi suora haaste henkilökohtaisesti minulle, ei mitenkään naisia kohtaan yleensä. Minä en ole yhdessä minkään yleismiehen kanssa. En oleta mitään miehestäni sen perusteella mitä muut miehet mahdollisesti tekevät tai ovat tehneet ja toivon itselleni vain tätä samaa kohtelua. Jos mies ei pysty kohtaamaan minua yksilönä vaan vain naiskunnan edustajana, en usko että meillä muutenkaan on kovin lämpöinen tulevaisuus.
Ihanne maailmassa kyllä. Etkö usko, että näin myös pettävät ja petetyt ihmiset toivovat. Silti puolessa suhteissa sitä tapahtuu, eli joka toinen ei ole tämän luottamuksen arvoinen. Silti vaadit näin huonoilla todennäköisyyksillä sokeaa luottamusta.
Sinun pitäisi käsitellä luottamusongelmasi terapeutin kanssa. Vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä yli. Sanon tämän petettynä ja jätettynä, jolla vaikea ero laukaisi posttraumaattisen stressireaktion. Tällaisista jutuista voi selvitä, jos tekee töitä itsensä kanssa.
Jaaha nyt on mukahuolestuneen keittiöpsykologian vuoro. Aika terttiäärikautista. Kertakaikkiaan 100% luottaminen on vain tyhmää. Tämän 100% vuoksi mm ne norjalainen ja tanskalainenkin kuolivat Marokossa. 100% luottamuksen vuoksi moni vanhus on huijattu ostamaan turhia remontteja tai siirtämään omaisuuksia lapsilleen. Noi kovalla luottamuksella ei varmaan tarvita avioeroja, vakuutuksia.. ihme laalaa-maassa elät. En usko hetkeäkään, että elät itse kuten opetat.
Kai sinä muistat sanoa jokaiselle tapaamallesi ihmiselle, että sinuun ei kannata luottaa, koska 100% luottaminen on tyhmää? Et ilmeisesti ole parisuhteessa, koska et näe eroa puolisossa ja jossain hetkellisesti tapaamassasi ihmisessä. Ei se parisuhde onnistu eikä ala, jos jo lähtökohtaisesti epäilet puolisoa valehtelijaksi.
Saivartelua. Ei se ole mikään ilmoitusasia sanoa, etten luota sinuun 100% kuuluu ikävä kyllä ihmisenä oloon. Aika monta kertaa täälläkin on jo sanottu, että puolessa suhteissa petetään, joten puolisoon 100% luotamisesssa ei kertakaikkiaan ole mitään syytä. Jos oikeasti naiset olette tätä mieltä, niin eläkää edes itse sen mukaisesti. Tälläkin palstalla on lähes joka päivä vähintää yksi keskustelu siitä. miten mies ei vaikka tullut yöksi kotiin tms. Näin paljon kun luottamuksesta naiset tässä keskustelussa paasaa, ei sellaisia keskusteluja luulisi edes olevan olemassa.
Tässä on naisten puolelta nyt leipäpapin saarnaa: tehkää niinkuin sanon, älkää niinkuin itse teen.
Itse kyllä uskon, missä mies on sanonut olleensa. Ne on eri juttuja, jossa mies on sanonut menevänsä kalalle järvelle, tulee rajuilma enkä saa miestä kiinni. Luotan mieheeni ja sitä luottamusta on niin kauan ennen kuin jotain ilmenee. Vielä ei ole ilmennyt enkä luottamusta menetä vain siksi, että kehittelisin jotain päässäni.
Kyllä miksei näin. Tässä skenaariossa ei vain ole seurauksena ihmislapsi ja jos olisi, niin ottaisitko mielelläsi tämän miehesi toiselle tekemän lapsen perheenjäseneksi?
Vaikea sanoa näin äkkiseltään. En omia lapsiakaan tehnyt hetken päähänpistosta, joten en minuutissa osaisi tuollaista päätöstä tehdä. Olisin halunnut enemmän lapsia mitä kykenin saamaan. Nainen voisi tulla uudestaan 9 kuukautta myöhemmin kysymään samaa asiaa, niin olisin ehtinyt harkita. Miehen pettäminen olisi minulle isompi juttu mitä se lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D
Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.
Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?
Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.
Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.
Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?
Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.
Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.
Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.
Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.
Et ymmärrä mistä on kyse. Kannattaa pysytellä sinkkuna.
Puolet ihmisistä on pettänyt nykyistä kumppaniaan. Yli puolet parisuhteista päättyy eroon.
Tyhmä luottaa toiseen 100%
Eli suostut ilomielin vuosittaisiin tautitesteihin ja siihen, ettet saa olla kavereiden kanssa, käydä pikkujouluissa yms. missä on pientäkään mahdollisuutta pettää?
Koska tyhmää, että sinuunkaan luottettaisiin 100 prosenttisesti.
Tuota menojen rajoittamista tapahtuu valtavasti ha suhteet vaan jatkuu tai loppuu. Inhimillistä vaikkakin ikävää. sukupuolitauteja harva pyytää vuosittain testaamaan ja en siihen toki riemumielin suhtautuisi, mutta jos se osoittautuisi kynnyskysymykseksi niin miksei..
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?
Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.
Tämä. Aamen.
Eli kääntäen, jos sillä biologialla tai epärehellisyydellä ei ole mitään väliä niin näin ajattelevat mammat tietenkin avosylin ottavat omakseen ja panostavat aikansa, rahansa ja perintönsä ilolla ja kiitollisuudella miehensä pikkujoulupanon tuotokseen. Sehän on ihan sama asia kuin oma vauva. Avokäsin ottavat omakseen.
Tässä on nyt tuhat kertaa selitetty eri tavoin, että se epärehellisyys on dna:sta täysin irrallinen asia. Se, että toinen on epärehellinen on tietysti väärin, mutta on myös loukkaavaa, että ilman syytä epäillään epärehellisyydestä. Eihän se testi edes todista sitä, ettei nainen valehtelisi, joten epäilys ei edes kokonaan poistu sen testin avulla paitsi sen dna:n osalta.
Ainakin oma nykyinen tyttöystävä on niin innokas tekemään kaikkea ja mukaan suostuteltava, että en yllättyisi jos tuleva lapsiei ole minun. Nyt tajusin , että testi täytyy tehdä salaa naiselta niin vältetään turhat sekoamiset ja saan mielenrauhan.
Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?
Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.
Ei ole verrannollinen, koska en ylipäätään haluaisi lasta noin vain yhtäkkiä ja kysymättä. Ehkä siinä tilanteessa vastaus olisi tuo a, jos olisin kovasti vauvakuumeinen ja olisin valmistautunut saamaan lapsen. Miehestähän todennäköisesti eroaisin ja sen biologisen äidin osalta varmistaisin, että saan tosiaan tämän lapsen pitää eikä myöhemmin hän tule vaatimaan lasta takaisin.
Vastakysymys miehelle:
Miltä tuntuisi, jos olisit aina ollut uskollinen vaimollesi ja osoittanut olevasi luotettava eikä hän ole ilmaissut myöskään epäilevänsä luotettavuuttasi, hän yhtenä päivänä tulisi töistä kotiin ja sanoisi näin: "Naapurin Mirkku on raskaana. Haluan, että kun lapsi syntyy, käyt varmuuden vuoksi isyystestissä, ettei lapsi ole sinun." Olisiko vastauksesi:
a) okei, minä järjestän asian
b) mitä h*lvettiä sinä nyt sekoilet?
Tämän jälkimmäisen ongelman se kattava dna- tietopankki ratkaisisi kun Automaattisesti tulisi kaikille osapuolille ilmoitus isyydestä kun kaikki vauvat systemaattisesti testattaisiin. Muutenhan tosiaan miehen voisi velvoittaa testauttamaan isyytensä ja todistamaan uskollisuutensa kaikkien syntyvien vauvojen suhteen. Eikä tämä tietenkään rajoittui sitä vaan tiettyyn paikkakuntaa vaan ihan kattavasti kaikkialla syntyvien, koska onhan mahdollista, että mies on pettänyt jonkin turistin kanssa tai matkoillaan.
Niinpä. Mutta et vastannut kysymykseen. Minusta vastaus on ihan yksiselitteisesti tuo b, mutta jos nainen vastaa testipyyntöön noin, se on kuulemma epärehellistä ja epäreilua ja väärin ja kohtuutonta ja vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan että minua arvioidaan sen perusteella minkälainen minä olen, ei minkälaisia monet naiset ehkä ovat tai minkä verran tilastoissa on epävarmuutta isyydestä. Isyystesti olisi suora haaste henkilökohtaisesti minulle, ei mitenkään naisia kohtaan yleensä. Minä en ole yhdessä minkään yleismiehen kanssa. En oleta mitään miehestäni sen perusteella mitä muut miehet mahdollisesti tekevät tai ovat tehneet ja toivon itselleni vain tätä samaa kohtelua. Jos mies ei pysty kohtaamaan minua yksilönä vaan vain naiskunnan edustajana, en usko että meillä muutenkaan on kovin lämpöinen tulevaisuus.
Ihanne maailmassa kyllä. Etkö usko, että näin myös pettävät ja petetyt ihmiset toivovat. Silti puolessa suhteissa sitä tapahtuu, eli joka toinen ei ole tämän luottamuksen arvoinen. Silti vaadit näin huonoilla todennäköisyyksillä sokeaa luottamusta.
Sinun pitäisi käsitellä luottamusongelmasi terapeutin kanssa. Vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä yli. Sanon tämän petettynä ja jätettynä, jolla vaikea ero laukaisi posttraumaattisen stressireaktion. Tällaisista jutuista voi selvitä, jos tekee töitä itsensä kanssa.
Jaaha nyt on mukahuolestuneen keittiöpsykologian vuoro. Aika terttiäärikautista. Kertakaikkiaan 100% luottaminen on vain tyhmää. Tämän 100% vuoksi mm ne norjalainen ja tanskalainenkin kuolivat Marokossa. 100% luottamuksen vuoksi moni vanhus on huijattu ostamaan turhia remontteja tai siirtämään omaisuuksia lapsilleen. Noi kovalla luottamuksella ei varmaan tarvita avioeroja, vakuutuksia.. ihme laalaa-maassa elät. En usko hetkeäkään, että elät itse kuten opetat.
Nyt on kyse luottamisesta omaan puolisoon, ei satunnaiseen kiertävään remppaheppuun tai ulkomaan patikkareissulla tapaamaan tyyppiin. Minusta noita ei voi verrata keskenään.
Ei tietenkään yksi yhteen. Lapset petkuttaa vanhempiaan, puolisot toisiaan. Varsinkin eron tullen ihmiset eivät enää tunnista ex-puolisoa samaksi ihmiseksikään, niin kylmäksi ja julmaksi voivat muuttua. Se oma puoliso usein on tässä asiassa se laskelmoivin petturi. Ollaan suhteessa vain parempaa odotellessa, rahan vuoksi. On rinnakkaissuhteita ja vaikka mitä. Se että isyydestään haluaa olla varma ei tarkoita kaikkien elämänalueiden käyttämistä ja vastaamista, vaikka tätäkin tietysti esiintyy. Esim minun parisuhteessa vaimo kyttää juurikin nämä monesti mainitut kuititkin ja puhelimen. Onkin siinä näppärä, vaikka on 2x tunnuskin.
No en kyllä ihmettele että teille se testin teko on paras vaihtoehto jos luottamus on sillä pohjalla että syynätään kuitit ja murtaudutaan toisen puhelimeen :,D normaaleissa parisuhteissa tuollaista ei tapahdu.
Niin mikä on sitten normaalia. Ikävän yleistä tuntuu olevan. Sinulla on hyvä lähes satumaisen idyllinen suhde , hienoa. Raadollisessa matoisessa maailmassa sellainen ei ikävä kyllä ole se normi.
Ei varmaan kannattaisi tehdä niitä lapsia ennenkuin löytää sen idyllisen parisuhteen jossa on luottamus kohdillaan.
Kyllähän sitä alussa moni luulekin löytäneensä sellaisen. Naisena olet hivenen jäävi puhumaan oikean löytymisestä, sillä naiset eroakin hakee 80% tapauksista.
Anteeksi mutta sinä olet kovin naiivi ja lapsellinen. En tiedä miten on mahdollista kasvaa noin sinisilmäiseksi kaiken tämän maailman menon keskellä. Luulenpa , että elämä vielä opettaa. Älä käsitä väärin, toivoisin itsekin, että elämä olisi sellaista mitä luulet sen olevan, mutta tiedän ja olen nähnyt liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?
Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.
Tämä. Aamen.
Eli kääntäen, jos sillä biologialla tai epärehellisyydellä ei ole mitään väliä niin näin ajattelevat mammat tietenkin avosylin ottavat omakseen ja panostavat aikansa, rahansa ja perintönsä ilolla ja kiitollisuudella miehensä pikkujoulupanon tuotokseen. Sehän on ihan sama asia kuin oma vauva. Avokäsin ottavat omakseen.
Mammat maksavat miehilleen mielellään Tallinnan ja Thaimaan reissutkin. Luottoa löytyy!
Kumma kun tämä tällainen luottamus ei kyllä oikeassa elämässä realisoidu lainkaan.
Kyllä meillä mies saa reissuun lähteä, mutta maksaa matkansa itse. Miksi minun pitäisi miehen reissut kustantaa? Jos mies taas epäilisi minua pettämisestä syyttä suotta, niin minäkin sitten alkaisin epäillä häntä. Ne reissutkin tehtäisiin sitten yhdessä eli matkoja ei tarvitse jättää välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen yksi niistä hyvin harvoista sen toisen ketjun naisista, jolle testi ei olisi (ollut) mikään ongelma. Olen oikeasti yllättynyt, miten tunteella ihmiset ottavat koko asian. Maailma on ehdoton: joko ei testiä ja luottamus ja suhde tai testi, ei luottamusta eikä suhdetta. Olen yrittänyt suhtautua asiaan noin, ei onnistu. Ratkaisukeskeisenä tyyppinä lähden siitä, että (jos minun sanani ei olisi lapsen isälle riittänyt) päästäisiin molemmat helpommalla, kun poistetaan ongelma päiväjärjestyksestä ja hiertämästä. Olen myös tietoinen siitä, että biologisista isyys ei voi olla yhtä varma kuin äitiys (tästäkään en ole innoissani, mutta biologia on mikä on), joten ymmärrän tarpeen tehdä siitä varmaa. Mutta, kuten jo totesin, en tosiaan ole tunneihmisiä enkä ota käytännön asioita loukkauksena.
Sinulle on yleensäkin ok, että sinun sanasi ei miehellesi riitä vaan sinun täytyy tarvittaessa kyetä todistamaan tavalla tai toisella kaikki jutut, joita mies keksii epäillä?
Minulle ei olisi ok. En jaksaisi elää suhteesa, jossa kaikki asiat pitäisi varautua todistamaan niin vaadittaessa: säästää kaikki kauppakuitit, ottaa valokuvia ja todistajanlausuntoja, pitää kirjaa ajetuista kilometreistä ja tankatuista bensamääristä, valmistautua näyttämään puheelimen lokit, viestit, operaattorin puhelu- ja viestitiedot (puhelimen tietojahan voi muokata ja poistaa!) jne. (Kaikki nämä peräisin ketjusta "sairaalloisen mustasukkaisen puolisosi hulluimmat aivotukset" tjtn.)
Mä olen muuten kirjoittanut siihen ketjuun, ex-miehestä, lapsen isästä, joka tosiaan harrasti noita kaikkia, muttei silti kysellyt isyystestiä. Eihän sellaista jaksanutkaan.
Toista avioliittoa ihan toisenlaisen miehen kanssa on takana jo pitkälti toistakymmentä vuotta ja sen ensimmäisen lapsikin on kohta aikuinen, joten voi olla, että aikakin vaikuttaa näkökulmaan, ei tässä enää helposti kiihdy.Silti, lapsen kohdalla on kyse niin isosta asiasta, kokonaisesta ihmisestä ja elatusvastuusta, etten pidä testaamista ongelmana. Ensinnäkin, sehän vain todistaisi kertomani isyyden oikeaksi ja, kuten joku jo totesikin, rauhoittaisi epävarman/hermoheikon miehen ja veisi ongelman pois pöydältä, jolloin voidaan jälleen keskittyä muihin ja mukavampiin asioihin.
Minä en kyllä varmaan keksisi kovinkaan paljon mukavia asioita niin epävarman ja heikkohermoisen miehen kanssa, että häntä pitää rauhoitella ja vakuutella ja hänelle täytyy testituloksin todistella asioita, jotka normaalille ihmiselle ovat itsestään selviä.
Milloin miehellä sitten on oikeus epäillä? Missä tapauksessa miehellä on oikeus vaatia testi?
Jos hänellä on jokin perusteltu syy epäilyilleen. Vastasyntyneen ulkonäkö ei ole sellainen syy.
eli mielestäsi jos lapsesi olisi tosi musta ja sinä ja miehesi valkoisia niin et epäilisi yhtään?
No, totta hitossa, mutta siinä kohtaa en odottelisi puolison hyväksyntää tai yhteiskunnan ilmaiseksi tarjoamia pakollisia isyys tai äitiystestejä. Jos epäilen tai sataprosenttinen varmuus on tärkeää minulle, niin en odottele muita vaan otan ihan itse asiasta selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista.
Tuntuvat ehtivän. Kysy heiltä, jotka näin asioitaan on järjestelleet. Täällä on aika usein ketjujakin tästä aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.
Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.
Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.
Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.
Hessus.
Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.
Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.
Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan että minua arvioidaan sen perusteella minkälainen minä olen, ei minkälaisia monet naiset ehkä ovat tai minkä verran tilastoissa on epävarmuutta isyydestä. Isyystesti olisi suora haaste henkilökohtaisesti minulle, ei mitenkään naisia kohtaan yleensä. Minä en ole yhdessä minkään yleismiehen kanssa. En oleta mitään miehestäni sen perusteella mitä muut miehet mahdollisesti tekevät tai ovat tehneet ja toivon itselleni vain tätä samaa kohtelua. Jos mies ei pysty kohtaamaan minua yksilönä vaan vain naiskunnan edustajana, en usko että meillä muutenkaan on kovin lämpöinen tulevaisuus.
Ihanne maailmassa kyllä. Etkö usko, että näin myös pettävät ja petetyt ihmiset toivovat. Silti puolessa suhteissa sitä tapahtuu, eli joka toinen ei ole tämän luottamuksen arvoinen. Silti vaadit näin huonoilla todennäköisyyksillä sokeaa luottamusta.
Sinun pitäisi käsitellä luottamusongelmasi terapeutin kanssa. Vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä yli. Sanon tämän petettynä ja jätettynä, jolla vaikea ero laukaisi posttraumaattisen stressireaktion. Tällaisista jutuista voi selvitä, jos tekee töitä itsensä kanssa.
Jaaha nyt on mukahuolestuneen keittiöpsykologian vuoro. Aika terttiäärikautista. Kertakaikkiaan 100% luottaminen on vain tyhmää. Tämän 100% vuoksi mm ne norjalainen ja tanskalainenkin kuolivat Marokossa. 100% luottamuksen vuoksi moni vanhus on huijattu ostamaan turhia remontteja tai siirtämään omaisuuksia lapsilleen. Noi kovalla luottamuksella ei varmaan tarvita avioeroja, vakuutuksia.. ihme laalaa-maassa elät. En usko hetkeäkään, että elät itse kuten opetat.
Nyt on kyse luottamisesta omaan puolisoon, ei satunnaiseen kiertävään remppaheppuun tai ulkomaan patikkareissulla tapaamaan tyyppiin. Minusta noita ei voi verrata keskenään.
Ei tietenkään yksi yhteen. Lapset petkuttaa vanhempiaan, puolisot toisiaan. Varsinkin eron tullen ihmiset eivät enää tunnista ex-puolisoa samaksi ihmiseksikään, niin kylmäksi ja julmaksi voivat muuttua. Se oma puoliso usein on tässä asiassa se laskelmoivin petturi. Ollaan suhteessa vain parempaa odotellessa, rahan vuoksi. On rinnakkaissuhteita ja vaikka mitä. Se että isyydestään haluaa olla varma ei tarkoita kaikkien elämänalueiden käyttämistä ja vastaamista, vaikka tätäkin tietysti esiintyy. Esim minun parisuhteessa vaimo kyttää juurikin nämä monesti mainitut kuititkin ja puhelimen. Onkin siinä näppärä, vaikka on 2x tunnuskin.
No en kyllä ihmettele että teille se testin teko on paras vaihtoehto jos luottamus on sillä pohjalla että syynätään kuitit ja murtaudutaan toisen puhelimeen :,D normaaleissa parisuhteissa tuollaista ei tapahdu.
Niin mikä on sitten normaalia. Ikävän yleistä tuntuu olevan. Sinulla on hyvä lähes satumaisen idyllinen suhde , hienoa. Raadollisessa matoisessa maailmassa sellainen ei ikävä kyllä ole se normi.
Ei varmaan kannattaisi tehdä niitä lapsia ennenkuin löytää sen idyllisen parisuhteen jossa on luottamus kohdillaan.
Kyllähän sitä alussa moni luulekin löytäneensä sellaisen. Naisena olet hivenen jäävi puhumaan oikean löytymisestä, sillä naiset eroakin hakee 80% tapauksista.
Anteeksi mutta sinä olet kovin naiivi ja lapsellinen. En tiedä miten on mahdollista kasvaa noin sinisilmäiseksi kaiken tämän maailman menon keskellä. Luulenpa , että elämä vielä opettaa. Älä käsitä väärin, toivoisin itsekin, että elämä olisi sellaista mitä luulet sen olevan, mutta tiedän ja olen nähnyt liikaa.
Öö, eikös tuo nimenomaan todista sen, että nainen lähtee, kun huomaa toisen olevan epäluotettava. Mies jää suhteeseen, vaikkei luota naiseen edes alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D
Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.
Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?
Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.
Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.
Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?
Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.
Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.
Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.
Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.
Tottakai ovat. Maailmassa ihan kaikki on epävarmaa. Jotta täällä selviää, pitää näitä epävarmuuksia jonkin verran sietää. Minäkään en tällä hetkellä varmasti tiedä, onko mieheni töissä vai salarakkaan luona vai kenties diilaamassa huumeita, mutta elämäni on paljon helpompaa, kun luotan, että hän on siellä, missä sanoo olevansa. Tämän hinnan olen valmis maksamaan parisuhteestani hänen kanssaan.
Tietysti arjessa pitää sietää tätä epävarmuutta. Ei kukaan voi alvariinsa miettiä, minkä hyypiön kanssa se puoliso nyt pelehtii kun sanoo olevansa töissä. Mutta onko se niin vaikea ymmärtää, että tässä yhdessä kriittisen tärkeässä asiassa, omien lasten biologisessa vanhemmuudessa joku ei halua hyväksyä sitä epävarmuutta, kun täysi varmuus on niin helppo saavuttaa?
Onhan sinunkin suhteen varmistettu, että isäsi on se, jonka väitetään sitä olevan?
Se lienee minun vanhempieni asia. Jos äitini olisi valehdellut alkuperästäni, mitä pidän tiettyjen periytyvien ominaisuuksien perusteella varsin epätodennäköisenä, niin isyyshuijauksen uhrihan olisi minun isäni enkä minä.
Eli mielestäsi kyse ei ole lapsen edusta, jos sinä et välitä asiasta tuon enempää?
Minusta lapsen etu ei tässä ole yksiselitteinen asia. Minua ei henkilökohtaisesti hetkauttaisi juurikaan, mutta tiedän että osa muista ihmisistä ajattelee kovin eri tavalla. Toisaalta on varmasti olemassa tapauksia, joissa isyyden kumoaminen lienee jopa lapsen edun vastaista. Minusta isyystestejä ei voi ainakaan yksiselitteisesti puolustaa lapsen edulla, vaan kyse on nimenomaan miehen tärkeästä perusoikeudesta.
Entäpä se totuus? Sille ei mitään arvoa. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos isäksi merkataan väärä henkilö, on lapsen synnyttänyt äiti tehnyt pahasti.
Tietysti on. Isyyshuijaus on törkeimpiä ja julmimpia asioita mitä ihminen voi kumppanilleen tehdä, ja minusta sen tulisi olla rikos. Mutta jos ajatellaan pelkkää lapsen parasta, niin on tilanteita, joissa lapsen olisi varmasti parempi varttua kahden aikuisen perheessä kuin yh-perheessä. Etenkin, kun se äiti ei todistetustikaan ole maailman reiluimpia ja tasapainoisimpia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista.
No katsos samoilla reissuilla, kun nainen vie esikoista seurakunnan kerhoon ja muskariin. Kyllähän siinä matkan varrella tulee monta miestä vastaan bussikuskista alkaen. Ja sehän on satavarma, jos puolen vuoden aikana jonkun lapsen isä tuo lapsensa kerhoon. Lapsen päiväuniaika se vasta vaarallista aikaa onkin, siinä on monta mahdollisuutta pettää vaunulenkillä tai lapsen vieressä sängyllä.
Vierailija kirjoitti:
Minä todellakin vaatisin isyystestin, jos lapsi on pikmentiltään erilainen kuin vanhemmat.
No tuskin siinä enää mitään testejä edes tarvitsee tehdä, jos molemmat vanhemmat on vitivalkoisia ja vaimo synnyttää yönmustan lapsen. Eiköhän se silloin ole 100 varma, että lapsi ei ole miehen?
Mutta montako tälläistä tapausta tiedät? Ihan omasta elämästäsi/lähipiiristäsi?
Itse olen päiväkodissa töissä ja voisipa melkein ulkonäön perusteella luovuttaa lapset miehille , jotka niitä tulee hakemaan. Niin ovat isänsä (ja toisaalta myös äitinsä) näköisiä.
On kyllä muutenkin outoa, että näitä palstamiehiä ei yhtään haittaa se, että onko heidän oma isä heidän biologinen isä ja jos kävisikin ilmi, ettei ole, olisivatko he tyytyväisiä, jos isä heidät sitten hylkäisi ja heidän äitinsä laitettaisiin maksamaan joka penni takaisin elatukseta tällä"äpäräpennulle". Itse kyllä pitävät niin pahan jos jollekin vieraalle miehelle näin kävisi, mutta jos kyseessä ovatkin he itse, se "väärä" isä olisisilti ihan yhtä rakas, vaikka ei biologinen olisikaan. Ja luultavasti heistä olisi myös ihan normaalia, ettei "isäkään" heitä hylkäisi, vaikkei biologinen olisikaan.
Nämä isyystestit on kuitenkin sellainen asia joka kannattaa sopia kumppanin kanssa jo ennen kuin lasta aletaan alulle laittamaan. Mutta toisaalta, jos luottoa ei tuon vertaa ole, miksi edes olla suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin oma nykyinen tyttöystävä on niin innokas tekemään kaikkea ja mukaan suostuteltava, että en yllättyisi jos tuleva lapsiei ole minun. Nyt tajusin , että testi täytyy tehdä salaa naiselta niin vältetään turhat sekoamiset ja saan mielenrauhan.
No miksi sitten roikut kyseisdä suhteessa? Normaali ihminen totesi, että tämä ei toimi minulle ja etsisi paremman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.
Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.
Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.
Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.
Hessus.
Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.
Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.
Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.
Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan että minua arvioidaan sen perusteella minkälainen minä olen, ei minkälaisia monet naiset ehkä ovat tai minkä verran tilastoissa on epävarmuutta isyydestä. Isyystesti olisi suora haaste henkilökohtaisesti minulle, ei mitenkään naisia kohtaan yleensä. Minä en ole yhdessä minkään yleismiehen kanssa. En oleta mitään miehestäni sen perusteella mitä muut miehet mahdollisesti tekevät tai ovat tehneet ja toivon itselleni vain tätä samaa kohtelua. Jos mies ei pysty kohtaamaan minua yksilönä vaan vain naiskunnan edustajana, en usko että meillä muutenkaan on kovin lämpöinen tulevaisuus.
Ihanne maailmassa kyllä. Etkö usko, että näin myös pettävät ja petetyt ihmiset toivovat. Silti puolessa suhteissa sitä tapahtuu, eli joka toinen ei ole tämän luottamuksen arvoinen. Silti vaadit näin huonoilla todennäköisyyksillä sokeaa luottamusta.
Sinun pitäisi käsitellä luottamusongelmasi terapeutin kanssa. Vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä yli. Sanon tämän petettynä ja jätettynä, jolla vaikea ero laukaisi posttraumaattisen stressireaktion. Tällaisista jutuista voi selvitä, jos tekee töitä itsensä kanssa.
Jaaha nyt on mukahuolestuneen keittiöpsykologian vuoro. Aika terttiäärikautista. Kertakaikkiaan 100% luottaminen on vain tyhmää. Tämän 100% vuoksi mm ne norjalainen ja tanskalainenkin kuolivat Marokossa. 100% luottamuksen vuoksi moni vanhus on huijattu ostamaan turhia remontteja tai siirtämään omaisuuksia lapsilleen. Noi kovalla luottamuksella ei varmaan tarvita avioeroja, vakuutuksia.. ihme laalaa-maassa elät. En usko hetkeäkään, että elät itse kuten opetat.
Nyt on kyse luottamisesta omaan puolisoon, ei satunnaiseen kiertävään remppaheppuun tai ulkomaan patikkareissulla tapaamaan tyyppiin. Minusta noita ei voi verrata keskenään.
Ei tietenkään yksi yhteen. Lapset petkuttaa vanhempiaan, puolisot toisiaan. Varsinkin eron tullen ihmiset eivät enää tunnista ex-puolisoa samaksi ihmiseksikään, niin kylmäksi ja julmaksi voivat muuttua. Se oma puoliso usein on tässä asiassa se laskelmoivin petturi. Ollaan suhteessa vain parempaa odotellessa, rahan vuoksi. On rinnakkaissuhteita ja vaikka mitä. Se että isyydestään haluaa olla varma ei tarkoita kaikkien elämänalueiden käyttämistä ja vastaamista, vaikka tätäkin tietysti esiintyy. Esim minun parisuhteessa vaimo kyttää juurikin nämä monesti mainitut kuititkin ja puhelimen. Onkin siinä näppärä, vaikka on 2x tunnuskin.
No en kyllä ihmettele että teille se testin teko on paras vaihtoehto jos luottamus on sillä pohjalla että syynätään kuitit ja murtaudutaan toisen puhelimeen :,D normaaleissa parisuhteissa tuollaista ei tapahdu.
Niin mikä on sitten normaalia. Ikävän yleistä tuntuu olevan. Sinulla on hyvä lähes satumaisen idyllinen suhde , hienoa. Raadollisessa matoisessa maailmassa sellainen ei ikävä kyllä ole se normi.
Ei varmaan kannattaisi tehdä niitä lapsia ennenkuin löytää sen idyllisen parisuhteen jossa on luottamus kohdillaan.
Kyllähän sitä alussa moni luulekin löytäneensä sellaisen. Naisena olet hivenen jäävi puhumaan oikean löytymisestä, sillä naiset eroakin hakee 80% tapauksista.
Anteeksi mutta sinä olet kovin naiivi ja lapsellinen. En tiedä miten on mahdollista kasvaa noin sinisilmäiseksi kaiken tämän maailman menon keskellä. Luulenpa , että elämä vielä opettaa. Älä käsitä väärin, toivoisin itsekin, että elämä olisi sellaista mitä luulet sen olevan, mutta tiedän ja olen nähnyt liikaa.
Minulla on hyvä parisuhde, jossa on luottamus kohdallaan. Missähän vaiheessa elämä alkaa opettaa minua, kun tätä yhtä ja samaa parisuhdetta on takana vasta 36 vuotta?
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan että minua arvioidaan sen perusteella minkälainen minä olen, ei minkälaisia monet naiset ehkä ovat tai minkä verran tilastoissa on epävarmuutta isyydestä. Isyystesti olisi suora haaste henkilökohtaisesti minulle, ei mitenkään naisia kohtaan yleensä. Minä en ole yhdessä minkään yleismiehen kanssa. En oleta mitään miehestäni sen perusteella mitä muut miehet mahdollisesti tekevät tai ovat tehneet ja toivon itselleni vain tätä samaa kohtelua. Jos mies ei pysty kohtaamaan minua yksilönä vaan vain naiskunnan edustajana, en usko että meillä muutenkaan on kovin lämpöinen tulevaisuus.
Ihanne maailmassa kyllä. Etkö usko, että näin myös pettävät ja petetyt ihmiset toivovat. Silti puolessa suhteissa sitä tapahtuu, eli joka toinen ei ole tämän luottamuksen arvoinen. Silti vaadit näin huonoilla todennäköisyyksillä sokeaa luottamusta.
Sinun pitäisi käsitellä luottamusongelmasi terapeutin kanssa. Vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä yli. Sanon tämän petettynä ja jätettynä, jolla vaikea ero laukaisi posttraumaattisen stressireaktion. Tällaisista jutuista voi selvitä, jos tekee töitä itsensä kanssa.
Jaaha nyt on mukahuolestuneen keittiöpsykologian vuoro. Aika terttiäärikautista. Kertakaikkiaan 100% luottaminen on vain tyhmää. Tämän 100% vuoksi mm ne norjalainen ja tanskalainenkin kuolivat Marokossa. 100% luottamuksen vuoksi moni vanhus on huijattu ostamaan turhia remontteja tai siirtämään omaisuuksia lapsilleen. Noi kovalla luottamuksella ei varmaan tarvita avioeroja, vakuutuksia.. ihme laalaa-maassa elät. En usko hetkeäkään, että elät itse kuten opetat.
Nyt on kyse luottamisesta omaan puolisoon, ei satunnaiseen kiertävään remppaheppuun tai ulkomaan patikkareissulla tapaamaan tyyppiin. Minusta noita ei voi verrata keskenään.
Ei tietenkään yksi yhteen. Lapset petkuttaa vanhempiaan, puolisot toisiaan. Varsinkin eron tullen ihmiset eivät enää tunnista ex-puolisoa samaksi ihmiseksikään, niin kylmäksi ja julmaksi voivat muuttua. Se oma puoliso usein on tässä asiassa se laskelmoivin petturi. Ollaan suhteessa vain parempaa odotellessa, rahan vuoksi. On rinnakkaissuhteita ja vaikka mitä. Se että isyydestään haluaa olla varma ei tarkoita kaikkien elämänalueiden käyttämistä ja vastaamista, vaikka tätäkin tietysti esiintyy. Esim minun parisuhteessa vaimo kyttää juurikin nämä monesti mainitut kuititkin ja puhelimen. Onkin siinä näppärä, vaikka on 2x tunnuskin.
No en kyllä ihmettele että teille se testin teko on paras vaihtoehto jos luottamus on sillä pohjalla että syynätään kuitit ja murtaudutaan toisen puhelimeen :,D normaaleissa parisuhteissa tuollaista ei tapahdu.
Niin mikä on sitten normaalia. Ikävän yleistä tuntuu olevan. Sinulla on hyvä lähes satumaisen idyllinen suhde , hienoa. Raadollisessa matoisessa maailmassa sellainen ei ikävä kyllä ole se normi.
Ei varmaan kannattaisi tehdä niitä lapsia ennenkuin löytää sen idyllisen parisuhteen jossa on luottamus kohdillaan.
Kyllähän sitä alussa moni luulekin löytäneensä sellaisen. Naisena olet hivenen jäävi puhumaan oikean löytymisestä, sillä naiset eroakin hakee 80% tapauksista.
Anteeksi mutta sinä olet kovin naiivi ja lapsellinen. En tiedä miten on mahdollista kasvaa noin sinisilmäiseksi kaiken tämän maailman menon keskellä. Luulenpa , että elämä vielä opettaa. Älä käsitä väärin, toivoisin itsekin, että elämä olisi sellaista mitä luulet sen olevan, mutta tiedän ja olen nähnyt liikaa.
Öö, eikös tuo nimenomaan todista sen, että nainen lähtee, kun huomaa toisen olevan epäluotettava. Mies jää suhteeseen, vaikkei luota naiseen edes alussa.
Ei vaan se on esimerkki siitä miten vaikeaa se on teille ammattilaisillekin löytää se oikea .
Ei varmaan kannattaisi tehdä niitä lapsia ennenkuin löytää sen idyllisen parisuhteen jossa on luottamus kohdillaan.