Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.

Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.

Tässähän on kyse miehistä, jotka epäilevät syntyvän lapsen olevan jonkun muun kuin oman ja lakavat kesken raskautta vaatia isyystestejä. Ihan samalla syyllä nainen voi epäillä, että mies on kaikkien naapuruston lapsien biologinen isä. Mikäli mies on syytön, hänen on helppo todistaa asia ja antaa vaimolle mielenrauha.

Kyllä tai sitten asia olisi selvää jo synnärillä tehdyn isyystestin myötä.

Sitä varten pitääkin olla se dna-tietopankki, jolla lapsen oikea isä selviää samoin tein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja  ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista. 

Tuntuvat ehtivän. Kysy heiltä, jotka näin asioitaan on järjestelleet. Täällä on aika usein ketjujakin tästä aiheesta.

Ja todellinen elämä eletään Vauva- palstalla? En todella tunne yhtään asiaa näin järjestänyttä naista oikeassa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.

Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.

Tässähän on kyse miehistä, jotka epäilevät syntyvän lapsen olevan jonkun muun kuin oman ja lakavat kesken raskautta vaatia isyystestejä. Ihan samalla syyllä nainen voi epäillä, että mies on kaikkien naapuruston lapsien biologinen isä. Mikäli mies on syytön, hänen on helppo todistaa asia ja antaa vaimolle mielenrauha.

Väität siis , että miehen on helppo saada naapuriston lasten dna näytteet?  :D   Mielestäni on helpompi testata omat lapsensa ja vaimo murjottakoon rauhassa. Jos nainen ei jätä miehiä pahonpitelyn tai pettämisen takia niin tuskin isyystestin.

No nimenomaan onkin helppo testata omat lapsensa ja antaa vaimon murjottaa ja vaikka erota. Eli mikä se ongelma nyt olikaan? Tässä valitetaan, miten hirveän epäreilu tämä systeemi on miehille, vaikka heidän on paljon helpompi tehdä ja vaatia niitä testejään kuin sillä vaimolla, jonka mies on käynyt ehkä polkaisemassa naapuria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D  

Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä  .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.

Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?

Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.

Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.

Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?

Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.

Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.

Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.

Tottakai ovat. Maailmassa ihan kaikki on epävarmaa. Jotta täällä selviää, pitää näitä epävarmuuksia jonkin verran sietää. Minäkään en tällä hetkellä varmasti tiedä, onko mieheni töissä vai salarakkaan luona vai kenties diilaamassa huumeita, mutta elämäni on paljon helpompaa, kun luotan, että hän on siellä, missä sanoo olevansa. Tämän hinnan olen valmis maksamaan parisuhteestani hänen kanssaan. 

Tietysti arjessa pitää sietää tätä epävarmuutta. Ei kukaan voi alvariinsa miettiä, minkä hyypiön kanssa se puoliso nyt pelehtii kun sanoo olevansa töissä. Mutta onko se niin vaikea ymmärtää, että tässä yhdessä kriittisen tärkeässä asiassa, omien lasten biologisessa vanhemmuudessa joku ei halua hyväksyä sitä epävarmuutta, kun täysi varmuus on niin helppo saavuttaa?

Onhan sinunkin suhteen varmistettu, että isäsi on se, jonka väitetään sitä olevan?

Se lienee minun vanhempieni asia. Jos äitini olisi valehdellut alkuperästäni, mitä pidän tiettyjen periytyvien ominaisuuksien perusteella varsin epätodennäköisenä, niin isyyshuijauksen uhrihan olisi minun isäni enkä minä.

Eli mielestäsi kyse ei ole lapsen edusta, jos sinä et välitä asiasta tuon enempää?

Minusta lapsen etu ei tässä ole yksiselitteinen asia. Minua ei henkilökohtaisesti hetkauttaisi juurikaan, mutta tiedän että osa muista ihmisistä ajattelee kovin eri tavalla. Toisaalta on varmasti olemassa tapauksia, joissa isyyden kumoaminen lienee jopa lapsen edun vastaista. Minusta isyystestejä ei voi ainakaan yksiselitteisesti puolustaa lapsen edulla, vaan kyse on nimenomaan miehen tärkeästä perusoikeudesta.

Entäpä se totuus? Sille ei mitään arvoa. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos isäksi merkataan väärä henkilö, on lapsen synnyttänyt äiti tehnyt pahasti.

Tietysti on. Isyyshuijaus on törkeimpiä ja julmimpia asioita mitä ihminen voi kumppanilleen tehdä, ja minusta sen tulisi olla rikos. Mutta jos ajatellaan pelkkää lapsen parasta, niin on tilanteita, joissa lapsen olisi varmasti parempi varttua kahden aikuisen perheessä kuin yh-perheessä. Etenkin, kun se äiti ei todistetustikaan ole maailman reiluimpia ja tasapainoisimpia ihmisiä.

Niinpä. Kovasti itketään lapsen oikeuksien perään, mutta eikös sen kannalta olisi nimenomaan paras jättää se testi tekemättä ja sietää se epävarmuus omasta dna:staan, jotta lapsi saa kasvaa ydinperheessä ja saa kunnollisen elatuksen. Tai jos se äiti on niin kelvoton kuin tässä annetaan ymmärtää, haetaan yksinhuoltajuus sille lapselle. Mutta onhan se nyt selvää, että tässä ketjussa jankutettu "lapsen paras" on vain tekosyy miesten itkupotkuraivareille. 

Juu tuohon lapsen etuun vetoaminen on minustakin tässä tapauksessa typerää. Mutta en minä vähättelevästi itkupotkuraivareista puhuisi, kyllä se isyyshuijauksen uhriksi joutuminen on ihan oikeasti iso inhimillinen tragedia sille miehelle. Ja tässä kysymyksessä miehen oikeus menee minusta lapsenkin edun ohi. Kuten tuo yksi räyhääjä tuolla omaan sekopäiseen tapaansa jo ilmaisikin, niin ei se nyt voi niinkään mennä, että lapsen edun nimissä lätkäistään isän velvollisuudet sille lähimmälle miehelle sukulaissuhteista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja  ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista. 

No katsos samoilla reissuilla, kun nainen vie esikoista seurakunnan kerhoon ja muskariin. Kyllähän siinä matkan varrella tulee monta miestä vastaan bussikuskista alkaen. Ja sehän on satavarma, jos puolen vuoden aikana jonkun lapsen isä tuo lapsensa kerhoon. Lapsen päiväuniaika se vasta vaarallista aikaa onkin, siinä on monta mahdollisuutta pettää vaunulenkillä tai lapsen vieressä sängyllä.

Sick- sick- sicko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Minun ei ole tarvinnut miettiä, onko isäni se, jota minulle on isäksi sanottu. Olen niin monessa asiassa isäni oloinen ja näköinen, samoin mieheni muistuttaa isäänsä hyvin paljon. Meidän lapsiakaan ei ole testattu, sen näkee ja kuulee kuka tahansa, kenen lapsia siinä on. Eikä me edes olla mitään poikkeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D  

Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä  .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.

Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?

Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.

Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.

Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?

Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.

Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.

Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.

Tottakai ovat. Maailmassa ihan kaikki on epävarmaa. Jotta täällä selviää, pitää näitä epävarmuuksia jonkin verran sietää. Minäkään en tällä hetkellä varmasti tiedä, onko mieheni töissä vai salarakkaan luona vai kenties diilaamassa huumeita, mutta elämäni on paljon helpompaa, kun luotan, että hän on siellä, missä sanoo olevansa. Tämän hinnan olen valmis maksamaan parisuhteestani hänen kanssaan. 

Tietysti arjessa pitää sietää tätä epävarmuutta. Ei kukaan voi alvariinsa miettiä, minkä hyypiön kanssa se puoliso nyt pelehtii kun sanoo olevansa töissä. Mutta onko se niin vaikea ymmärtää, että tässä yhdessä kriittisen tärkeässä asiassa, omien lasten biologisessa vanhemmuudessa joku ei halua hyväksyä sitä epävarmuutta, kun täysi varmuus on niin helppo saavuttaa?

Onhan sinunkin suhteen varmistettu, että isäsi on se, jonka väitetään sitä olevan?

Se lienee minun vanhempieni asia. Jos äitini olisi valehdellut alkuperästäni, mitä pidän tiettyjen periytyvien ominaisuuksien perusteella varsin epätodennäköisenä, niin isyyshuijauksen uhrihan olisi minun isäni enkä minä.

Eli mielestäsi kyse ei ole lapsen edusta, jos sinä et välitä asiasta tuon enempää?

Minusta lapsen etu ei tässä ole yksiselitteinen asia. Minua ei henkilökohtaisesti hetkauttaisi juurikaan, mutta tiedän että osa muista ihmisistä ajattelee kovin eri tavalla. Toisaalta on varmasti olemassa tapauksia, joissa isyyden kumoaminen lienee jopa lapsen edun vastaista. Minusta isyystestejä ei voi ainakaan yksiselitteisesti puolustaa lapsen edulla, vaan kyse on nimenomaan miehen tärkeästä perusoikeudesta.

Entäpä se totuus? Sille ei mitään arvoa. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos isäksi merkataan väärä henkilö, on lapsen synnyttänyt äiti tehnyt pahasti.

Tietysti on. Isyyshuijaus on törkeimpiä ja julmimpia asioita mitä ihminen voi kumppanilleen tehdä, ja minusta sen tulisi olla rikos. Mutta jos ajatellaan pelkkää lapsen parasta, niin on tilanteita, joissa lapsen olisi varmasti parempi varttua kahden aikuisen perheessä kuin yh-perheessä. Etenkin, kun se äiti ei todistetustikaan ole maailman reiluimpia ja tasapainoisimpia ihmisiä.

Niinpä. Kovasti itketään lapsen oikeuksien perään, mutta eikös sen kannalta olisi nimenomaan paras jättää se testi tekemättä ja sietää se epävarmuus omasta dna:staan, jotta lapsi saa kasvaa ydinperheessä ja saa kunnollisen elatuksen. Tai jos se äiti on niin kelvoton kuin tässä annetaan ymmärtää, haetaan yksinhuoltajuus sille lapselle. Mutta onhan se nyt selvää, että tässä ketjussa jankutettu "lapsen paras" on vain tekosyy miesten itkupotkuraivareille. 

Juu tuohon lapsen etuun vetoaminen on minustakin tässä tapauksessa typerää. Mutta en minä vähättelevästi itkupotkuraivareista puhuisi, kyllä se isyyshuijauksen uhriksi joutuminen on ihan oikeasti iso inhimillinen tragedia sille miehelle. Ja tässä kysymyksessä miehen oikeus menee minusta lapsenkin edun ohi. Kuten tuo yksi räyhääjä tuolla omaan sekopäiseen tapaansa jo ilmaisikin, niin ei se nyt voi niinkään mennä, että lapsen edun nimissä lätkäistään isän velvollisuudet sille lähimmälle miehelle sukulaissuhteista riippumatta.

Jos isäksi joutuminen kovasti pelottaa, voit elää selibaatissa tai hakea vasektomian. Ei silloin sulle isyyttä lätkäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja  ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista. 

No katsos samoilla reissuilla, kun nainen vie esikoista seurakunnan kerhoon ja muskariin. Kyllähän siinä matkan varrella tulee monta miestä vastaan bussikuskista alkaen. Ja sehän on satavarma, jos puolen vuoden aikana jonkun lapsen isä tuo lapsensa kerhoon. Lapsen päiväuniaika se vasta vaarallista aikaa onkin, siinä on monta mahdollisuutta pettää vaunulenkillä tai lapsen vieressä sängyllä.

Sick- sick- sicko.

Eikö vaan? Kovin moni mies tuntuu tuohon uskovan vaikkei vaimo missään käykään kuin töissä tai on aina lasten kanssa. Mutta kun se mahdollisuus on ja reppanamiehen pitää saada varmuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Eikä se muutu miksikään, että jos sinut on merkitty isäksi ja siten olet elatusvelvollinen olet täysin vapaa ottamaan lapsestasi dna-näytteen. Sitä ei voi estää lapsen äiti, eikä viranomainen. Voit hankkia tämän dna- kokemuksen ihan rauhassa ja niin monta kertaa kuin haluat. Netti on täynnä firmoja, jotka tarjoavat palvelujaan tällä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja  ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista. 

No katsos samoilla reissuilla, kun nainen vie esikoista seurakunnan kerhoon ja muskariin. Kyllähän siinä matkan varrella tulee monta miestä vastaan bussikuskista alkaen. Ja sehän on satavarma, jos puolen vuoden aikana jonkun lapsen isä tuo lapsensa kerhoon. Lapsen päiväuniaika se vasta vaarallista aikaa onkin, siinä on monta mahdollisuutta pettää vaunulenkillä tai lapsen vieressä sängyllä.

Sick- sick- sicko.

Eikö vaan? Kovin moni mies tuntuu tuohon uskovan vaikkei vaimo missään käykään kuin töissä tai on aina lasten kanssa. Mutta kun se mahdollisuus on ja reppanamiehen pitää saada varmuus.

Tiedän sen, että kannatan vahvasti isän älykkyysosamäärän tutkimista ennen kuin edes päästään dna:N testaukseen. Tulos voisi olla hyvin naisen silmiä avaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Juu, minä kirjoitin tuon lainaamasi kommentin, eikä minullakaan ole koskaan ollut tällaista tuskaa. Ja käsittääkseni on melko yleistä, että aikuinen ihminen ei ole koskaan nähnyt dna-testituloksia. Luulisi, että porukka olisi enemmän romuna tämän takia ja näitä isyyksiä olisi alettu oikein urakalla testailemaan nyt kuin menetelmät ovat kehittyneet ja testit ovat kaikkien saatavilla. Jostain syystä näin ei ole käynyt, vaikka asia kuulemma niin kovasti kaikkia vaivaa. 

Tämä kyläpy-örä- ja papamies on varmaa sama henkilö? Nais-viha tihkuu hauk-kumien välistä :)

Semmosen kysymyksen esittäisin tälle "kyläpy-örä miehelle", toivon että vastaan muutenkin kuin hauk-kumalla. Eli mitä se todistaa naisen uskollisuudesta, vaikka se lapsi sattuisikin olemaan sinun, jos vaimosi/kumppanisi kuitenkin on koko kylän "pyörä"? Se lapsi nyt vain on sattunut sik-iämään sinun siemenestä, vaikka siellä on samanaikaisesti ollut viiden muunkin miehen siemenet.

Sinä tietenkin onnellisena jatkat liittoa kylä-pyöravaimosi kanssa, koska kaikkihan on hyvin, kun lapsi jota elätät on sinun?

Liito on onnellinen, kunhan sinä vain tiedät, että lapsi on 100% sinun. 

Kiinnostaa tietenkin myös se, että miksi mies sitten menee yhteen/tekee lapsia "ky-läpyörän" kanssa. 

Olisiko alhaisella ÄO mitään tekemistä asian kanssa? Tai ettei ole elä-mänhallinta muutenkaan oikein kohdillaan?

Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.

Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.

Niin, tottakai se on siellä suhteen alkuvaiheessa hyvä jutellakin ilman raivoamista ja erouhkauksia. Siitä epäluuloisesta miehestä pääsee sitten eroon muullakin verukkeella kyllä myöhemminkin ennen kuin lapsia ryhdytään tekemään. 

Eiköhän siinä kumpikin säästy epäsopivalta kumppanilta ja pääse etsimään sopivampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Minun ei ole tarvinnut miettiä, onko isäni se, jota minulle on isäksi sanottu. Olen niin monessa asiassa isäni oloinen ja näköinen, samoin mieheni muistuttaa isäänsä hyvin paljon. Meidän lapsiakaan ei ole testattu, sen näkee ja kuulee kuka tahansa, kenen lapsia siinä on. Eikä me edes olla mitään poikkeuksia.

Mutta eihän tuo todista vielä mitään. Jos ei testiä tehdä, et voi varmasti tietää. Eikö mene yöunet tällaisen epävarmuuden kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.

Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.

Niin, tottakai se on siellä suhteen alkuvaiheessa hyvä jutellakin ilman raivoamista ja erouhkauksia. Siitä epäluuloisesta miehestä pääsee sitten eroon muullakin verukkeella kyllä myöhemminkin ennen kuin lapsia ryhdytään tekemään. 

Eiköhän siinä kumpikin säästy epäsopivalta kumppanilta ja pääse etsimään sopivampaa.

Kyllä. Minulla on vain vahva veikkaus, että toinen näistä ei sitä sopivaa ihan äkkiä löydä. 

En loukkaannu. Mä olen kaikkien neljän kohdalla ehdottanut itse isyystestiä vaikkei mulla ole ollut epäilystäkään isästä. On sitten mustaa valkoisella lapsille ja lasten isälle, ja jos joskus tulisi vaikka ero niin ei voisi jättää elareita maksamatta.