Lue keskustelun säännöt.
Miksi Hallelujah esitetään usein häissä?
04.01.2019 |
En oikein ymmärrä miksi (Cohenin) Hallelujah on niin kovin suosittu häissä? Mielestäni kun se kertoo enemmänkin epätoivoisesta ja kadotetusta rakkausesta...vähän sama kuin kastajaisissa laulettaisi hautajaisvirsi.
Osaako joku kertoa miksi tuo kappale soi niin usein häissä? Tai esimerkiksi miksi juuri itse olet valinnut kyseisen kappaleen häihisi?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
Ja jos kokee, että kuoleman korostaminen häissä on vaan mautonta, ei sitten mieti yhteistä taivalta vaan elää vain prinsessaunelmaa häistä? Voi luoja tätä tyhmyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
No myös minun mielestä häät yleensä on sellainen juhla missä nuo asiat ovat mielessä enemmän kuin se yhteiselon loppupää erilaisine luopumisineen. Jos suomessa harrastettaisiin amerikkalaistyylisiä vanhojen avioparien vihkivalan uusimisia niin sinne tuo sopisi paremmin tai sitten parille jolla on jo todella kauan avoliittoa takana.
Mutta kukin tyylillään ja omissa häissä voi jokainen tehdä mitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
Kaikkihan me kuollaan ja tätä on hyvä erityisesti korostaa niin ristiäisissä kuin häissäkin.
Kyllähän ristiäisissäkin puhutaan tulevasta elämästä ja sen haavoittuvuudesta. Eihän se tarkoita, että toivotaan kuolemaa ja vellotaan surussa, vaan pointti on se, että ennen kuolemaa on se elämä, josta toivotaan muodostuvan hyvä.
Miksei soiteta vain Essi Wuorela - Naimisiin?
Tai Seitsemän tuntia onnehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
Ja jos kokee, että kuoleman korostaminen häissä on vaan mautonta, ei sitten mieti yhteistä taivalta vaan elää vain prinsessaunelmaa häistä? Voi luoja tätä tyhmyyttä.
No, minusta tuo ei ole mitään erityistä kuoleman korostamista, vaan tuossa biisissä korostuu nimenomaan se parisuhde ja sen sisältämä rikkaus ja rakkaus. Mutta näköjään jollekulle kuolema on niin iso mörkö, ettei sitä voi edes käyttää sen rakkauden kuvauksessa, kun ajatus harhautuu.
Minusta on kyllä nimenomaan kyseenalainen tuollainen ajatus, että vanhuutta ja jopa sitä kuolemaa ei voi edes ohimennen mainita, ettei vain ne meneillään olevat kermakakkuprinsessajuhlat mene pilalle. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tai "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Oikeastaan kyllä. Se toistuva painajainen on tuossa puolison menehtyminen ja se nimenomaan on sen "kuolema erottaa" -kohdan merkitys. Kyllä se vain aika monen toive on, että ollaan yhdessä vanhuuteen ja kuolemaan saakka, vaikka kuolema kamala asia onkin. Kaikki kuolevat joskus ja itse ainakin toivon, että omassa parisuhteessa se tapahtuisi juuri noin "kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista". Ehkä tämä on vaikeaa ymmärtää niille, joille se avioliitto on kermakakku ja nätti valkoinen puku.
Tuskin se toistuva painajainen on puolison menehtyminen, alakertaan hiippailija ei vaikuta elämää ymmärtämättömältä tai pelkäävältä ja yläkerrassahan se puoliso vielä köhii kahden täkin alla, ehkä tavallista kausiflunssaa. Sitä ihmettelen miksi häälahjaksi on saatu jo valmiiksi repsottava peitto.
Avioliitosta on muitakin versioita kuin sinä kuolema kyytipoikana tuomiopäivän kakkua leikatessa tai kermakakku ja tylliunelma. Voin peilata kommenttejani vain tunteeseen missä nuoren parin häissä esitettiin kyseinen laulu ja se lässäytti ikävästi tunnelmaa kun toisen mummu oli kuollut vähän ennen häitä. Ei sitten tullut mieleen vaihtaa tyyliä, ei kun niin hieno kappale. Kun hehkutetaan elämää, häät ja ristiäiset niin suomalainen mentaliteetti kyllä ymmärtää kuoleman läsnäolon, ei sitä tarvitse alleviivata. Säästetään se virrenveisuu sinne hautajaisiin, en lähtisi tuota kipaletta veivaamaan mm. isovanhempieni hääpäiväjuhlassakaan.
Kyllä Anne Mattilan Perutaan häät on paras valinta. Sopii oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tai "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Oikeastaan kyllä. Se toistuva painajainen on tuossa puolison menehtyminen ja se nimenomaan on sen "kuolema erottaa" -kohdan merkitys. Kyllä se vain aika monen toive on, että ollaan yhdessä vanhuuteen ja kuolemaan saakka, vaikka kuolema kamala asia onkin. Kaikki kuolevat joskus ja itse ainakin toivon, että omassa parisuhteessa se tapahtuisi juuri noin "kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista". Ehkä tämä on vaikeaa ymmärtää niille, joille se avioliitto on kermakakku ja nätti valkoinen puku.
Tuskin se toistuva painajainen on puolison menehtyminen, alakertaan hiippailija ei vaikuta elämää ymmärtämättömältä tai pelkäävältä ja yläkerrassahan se puoliso vielä köhii kahden täkin alla, ehkä tavallista kausiflunssaa. Sitä ihmettelen miksi häälahjaksi on saatu jo valmiiksi repsottava peitto.
Avioliitosta on muitakin versioita kuin sinä kuolema kyytipoikana tuomiopäivän kakkua leikatessa tai kermakakku ja tylliunelma. Voin peilata kommenttejani vain tunteeseen missä nuoren parin häissä esitettiin kyseinen laulu ja se lässäytti ikävästi tunnelmaa kun toisen mummu oli kuollut vähän ennen häitä. Ei sitten tullut mieleen vaihtaa tyyliä, ei kun niin hieno kappale. Kun hehkutetaan elämää, häät ja ristiäiset niin suomalainen mentaliteetti kyllä ymmärtää kuoleman läsnäolon, ei sitä tarvitse alleviivata. Säästetään se virrenveisuu sinne hautajaisiin, en lähtisi tuota kipaletta veivaamaan mm. isovanhempieni hääpäiväjuhlassakaan.
Lahjanantopäivästä on niin kauan että peitto on jo käytössä kulunut rikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tai "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Oikeastaan kyllä. Se toistuva painajainen on tuossa puolison menehtyminen ja se nimenomaan on sen "kuolema erottaa" -kohdan merkitys. Kyllä se vain aika monen toive on, että ollaan yhdessä vanhuuteen ja kuolemaan saakka, vaikka kuolema kamala asia onkin. Kaikki kuolevat joskus ja itse ainakin toivon, että omassa parisuhteessa se tapahtuisi juuri noin "kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista". Ehkä tämä on vaikeaa ymmärtää niille, joille se avioliitto on kermakakku ja nätti valkoinen puku.
Tuskin se toistuva painajainen on puolison menehtyminen, alakertaan hiippailija ei vaikuta elämää ymmärtämättömältä tai pelkäävältä ja yläkerrassahan se puoliso vielä köhii kahden täkin alla, ehkä tavallista kausiflunssaa. Sitä ihmettelen miksi häälahjaksi on saatu jo valmiiksi repsottava peitto.
Avioliitosta on muitakin versioita kuin sinä kuolema kyytipoikana tuomiopäivän kakkua leikatessa tai kermakakku ja tylliunelma. Voin peilata kommenttejani vain tunteeseen missä nuoren parin häissä esitettiin kyseinen laulu ja se lässäytti ikävästi tunnelmaa kun toisen mummu oli kuollut vähän ennen häitä. Ei sitten tullut mieleen vaihtaa tyyliä, ei kun niin hieno kappale. Kun hehkutetaan elämää, häät ja ristiäiset niin suomalainen mentaliteetti kyllä ymmärtää kuoleman läsnäolon, ei sitä tarvitse alleviivata. Säästetään se virrenveisuu sinne hautajaisiin, en lähtisi tuota kipaletta veivaamaan mm. isovanhempieni hääpäiväjuhlassakaan.
En ymmärrä kommenttiasi. Siis jos painajainen ei ole puolison menehtyminen ja köhitään kausiflunssaa, miten tuo kappale sinusta edes mielestäsi kertoo kuolemasta, joka pilaa tunnelman.
Peitto on niin vanha, että sen reuna repsottaa. On saatu kauan sitten lahjaksi ja reunan repsottaminen on merkki kuluneista vuosista.
Se, miten tunnelma on lässähtänyt jossain sukulaisesi häissä ei nyt todista oikein mitään. Emmehän edes tiedä, onko se oikeasti lässähtänyt muualla kuin omassa mielessäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ristiäisissä Kurkelan Prinsessalle?
Hautuulaulu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
Ja jos kokee, että kuoleman korostaminen häissä on vaan mautonta, ei sitten mieti yhteistä taivalta vaan elää vain prinsessaunelmaa häistä? Voi luoja tätä tyhmyyttä.
No, minusta tuo ei ole mitään erityistä kuoleman korostamista, vaan tuossa biisissä korostuu nimenomaan se parisuhde ja sen sisältämä rikkaus ja rakkaus. Mutta näköjään jollekulle kuolema on niin iso mörkö, ettei sitä voi edes käyttää sen rakkauden kuvauksessa, kun ajatus harhautuu.
Minusta on kyllä nimenomaan kyseenalainen tuollainen ajatus, että vanhuutta ja jopa sitä kuolemaa ei voi edes ohimennen mainita, ettei vain ne meneillään olevat kermakakkuprinsessajuhlat mene pilalle. :D
Koita jo päästä yli tuosta kermakakkuprinsessajuhla-asiasta. Vaikka ei tuota biisiä pidä häihin sopivana, ei se tarkoita että häiden ainoa merkitys ihmiselle on ”minun päiväni prinsessana”.
Itse olen sattumalta kuunnellut tuota kappaletta paljon tänä syksyä syystä että isäni kuoli. Olen ajatellut vanhempieni viisikymmenvuotista avioliittoa johon tuo sopii niin hyvin. Itselle ei tulisi mieleenkään että tuo kappale olisi häämusiikkia, mutta ehkä oma konteksti on tuolle kappaleelle nyt niin erilainen kuin jollekin toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tai "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Oikeastaan kyllä. Se toistuva painajainen on tuossa puolison menehtyminen ja se nimenomaan on sen "kuolema erottaa" -kohdan merkitys. Kyllä se vain aika monen toive on, että ollaan yhdessä vanhuuteen ja kuolemaan saakka, vaikka kuolema kamala asia onkin. Kaikki kuolevat joskus ja itse ainakin toivon, että omassa parisuhteessa se tapahtuisi juuri noin "kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista". Ehkä tämä on vaikeaa ymmärtää niille, joille se avioliitto on kermakakku ja nätti valkoinen puku.
Tuskin se toistuva painajainen on puolison menehtyminen, alakertaan hiippailija ei vaikuta elämää ymmärtämättömältä tai pelkäävältä ja yläkerrassahan se puoliso vielä köhii kahden täkin alla, ehkä tavallista kausiflunssaa. Sitä ihmettelen miksi häälahjaksi on saatu jo valmiiksi repsottava peitto.
Avioliitosta on muitakin versioita kuin sinä kuolema kyytipoikana tuomiopäivän kakkua leikatessa tai kermakakku ja tylliunelma. Voin peilata kommenttejani vain tunteeseen missä nuoren parin häissä esitettiin kyseinen laulu ja se lässäytti ikävästi tunnelmaa kun toisen mummu oli kuollut vähän ennen häitä. Ei sitten tullut mieleen vaihtaa tyyliä, ei kun niin hieno kappale. Kun hehkutetaan elämää, häät ja ristiäiset niin suomalainen mentaliteetti kyllä ymmärtää kuoleman läsnäolon, ei sitä tarvitse alleviivata. Säästetään se virrenveisuu sinne hautajaisiin, en lähtisi tuota kipaletta veivaamaan mm. isovanhempieni hääpäiväjuhlassakaan.
En ymmärrä kommenttiasi. Siis jos painajainen ei ole puolison menehtyminen ja köhitään kausiflunssaa, miten tuo kappale sinusta edes mielestäsi kertoo kuolemasta, joka pilaa tunnelman.
Peitto on niin vanha, että sen reuna repsottaa. On saatu kauan sitten lahjaksi ja reunan repsottaminen on merkki kuluneista vuosista.
Se, miten tunnelma on lässähtänyt jossain sukulaisesi häissä ei nyt todista oikein mitään. Emmehän edes tiedä, onko se oikeasti lässähtänyt muualla kuin omassa mielessäsi.
Kiesus. Sinä sanoit kappaleen kertovan mielestäsi kuolemasta ja ilmeisesti olet sitä mieltä, että kuolemaa kannattaa korostaa noin muutenkin teemana häissä. Olen vain eri mieltä kannattaako kuolemaa erityisemmin korostaa hääjuhlassa. No ehkä Meksikossa teema menettelee jos menee naimisiin kuolleiden päivänä zombiekoomassa.
Kysyin: "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Ja vastasit "oikeastaan kyllä". Mikä minussa herättää ajatuksen, että voisi olla paikka siinä tilanteessa parisuhdeterapialle.
Jos häissä halutaan putroilla niin mieluummin neuvotaan nuorta paria Aamuisin
"Viiltävä tuuli käy aamuisin
kiiltävään porttiin ja koivuihin
Laita riippukeinu kiinni keväällä
pidä jemmarahaa pankkitilillä
seiso väkevästi sänkys edessä
aamuisin."
Keskittyisin siis positiivisiin asioihin, hääparin pitää siivota, selvitä krapulasta, tehdä kiitoskortit ja maksaa laskut niin en lähtisi muistittelemaan, että tuo nuori koivun runko vieressäsi tänäön on huomisen tuleva tylypahka. Liian julmaa.
(Onko kuolema mörkö. Katson joka ilta sängyn alle ihan varuulta vaikka olen saattohoitaja.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän se sama juttu, kun että jossain vaiheessa häissä oli suosiossa U2:n "One", joka siis kertoo ongelmaisen liiton päättymisestä. Mutta kun siinä lauletaan niin nätillä melodialla "one love, one life", niin sen pitemmälle ei sitten moni vitsikään kuunnella :D. Ja onhan moni tulkinnut Policen "Every breath you take" -kappaleenkin niin ihkuromanttiseksi, vaikka sanoitus kertoo stalekroivasta exästä.
Tuo "every breath you take" on kyllä vähän eri asia. Pelkkä tulkintakysymys, onko kyse stalkkerista vai ihkurakkaudesta. Tuossa sanoituksessa ei ole yhtäkään kohtaa, joka ei sovi yhteen myös sen ihkurakkaustulkinnan kanssa. Se, mitä sanoittaja on alun perin tarkoittanut, ei estä tulkitsemasta eri tavalla.
Kyllä siinä minusta on varsin selvä stalkkerivivahde, kun miettii sen sanoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tottahan toki. Mutta häät ovat kuitenkin tavallaan alku (tai välietappi, riippuen kuinka asiaa tutkiskelee) ei loppu. Ja minusta tuo on kappaleena omituinen valinta häihin.
Niin. Ehkä se ei tosiaan sovi häihin, jos ainoastaan on mielessä se hääjuhla ja alku eikä se tuleva taival.
Ja jos kokee, että kuoleman korostaminen häissä on vaan mautonta, ei sitten mieti yhteistä taivalta vaan elää vain prinsessaunelmaa häistä? Voi luoja tätä tyhmyyttä.
No, minusta tuo ei ole mitään erityistä kuoleman korostamista, vaan tuossa biisissä korostuu nimenomaan se parisuhde ja sen sisältämä rikkaus ja rakkaus. Mutta näköjään jollekulle kuolema on niin iso mörkö, ettei sitä voi edes käyttää sen rakkauden kuvauksessa, kun ajatus harhautuu.
Minusta on kyllä nimenomaan kyseenalainen tuollainen ajatus, että vanhuutta ja jopa sitä kuolemaa ei voi edes ohimennen mainita, ettei vain ne meneillään olevat kermakakkuprinsessajuhlat mene pilalle. :D
Minusta kyseenalainen tässä on lähinnä sinun käsityskykysi. On moukkamaista olettaa, että kuolema käsitteenä on iso mörkö ellei pidä tuota laulua ihan nappivalintana häihin. Tai että kyse on siinä tapauksessa kermakakkuhäistä. Kyseessä voi olla esim. juustokakkuhäät. Tiedätkö sanan korni? Kun halutaan tehdä vaikutus ja käy kipeän selväksi, että tilannetaju on heikko. Viittaan nyt kappaleeseen, en välttämättä kommenttiisi. Vaikka viittaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän se sama juttu, kun että jossain vaiheessa häissä oli suosiossa U2:n "One", joka siis kertoo ongelmaisen liiton päättymisestä. Mutta kun siinä lauletaan niin nätillä melodialla "one love, one life", niin sen pitemmälle ei sitten moni vitsikään kuunnella :D. Ja onhan moni tulkinnut Policen "Every breath you take" -kappaleenkin niin ihkuromanttiseksi, vaikka sanoitus kertoo stalekroivasta exästä.
Tuo "every breath you take" on kyllä vähän eri asia. Pelkkä tulkintakysymys, onko kyse stalkkerista vai ihkurakkaudesta. Tuossa sanoituksessa ei ole yhtäkään kohtaa, joka ei sovi yhteen myös sen ihkurakkaustulkinnan kanssa. Se, mitä sanoittaja on alun perin tarkoittanut, ei estä tulkitsemasta eri tavalla.
Sulla on kyllä mekoisen kieroutunut käsitys ihkurakkaudesta, jos tuon sanoituksen voi mielestäsi niinkin tulkita :D.
Voitko näyttää niistä sanoista kohdan, jota ei voi mitenkään tulkita ihkurakkauden kautta? Tulkitsetko vähän turhan kirjaimellisesti sen "i'll be watching you" -kohdan? Noita "en päästä sinua koskaan viereltäni" -fraasejahan on rakkauslaulut pullollaan. Tarkoittavatko nekin sinusta, että puoliso lukitaan kellariin?
No jos ei tuon sanoituksen yleinen sävy muuten aukea (vahdin jokaista hengenvetoasi, hymyäsi, askeltasi, liikettäsi, lupaustasi joka päivä), niin kohdasta:
"Since you've gone I been lost without a trace
I dream at night I can only see your face
I look around but it's you I can't replace
I feel so cold and I long for your embrace
I keep crying baby, baby, please"voinet ehkä sinäkin ymmärtää, että "laulaja" ja "laulun kohde" eivät elele auvoisen onnellista parisuhdetta parhaillaan, vaan se toinen on katsonut parhaaksi häippäistä paikalta.
Niin tuo yleinen sävy on juuri tuota tavallista "en päästä sinua koskaan viereltäni" -osastoa, jolla ei todellakaan tarkoiteta kellariin sitomista.
Ja rakkauslauluissa useinkin on tuollaisia "kun olemme erossa, en kestä sitä yhtään ja olen ihan romuna" -fraaseja. Eihän se tarkoita eroa parisuhteessa vaan ylipäätään, jos joudutaan olemaan erossa.
Oliko muuta?
Ilmeisesti englannin taitosi ei ole kovin vahva, jos pystyt tulkitsemaan tuon laulun niin, että siinä on tyttöystävä nyt pari päivää reissussa ja poikkis vähän kaipailee yksikseen sen nättiä hymyä. Tuosta alkuperäisestä tekstistä ei voi tehdä tulkintaa, että kyse on hetkellisestä erosta, vaan tosiaan siitä, että toinen on lähtenyt lopullisesti. Eikä tuota muutakaan "I'll be watchin you" -osiota nyt ihan oikeasti posiviitivisessa valossa voi nähdä, jos oikeasti sen ajatuksella lukee ja miettii, mitä siinä sanotaan. Sinänsä kurja, että romattinen kuvitelmasi nyt meni murskaksi ja kappaleen oikea sanoma sinulle aukeni - toivottavasti toivut tästä järkytyksestä vielä.
Kummeli on suomentanut Policen kappaleen Every Breath You Take niin ei tarvitse kärvistellä huonon englannin taidon johdosta. Kysehän ei välttämättä ole rakkaudesta, stalkkeroinnista vaan ajanotosta.
Jokainen leipä jonka otat
Jokainen leffa jonka duunaat
Jokainen rappu jonka väsäät
Mä tuun kellottaa sua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän se sama juttu, kun että jossain vaiheessa häissä oli suosiossa U2:n "One", joka siis kertoo ongelmaisen liiton päättymisestä. Mutta kun siinä lauletaan niin nätillä melodialla "one love, one life", niin sen pitemmälle ei sitten moni vitsikään kuunnella :D. Ja onhan moni tulkinnut Policen "Every breath you take" -kappaleenkin niin ihkuromanttiseksi, vaikka sanoitus kertoo stalekroivasta exästä.
Tuo "every breath you take" on kyllä vähän eri asia. Pelkkä tulkintakysymys, onko kyse stalkkerista vai ihkurakkaudesta. Tuossa sanoituksessa ei ole yhtäkään kohtaa, joka ei sovi yhteen myös sen ihkurakkaustulkinnan kanssa. Se, mitä sanoittaja on alun perin tarkoittanut, ei estä tulkitsemasta eri tavalla.
No jos ihkurakkaus on sitä, että vahtii kaikkea, mitä toinen tekee, niin ehkä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Olet puolisoni nyt on myös mielenkiintoinen valinta.
Miten niin? Minusta se on ihana kappale pitkästä yhteisestä taipaleesta ja siitä, että "kunnes kuolema erottaa" -ajatuksesta. Tuosta näkökulmasta sitä avioliittoa pitäisi ajatellakin.
Ihana toki ja kaunis sanoma, mutta ei se poista sitä, että biisi kertoo kuolemasta.
Eikä poista myöskään sitä, että kertoo myös pitkästä parisuhteesta ja syvästä rakkaudesta erittäin hienolla tavalla. "Lahja jonka reuna repsottaa", "valokuvat koirasta ja lapsenlapsista" jne. Tuohan se tavoite on.
Tai "Toinen herää painajaiseen toistuvaan ja nousee sängystä" eli kokee ilmeisesti solmimansa avioliiton päättymättömäksi painajaiseksi. Tätäkö tällä tavoitellaan?
Oikeastaan kyllä. Se toistuva painajainen on tuossa puolison menehtyminen ja se nimenomaan on sen "kuolema erottaa" -kohdan merkitys. Kyllä se vain aika monen toive on, että ollaan yhdessä vanhuuteen ja kuolemaan saakka, vaikka kuolema kamala asia onkin. Kaikki kuolevat joskus ja itse ainakin toivon, että omassa parisuhteessa se tapahtuisi juuri noin "kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista". Ehkä tämä on vaikeaa ymmärtää niille, joille se avioliitto on kermakakku ja nätti valkoinen puku.
Tuskin se toistuva painajainen on puolison menehtyminen, alakertaan hiippailija ei vaikuta elämää ymmärtämättömältä tai pelkäävältä ja yläkerrassahan se puoliso vielä köhii kahden täkin alla, ehkä tavallista kausiflunssaa. Sitä ihmettelen miksi häälahjaksi on saatu jo valmiiksi repsottava peitto.
Avioliitosta on muitakin versioita kuin sinä kuolema kyytipoikana tuomiopäivän kakkua leikatessa tai kermakakku ja tylliunelma. Voin peilata kommenttejani vain tunteeseen missä nuoren parin häissä esitettiin kyseinen laulu ja se lässäytti ikävästi tunnelmaa kun toisen mummu oli kuollut vähän ennen häitä. Ei sitten tullut mieleen vaihtaa tyyliä, ei kun niin hieno kappale. Kun hehkutetaan elämää, häät ja ristiäiset niin suomalainen mentaliteetti kyllä ymmärtää kuoleman läsnäolon, ei sitä tarvitse alleviivata. Säästetään se virrenveisuu sinne hautajaisiin, en lähtisi tuota kipaletta veivaamaan mm. isovanhempieni hääpäiväjuhlassakaan.
En ymmärrä kommenttiasi. Siis jos painajainen ei ole puolison menehtyminen ja köhitään kausiflunssaa, miten tuo kappale sinusta edes mielestäsi kertoo kuolemasta, joka pilaa tunnelman.
Peitto on niin vanha, että sen reuna repsottaa. On saatu kauan sitten lahjaksi ja reunan repsottaminen on merkki kuluneista vuosista.
Se, miten tunnelma on lässähtänyt jossain sukulaisesi häissä ei nyt todista oikein mitään. Emmehän edes tiedä, onko se oikeasti lässähtänyt muualla kuin omassa mielessäsi.
Käsittämätöntä luoda merkityksiä sanoituksille ihan hattarasta. Reunan repsottaminen ei ole merkki kuluneista vuosista vaan huonosta laadusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän se sama juttu, kun että jossain vaiheessa häissä oli suosiossa U2:n "One", joka siis kertoo ongelmaisen liiton päättymisestä. Mutta kun siinä lauletaan niin nätillä melodialla "one love, one life", niin sen pitemmälle ei sitten moni vitsikään kuunnella :D. Ja onhan moni tulkinnut Policen "Every breath you take" -kappaleenkin niin ihkuromanttiseksi, vaikka sanoitus kertoo stalekroivasta exästä.
Tuo "every breath you take" on kyllä vähän eri asia. Pelkkä tulkintakysymys, onko kyse stalkkerista vai ihkurakkaudesta. Tuossa sanoituksessa ei ole yhtäkään kohtaa, joka ei sovi yhteen myös sen ihkurakkaustulkinnan kanssa. Se, mitä sanoittaja on alun perin tarkoittanut, ei estä tulkitsemasta eri tavalla.
No jos ihkurakkaus on sitä, että vahtii kaikkea, mitä toinen tekee, niin ehkä sitten.
Jossain haastattelussa Sting on kertonut, että laulu kertoo tai sen "insipraationa" on ollut opettajaansa pakkomielteisesti rakastunut oppilas.
Kaikkihan me kuollaan ja tätä on hyvä erityisesti korostaa niin ristiäisissä kuin häissäkin.