Jos joku on narsisti, huomaatko sen muutkin kuin vain se

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei narsisteista tarvitse tehdä mitään viattomia lapsiuhreja mitä tämä yksi täällä yrittää tehdä. Narsismi on vakava persoonaölisuushäiriö ja erittäin tuhoisa sellainen, voi olla jopa tuhoisampi mitä psykopatia, koska kaikki psykopaatit eivät todellakaan ole vaaraksi muille ihmisille, kaikki narsistit sen sijaan ovat. Suuri osa perheensä ja lapsiensa tappajista, joukkosurmaajista ja muista ihanuuksista ovat narsisteja (toki taustalla on muitakin F-koodeja). Narsisti ei ole mikään viaton uhri, vaan vastuullinen aikuinen joka joutuu ihan samalla tavalla muiden ihmisten tavoin vastaamaan teoistaan. Ei narsisti tarvitse mitään lässytystä ja uhriasemaa, jota käyttäisi ainoastaan törkeästi hyväkseen. Narsisti tarvitsee selkeitä rajoja ja sääntöjä sekä rajoituksia omalle toiminnalleen. Pahimpien narsistien tapauksessa mikään muu kuin täydellinen eristäminen muista ei auta.

Sääntöjä ja rajoja? Mitähän ne ovat Suomen lain ja yhteisönormejen lisäksi? Miten luulet että pahimmat narsisti eristetään, mitä pahempi, sen isompi seurakunta eli läheis- ja tuttavapiiri, tukijat?

Narsisti pyrkii nimenomaan venyttämään kaikkia sääntöjä ja rajoja omaksi hyödykseen. Ja taitavalla manipuloinnilla onnistuu sen monesti tekemään. Narsisti yrittää järkeistämällä saada väärän näyttämään oikealta tai oikeutetulta. Aivan kuten sinäkin yrität saada narsistin näyttämään reppanalta uhrilta, jota pitäisi ymmärtää ja säälitellä.

Venyttäen, miten?  Eiköhän se ole mustan kääntämistä valkoiseksi, tekojen kieltämistä ja kääntäen ne päinvastoin toisen tekemäksi, joka ei päivänvaloa kestäisi. Totta on että järkeistämällä yrittää ohjata heikompitajuisia, käyttäen muiden empatiaa hyväksi, opitulla kaavalla. Näköjään syystä että kommentoin lausahdukseesi, arvioit minut tuoksi narsistin säälittelijäksi ketjussa, lue selkeämmin.

Tottakai jos vastaat keskusteluketjuun jota käyn toisen kanssa ilmaisematta sitä, että olet eri henkilö kuin se, kenelle vastaan, niin yleensä ihmisillä looginen päätelmä on, että keskustelee sen saman ihmisen kanssa. Jos tulet keskusteluun väliin ja olet eri ihminen kuin se, kenen kanssa keskustellaan, niin on kaiken selvyyden mukaista ja kohteliastakin tuoda se ilmi kirjoituksessa.

  No täällä voi ja saa kuka tahansa kommentoida kenen tahansa kommentteihin, kuten palstalla on tapana. Ei se sitä muuta, etteikö voisi lukea ajatuksella, mihin kommentoi. Aihe on tiukka, joten löystöä nyt pikkudetaljeihin ja kristallipallon näkymisiin. Anteeksi, oli kai pakko.

Tottakai voi, mutta oma ulosantisi ei valitettavasti ole niin selvää, että olisi täysin aukottomasti käynyt ilmi, että olet toinen henkilö kuin se kenen kanssa alunperin keskustelin. Anonyymin keskustelupalstan käytössääntöihin kuuluu se, että erittelee, jos tulee keskusteluun mukaan sivusta. Eihän täällä muuten voi millään tavalla tietää kenen kommenttiin vastaa, siksi kirjoitetaan kommentin perään ohis tai jotain muuta vastaavaa, että toinenkin tietää, että nyt tähän tuli toinen keskustelija.

Ei sinun tarvitse marttyyrimäisesti anteeksipyydellä keskustelua, mutta on ihan turhaa näpäytellä, jos osallistuu keskusteluun sivusta eikä tee selväksi, että tulee ohiksena keskusteluun. Silloin se toinen olettaa, että keskustelee sen alkuperäisen keskustelukumppanin kanssa.

Ohis eri, ei uskalla viestittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinhan siinä käy niin että kun narsistin uhri yrittää kertoa narsistin ystäville ja sukulaisille millainen hirviö tämä on kotioloissa, ei uhria useinkaan uskota ja aletaan pitämään epätasapainoisena ja katkerana ihmisenä. Narsistin uhrina pahimmalta tuntuu usein se kun kukaan ei tunnu uskovan mitä on joutunut kokemaan ja sitä alkaa epäilemään omia kokemuksiaan ja lopulta mielenterveyttään, kun koko muu maailma tuntuu olevan narsistin puolella.

Narsisti on valmistellut yhteisille ystäville ja sukulaisille uhrinsa mahdollisen avautumisen, uskottavuuden. Siksi seurakuntalaisten vastaanotto on epäilevä.

Joo, mutta ihmisillä on väärä käsitys että tehdessään näin narsistin perimmäinen motivaatio on sen toisen vahingoittaminen, kun se todellisuudessa on oman minän suojaaminen. Siksi narsisti tosiaan kokee usein jollei aina itse olevansa uhri. En nyt tosin ole mikään narsismin erityisasiantuntija, mutta lähtisin etsimään niitä ihmisiä jotka oikeasti haluaa vahingoittaa ja hyväksikäyttää muita ennemmin psykopaateista ja antisosiaalisista.

On oman minän suojelemista mutta keinot ovat tuhoisat. Ja on ollut uhri, tullut sellaiseksi jo lapsena. Ja kyllä narsisti vahingoittaa sekä hyväksikäyttää läheisiään, siksi aihe ei ole matonallelakaistava, kuten narsisti yleensä haluaisi.

Eihän sairauden tai persoonallisuushäiriöiden ymmärtäminen ole asioiden matonalle lakaisua ja pahan vähättelyä. Mieti maailmaa jossa paha ajateltaisiin vain pahana, eihän kukaan saisi hoitoa eikä asiat paranisi. Eikö ole parempi yrittää ymmärtää ymmätämätöntä ja löytää keinoja niiden pahoja tekojen vähentämiseksi jopa ehkäisemiseksi. Kukaan ei maailmaan synny pahana tai päätä, että otanpa tästä tämän häiriön omakseni ja aiheutan mahdollisimman paljon pahaa muille. Edelleen en tekoja puolusta. Mutta asioiden mustavalkoistaminen ei tee ei narsistista narsistia parempaa tai auta asian käsittelyä. On hyvä että asiasta keskustellaan, mahdollisimman monipuolisesti.

Leijutko jossain vai etkö vaan muuten ymmärrä narsismista mitään.

Ilmeisesti leijun tämän keskustelun mielipiteiden kirjoittajien kanssa eri paikoissa.

Miksi narsismista tai muista häiriöistä pitäisi aina puhua sitä samaa mitä joka tuutista tulee ja kaikki jo tietää. Joo narsistinen henkilö on paha ja tekee pahaa ja on oma hovi, manipuloi, käyttää hyväksi jnejne. Voidaanko myös keskustella syvemmin ja vähän moniulotteisemmin? esim. mistä se juontaa juurensa, saada vähän syvyyttä keskusteluun.

Ilmeisesti haluatte keskustella siitä samasta, mikä löytyy jo tuhannesta muusta artikkelista ja keskustelupalstalta. Kaikki mikä poikkeaa omasta mielipiteestänne on väärää. Mahtavaa "keskustelua" kyllä.

Ei terapiaa turhaan käydä, kyllä noille häiriöisillekkin apua saadaan, onneksi on ihmisiä, ilmeisesti tämän palstan ulkopuolelta, jotka kykenevät näkemään asian syvemmin.

Mikä tekee ihmisestä narsistin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinhan siinä käy niin että kun narsistin uhri yrittää kertoa narsistin ystäville ja sukulaisille millainen hirviö tämä on kotioloissa, ei uhria useinkaan uskota ja aletaan pitämään epätasapainoisena ja katkerana ihmisenä. Narsistin uhrina pahimmalta tuntuu usein se kun kukaan ei tunnu uskovan mitä on joutunut kokemaan ja sitä alkaa epäilemään omia kokemuksiaan ja lopulta mielenterveyttään, kun koko muu maailma tuntuu olevan narsistin puolella.

Narsisti on valmistellut yhteisille ystäville ja sukulaisille uhrinsa mahdollisen avautumisen, uskottavuuden. Siksi seurakuntalaisten vastaanotto on epäilevä.

Joo, mutta ihmisillä on väärä käsitys että tehdessään näin narsistin perimmäinen motivaatio on sen toisen vahingoittaminen, kun se todellisuudessa on oman minän suojaaminen. Siksi narsisti tosiaan kokee usein jollei aina itse olevansa uhri. En nyt tosin ole mikään narsismin erityisasiantuntija, mutta lähtisin etsimään niitä ihmisiä jotka oikeasti haluaa vahingoittaa ja hyväksikäyttää muita ennemmin psykopaateista ja antisosiaalisista.

On oman minän suojelemista mutta keinot ovat tuhoisat. Ja on ollut uhri, tullut sellaiseksi jo lapsena. Ja kyllä narsisti vahingoittaa sekä hyväksikäyttää läheisiään, siksi aihe ei ole matonallelakaistava, kuten narsisti yleensä haluaisi.

Eihän sairauden tai persoonallisuushäiriöiden ymmärtäminen ole asioiden matonalle lakaisua ja pahan vähättelyä. Mieti maailmaa jossa paha ajateltaisiin vain pahana, eihän kukaan saisi hoitoa eikä asiat paranisi. Eikö ole parempi yrittää ymmärtää ymmätämätöntä ja löytää keinoja niiden pahoja tekojen vähentämiseksi jopa ehkäisemiseksi. Kukaan ei maailmaan synny pahana tai päätä, että otanpa tästä tämän häiriön omakseni ja aiheutan mahdollisimman paljon pahaa muille. Edelleen en tekoja puolusta. Mutta asioiden mustavalkoistaminen ei tee ei narsistista narsistia parempaa tai auta asian käsittelyä. On hyvä että asiasta keskustellaan, mahdollisimman monipuolisesti.

Leijutko jossain vai etkö vaan muuten ymmärrä narsismista mitään.

Ilmeisesti leijun tämän keskustelun mielipiteiden kirjoittajien kanssa eri paikoissa.

Miksi narsismista tai muista häiriöistä pitäisi aina puhua sitä samaa mitä joka tuutista tulee ja kaikki jo tietää. Joo narsistinen henkilö on paha ja tekee pahaa ja on oma hovi, manipuloi, käyttää hyväksi jnejne. Voidaanko myös keskustella syvemmin ja vähän moniulotteisemmin? esim. mistä se juontaa juurensa, saada vähän syvyyttä keskusteluun.

Ilmeisesti haluatte keskustella siitä samasta, mikä löytyy jo tuhannesta muusta artikkelista ja keskustelupalstalta. Kaikki mikä poikkeaa omasta mielipiteestänne on väärää. Mahtavaa "keskustelua" kyllä.

Ei terapiaa turhaan käydä, kyllä noille häiriöisillekkin apua saadaan, onneksi on ihmisiä, ilmeisesti tämän palstan ulkopuolelta, jotka kykenevät näkemään asian syvemmin.

Juu, mutta sieltkään ei rahaa tule. Etkä varmaan muutakaan apua ole saannut, pitäis uskaltaa puhua rehellisesti siitä paskasta äidistä tai isästä ja itse tajuta mikä ongelma on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen harmitusta seurakuntalaisten puolesta, jotka kuluttavat elämäänsä paapoen narsistia. Uhrit uskovat olevansa tärkeitä toisin arvoin kuin todellisuudessa ovat.

seurakuntalaisista en tiedä, mutta sairauksen ymmärtäminen ja irrottaminen ihmisestä, on juuri siitä mustavalkoisuudesta irrouttautumista. Itse koen helpottavana ymmärtää, miksi joku toimii niin kuin toimii, se ei suinkaan ole paapomista tai niiden pahojen tekojen hyväksymistä, vaan itselleni selvyyden saamista sille, miksi asiat ovat tapahtuneet. Usein uhrit jäävät jumiin uhrina olemiseen, koska eivät yritä tai pystysty tai halua nähdä asioiden monipuolisuutta, joka saattaisi jopa helpottaa asioiden käsittelyä ja niistä kokemuksista toipumista.

Et siis tunne narsismia. On aivan normaalia ymmärtää sairasta ihmistä, psyykkistä tai fyysistä sairautta. Kun sairaus ilmeentyy, ihminen yleensä käsittää sen itse ja hakeaa apua tai ottaa avun vastaan, ymmärtää että häntä autetaan. Toisin on narsismisssa, johon häiröön, empaattimuuteen on tahtoamattaan kasvanut, kasvatettu lapsuudesta lähtien. Se on yhtälailla samanlainen piirre, kuin jokaisessa lapseen juurrutettu tunne, välittävyydestä, turvallisuudesta, arvoista, omanarvontunteesta ja selviämisestä lapsen luonnollisin, tiedostamattomin keinoin kaiken ympäristössä olemassaolevin tai -olemattomin olosuhteista johtuen. Piirre on niin syvällä, ettei sitä helposti oikaise aikuisena. Narsistin käsittelemätön ongelma on häpeä, joka liittyy hänen vanhempien tai kasvatusvanhempien suhtautumisessa häneen, siten piirre on hänellä hänen tahtomattaan, luontaista. Kultalapsi sisaruksien keskeltä tai ainokainen, aina vanhempansa jatke, kasvamatta omassa identiteetissään sellaiseksi kuin normaalin vanhemman/vanhempien lapsena. Vaikka tämän ymmärtää, ei se tee mitenkään hyväkstyksi sen pahuuden, mitä tekee toisille ihmisille.

En nyt oikein ymmärrä viestisi pointtia.

Toistit juuri sen minkä jo kirjoitin, asioiden ymmärtäminen, ei tee niiden asioiden hyväksymistä.

Se oli viestini pointti mikä meni sinulta ilmeisesti ohi.

Toisekseen muutaman lauseen perusteella, et voi minun tuntemistani asioista tietää.

Kirjoitin myös, että minua se on helpottanut ymmärtää miksi asioita on tapahtunut.

Olisi helppoa kuitata asiat niin, että joku toimii näin koska on paha. Jollekkin se saattaa riittää, minulle ei.

Haluan edelleen uskoa ihmisen hyvyyteen, joten minun on vaikea käsittää pahuutta, ellen saa sille tieteistä syytä. Se helpottaa ehkä minua, ehkä jotain muuta, ei välttämättä sinua, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että sen pahuuden ja ne pahat teot hyväksyisin, se on vain oma tapani käsitellä asioita.

Kysyn suoraan, oletko esim. narsistin lapsi? Minä olen. Jos sinä olet vain iloinen, mitä sinä olet elämässäsi ymmärtänyt tapahtumia, pahuutta ja haet niille vain tieteellistä pahuutta, olet tyypillinen narsisti. Pahuus on pahuus, vain pahat hyväksyvät tekonsa, ei muut. Narskumuudit päällä. näemmä.

*

Kyökkipsykologi paikalla näemmä. Ehkäpä en anna enenpää aihetta antaa diagnoosia itselleni, sen verran luotettavalta ammattilaiselta vaikutat.

Sovitaan että jätetään ne diagnoosit niille oikeille ammattilaisille.

Iloinen ei ole synonyymi sille, että haluaa nähdä ihmisissä hyvää, pahuuden käsittelemisen vaikeus, ei myöskään tarkoita sitä, että olisi itse paha tai narsisti. Vinkkivitonen palstapsykologille.

Lietun ymmärtäminen taitaa nyt palstasykologilta uupua, en edelleenkään hyväksy pahoja tekoja, olen sen jo muutamaan kertaan tainnut kirjoittaa.

Mukavaa loppu iltaa, tämä iloinen poistuu paikalta narsistin diagnoosin saaneena.

Kukaan tuntemani nainen ei ole ryhtynyt suhteeseen narsistin kanssa. Silti monilla heistä on narsistieksiä. Päättelen tästä, että miehellä suhteen päättyminen altistaa narsismin puhkeamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinhan siinä käy niin että kun narsistin uhri yrittää kertoa narsistin ystäville ja sukulaisille millainen hirviö tämä on kotioloissa, ei uhria useinkaan uskota ja aletaan pitämään epätasapainoisena ja katkerana ihmisenä. Narsistin uhrina pahimmalta tuntuu usein se kun kukaan ei tunnu uskovan mitä on joutunut kokemaan ja sitä alkaa epäilemään omia kokemuksiaan ja lopulta mielenterveyttään, kun koko muu maailma tuntuu olevan narsistin puolella.

Narsisti on valmistellut yhteisille ystäville ja sukulaisille uhrinsa mahdollisen avautumisen, uskottavuuden. Siksi seurakuntalaisten vastaanotto on epäilevä.

Joo, mutta ihmisillä on väärä käsitys että tehdessään näin narsistin perimmäinen motivaatio on sen toisen vahingoittaminen, kun se todellisuudessa on oman minän suojaaminen. Siksi narsisti tosiaan kokee usein jollei aina itse olevansa uhri. En nyt tosin ole mikään narsismin erityisasiantuntija, mutta lähtisin etsimään niitä ihmisiä jotka oikeasti haluaa vahingoittaa ja hyväksikäyttää muita ennemmin psykopaateista ja antisosiaalisista.

On oman minän suojelemista mutta keinot ovat tuhoisat. Ja on ollut uhri, tullut sellaiseksi jo lapsena. Ja kyllä narsisti vahingoittaa sekä hyväksikäyttää läheisiään, siksi aihe ei ole matonallelakaistava, kuten narsisti yleensä haluaisi.

Eihän sairauden tai persoonallisuushäiriöiden ymmärtäminen ole asioiden matonalle lakaisua ja pahan vähättelyä. Mieti maailmaa jossa paha ajateltaisiin vain pahana, eihän kukaan saisi hoitoa eikä asiat paranisi. Eikö ole parempi yrittää ymmärtää ymmätämätöntä ja löytää keinoja niiden pahoja tekojen vähentämiseksi jopa ehkäisemiseksi. Kukaan ei maailmaan synny pahana tai päätä, että otanpa tästä tämän häiriön omakseni ja aiheutan mahdollisimman paljon pahaa muille. Edelleen en tekoja puolusta. Mutta asioiden mustavalkoistaminen ei tee ei narsistista narsistia parempaa tai auta asian käsittelyä. On hyvä että asiasta keskustellaan, mahdollisimman monipuolisesti.

Leijutko jossain vai etkö vaan muuten ymmärrä narsismista mitään.

Ilmeisesti leijun tämän keskustelun mielipiteiden kirjoittajien kanssa eri paikoissa.

Miksi narsismista tai muista häiriöistä pitäisi aina puhua sitä samaa mitä joka tuutista tulee ja kaikki jo tietää. Joo narsistinen henkilö on paha ja tekee pahaa ja on oma hovi, manipuloi, käyttää hyväksi jnejne. Voidaanko myös keskustella syvemmin ja vähän moniulotteisemmin? esim. mistä se juontaa juurensa, saada vähän syvyyttä keskusteluun.

Ilmeisesti haluatte keskustella siitä samasta, mikä löytyy jo tuhannesta muusta artikkelista ja keskustelupalstalta. Kaikki mikä poikkeaa omasta mielipiteestänne on väärää. Mahtavaa "keskustelua" kyllä.

Ei terapiaa turhaan käydä, kyllä noille häiriöisillekkin apua saadaan, onneksi on ihmisiä, ilmeisesti tämän palstan ulkopuolelta, jotka kykenevät näkemään asian syvemmin.

Juu, mutta sieltkään ei rahaa tule. Etkä varmaan muutakaan apua ole saannut, pitäis uskaltaa puhua rehellisesti siitä paskasta äidistä tai isästä ja itse tajuta mikä ongelma on.

Mikäköhän häiriö sinua vaivaa? Hienosti luot mielikuvia täällä ihmisistä, eriävien mielipiteiden perusteella. Tuleeko siitä sinulle rahaa ja saatko siitä itsellesi apua, mitä ilmiselvästi tarvitset, apua.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitäkään välttämättä huomaa, että on joutunut jonkun hampaisiin, jos narsisti on tarpeeksi taitava ja käyttää "lentäviä apinoita" eli laittaa muut likaisille asioilleen. Sitten sitä vain ihmettelee miksi itse sairastaa ja syyttää itseään,  tai miksi ennen hyvä ihmissuhde on muuttunut niin kummalliseksi.

Just näin, eli uhrikin huomaa väitän että harvoin. Usein narsisti vain saa voimaan huonosti, eristää huomaamatta, ehkä kiusaa vaivihkaa mutta toisaalta koittaa estää uhria karkaamasta. Eli tyyppi on usein vaihtelevasti hirveän ihana ja kauhea, ja kauhea puoli voi olla pelkästään selän takana tapahtuva tihutöiden tekeminen uhrin päänmenoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on narsistisia piirteitä, jollain enemmän jollain vähemmän, jollain elämäntilanteet ja tietyt ihmiset, tuovat enemmän näitä piirteitä esiin.

Jos taas puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä jolla diagnoosi siihen on, niin varmasti lähipiiri sen on huomannut, oireilevat, mutta ei vältämättä ole osannut yhdistää sitä siihen ihmiseen ennen diagnoosin saamista.

On inhottavia ihmisiä, se ei suoranaisesti tarkoita, että olisi narsisti, koko sanaa viljellään liikaa.

Ei kaikki tunnekylmältä ja ematiakyvyttömiltä vaikuttavat ihmisetkään ole psykopaatteja, voi olla että se kylmyys on opittu tapa suojella itseä maailman pahuudelta.

Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe. Lähimainkaan kaikilla narsistisesta pershäiriöstä kärsivistä ei ole diagnoosia (joo, vain psykiatri voi sellaisen tehdä), he vaikuttavat ihan tavallisilta ihmisiltä, kunnes joudut heidän vaikutuspiiriinsä. Siksi en lähtisi tällaiselle "paha maailma vastaan narsisti" -linjalle. Hyvä ja vaikuttava kirjoitus, joka menee lukijan tunteisiin ja kutsuu ymmärtämään toisille todella vaarallista ihmistä.

Juuri näin. Vasta täällä olleessa kommentissa joku käytti toisessa keskustelussa ilmausta "suoja maailmaa vastaan" - ja nyt on narsisti sen  tähän ominut, "kyynel poskella".  Juuri tällainen: häikäilemätön on hän, ja vastuu on aina muilla, syy muissa. Hyvin kiteytit tuohon yllä olevaan oleellisen. 

No minä kyllä näen teidän kahden tekstistä ematiankyvyn puutteen, uhriutumisen ja mustavalkoisen ajattelun, olikos se minkä ominaispiirre?

Tuo ensimmäinen tekstihän on ihan puhdasta faktaa, kaikki ei ole narsisteja, vaikka sitä nykyään jokaisesta itseään epämiellyttävästä ihmisestä haluttaisiinkin käyttää, onhan se helppo ja yksinkertainen sana käytää, myönnän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen harmitusta seurakuntalaisten puolesta, jotka kuluttavat elämäänsä paapoen narsistia. Uhrit uskovat olevansa tärkeitä toisin arvoin kuin todellisuudessa ovat.

seurakuntalaisista en tiedä, mutta sairauksen ymmärtäminen ja irrottaminen ihmisestä, on juuri siitä mustavalkoisuudesta irrouttautumista. Itse koen helpottavana ymmärtää, miksi joku toimii niin kuin toimii, se ei suinkaan ole paapomista tai niiden pahojen tekojen hyväksymistä, vaan itselleni selvyyden saamista sille, miksi asiat ovat tapahtuneet. Usein uhrit jäävät jumiin uhrina olemiseen, koska eivät yritä tai pystysty tai halua nähdä asioiden monipuolisuutta, joka saattaisi jopa helpottaa asioiden käsittelyä ja niistä kokemuksista toipumista.

Et siis tunne narsismia. On aivan normaalia ymmärtää sairasta ihmistä, psyykkistä tai fyysistä sairautta. Kun sairaus ilmeentyy, ihminen yleensä käsittää sen itse ja hakeaa apua tai ottaa avun vastaan, ymmärtää että häntä autetaan. Toisin on narsismisssa, johon häiröön, empaattimuuteen on tahtoamattaan kasvanut, kasvatettu lapsuudesta lähtien. Se on yhtälailla samanlainen piirre, kuin jokaisessa lapseen juurrutettu tunne, välittävyydestä, turvallisuudesta, arvoista, omanarvontunteesta ja selviämisestä lapsen luonnollisin, tiedostamattomin keinoin kaiken ympäristössä olemassaolevin tai -olemattomin olosuhteista johtuen. Piirre on niin syvällä, ettei sitä helposti oikaise aikuisena. Narsistin käsittelemätön ongelma on häpeä, joka liittyy hänen vanhempien tai kasvatusvanhempien suhtautumisessa häneen, siten piirre on hänellä hänen tahtomattaan, luontaista. Kultalapsi sisaruksien keskeltä tai ainokainen, aina vanhempansa jatke, kasvamatta omassa identiteetissään sellaiseksi kuin normaalin vanhemman/vanhempien lapsena. Vaikka tämän ymmärtää, ei se tee mitenkään hyväkstyksi sen pahuuden, mitä tekee toisille ihmisille.

En nyt oikein ymmärrä viestisi pointtia.

Toistit juuri sen minkä jo kirjoitin, asioiden ymmärtäminen, ei tee niiden asioiden hyväksymistä.

Se oli viestini pointti mikä meni sinulta ilmeisesti ohi.

Toisekseen muutaman lauseen perusteella, et voi minun tuntemistani asioista tietää.

Kirjoitin myös, että minua se on helpottanut ymmärtää miksi asioita on tapahtunut.

Olisi helppoa kuitata asiat niin, että joku toimii näin koska on paha. Jollekkin se saattaa riittää, minulle ei.

Haluan edelleen uskoa ihmisen hyvyyteen, joten minun on vaikea käsittää pahuutta, ellen saa sille tieteistä syytä. Se helpottaa ehkä minua, ehkä jotain muuta, ei välttämättä sinua, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että sen pahuuden ja ne pahat teot hyväksyisin, se on vain oma tapani käsitellä asioita.

Narsistin lapsena (en ole sama kuin edellä kirjoittanut) olen kokenut millaiset seuraukset narsistinen pershäiriö voi aiheuttaa. Se on järkyttävää. Kyse ei ole vain minun ja vanhempani välillä tapahtuneista asioista, vaan asialla on kerrannaisvaikutuksia kaikkiin ihmissuhteisiini joita luon (tai yritän luoda, mutta kun valitsen rinnalleni vääränlaisia ihmisiä). Tämä on yhtä painajaista, joten ihan hirveästi ei tieteellinen käsitys pahuudesta kiinnosta. En tosin näe vanhempaani pahana, vaan jotenkin sekaisin olevana. Mutta rakastan häntä, ja olisi parempi jos en rakastaisi oman turvallisuuteni takia. Jos nyt itse satut olemaan narsistisen pershäiriön omaava ihminen, kun haluat selittää asian pois, tai jotenkin neutraloida sen, olisi tärkeää että menisit terapiaan ja olisit siellä rehellinen (mutta pystytkö siihen?).

Ei huomaa. Narsisti on mitä ihanin ihminen kaikille muille paitsi läheisimmilleen.

Lääkärinkin kestää diagnoosin teko vuosia, narsisti kun on taitava valehtelija ja manipuloijia.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemani nainen ei ole ryhtynyt suhteeseen narsistin kanssa. Silti monilla heistä on narsistieksiä. Päättelen tästä, että miehellä suhteen päättyminen altistaa narsismin puhkeamiselle.

Eikä vain miehillä, kyllä se nykyään taitaa myös naisia vaivata, varsinkin naisten eksien nykyisiä ja nykyisten eksiä. Eksät nyt on narskuja, sellaista se eroaminen teettää. Tieteellinen tosiasia, vai mitä palstan väki.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemani nainen ei ole ryhtynyt suhteeseen narsistin kanssa. Silti monilla heistä on narsistieksiä. Päättelen tästä, että miehellä suhteen päättyminen altistaa narsismin puhkeamiselle.

Eipä, koska narsisti on suhteen alussa niitä miehiä jotka on liian hyviä ja ihania ollakseen totta. Ja tilanne voi muuttua yhtäkkiä ihan toiseksi lyhyellä varoitusajalla vuosien suhteen jälkeen. Nimimerkillä tällaista tapausta sivusta seurannut. Se voi joissain tapauksissa olla ihan todellinen jekyll & hide - tilanne. Tää tuntemani nainen joutui käymään terapeutilla mutta lyhyen ajan kuluttua sopivat ettei sitä kannata jatkaa koska terapeutti sanoi tuttavalle ettei hänellä ole oikeastaan enempää annettavaa. Koska tää nainen on oikeasti tolkun ihminen jonka oli sitten vain surtava suhde pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on narsistisia piirteitä, jollain enemmän jollain vähemmän, jollain elämäntilanteet ja tietyt ihmiset, tuovat enemmän näitä piirteitä esiin.

Jos taas puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä jolla diagnoosi siihen on, niin varmasti lähipiiri sen on huomannut, oireilevat, mutta ei vältämättä ole osannut yhdistää sitä siihen ihmiseen ennen diagnoosin saamista.

On inhottavia ihmisiä, se ei suoranaisesti tarkoita, että olisi narsisti, koko sanaa viljellään liikaa.

Ei kaikki tunnekylmältä ja ematiakyvyttömiltä vaikuttavat ihmisetkään ole psykopaatteja, voi olla että se kylmyys on opittu tapa suojella itseä maailman pahuudelta.

Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe. Lähimainkaan kaikilla narsistisesta pershäiriöstä kärsivistä ei ole diagnoosia (joo, vain psykiatri voi sellaisen tehdä), he vaikuttavat ihan tavallisilta ihmisiltä, kunnes joudut heidän vaikutuspiiriinsä. Siksi en lähtisi tällaiselle "paha maailma vastaan narsisti" -linjalle. Hyvä ja vaikuttava kirjoitus, joka menee lukijan tunteisiin ja kutsuu ymmärtämään toisille todella vaarallista ihmistä.

Juuri näin. Vasta täällä olleessa kommentissa joku käytti toisessa keskustelussa ilmausta "suoja maailmaa vastaan" - ja nyt on narsisti sen  tähän ominut, "kyynel poskella".  Juuri tällainen: häikäilemätön on hän, ja vastuu on aina muilla, syy muissa. Hyvin kiteytit tuohon yllä olevaan oleellisen. 

No minä kyllä näen teidän kahden tekstistä ematiankyvyn puutteen, uhriutumisen ja mustavalkoisen ajattelun, olikos se minkä ominaispiirre?

Tuo ensimmäinen tekstihän on ihan puhdasta faktaa, kaikki ei ole narsisteja, vaikka sitä nykyään jokaisesta itseään epämiellyttävästä ihmisestä haluttaisiinkin käyttää, onhan se helppo ja yksinkertainen sana käytää, myönnän.

En ole tuo jota lainasit (vaan se ketä hän lainasi), korostaisin tässä nyt sitä että jokainen ottaisi vastuun omasta tontistaan. Minäkin näin aikuisena, tosin lapsena en voinut muuta kuin "uhriutua" kaikkivaltiaan vanhempani tahdon alla. Ja kyllä tunnen empatiaa vanhempaani kohtaan, että mitä hel*****iä hänelle on tapahtunut, kun on sellaiseksi tullut. Mutta tiedätkös, sitä vastuun ottamista omasta elämästä ja työskentelyä itsensä kanssa on riittänyt ja tulee riittämään jatkossakin. 

Ja olen samaa mieltä siitä että narsisti-sanaa heitetään aika kevyin perustein. Ilmiön seuraukset ovat niin vakavat että toivoisin harkintaa asian kanssa. Mutta myös että joskus kohtaisin narsistin, joka oikeasti kantaa vastuunsa tai edes myöntää millaisia henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia on toisille aiheuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen harmitusta seurakuntalaisten puolesta, jotka kuluttavat elämäänsä paapoen narsistia. Uhrit uskovat olevansa tärkeitä toisin arvoin kuin todellisuudessa ovat.

seurakuntalaisista en tiedä, mutta sairauksen ymmärtäminen ja irrottaminen ihmisestä, on juuri siitä mustavalkoisuudesta irrouttautumista. Itse koen helpottavana ymmärtää, miksi joku toimii niin kuin toimii, se ei suinkaan ole paapomista tai niiden pahojen tekojen hyväksymistä, vaan itselleni selvyyden saamista sille, miksi asiat ovat tapahtuneet. Usein uhrit jäävät jumiin uhrina olemiseen, koska eivät yritä tai pystysty tai halua nähdä asioiden monipuolisuutta, joka saattaisi jopa helpottaa asioiden käsittelyä ja niistä kokemuksista toipumista.

Et siis tunne narsismia. On aivan normaalia ymmärtää sairasta ihmistä, psyykkistä tai fyysistä sairautta. Kun sairaus ilmeentyy, ihminen yleensä käsittää sen itse ja hakeaa apua tai ottaa avun vastaan, ymmärtää että häntä autetaan. Toisin on narsismisssa, johon häiröön, empaattimuuteen on tahtoamattaan kasvanut, kasvatettu lapsuudesta lähtien. Se on yhtälailla samanlainen piirre, kuin jokaisessa lapseen juurrutettu tunne, välittävyydestä, turvallisuudesta, arvoista, omanarvontunteesta ja selviämisestä lapsen luonnollisin, tiedostamattomin keinoin kaiken ympäristössä olemassaolevin tai -olemattomin olosuhteista johtuen. Piirre on niin syvällä, ettei sitä helposti oikaise aikuisena. Narsistin käsittelemätön ongelma on häpeä, joka liittyy hänen vanhempien tai kasvatusvanhempien suhtautumisessa häneen, siten piirre on hänellä hänen tahtomattaan, luontaista. Kultalapsi sisaruksien keskeltä tai ainokainen, aina vanhempansa jatke, kasvamatta omassa identiteetissään sellaiseksi kuin normaalin vanhemman/vanhempien lapsena. Vaikka tämän ymmärtää, ei se tee mitenkään hyväkstyksi sen pahuuden, mitä tekee toisille ihmisille.

En nyt oikein ymmärrä viestisi pointtia.

Toistit juuri sen minkä jo kirjoitin, asioiden ymmärtäminen, ei tee niiden asioiden hyväksymistä.

Se oli viestini pointti mikä meni sinulta ilmeisesti ohi.

Toisekseen muutaman lauseen perusteella, et voi minun tuntemistani asioista tietää.

Kirjoitin myös, että minua se on helpottanut ymmärtää miksi asioita on tapahtunut.

Olisi helppoa kuitata asiat niin, että joku toimii näin koska on paha. Jollekkin se saattaa riittää, minulle ei.

Haluan edelleen uskoa ihmisen hyvyyteen, joten minun on vaikea käsittää pahuutta, ellen saa sille tieteistä syytä. Se helpottaa ehkä minua, ehkä jotain muuta, ei välttämättä sinua, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että sen pahuuden ja ne pahat teot hyväksyisin, se on vain oma tapani käsitellä asioita.

Narsistin lapsena (en ole sama kuin edellä kirjoittanut) olen kokenut millaiset seuraukset narsistinen pershäiriö voi aiheuttaa. Se on järkyttävää. Kyse ei ole vain minun ja vanhempani välillä tapahtuneista asioista, vaan asialla on kerrannaisvaikutuksia kaikkiin ihmissuhteisiini joita luon (tai yritän luoda, mutta kun valitsen rinnalleni vääränlaisia ihmisiä). Tämä on yhtä painajaista, joten ihan hirveästi ei tieteellinen käsitys pahuudesta kiinnosta. En tosin näe vanhempaani pahana, vaan jotenkin sekaisin olevana. Mutta rakastan häntä, ja olisi parempi jos en rakastaisi oman turvallisuuteni takia. Jos nyt itse satut olemaan narsistisen pershäiriön omaava ihminen, kun haluat selittää asian pois, tai jotenkin neutraloida sen, olisi tärkeää että menisit terapiaan ja olisit siellä rehellinen (mutta pystytkö siihen?).

Aivan niin myös sinä yrität nähdä ihmiset sekaisin olevana et pahana. Tätä yritin tuossa kertoa. En puolustella ketään tai kenenkään tekoja, mutta sen ymmärtäminen, että ihminen on sairas ei paha, helpottaa ainakin itseäni uhrina asian käsittelyä. Vaikka taisittekin jo tehdä minusta tämän häiriöisen. Omaa elämääni edes anonyyminä en koe täällä tarvetta avata, mutta sen verran voin kertoa, että kyllä niitä asioita terapiassa r e h e l l i s e s t i käsittelen.

Moni tuntuu menevän johtopäätöksiin tunteet edellä ja silloin on helpompi olla hiljaa ja poistua paikalta ja antaa ihmisten pitää käsityksensä, nehän pohjautuvat täysin heidän mielikuviin ei totuuteen.

Mitenkäs a eli alullepanija on pysynyt vauhdissa, oletko mukana keskustelussa ollenkaan?

Vaihtoehtoja on:

A) Jotkut huomaa. Toiset tunnistaa narsistin todella nopeasti ja helposti ja osaavat pysyä erossa. Eivät yleensä leiki sankaria, sillä tapana on ampua sanansaattaja.

B) Toiset eivät tunnista edes siinä vaiheessa kun saavat ratakiskosta otsaan ja naamaan hierotaan peetä.

C) Toiset näkee "narsisteja" siellä ja täällä ja joka puskan päällä.

Hyvin moni ei osaa edes kertoa, mikä se narsisti oikeasti on. Siis ihan oikeasti selittää miten narsisti todellisuudessa toimii erilaisissa tilanteissa riippuen muista tekijöistä, millaisia erilaisia persoonallisuushäiriöitä on olemassa, joihin liittyy narsistisia piirteitä ja mitä ne narsistiset piirteet tarkalleen ottaen ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on narsistisia piirteitä, jollain enemmän jollain vähemmän, jollain elämäntilanteet ja tietyt ihmiset, tuovat enemmän näitä piirteitä esiin.

Jos taas puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä jolla diagnoosi siihen on, niin varmasti lähipiiri sen on huomannut, oireilevat, mutta ei vältämättä ole osannut yhdistää sitä siihen ihmiseen ennen diagnoosin saamista.

On inhottavia ihmisiä, se ei suoranaisesti tarkoita, että olisi narsisti, koko sanaa viljellään liikaa.

Ei kaikki tunnekylmältä ja ematiakyvyttömiltä vaikuttavat ihmisetkään ole psykopaatteja, voi olla että se kylmyys on opittu tapa suojella itseä maailman pahuudelta.

Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe. Lähimainkaan kaikilla narsistisesta pershäiriöstä kärsivistä ei ole diagnoosia (joo, vain psykiatri voi sellaisen tehdä), he vaikuttavat ihan tavallisilta ihmisiltä, kunnes joudut heidän vaikutuspiiriinsä. Siksi en lähtisi tällaiselle "paha maailma vastaan narsisti" -linjalle. Hyvä ja vaikuttava kirjoitus, joka menee lukijan tunteisiin ja kutsuu ymmärtämään toisille todella vaarallista ihmistä.

Juuri näin. Vasta täällä olleessa kommentissa joku käytti toisessa keskustelussa ilmausta "suoja maailmaa vastaan" - ja nyt on narsisti sen  tähän ominut, "kyynel poskella".  Juuri tällainen: häikäilemätön on hän, ja vastuu on aina muilla, syy muissa. Hyvin kiteytit tuohon yllä olevaan oleellisen. 

No minä kyllä näen teidän kahden tekstistä ematiankyvyn puutteen, uhriutumisen ja mustavalkoisen ajattelun, olikos se minkä ominaispiirre?

Tuo ensimmäinen tekstihän on ihan puhdasta faktaa, kaikki ei ole narsisteja, vaikka sitä nykyään jokaisesta itseään epämiellyttävästä ihmisestä haluttaisiinkin käyttää, onhan se helppo ja yksinkertainen sana käytää, myönnän.

En ole tuo jota lainasit (vaan se ketä hän lainasi), korostaisin tässä nyt sitä että jokainen ottaisi vastuun omasta tontistaan. Minäkin näin aikuisena, tosin lapsena en voinut muuta kuin "uhriutua" kaikkivaltiaan vanhempani tahdon alla. Ja kyllä tunnen empatiaa vanhempaani kohtaan, että mitä hel*****iä hänelle on tapahtunut, kun on sellaiseksi tullut. Mutta tiedätkös, sitä vastuun ottamista omasta elämästä ja työskentelyä itsensä kanssa on riittänyt ja tulee riittämään jatkossakin. 

Ja olen samaa mieltä siitä että narsisti-sanaa heitetään aika kevyin perustein. Ilmiön seuraukset ovat niin vakavat että toivoisin harkintaa asian kanssa. Mutta myös että joskus kohtaisin narsistin, joka oikeasti kantaa vastuunsa tai edes myöntää millaisia henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia on toisille aiheuttanut.

Silti leimasit ensimmäisen tekstin kirjoittajan narsistiksi, tekstisi ensimmäistä virkettä lainaten; "Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen harmitusta seurakuntalaisten puolesta, jotka kuluttavat elämäänsä paapoen narsistia. Uhrit uskovat olevansa tärkeitä toisin arvoin kuin todellisuudessa ovat.

seurakuntalaisista en tiedä, mutta sairauksen ymmärtäminen ja irrottaminen ihmisestä, on juuri siitä mustavalkoisuudesta irrouttautumista. Itse koen helpottavana ymmärtää, miksi joku toimii niin kuin toimii, se ei suinkaan ole paapomista tai niiden pahojen tekojen hyväksymistä, vaan itselleni selvyyden saamista sille, miksi asiat ovat tapahtuneet. Usein uhrit jäävät jumiin uhrina olemiseen, koska eivät yritä tai pystysty tai halua nähdä asioiden monipuolisuutta, joka saattaisi jopa helpottaa asioiden käsittelyä ja niistä kokemuksista toipumista.

Et siis tunne narsismia. On aivan normaalia ymmärtää sairasta ihmistä, psyykkistä tai fyysistä sairautta. Kun sairaus ilmeentyy, ihminen yleensä käsittää sen itse ja hakeaa apua tai ottaa avun vastaan, ymmärtää että häntä autetaan. Toisin on narsismisssa, johon häiröön, empaattimuuteen on tahtoamattaan kasvanut, kasvatettu lapsuudesta lähtien. Se on yhtälailla samanlainen piirre, kuin jokaisessa lapseen juurrutettu tunne, välittävyydestä, turvallisuudesta, arvoista, omanarvontunteesta ja selviämisestä lapsen luonnollisin, tiedostamattomin keinoin kaiken ympäristössä olemassaolevin tai -olemattomin olosuhteista johtuen. Piirre on niin syvällä, ettei sitä helposti oikaise aikuisena. Narsistin käsittelemätön ongelma on häpeä, joka liittyy hänen vanhempien tai kasvatusvanhempien suhtautumisessa häneen, siten piirre on hänellä hänen tahtomattaan, luontaista. Kultalapsi sisaruksien keskeltä tai ainokainen, aina vanhempansa jatke, kasvamatta omassa identiteetissään sellaiseksi kuin normaalin vanhemman/vanhempien lapsena. Vaikka tämän ymmärtää, ei se tee mitenkään hyväkstyksi sen pahuuden, mitä tekee toisille ihmisille.

En nyt oikein ymmärrä viestisi pointtia.

Toistit juuri sen minkä jo kirjoitin, asioiden ymmärtäminen, ei tee niiden asioiden hyväksymistä.

Se oli viestini pointti mikä meni sinulta ilmeisesti ohi.

Toisekseen muutaman lauseen perusteella, et voi minun tuntemistani asioista tietää.

Kirjoitin myös, että minua se on helpottanut ymmärtää miksi asioita on tapahtunut.

Olisi helppoa kuitata asiat niin, että joku toimii näin koska on paha. Jollekkin se saattaa riittää, minulle ei.

Haluan edelleen uskoa ihmisen hyvyyteen, joten minun on vaikea käsittää pahuutta, ellen saa sille tieteistä syytä. Se helpottaa ehkä minua, ehkä jotain muuta, ei välttämättä sinua, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että sen pahuuden ja ne pahat teot hyväksyisin, se on vain oma tapani käsitellä asioita.

Narsistin lapsena (en ole sama kuin edellä kirjoittanut) olen kokenut millaiset seuraukset narsistinen pershäiriö voi aiheuttaa. Se on järkyttävää. Kyse ei ole vain minun ja vanhempani välillä tapahtuneista asioista, vaan asialla on kerrannaisvaikutuksia kaikkiin ihmissuhteisiini joita luon (tai yritän luoda, mutta kun valitsen rinnalleni vääränlaisia ihmisiä). Tämä on yhtä painajaista, joten ihan hirveästi ei tieteellinen käsitys pahuudesta kiinnosta. En tosin näe vanhempaani pahana, vaan jotenkin sekaisin olevana. Mutta rakastan häntä, ja olisi parempi jos en rakastaisi oman turvallisuuteni takia. Jos nyt itse satut olemaan narsistisen pershäiriön omaava ihminen, kun haluat selittää asian pois, tai jotenkin neutraloida sen, olisi tärkeää että menisit terapiaan ja olisit siellä rehellinen (mutta pystytkö siihen?).

Aivan niin myös sinä yrität nähdä ihmiset sekaisin olevana et pahana. Tätä yritin tuossa kertoa. En puolustella ketään tai kenenkään tekoja, mutta sen ymmärtäminen, että ihminen on sairas ei paha, helpottaa ainakin itseäni uhrina asian käsittelyä. Vaikka taisittekin jo tehdä minusta tämän häiriöisen. Omaa elämääni edes anonyyminä en koe täällä tarvetta avata, mutta sen verran voin kertoa, että kyllä niitä asioita terapiassa r e h e l l i s e s t i käsittelen.

Moni tuntuu menevän johtopäätöksiin tunteet edellä ja silloin on helpompi olla hiljaa ja poistua paikalta ja antaa ihmisten pitää käsityksensä, nehän pohjautuvat täysin heidän mielikuviin ei totuuteen.

En voi tietää millaisesta positiosta tätä keskustelua käyt, jos et sitä kerro. Sitä vain ihmettelen, että miten pystyt noin neutraalisti suhtautumaan asiaan, josta täytyy olla k o k o  a j a n  t i e t o i n e n kun on kyseisen vanhemman kanssa tekemisissä. Eri asia tietenkin, jos vanhempi on jo kuollut. Kerro minulle, miten olet päätynyt noin jopa lempeästi tarkastelemaan ilmiötä, jonka uhri olet ollut. Tarvitsen tietoa kipeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on narsistisia piirteitä, jollain enemmän jollain vähemmän, jollain elämäntilanteet ja tietyt ihmiset, tuovat enemmän näitä piirteitä esiin.

Jos taas puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä jolla diagnoosi siihen on, niin varmasti lähipiiri sen on huomannut, oireilevat, mutta ei vältämättä ole osannut yhdistää sitä siihen ihmiseen ennen diagnoosin saamista.

On inhottavia ihmisiä, se ei suoranaisesti tarkoita, että olisi narsisti, koko sanaa viljellään liikaa.

Ei kaikki tunnekylmältä ja ematiakyvyttömiltä vaikuttavat ihmisetkään ole psykopaatteja, voi olla että se kylmyys on opittu tapa suojella itseä maailman pahuudelta.

Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe. Lähimainkaan kaikilla narsistisesta pershäiriöstä kärsivistä ei ole diagnoosia (joo, vain psykiatri voi sellaisen tehdä), he vaikuttavat ihan tavallisilta ihmisiltä, kunnes joudut heidän vaikutuspiiriinsä. Siksi en lähtisi tällaiselle "paha maailma vastaan narsisti" -linjalle. Hyvä ja vaikuttava kirjoitus, joka menee lukijan tunteisiin ja kutsuu ymmärtämään toisille todella vaarallista ihmistä.

Juuri näin. Vasta täällä olleessa kommentissa joku käytti toisessa keskustelussa ilmausta "suoja maailmaa vastaan" - ja nyt on narsisti sen  tähän ominut, "kyynel poskella".  Juuri tällainen: häikäilemätön on hän, ja vastuu on aina muilla, syy muissa. Hyvin kiteytit tuohon yllä olevaan oleellisen. 

No minä kyllä näen teidän kahden tekstistä ematiankyvyn puutteen, uhriutumisen ja mustavalkoisen ajattelun, olikos se minkä ominaispiirre?

Tuo ensimmäinen tekstihän on ihan puhdasta faktaa, kaikki ei ole narsisteja, vaikka sitä nykyään jokaisesta itseään epämiellyttävästä ihmisestä haluttaisiinkin käyttää, onhan se helppo ja yksinkertainen sana käytää, myönnän.

En ole tuo jota lainasit (vaan se ketä hän lainasi), korostaisin tässä nyt sitä että jokainen ottaisi vastuun omasta tontistaan. Minäkin näin aikuisena, tosin lapsena en voinut muuta kuin "uhriutua" kaikkivaltiaan vanhempani tahdon alla. Ja kyllä tunnen empatiaa vanhempaani kohtaan, että mitä hel*****iä hänelle on tapahtunut, kun on sellaiseksi tullut. Mutta tiedätkös, sitä vastuun ottamista omasta elämästä ja työskentelyä itsensä kanssa on riittänyt ja tulee riittämään jatkossakin. 

Ja olen samaa mieltä siitä että narsisti-sanaa heitetään aika kevyin perustein. Ilmiön seuraukset ovat niin vakavat että toivoisin harkintaa asian kanssa. Mutta myös että joskus kohtaisin narsistin, joka oikeasti kantaa vastuunsa tai edes myöntää millaisia henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia on toisille aiheuttanut.

Silti leimasit ensimmäisen tekstin kirjoittajan narsistiksi, tekstisi ensimmäistä virkettä lainaten; "Tässä onnistunut narsistin puolustuspuhe."

Ei se ollut minun kirjoittamani teksti. Mutta olen kyllä samaa mieltä: teksti selittää narsismin pois. Yrittää vaikuttaa lukijan tunteisiin. Vaikea ajatella että kukaan ulkopuolinen kirjoittaisi narsismista noin (jos ei siis koske itseä). Tai sitten on vain henkilö joka ei ymmärrä millaisen asian kanssa on tekemisissä.