Pettämisestä tehdään liian iso numero.

Aloituksesta: "Onko pettämisestä loukkaantuminen pelkoa siitä ettei kumppani rakasta tai rakastuu johonkuhun muuhun?"

On siinä varmasti sitäkin ja tuo pelko taas on mielestäni aivan ymmärrettävä. Sehän juontuu siitä, että oma rakkaasi rikkoo yhteisiä sopimuksianne ja pettää luottamuksesi. Suhteessa voi olla valmiiksi ongelmia ja se, että toinen ei-sovitusti etsii romantiikkaa ja/tai himoa muualta aiheuttaa ymmärrettävästi järkyttävää epävarmuutta suhteen tilasta ja omasta merkityksestä toiselle.

Useimmat parit kun ovat yhdessä luvanneet toisilleen harrastavansa "vain-seksiä" keskenään. Silloin seksin harrastaminen muiden kanssa on iso asia. Itselläni on vaikeuksia ymmärtää miksi yksiavioisuus on niin vastustettu asia varsinkin silloin kun parisuhteen solmineet ovat siitä yhteisesti sopineet.

Mikseivät avoimista suhteista haaveilevat ihmiset voisi tavoitella avointa suhdetta samanmielisten kanssa? Minkä takia ihmiset, jotka eivät halua sitoutua vain yhteen ihmiseen, menevät "sitoutumaan" vain yhteen ihmiseen ja pettyvät ja marisevat sitten kun suhteen toinen osapuoli ei innostu parinvaihdosta tai polyamorisista järjestelyistä. Ja sitten särkevät tämän yksiavioisuudetta toivovan sydämen.

Sitoutumishalujen ja -kykyjen osalta ihmiset ovat tietenkin yksilöllisiä eikä yksi sovi kaikille eikä jokaiseen myötä- ja vastoinkäymiseen. Sekin olisi minusta hyvä ymmärtää, että parisuhteilta toivotaan eri asioita. Jotkut pärjäävät vallan mainiosti sinkkuina korkeintaan rakastumisen alkuhuumaa maistellen läpi elämänsä. Toisille syvällinen, rakastava ihmissuhde parisuhteen muodossa on yksi elämän merkityksellisimpiä asioita. Ja tälle välille mahtuu tietysti monta vaihtoehtoa yhtäkään tuomitsematta vääräksi.

Itselleni parisuhteessa tärkeintä "vain-seksissä" on tunneside kumppaniin. Se, että on kerran rakastuttu ja opeteltu tuntemaan toisemme (tähän päivään asti, tietenkin minä ja hänkin muuttuvat joka hetki). Se että on luvattu sitoutua ja rakastaa toisiamme ja keskittyä syventämään meidän kahden välistä ystävyyttä ja suhdetta ja tavallaan elämään yhteistä elämää.

Tuohon toiveeseen ei oikein mahdu salaisuudet tai avoimetkaan säätösopimukset kun se meidän kahden välinen suhde jäisi sitten väkisinkin pinnallisemmaksi. Kaikillehan paita-ja-peppu-unelma ei sovi ja toki joidenkin ihmisten välillä seksuaalisten halujen toteuttaminen saadaan jotenkuten laajennettua käsittämään myös suhteen ulkopuolisia ihmisiä. Mutta noin yleisesti se ei ainakaan vahvista sitä kahdenkeskeistä rakkautta (ellei hyvinvointinne ole molempien seksiaddiktioista kiinni ja silloin myös suhteen ulkopuolisten halujen toteuttaminen voi palvellakin suhdettanne.)

Joku vielä sanoo, että voithan rakastaa äitiäsi ja isääsi ja jokaista lastasi, mikset siis voi rakastaa useampaa kumppania. Onko kyse kuitenkaan ihan samanlaisesta rakkaudesta? Ainakin romanttinen rakastuminen alkaa hyvin eri tavoin, toki siinä on kiintymysvaiheessa jo paljon samaa, muttei muita ihmissuhteita voi suoraan verrata parisuhderakkauteen. Ja pettäminen ihan ymmärrettävästi on vakava asia, sitä ei sanottaisi pettämiseksi jos kukaan ei pettyisi.

N24

Jos aloittaja jaksoi lukea loppuun niin minua kiinnostaisi mikä toisten yrityksessä löytää onni yksiavioisessa ja pitkässä parisuhteessa on vastenmielistä? Toki moni päätyy tämän ihanteen vuoksi hukkaamaan pahimmillaan vuosia elämästään, mutta mikä tuossa ajatuksessa on lähtökohtaisesti vialla? Ja uskotko, että ihminen voi saavuttaa vastaavia asioita jos hänellä useita suhteita yhtäaikaisesti? Vai voiko olla, että tällainen ihminen vain haluaa elämäänsä eri asioita eikä osaa arvostaa sitä mitä elämän jakaminen yhden rakkauden kanssa voi antaa?

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa:

Jari on luvannut naimisiin mennessään olla Maritan kanssa aina ja ikuisesti, vastoinkäymisistä huolimatta.

Marita luottaa Jariin täysin ja yhtenä yönä Jaria ei kuulu kotiin - mihin hän on mennyt miestenillan jälleen? Marita hermoilee, mutta uskoo miehen olleen vain esimerkiksi jäänyt ystäviensä luokse yöksi ja saapuvan aamulla.

Jari palaa kotiin - oudonoloisena ja ei yhtään omana itsenään.

Myöhemmin selviää että Jari on pettänyt häntä - päätynyt toisen naisen kanssa sänkyyn.

”Miksi, miten, enkö riitä”, Marita hokee päässään eikä usko tätä todeksi.

Totta se on. Jari kertoo sen olevan vain seksiä ja humalatilasta johtuvaa.

Tämä ei auta Maritaa yhtään. Miksi hän meni sänkyyn toisen miehen kanssa? Miksi? Ei päihtyneisyys ole mikään syy?

Marita on nyt menettänyt luottamuksensa Jariin, täysin. Aina kun hän on poissa, hän ajattelee että siellä se taas on pettämässä.

Myöhemmin pariskunta eroaa koska Jari ei jaksa Maritan luottamuksen puutetta ja tivailua joka asiasta ja Marita ei enää luota mieheensä.

Aloittajalle, miksi pitää pettää? Jos oma kumppani ei riitä, miksi pitää olla sen kanssa? Jos ei ole tyytyväinen seksin määrään siitä voi keskustella. Jos toinen haluaa seksiä koko ajan ja toinen ei yhtään kannattaako olla sellaisessa suhteessa jos tilanteelle ei tule muutosta? Vaikka se ois ”vaan seksiä”, niin sille petetylle se on kova paikka ja se että kokee toisen ihmisen viehättävänä (ei kumppanin) on kauhea ajatus.

Jos henkilö A = aviomies /pettäjä B= toinen osapuoli pettäessä, tuntematon/tuttu C= vaimo /petetty

Eli A pettää B kanssa ja C tulee petetyksi. B ei välttämättä edes tiedä että Alla on vaimo ja että loukkaa jotain. A kuitenkin tietää eikä ajattele vaimonsa tunteita. Jos oma kumppani ei riitä niin älä oo sen kanssa. Kukaan ei tuu surulliseksi sitten.

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen pettäminen on pahempi asia kuin miehen, koska pahimmillaan mies joutuisi kasvattamaan toisen penskaa. Itselleni sallin pettämisen jossain määrin, koska miesten biologinen tehtävä on levittää siementä jne. Naisilla ei ole tällaista.

Naisen biologinen tehtävähän nimenomaan on hakea ne geenit sieltä naapurin alfaurokselta ja kasvattaa muksut kaikessa hiljaisuudessa sinun kanssasi. Miksi puolustelet omia tekemisiäsi biologialla, mutta naiselle et salli samaa?

Juuri näin. Alkup. kirjoittaja malliesimerkki siitä, ettei oikeasti ymmärrä biologiaa lainkaan, kunhan vain yrittää rusinapullataktiikalla etsiä sieltä sopivia "lainalaisuuksia" oikeuttamaan omaa, puhtaan egoistista ja moraaliltaan keskenkasvuista minäminäminä-käytöstä. Kuvittelee todennäköisesti olevansa viiltävän looginen järki-ihminen, vaikka todellisuudessa on vain himojensa ja itsekeskeisyytensä orja.

Olen ollut naimisissa miehen kanssa joka oli varsinainen sarjapettäjä. En lähde edes arvailemaan kuinka monen kanssa petti avioliiton aikana mutta luku on varmaan kolminumeroinen. Toisaalta kun ikää ja elämänkokemusta on jo jokusen verran ja ihmisiä nähty jos jonkinlaisia niin miehiä kuin naisia uskaltaisin sanoa seuraavaa, joka ei liene yllätys kenellekään.

Pettäjät ovat yleensä perusluonteeltaan itsekkäitä siis ne joille se oma pettäminen pitää olla sallittua ja sopivaa aina kun sopiva kohde ilmestyy eteen. Kaikki, siis aivan kaikki tuntemani miehet ja naiset jotka pettivät helposti ilman minkäänlaista huonoa omaatuntoa olivat äärettömän mustasukkaisia itse puolisostaan/tyttö- /poikaystävästään jos joku muu edes kiinnostui heistä tai osoitti huomiota. Vaikka sillä puolisolla ei ollut minkäänlaista intressiä pettämiseen mutta vain se toisen osoittama huomiokin riitti mustasukkaisuuteen.

Tässä on suuri ristiriita ja siinä tulee esille parhaiten se itsekkyys eli se hedonistinen minä kyllä saan tehdä ja touhuta mitä haluan mutta sinä et -asenne.

Nuo ihmiset myös hakeutuvat yleensä parisuhteeseen hyvän, kiltin ja itsestään paljon antavan ihmisen kanssa ja niihin omanlaisiin itsekkäisiin pidetään sitten niitä ulkopuolisia seksisuhteita yllä.

Summa summarum lyhyesti sanottuna ihmisiä on vain kahdenlaisia ottajia ja antajia eli itsekkäitä ja epäitsekkäitä ei se loppupelissä ole sen kummempaa.

Kunnon patukkaa, kai joka nainen haluaa real cockold creampie.

Vierailija kirjoitti:

Tällaista asiaa kuin pettäminen ei tarvitsisi edes olla olemassa, jos ihmisillä olisi sen verran edes selkärankaa että kohteliaasti älyäisivät kieltäytyä yksiavioisesta parisuhteesta jos tiedostavat etteivät siinä kuitenkaan pysty pitäytymään. En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa, kun voisi vaan etsiä samankaltaisista ihmissuhteista kiinnostuneita henkilöitä. Jos häntäheikin mielitietty kieltäytyy avoimesta suhteesta, niin häntäheikin täytyy siirtyä silloin seuraavaan kohteeseen eikä ruveta luuseriksi joka lupailee katteettommia lupauksia.

"kun vaan voisi etsiä"

Ei se ole helppoa. Tuskin kukaan nainen suostuu siihen, että miehellä on muita. Sellainen joka suostuu vaatii yleensä itselleenkin oikeuden muihin, mikä ei miehelle käy. Ihan perusbiologiaa ja apinalogiikkaa. Seksi on tabu, mutta tiede on plajastanut sen salat. Mies koittaa saada siitettyä mahd.paljon mahd. kauniiden kanssa.

Naiselle taas seksuaalivalinta on äänestyslippu sille mitä käytöstä ja ominaisuuksia hän miehessä arvostaa, ja naisen seksuaalivalintapreferenssi johtaa miesten loputtomaan sekoiluun. Vai miten selität sen tieteellisen faktan, että rikollisilla, päihteiden väärinkäyttäjillä, rokkareilla yms. rahamiehillä, narsisteilla ja psykopaateilla on enemmän kumppaneita verrattuna vaikkapa komeisiin tiedemiehiin. 

Summa summarum: Naisten parinvalintamekanismi on oikeasti saasteiden ja rahanahneuden takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Ei kai se ole mitenkään vaikea ymmärtää? Mieheni kokee niinkuin suurin osa täälläkin eli mustasukkaisuutta eikä halua jakaa puolisoa. Minä en ole kovin mustasukkainen ihminen. Mieheni ei ole pyytänyt lupaa ulkopuolisiin suhteisiin, koska ei sitä itse voi minulle sallia. Ja tottakai ne voisin häneltä periaatteen vuoksi myös kieltää. En vain ole halunnut, kun asiasta on keskusteltu, koska se ei minua haittaa enkä koe, että haluan jotain kieltää vain siksi, että se olis periaate. Mielestäni asia on hyvin selkeä, eikä tässä mitään omituista ole. 

Olen aivan samaa mieltä, ap. Paljon melua tyhjästä. Seksistä, seksuaalisuudesta ja nautinnosta pitäisi puhua paljon enemmän ja monipuolisemmin, jotta se menettäisi asemansa tabuna. Löytäisi paikkansa biologisena perustarpeena syömisen ja nukkumisen rinnalla.

Mutta tämähän ei tapahdu niin kauan kuin meillä on tämä kirkko, joka söhlää ja sählää ihmisten lisääntymisbiologian ja seksuaalisuuden kanssa tärvellen sen jo pikkulapsilta.

Parisuhteessa seksuaalisuudella on vähän toinen merkitys kuin meillä vapailla ihmisillä, koska se suhde on kovasti paljon intiimimpi ja luottamuksellisempi. Keskinäinen luottamus voi kolahtaa varsin pahasti, jos toinen tekee asioita, joista ei ole yhdessä sovittu. Järkevät ihmiset antakoot toisilleen vapauden harrastaa seksiä suhteen ulkopuolella, ellei sitä suhteessa saa tarpeeksi ja hyvää. Kellään ei ole oikeutta pakottaa toista sen enempää seksiin kuin selibaattiinkaan, piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Ei kai se ole mitenkään vaikea ymmärtää? Mieheni kokee niinkuin suurin osa täälläkin eli mustasukkaisuutta eikä halua jakaa puolisoa. Minä en ole kovin mustasukkainen ihminen. Mieheni ei ole pyytänyt lupaa ulkopuolisiin suhteisiin, koska ei sitä itse voi minulle sallia. Ja tottakai ne voisin häneltä periaatteen vuoksi myös kieltää. En vain ole halunnut, kun asiasta on keskusteltu, koska se ei minua haittaa enkä koe, että haluan jotain kieltää vain siksi, että se olis periaate. Mielestäni asia on hyvin selkeä, eikä tässä mitään omituista ole. 

Niin ettei edes kiinnosta mitä tauteja mies nuohoaa itselleen panemalla mitä sattuu. Tiedät kai, ettei edes kondomi tarjoa varmaa suojaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan samaa mieltä, ap. Paljon melua tyhjästä. Seksistä, seksuaalisuudesta ja nautinnosta pitäisi puhua paljon enemmän ja monipuolisemmin, jotta se menettäisi asemansa tabuna. Löytäisi paikkansa biologisena perustarpeena syömisen ja nukkumisen rinnalla.

Mutta tämähän ei tapahdu niin kauan kuin meillä on tämä kirkko, joka söhlää ja sählää ihmisten lisääntymisbiologian ja seksuaalisuuden kanssa tärvellen sen jo pikkulapsilta.

Parisuhteessa seksuaalisuudella on vähän toinen merkitys kuin meillä vapailla ihmisillä, koska se suhde on kovasti paljon intiimimpi ja luottamuksellisempi. Keskinäinen luottamus voi kolahtaa varsin pahasti, jos toinen tekee asioita, joista ei ole yhdessä sovittu. Järkevät ihmiset antakoot toisilleen vapauden harrastaa seksiä suhteen ulkopuolella, ellei sitä suhteessa saa tarpeeksi ja hyvää. Kellään ei ole oikeutta pakottaa toista sen enempää seksiin kuin selibaattiinkaan, piste.

Seksi ei ole biologinen perustarve ja sen puutteeseen ei kuole. Ihminen elää ja toimii täysin hyvin ilman yhtäkään seksuaalista kokemusta ikinä joten turha tulla perustelemaan ristiin rastiin naimista biologialla. Se ei ole mitään muuta kuin pohjatonta itsekkyyttä välittämättä pätkääkään muista ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Ei kai se ole mitenkään vaikea ymmärtää? Mieheni kokee niinkuin suurin osa täälläkin eli mustasukkaisuutta eikä halua jakaa puolisoa. Minä en ole kovin mustasukkainen ihminen. Mieheni ei ole pyytänyt lupaa ulkopuolisiin suhteisiin, koska ei sitä itse voi minulle sallia. Ja tottakai ne voisin häneltä periaatteen vuoksi myös kieltää. En vain ole halunnut, kun asiasta on keskusteltu, koska se ei minua haittaa enkä koe, että haluan jotain kieltää vain siksi, että se olis periaate. Mielestäni asia on hyvin selkeä, eikä tässä mitään omituista ole. 

Niin ettei edes kiinnosta mitä tauteja mies nuohoaa itselleen panemalla mitä sattuu. Tiedät kai, ettei edes kondomi tarjoa varmaa suojaa.

Ihan tarpeeksi se suojaa, ettei asiasta tarvitse panikoida. Ihan kuin niitä seksikumppaneita tuollaiselle tavalliselle keski-ikäiselle miehelle tupsahtaisi eteen muutenkaan joka viikko tai kuukausi (vaikka kovin rakas onkin minulle). Hieman ylireagointia.

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan samaa mieltä, ap. Paljon melua tyhjästä. Seksistä, seksuaalisuudesta ja nautinnosta pitäisi puhua paljon enemmän ja monipuolisemmin, jotta se menettäisi asemansa tabuna. Löytäisi paikkansa biologisena perustarpeena syömisen ja nukkumisen rinnalla.

Mutta tämähän ei tapahdu niin kauan kuin meillä on tämä kirkko, joka söhlää ja sählää ihmisten lisääntymisbiologian ja seksuaalisuuden kanssa tärvellen sen jo pikkulapsilta.

Parisuhteessa seksuaalisuudella on vähän toinen merkitys kuin meillä vapailla ihmisillä, koska se suhde on kovasti paljon intiimimpi ja luottamuksellisempi. Keskinäinen luottamus voi kolahtaa varsin pahasti, jos toinen tekee asioita, joista ei ole yhdessä sovittu. Järkevät ihmiset antakoot toisilleen vapauden harrastaa seksiä suhteen ulkopuolella, ellei sitä suhteessa saa tarpeeksi ja hyvää. Kellään ei ole oikeutta pakottaa toista sen enempää seksiin kuin selibaattiinkaan, piste.

Kukaan vaan ei pakota, jos lähtökohdat on molemmille samat ja molemmat ovat yhdessä samaa mieltä että ovat yhdessä uskollisia. Silloin ei siinä kumpikaan siihen pakota. Jos taas ollaan suhteessa jossa toinen on sitä mieltä että seksi on vain seksiä ja sitä vois kaikkein kanssa kokeilla, ja toisen mielestä se ei ole ok ja tämä jolle ei ole ok sen toiselta kieltää ja toinen taipuu - silloin kyse on pakottamisesta. Mutta en edelleenkään ymmärrä miksi ihmiset jäävät tällaiseen suhteeseen? jos mun mies ilmottais et haluaa seksiä muiden kanssa niin sanoisin sillee ok, tee kuten haluat mutta tämä oli tässä. En pakota olemaan ilman muita, mutta minun kanssa se ei onnistu koska olemme arvomaailmalta erilaiset. Jos taas houkuttaa muut ja avoimet suhteet niin hanki sellainen puoliso jolle se on ok. yksinkertaista. Ei voi miehetkään olettaa että he saavat pomppia miten sattuu mutta nainen ei. jos kaikki menis vaan biologian mukaan niin tottahan silloin kaikki panisivat keskenään parhaaksi toteamiensa ihmisten kanssa ja naiset kasvattais lapsensa itse, mies ehkä hetken siinä pyörisi. Mutta kun me ei olla enää sill apina asteella. Meillä on tunteet ja älyä ja sen mukana on tullut moraali ja tietynlaiset käytösmallit. Ihminen voi siis kyllä halutessaan vastustaa eläimellistä puoltaan. Siinä me eroamme niistä apinoista ja siksi meillä on erilaiset pariutumistavat kuin vaikkapa nyt niillä apinoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Naisen pettäminen on pahempi asia kuin miehen, koska pahimmillaan mies joutuisi kasvattamaan toisen penskaa. Itselleni sallin pettämisen jossain määrin, koska miesten biologinen tehtävä on levittää siementä jne. Naisilla ei ole tällaista.

Kenen kanssa petät, jos naisilta et pettämistä hyväksy?

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä kuuluu vankilaan. Vähintään 10 vuoden ehdottomat rangaistukset käyttöön!

Rikosvälineet eli genitaalit valtiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Ei kai se ole mitenkään vaikea ymmärtää? Mieheni kokee niinkuin suurin osa täälläkin eli mustasukkaisuutta eikä halua jakaa puolisoa. Minä en ole kovin mustasukkainen ihminen. Mieheni ei ole pyytänyt lupaa ulkopuolisiin suhteisiin, koska ei sitä itse voi minulle sallia. Ja tottakai ne voisin häneltä periaatteen vuoksi myös kieltää. En vain ole halunnut, kun asiasta on keskusteltu, koska se ei minua haittaa enkä koe, että haluan jotain kieltää vain siksi, että se olis periaate. Mielestäni asia on hyvin selkeä, eikä tässä mitään omituista ole. 

Niin ettei edes kiinnosta mitä tauteja mies nuohoaa itselleen panemalla mitä sattuu. Tiedät kai, ettei edes kondomi tarjoa varmaa suojaa.

Ihan tarpeeksi se suojaa, ettei asiasta tarvitse panikoida. Ihan kuin niitä seksikumppaneita tuollaiselle tavalliselle keski-ikäiselle miehelle tupsahtaisi eteen muutenkaan joka viikko tai kuukausi (vaikka kovin rakas onkin minulle). Hieman ylireagointia.

Elikkä tarjolla on vaan taitidinta rupusakkia, jolta varmimmin herpeksen sun muut löytyy. Onnea vaan valitsemalla sisältöön tiellä.

Naiset pettävät paljon ja heille tulee siihen enemmän mahdollisuuksia.

Montaa varattua olen kisauttanut. Joillekin ei kelpaa kuin varatut miehet.

Sinkku

MattiJaTeppoSenLauloivat kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista asiaa kuin pettäminen ei tarvitsisi edes olla olemassa, jos ihmisillä olisi sen verran edes selkärankaa että kohteliaasti älyäisivät kieltäytyä yksiavioisesta parisuhteesta jos tiedostavat etteivät siinä kuitenkaan pysty pitäytymään. En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa, kun voisi vaan etsiä samankaltaisista ihmissuhteista kiinnostuneita henkilöitä. Jos häntäheikin mielitietty kieltäytyy avoimesta suhteesta, niin häntäheikin täytyy siirtyä silloin seuraavaan kohteeseen eikä ruveta luuseriksi joka lupailee katteettommia lupauksia.

"kun vaan voisi etsiä"

Ei se ole helppoa. Tuskin kukaan nainen suostuu siihen, että miehellä on muita. Sellainen joka suostuu vaatii yleensä itselleenkin oikeuden muihin, mikä ei miehelle käy. Ihan perusbiologiaa ja apinalogiikkaa. Seksi on tabu, mutta tiede on plajastanut sen salat. Mies koittaa saada siitettyä mahd.paljon mahd. kauniiden kanssa.

Naiselle taas seksuaalivalinta on äänestyslippu sille mitä käytöstä ja ominaisuuksia hän miehessä arvostaa, ja naisen seksuaalivalintapreferenssi johtaa miesten loputtomaan sekoiluun. Vai miten selität sen tieteellisen faktan, että rikollisilla, päihteiden väärinkäyttäjillä, rokkareilla yms. rahamiehillä, narsisteilla ja psykopaateilla on enemmän kumppaneita verrattuna vaikkapa komeisiin tiedemiehiin. 

Summa summarum: Naisten parinvalintamekanismi on oikeasti saasteiden ja rahanahneuden takana.

Kyllä taas vedetään mutkia suoraks kun ei ymmärretä oikein tieteestä ja biologiasta. Evoluutiopsykologia esittää erilaisia hypoteeseja, mut ei oikein vielä yhtään kunnollista teoriaa. On niitä hypoteeseja siis sellaisiakin, että naiset ois tavanneet paritella usean miehen kanssa, eikä miehille sillä isyydellä ois ollu väliä kun yhteisö ois kuitenkin hoitanut ja kasvattanut lapset yhdessä. Että jos tälleen poimitaan rusinat pullasta, ja aletaan esittää evoluutiopsykologisia hypoteeseja tieteellisinä faktoina, niin sillonhan mä voisin väittää, että on biologinen fakta, että nainen tarvii useita seksikumppaneita.

Jokatapauksessa ihan selvää, ettei suurin osa miehistä eikä naisista ole yksinomaan seksuaalisesti monogamisesti suuntautuneita.

Ihan hölynpölyä myös väittää, etteikö löytyisi sekä naisia että miehiä, joille käy ihan hyvin molemminpuolinen, yhdessä sovittu monisuhteisuus tai avoin suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein ikinä ymmärtänyt mikä siinä yksiavioisuudessa on niin hienoa. Mieheni oli melko kokematon seksin suhteen, kun tapasimme, vaikka oli jo päälle 30 vuotias mies. Minulla oli ollut suhteita takana ja olen nähnyt, mitä markkinoilla on. Mieheni on sielunkumppanini ja suurin lahja, mitä voin elämältä toivoa. Olen kuitenkin sallinut miehelle seksikomeukset suhteen ulkopuolella, kunhan ovat ns. yhdenyönjuttuja ja yksittäisiä ja asiasta puhutaan. Haluan olla mieheni kanssa pitkäjänteisesti, enkä näe syytä kieltää häneltä uusia kokemuksia, vain siksi että seksielämä alkoi verrattaen myöhään. On normaalia - etenkin mieheltä - kaivata seksikokemuksia muidenkin kanssa ihan vain kokemusten vuoksi. Mieheni ei jaa näkemystäni eikä salli ulkopuolisia suhteita, näin ollen voisin tottakai itsekin ne häneltä kieltää periaatteen vuoksi. En vain koe mielekkääksi tehdä asioita vain periatteenvuoksi, jos mitään sen parempaa syytä ei ole. Tämä toimii oikein hyvin meille. Tällaisista asioista olisi todella hyvä voida puhua kumppanin kanssa kotona  - kokeilunhalusta, toiveesta seksistä muiden kanssa, vaihtelunhalusta - niin ei tarvitsisi sitten kenenkään selän takana toimia. Moni sen ottaa kuitenkin hyvin vahvasti itseensä eikä osaa erotella asioista toisistaan. Vaihtelunhalu ei esimerkiksi tarkoita välttämättä, että omassa kumppanissa on mitään vikaa. Se on vain uteliaisuutta kokeilla joskus muutakin. 

ymmärrän pointtisi ja että se sopii jollekkin kun järjestely on selvä. tuota taas en ymmärrä, miks miehelle ei ole ok että sinä teet samoin mutta hän saa tehdä niin? no, jos sinnulle se on ok niin mikäs siinä, mutta mielestäni asetelma on aika omituinen. sinä hyväksyt ja annat miehen käydä vieraissa yhden yön jutuissa pyörimässä mutta hän ei anna sinun....mitä ihmettä? miksi? 

Ei kai se ole mitenkään vaikea ymmärtää? Mieheni kokee niinkuin suurin osa täälläkin eli mustasukkaisuutta eikä halua jakaa puolisoa. Minä en ole kovin mustasukkainen ihminen. Mieheni ei ole pyytänyt lupaa ulkopuolisiin suhteisiin, koska ei sitä itse voi minulle sallia. Ja tottakai ne voisin häneltä periaatteen vuoksi myös kieltää. En vain ole halunnut, kun asiasta on keskusteltu, koska se ei minua haittaa enkä koe, että haluan jotain kieltää vain siksi, että se olis periaate. Mielestäni asia on hyvin selkeä, eikä tässä mitään omituista ole. 

Niin ettei edes kiinnosta mitä tauteja mies nuohoaa itselleen panemalla mitä sattuu. Tiedät kai, ettei edes kondomi tarjoa varmaa suojaa.

Ihan tarpeeksi se suojaa, ettei asiasta tarvitse panikoida. Ihan kuin niitä seksikumppaneita tuollaiselle tavalliselle keski-ikäiselle miehelle tupsahtaisi eteen muutenkaan joka viikko tai kuukausi (vaikka kovin rakas onkin minulle). Hieman ylireagointia.

Elikkä tarjolla on vaan taitidinta rupusakkia, jolta varmimmin herpeksen sun muut löytyy. Onnea vaan valitsemalla sisältöön tiellä.

Herpesvirus on yli 95% ihmisistä ja sellaisilla, ketkä ovat harrastaneet suuseksiä, nämä kaksi herpestä eivät mitenkään eroa toisistaan. 

MattiJaTeppoSenLauloivat kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista asiaa kuin pettäminen ei tarvitsisi edes olla olemassa, jos ihmisillä olisi sen verran edes selkärankaa että kohteliaasti älyäisivät kieltäytyä yksiavioisesta parisuhteesta jos tiedostavat etteivät siinä kuitenkaan pysty pitäytymään. En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa, kun voisi vaan etsiä samankaltaisista ihmissuhteista kiinnostuneita henkilöitä. Jos häntäheikin mielitietty kieltäytyy avoimesta suhteesta, niin häntäheikin täytyy siirtyä silloin seuraavaan kohteeseen eikä ruveta luuseriksi joka lupailee katteettommia lupauksia.

"kun vaan voisi etsiä"

Ei se ole helppoa. Tuskin kukaan nainen suostuu siihen, että miehellä on muita. Sellainen joka suostuu vaatii yleensä itselleenkin oikeuden muihin, mikä ei miehelle käy. Ihan perusbiologiaa ja apinalogiikkaa. Seksi on tabu, mutta tiede on plajastanut sen salat. Mies koittaa saada siitettyä mahd.paljon mahd. kauniiden kanssa.

Naiselle taas seksuaalivalinta on äänestyslippu sille mitä käytöstä ja ominaisuuksia hän miehessä arvostaa, ja naisen seksuaalivalintapreferenssi johtaa miesten loputtomaan sekoiluun. Vai miten selität sen tieteellisen faktan, että rikollisilla, päihteiden väärinkäyttäjillä, rokkareilla yms. rahamiehillä, narsisteilla ja psykopaateilla on enemmän kumppaneita verrattuna vaikkapa komeisiin tiedemiehiin. 

Summa summarum: Naisten parinvalintamekanismi on oikeasti saasteiden ja rahanahneuden takana.

Ensinnäkin rikollisilla ym. on varmaan myös hyvin eri naiset kuin mainitsemillasi komeilla tiedemiehillä, mutten ylläty kuvyttömyydestäsi nähdä naisia miestenlailla yksilöinä vaan naaras kun naaras kelpaisi. Ja tuosta syystä voit itse laskea miksei kohdalle ole osunut yksi- tai moniavioista yhdyntäkumppania. Kyllä, naiset haluaa ne hyvät geenit tai vähintään hyvän panon. Mutta käsityksistäsi poiketen naiset eivät useimmiten halua jakaa kumppaniaan vaikka tämän säkit olisivat haljeta siemenestä. Siksi älyköt, joiden ulosanti vastaa teorioitasi jäävät yksin pohtimaan mihin kaiken tämän ylijäämäsiemenen sijoittaisi. Oletko tullut ajatelleeksi kokeilla onneasi miesmarkkinoilla? Entä saisiko miesystävälläsi olla ulkopuolisia suhteita vai onko se silti sinun yksinoikeutesi, mitkä ovat biologiset perusteet?