Mikä saa äidin vieraannuttamaan lapset biologisesta isästä?

Kostonhimo ja katkeruus niissä tapauksissa joissa ilkeä luonne ei suo toiselle mitään hyvää.

Ihan pelkkä kostonhalu. Koska nyt vaan voi tehdä niin. Niin tekee.

Muuta ei tarvitse olla.

Etävanhempi saa kyllä vähintään joka toisen viikonlopun viettää lastensa kanssa, jos haluaa ja ottaa vastuun. Pitää vain itse vaatia lastenvalvojalla tai tarv oikeudessa tapaaminen ja hakea se lapsi vaikka poliisin kanssa. Jos tapaamiset ei toimi niin sitten on mahdollisuus oikeuden kautta hakea lähihuoltajuutta ja sehän on pakko antaa, kun lapsen oikeudesta on kyse.

No on tapaus, jossa äiti vaati sopimusta lastenvalvojalla, että isän otettava lapset joka toinen viikonloppu. Sopimuksen teon jälkeen äiti ei enää päästänyt lapsia isälle.

Lastenvalvojat ei oiken näille mitään voi.

Eipä äipät uskalla asiasta täällä puhua kun jokainen käyttää lapsia aseena 😃

Ei siihen usein ookaan tervejärkistä syytä. Katkeruus ja kostonhalu. Ei ajatella lapsen parasta vaan sitä, miten saa toiselle kostettua et se eron jälkeen jatkaa elämäänsä onnellisena.

Mun lasten isä asuu ulkomailla eikä ole proaktiivinen meidän suuntaan. Ja koska ei ole, en jaksa itse olla hänen suuntaansa, kun teen jo muutenkin kaiken työn yksin. Hän valittaa mulle siitä että en "auta" häntä pitämään yhteyttä lapsiin, vaikka vastaan kaikkiin viesteihin ja puheluihin ja hän on aina tervetullut tapaamaan lapsiaan ja saisi ottaa heidät milloin vaan muutamaksi päiväksi Suomessa, olen tämän hänelle sanonutkin. Niin kai hän kokee että "vieraannutan" lapsia hänestä. Näitä tarinoita on varmaan yhtä monenlaisia kuin kertojia.

Summa summarum, isien pitää vaatia totaalista lakimuutosta tässä asiassa. Toteutukoon tasa-arvo. Miehet eivät ole pelkkiä siittäjiä jotka maksavat elatusmaksuja erotessa vaan täysin samassa lähtökuopassa olkoot erolapset 1kk tai 16vuotta. Äitiyttä yliarvostetaan samalla kun isyyttä aliarvostetaan. It takes two to tango, samoin lapsen tekemiseen ja kasvattamiseen. Ei lapsillekaan esitetä kysymystä "kummasta tykkäät enemmän, isästä vai äidistä". Lapsi saakoon rakastaa vanhempiaan lähtökohtaisesti miten itse haluaa siksi hänelle on annettava mahdollisuus molempiin vanhempiin. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on sairasta, itsekästä, tyhmyyttä ja ennen kaikkea sydämetöntä.

Mieheni lapsi ei saanut antaa äitinsä kiellosta isälleen isänpäiväkorttia, vaan se piti antaa äidin uudelle kumppanille.

Lapsi kertoi tästä ja sanoi, että hän antaa isänpäiväkortit sitten aikuisena isälleen. 😭

Vierailija kirjoitti:

Mieheni lapsi ei saanut antaa äitinsä kiellosta isälleen isänpäiväkorttia, vaan se piti antaa äidin uudelle kumppanille.

Lapsi kertoi tästä ja sanoi, että hän antaa isänpäiväkortit sitten aikuisena isälleen. 😭

Tuo on niin sairasta, voin kuvitella kuinka äiti manipuloi ja rohkaisee lasta sanomaan kumppaniaan isäksi.. ja isää etunimeltä. hyi että

Kaverin naisystävä on sanonut lapselleen ettei kotona saa puhua isästä. Kaveri on koittanut ottaa asian puheeksi mutta tää naikkonen suuttuu aina kun koittaa kysyä.. olenkin ohjeistanut häntä lähtemään suhteesta ja äkkiä..

Aika paljon näissä lapsiasioissa kiertää netissä aika monenkirjavia totuuksia. Lapsiasioissa on kaksi eri sopimusasiaa jotka ovat huoltajuus ja tapaamisoikeus. Huoltajuus on lapsen asioiden hoitamista eikä liity tapaamisten määrään mitenkään.

Lastenvalvoja tai lastensuojeluviranomainen ei voi vaikuttaa tapaamissopimuksen sisältöön tai toteutumiseen millään tavalla. Lastenvalvoja toimii käytännössä kumileimasimena vanhempien sovinnossa tekemille sopimuksille joissa sovitaan tapaamisista, lapsen asumisesta, huoltajuudesta tai elatusavusta. Lastenvalvojien ammattitaito harvoin riittää minkäänlaisten perheoikeudellisten neuvojen antamiseen tai edes keskustelun ohjaamiseen lastenvalvojan tapaamisessa, joten koko paikkaan on riitaisien vanhempien edes turha mennä.

Lastensuojelussa tehdään kotikäyntejä ja järjestetään tukitoimia silloin kun lapseen kohdistuu lastensuojelullista huolta. Vanhempien riitely, tapaamiset tai sopimukset eivät liity lastensuojelun työhön mitenkään eivätkä pysty asiaan mitenkään myöskään vaikuttamaan.

Jos lähivanhempi (huomaa, ei ole sukupuolisidonnainen asia vaan voi olla myös isä) estää perusteetta tapaamissopimuksessa olevia tapaamisia etävanhempaan, ei etävanhempi suinkaan voi hakea lasta poliisien kanssa tapaamisiin vaan hakea käräjäoikeudesta tapaamisten tåytäntöönpanoa ja käytännössä uhkasakkoa lähivanhemmalle siinä tapauksessa, että tapaamissopimuksen tapaamiset eivät toteudu. Käräjäoikeudet ovat Suomessa niin ruuhkautuneita että jokainen prosessi siellä kestää erittäin kauan, tyypillisesti vuosia. Lasten asiat eivät käytännössä käräjillä parane vaan yhteistoiminnassa toisen vanhemman kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon näissä lapsiasioissa kiertää netissä aika monenkirjavia totuuksia. Lapsiasioissa on kaksi eri sopimusasiaa jotka ovat huoltajuus ja tapaamisoikeus. Huoltajuus on lapsen asioiden hoitamista eikä liity tapaamisten määrään mitenkään.

Lastenvalvoja tai lastensuojeluviranomainen ei voi vaikuttaa tapaamissopimuksen sisältöön tai toteutumiseen millään tavalla. Lastenvalvoja toimii käytännössä kumileimasimena vanhempien sovinnossa tekemille sopimuksille joissa sovitaan tapaamisista, lapsen asumisesta, huoltajuudesta tai elatusavusta. Lastenvalvojien ammattitaito harvoin riittää minkäänlaisten perheoikeudellisten neuvojen antamiseen tai edes keskustelun ohjaamiseen lastenvalvojan tapaamisessa, joten koko paikkaan on riitaisien vanhempien edes turha mennä.

Lastensuojelussa tehdään kotikäyntejä ja järjestetään tukitoimia silloin kun lapseen kohdistuu lastensuojelullista huolta. Vanhempien riitely, tapaamiset tai sopimukset eivät liity lastensuojelun työhön mitenkään eivätkä pysty asiaan mitenkään myöskään vaikuttamaan.

Jos lähivanhempi (huomaa, ei ole sukupuolisidonnainen asia vaan voi olla myös isä) estää perusteetta tapaamissopimuksessa olevia tapaamisia etävanhempaan, ei etävanhempi suinkaan voi hakea lasta poliisien kanssa tapaamisiin vaan hakea käräjäoikeudesta tapaamisten tåytäntöönpanoa ja käytännössä uhkasakkoa lähivanhemmalle siinä tapauksessa, että tapaamissopimuksen tapaamiset eivät toteudu. Käräjäoikeudet ovat Suomessa niin ruuhkautuneita että jokainen prosessi siellä kestää erittäin kauan, tyypillisesti vuosia. Lasten asiat eivät käytännössä käräjillä parane vaan yhteistoiminnassa toisen vanhemman kanssa.

Onneksi väliaikaismääräyksen saa nopeasti

Vuodet ovat pitkä aika. Onhan vieraannuttaminen lapsen pahoinpitelyä henkisesti, niin miksi lastensuojelu ei siihen voi puuttua?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi väliaikaismääräyksen saa nopeasti

Väliaikaismääräyksen perusmuotoiseksi tapaamissopimukseksi (etävanhemmalla joka toinen viikonloppu) saa tosiaan suhteellisen nopeasti, mutta pointti olikin se että minkään poliisin kanssa lasta ei tapaamisiin edelleenkään haeta ja riitelemällä väliaikaissopimuksen ja vuosien pääkäsittelykierrokset tapaamisasiassa saa käytännössä aina huonommat ja joustamattomammat ehdot kuin yhteistyössä toisen vanhemman kanssa, eikä se väliaikaismääräys niiden tapaamisten varsinaista toteutumista takaa millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vuodet ovat pitkä aika. Onhan vieraannuttaminen lapsen pahoinpitelyä henkisesti, niin miksi lastensuojelu ei siihen voi puuttua?

Millä tavalla ehdotat että lastensuojelu puuttuisi tapaamisten toteutumiseen jos tunnet yhtään ko. viranomaisen toimenkuvaa ja valtuuksia? Kävisivät jollain sokeripalalla ja pinseteillä houkuttelemassa lapset ja vanhemmat säännöllisesti yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi väliaikaismääräyksen saa nopeasti

Väliaikaismääräyksen perusmuotoiseksi tapaamissopimukseksi (etävanhemmalla joka toinen viikonloppu) saa tosiaan suhteellisen nopeasti, mutta pointti olikin se että minkään poliisin kanssa lasta ei tapaamisiin edelleenkään haeta ja riitelemällä väliaikaissopimuksen ja vuosien pääkäsittelykierrokset tapaamisasiassa saa käytännössä aina huonommat ja joustamattomammat ehdot kuin yhteistyössä toisen vanhemman kanssa, eikä se väliaikaismääräys niiden tapaamisten varsinaista toteutumista takaa millään tavalla.

Oikeus kuitenkin valvoo ja ottaa huomioon tapaamisten toteutumisen joten lähivanhempi voi olla äkkiä etävanhempi jos liiaksi kikkailee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuodet ovat pitkä aika. Onhan vieraannuttaminen lapsen pahoinpitelyä henkisesti, niin miksi lastensuojelu ei siihen voi puuttua?

Millä tavalla ehdotat että lastensuojelu puuttuisi tapaamisten toteutumiseen jos tunnet yhtään ko. viranomaisen toimenkuvaa ja valtuuksia? Kävisivät jollain sokeripalalla ja pinseteillä houkuttelemassa lapset ja vanhemmat säännöllisesti yhteen?

Eikö lastensuojelu pysty puuttumaan lapsen henkiseen väkivaltaan. No vaikka nämä tapaukset lastensuojen asiakkaiksi, jos sille vieraannuttajalle saisi puhuttua järkeä päähän.

Onhan se kumma, että narsisteilla on näin suuri valta Suomessa.

Ne kostetaan sitten lapsille. Joskus on hyvä myös luovuttaa. 🤔

Omassa huolto- ja tapaamiskiistassani etävanhempi väittää minun estämisen tapaamisia vaikkakin tavannut lastaan viikottain. Pitäisikö oikeusvaltiossa lastensuojelulle siis antaa sellainen valta että esimerkiksi pakkohuostaanottaisivat lapsen ja määräisivät asumaan etävanhemmalleen (jonka kanssa ei ole koskaan asunut) vain siksi että tyyppi kehtaa väittää näin?

Minun mielestäni ei vaan oikeusvaltiossa asiat on tutkittava (olosuhdeselvitys) ja asiassa saatava oikeuden päätös. Se miten paljon oikeusistuimien ruuhkat nakertaa oikeusvaltiota on toinen tarina, mutta turhat huolto- ja tapaamiskiistat sitä ainakin kasvavassa määrin ruuhkauttaa.