Kertokaa syitä minkä takia olette lopettaneet tapailun jonkun kanssa
Itse tapasin joulupäivänä baarissa mukavan miehen, jonka kanssa kävimme treffeillä seuraavana päivänä keilaamassa ja syömässä. Vietimme eilen myös uuttavuotta minun luona kahdestaan ja oli todella kivaa. Kysyin koska pääsen käymään hänen luonaan, ja arvatkaa mikä oli vastaus. Hän sanoi, että hänen äiti on menossa ensi viikonloppuna siskonsa luokse toiselle paikkakunnalla, niin kävisikö silloin. Luulin että se oli vitsi, mutta tosiaan sain tietää, että tämä 25-vuotias herra asuu edelleen äitinsä luona. Ja äiti on ihan terve, eli mistään omaishoitajajutusta ei ole kyse. Että sellainen peräkammarinpoika. Juttu jäi siihen.
Kertokaa tekin syitä miksi olette lopettaneet tapailun jonkun muuten hyvän mies-/naisehdokkaan kanssa. Entä voisitteko itse seurustella/tapailla miestä (tai naista), joka asuu edelleen vanhempiensa luona 25-vuotiaana?
Kommentit (579)
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kesken treffien pois ravintolasta, kun nainen kertoi olevansa vegaani. Sanoin naiselle, että tämä oli tässä enkä tilannut mitään. Rakastan lihaa, joten en voi luopua ruokavaliostani naisen takia, joka ei jousta omista valinnoistaan.
Mäkään en voi ruokailla edes yhtä kertaa ihmisen kanssa, joka ei syö just samalla tavalla kuin minä.
Kukkunen @ kirjoitti:
-vietettiin kivaa iltaa ja päädyttiin mun luokse yöksi. Seuraavana päivänä yritin hakea läheisyyttä mutta mies puhui töistään koko aamun. Myöhemmin sanoi että pelkäsi eksääni, johon ei kuitenkaan mitään perustetta.
-miehen kanssa risteily, tokat treffit. Tuli paikalle kalastustakissa ja 90-luvun pipossa. Näytti yhtäkkiä kummelihahmolta.
-mies sanoi että on eronnut 5 v sitten ja rakastaa yhä eksäänsä.
-miestä oli tosi vaikea treffailla, koska mikään ajankohta ja paikka ei tuntunut sopivalta hänen mielestään. Sen sijaan olisi puhunut puhelimessa vaikka koko illan putkeen.
Minunkin deittini oli pukeutunut kuin kummelihahmo. Siinä meni ensisilmäyksellä maku koko miehestä. Toinen silmäyskään ei tilannetta parantanut, sillä hän ei ollut yhtään makuuni kasvoistaan, eikä hiustyyliltään. Eikä juttutuokiokaan muuttanut ensivaikutelmaani mihinkään.
Olen myös törmännyt näihin, joiden kanssa on vaikea löytää sopivaa treffiajankohtaa. Ei silloin seurustelukaan tule onnistumaan, jos yksia vaivaisia treffejä pitää säätää monta viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kesken treffien pois ravintolasta, kun nainen kertoi olevansa vegaani. Sanoin naiselle, että tämä oli tässä enkä tilannut mitään. Rakastan lihaa, joten en voi luopua ruokavaliostani naisen takia, joka ei jousta omista valinnoistaan.
Vaatiko nainen sinua muuttamaan omaa ruokavaliotasi vaiko sinä häntä muuttamaan omansa? Vai tuliko tehtyä hätiköityjä johtopäätöksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kesken treffien pois ravintolasta, kun nainen kertoi olevansa vegaani. Sanoin naiselle, että tämä oli tässä enkä tilannut mitään. Rakastan lihaa, joten en voi luopua ruokavaliostani naisen takia, joka ei jousta omista valinnoistaan.
Mäkään en voi ruokailla edes yhtä kertaa ihmisen kanssa, joka ei syö just samalla tavalla kuin minä.
On väärin tuputtaa omaa ja yrittää muokata tulevasta kumppanista samanlainen. Kerroin naiselle, että olen lihansyöjä ja syön myös kasviksia mutta nainen aloitti heti paasaamisen jne. Sanoin hänelle että on parempi ettemme tapaa liian erilaisten arvomaailmojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jossainhan niidenkin miesten täytyy luurata, jotka tykkäävät täytetyistä huulista, teippitukasta ja akryylikynsistä. Miksi muuten naiset niihin satsaisivat.
Varmaan satsaavat siksi
kun itse tykkäävät... Onko ihan vieras ajatus että naiset tekee jotain ulkonäköönsä liittyviä ratkaisuja siksi että itse haluavat, ei miesten takia?
Todellakin tykkään noista kaikista! Myös silikonitisseistä. M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kesken treffien pois ravintolasta, kun nainen kertoi olevansa vegaani. Sanoin naiselle, että tämä oli tässä enkä tilannut mitään. Rakastan lihaa, joten en voi luopua ruokavaliostani naisen takia, joka ei jousta omista valinnoistaan.
Mäkään en voi ruokailla edes yhtä kertaa ihmisen kanssa, joka ei syö just samalla tavalla kuin minä.
On väärin tuputtaa omaa ja yrittää muokata tulevasta kumppanista samanlainen. Kerroin naiselle, että olen lihansyöjä ja syön myös kasviksia mutta nainen aloitti heti paasaamisen jne. Sanoin hänelle että on parempi ettemme tapaa liian erilaisten arvomaailmojen takia.
Ruokavaliosta paasaaminen on tietysti asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kesken treffien pois ravintolasta, kun nainen kertoi olevansa vegaani. Sanoin naiselle, että tämä oli tässä enkä tilannut mitään. Rakastan lihaa, joten en voi luopua ruokavaliostani naisen takia, joka ei jousta omista valinnoistaan.
Mäkään en voi ruokailla edes yhtä kertaa ihmisen kanssa, joka ei syö just samalla tavalla kuin minä.
On väärin tuputtaa omaa ja yrittää muokata tulevasta kumppanista samanlainen. Kerroin naiselle, että olen lihansyöjä ja syön myös kasviksia mutta nainen aloitti heti paasaamisen jne. Sanoin hänelle että on parempi ettemme tapaa liian erilaisten arvomaailmojen takia.
Samoin minäkään en haluaisi elämänkumppanikseni kasvissyöjää. Viimeiden deittini paljastui sellaiseksi. Elämä on paljon helpompaa, kun molemmat syövät samantyylisesti. On helppoa valita, mihin ravintolaan mennään yms. t. nainen
Nainen kyseli horoskooppimerkkiäni ja sanoi meidän olevan merkeiltämme sopiva pari.
Oltiin seurusteltu noin 3 kuukautta, kun mies kertoi, että hänellä on kaksi poikaa ja sain tietää siitä, kun rupes suunnittelemaan yhtenä päivänä, että missä ne nukkuis täällä mun kämpässä. Öö.. ja se olikin sitten siinä.
Vierailija kirjoitti:
Nainen kyseli horoskooppimerkkiäni ja sanoi meidän olevan merkeiltämme sopiva pari.
Haloo, horoskoopit on hauskaa ajanvietettä, vaikkei niitä tosissaan ottaisikaan. Taidat olla eilinen juttukaverini. En minäkään huoli mammapalstalla pyörivää miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin seurusteluksi muuttuneen tapailun, kun tajusin vuoden päästä miehen feikanneen itsessään about kaiken silloin alussa. Tutustuimme Tinderissä, joten oivat edellytykset valheelle olivat olemassa.
Harmitti tosi paljon kun tajusin, että sitä ihmistä, johon jopa rakastuin, ei ole olemassakaan oikeassa elämässä. Mies oli kyllä omalla tavallaan pohjimmiltaan symppis, mutta sitä feikkaamista en voinut enää sivuuttaa.
Hän valehteli ihan mitättömistäkin jutuista saadakseen meidät näennäisesti sielunkumppaneiksi. Esimerkiksi hän kertoi olevansa kiinnostunut uskontotieteestä ja uskovansa johonkin korkeampaan voimaan (ei Jumalaan, mutta tyyliin karmaan jne.), kuten minäkin, mutta myöhemmin lipsautti olevansa ateisti ja eräässä keskustelussa halveksui kaikkea uskontoon viittaavaa.
Minä en suhtaudu negatiivisesti asioihin vaan olen utelias kaiken suhteen, en olisi ikinä kiinnostunut avoimesti ateistisesta miehestä, koska kaipaan henkisyyttä. En halua himouskovaakaan, vaan ihmisen, joka ajattelee avoimesti kuten minä.
Alussa mies sanoi lukevansa paljon kirjoja ja käyvänsä teatterissa, mutta luki koko seurustelun ajan yhden kirjan ja teatterissa kävi kerran, äitinsä maksoi. Jos joku muu maksaisi liput, hän kuulemma kävisi useammin.
Mies kertoi alussa poistaneensa Tinderin, koska oli niin varma minusta, mutta myöhemmin myönsi vain poistaneensa sovelluksen. Tällaista kissa-hiiri -leikkiä oli paljon, kun minä muistin hänen alussa sanoneen asioita, joita hän sitten kiisti sanoneensa.
En jaksa kaikkia yksityiskohtia luetella, koska toivun edelleen siitä surusta, kun hän ei sitten ollutkaan sitä mitä lupaili olevansa. Yhtä kaikki; en ymmärrä miksi pitää valehdella olevansa jotain muuta mitä on, luuleeko joku, että totuus ei paljastu?
Pahinta oli, että mies valehteli niin paljon, ettei edes myöntänyt feikanneensa mulle.
Mitä nuo valehtelevat kuvittelee?
Tosissaanko ne luulee että
Suhde jatkuu onnellisena senkin jälkeen kun valheet alkaa paljastua?
Olen joskus seurustellut yhden vähintään yhtä leväperäisen tyypin kanssa. Kaikki mitä hän sanoi, hän kiisti myöhemmin tai sitten hän muutteli sanomisiaan kauheilla selittelyillä. Eniten harmitti kun hän oli aivan pienissä jutuissa arvaamaton tai epäluotettava, ja kun sitä tarpeeksi kauan katselee niin siitä tuli iso riesa. Yleensä hän perusteli huonoa käytöstään sillä, että "no kun mä ostin sulle leffaliput viime viikolla niin.." eli kaikki oli ostettavissa.
Vastaavasti jos sovimme alustavasti jotain ja soittelin jälkeen päin perään että mitäs tehdään, niin mies oli järjestänyt itselleen ihan muuta ohjelmaa. Eniten harmitti ettei hän ikinä kertonut mitään suunnitelmistaan, vaan hän toimi tavallaan selkäni takana. Totta kai saa liikkua miten haluaa, mutta siinä vaiheessa kun kuulen muilta missä hän on käynyt tai mies tiesi, että hän meni yksinäisenä pariskuntien iltaan niin totta kai loukkaannuin.
Eniten satutti hänen tarpeensa loukata minua jatkuvasti. Kun toiset muistelevat tapaamisiaan ilolla, niin minun eksäni täräytti miten hän naureskeli ja pilkkasi minua selän takana.
Kun viimein erosimme, niin en päästänyt kyyneltäkään. Sen sijaan ex itki perääni vielä pitkään ja olin ainoa kenestä hän koskaan piti. Erikoinen tapa vaan näyttää se.
Vierailija kirjoitti:
Oli juttua aikoinaan yhden miehen kanssa. Oli kiva ja hauska, komeakin. Ensimmäisen kerran kun jäin miehelle yöksi, paljastui kuitenkin täysi avuttomuus ja suoranainen tyhmyys.
Tarjoutui kokkaamaan meille aamupalaa, pahaa-aavistamattomana sanoin, että kaikki käy. No, ruokana oli pannulla paistettua raakaa porkkanaa ja raakoja perunoita. Ei ollut kuullutkaan porkkanoiden keittämisestä, eikä osannut perunoitakaan keittää.
Huonot kokkaustaidot ei nyt itsessään haittaa, mutta se tyhmyys.
Sanoin sarkastisena, että hei, tää on tosi hyvää. Mies sitten väkisin mussutti niitä raakoja perunoita, kun halusi olla samaa mieltä kanssani. Se juttu jäi sitten siihen.
Toki en itsekään osaa kokata , mutta mieheltä tuo on suoranaista tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Selvisi että mies käytti huumeita, reippaastikin. En nuorena ja iki-ihastuneena huomannut mitään, jälkeenpäin olen ihmetellyt miten olinkin niin sokea.
Toisen miehen tapailun lopetin kun hän halusi esitellä lapsensa minulle mielestäni liian aikaisessa vaiheessa. Ahdistuin siitä ja pakokauhu iski.
Ahdistuit? Eli siis selvä metoon paikka.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ilmoitti haluavansa perinteisen kosinnan, kihlat ja häät ja haaveilevansa omakotitalosta ja lapsista. Olisiko ollut kolmannet treffit. Kaikki oli siihen asti mennyt hyvin, kyllä sapetti kun se pommi putosi ja pakokauhu iski. En ollut sopinut edes mitään hätäpoistumisstrategiaa kenenkään kaverin kanssa, joten jouduin valehtelemaan saaneeni tekstiviestin ja tekemään feikkipuhelun ”töihin” jossa oli ”hätätilanne”. Hätäiset heipat ja helkkarin lujaa pois paikalta. Poistin kaikki yhteystiedot saman tien ja blokkasin numeron ja somekontaktit. En nähnyt daamia ikinä enää.
M35
Mutta eihän nainen sanonut, että odottaa näitä asioita nyt heti?? Hän vaan kertoi mitä ajattelee.
Olin juuri tutustunut mieheen harrastuksen kautta, ihastuin. Yhtenä iltana hän lähti luokseni harrastusporukan illanvieton päätteeksi, tietäen ihastuksestani. Aamulla seksin jälkeen juteltiin niitä näitä, ja hän alkoi kertoa miten oli salaa korviaan myöten rakastunut samassa harrastusporukassa olevaan toiseen naiseen. En ollut tiennyt tästä, ja siihen lopahti se ihastus. Mies lähetteli vielä viikkoja myöhemmin viestejä ihmetellen, miksen enää huolinut häntä yöpymään luokseni.
Kerran ihastuttiin uuden työkaverin kanssa toisiimme. Kävi ilmi, että hänellä oli avovaimo, mutta mies vakuutti heidän olevan juuri tekemässä eroa. Kun asia ei kuitenkaan tuntunut edistyvän mitenkään, kysyin häneltä että missä mennään. Hän ojensi minulle puhelimensa ja aivan vakavissaan pyysi MINUA ilmoittamaan hänen puolesta avolleen, että miehensä haluaa erota :D Menin aivan sanattomaksi. Hän puolestaan alkoi pohtia ääneen, miten hänen huonekalut kannattaisi sijoitella minun pikkuruiseen yksiöön niin, että kaikki saataisiin mahtumaan sinne, ja miten iso kämppä tulisi hankkia sitten kun hankitaan lapsia. Meillä ei ollut ollut mitään puhetta yhteen muuttamisesta saati lapsista tuota ennen, sillä olimme tapailleet kokonaista kuukauden verran siinä vaiheessa. Ja siihen kuukauteen se jäikin, vaaleanpunaiset lasit putosivat jälleen vauhdilla silmiltä. Mies parkui ja vihoitteli minulle asiasta pitkään, rupesi jopa harrastelemaan ”lenkkeilyä” maan tasossa olevan asuntoni ohi (asui itse kaupungin toisella puolella eikä hänellä ollut mitään yhteyksiä siihen kaupunginosaan, jossa asuin). Minä vaihdoin työpaikkaa, muutin toiseen kaupunkiin ja vannoin, etten enää ikinä huoli varattuja miehiä. Se päätös on pitänyt.
Mies lopetti työt ja alkoi elämään tuilla, siis ihan tarkoituksella. Lopulta en kestänyt sitä sohvalla makoilua ja negatiivista asennetta lähes kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin seurusteluksi muuttuneen tapailun, kun tajusin vuoden päästä miehen feikanneen itsessään about kaiken silloin alussa. Tutustuimme Tinderissä, joten oivat edellytykset valheelle olivat olemassa.
Harmitti tosi paljon kun tajusin, että sitä ihmistä, johon jopa rakastuin, ei ole olemassakaan oikeassa elämässä. Mies oli kyllä omalla tavallaan pohjimmiltaan symppis, mutta sitä feikkaamista en voinut enää sivuuttaa.
Hän valehteli ihan mitättömistäkin jutuista saadakseen meidät näennäisesti sielunkumppaneiksi. Esimerkiksi hän kertoi olevansa kiinnostunut uskontotieteestä ja uskovansa johonkin korkeampaan voimaan (ei Jumalaan, mutta tyyliin karmaan jne.), kuten minäkin, mutta myöhemmin lipsautti olevansa ateisti ja eräässä keskustelussa halveksui kaikkea uskontoon viittaavaa.
Minä en suhtaudu negatiivisesti asioihin vaan olen utelias kaiken suhteen, en olisi ikinä kiinnostunut avoimesti ateistisesta miehestä, koska kaipaan henkisyyttä. En halua himouskovaakaan, vaan ihmisen, joka ajattelee avoimesti kuten minä.
Alussa mies sanoi lukevansa paljon kirjoja ja käyvänsä teatterissa, mutta luki koko seurustelun ajan yhden kirjan ja teatterissa kävi kerran, äitinsä maksoi. Jos joku muu maksaisi liput, hän kuulemma kävisi useammin.
Mies kertoi alussa poistaneensa Tinderin, koska oli niin varma minusta, mutta myöhemmin myönsi vain poistaneensa sovelluksen. Tällaista kissa-hiiri -leikkiä oli paljon, kun minä muistin hänen alussa sanoneen asioita, joita hän sitten kiisti sanoneensa.
En jaksa kaikkia yksityiskohtia luetella, koska toivun edelleen siitä surusta, kun hän ei sitten ollutkaan sitä mitä lupaili olevansa. Yhtä kaikki; en ymmärrä miksi pitää valehdella olevansa jotain muuta mitä on, luuleeko joku, että totuus ei paljastu?
Pahinta oli, että mies valehteli niin paljon, ettei edes myöntänyt feikanneensa mulle.
Mitä nuo valehtelevat kuvittelee?
Tosissaanko ne luulee että
Suhde jatkuu onnellisena senkin jälkeen kun valheet alkaa paljastua?Olen joskus seurustellut yhden vähintään yhtä leväperäisen tyypin kanssa. Kaikki mitä hän sanoi, hän kiisti myöhemmin tai sitten hän muutteli sanomisiaan kauheilla selittelyillä. Eniten harmitti kun hän oli aivan pienissä jutuissa arvaamaton tai epäluotettava, ja kun sitä tarpeeksi kauan katselee niin siitä tuli iso riesa. Yleensä hän perusteli huonoa käytöstään sillä, että "no kun mä ostin sulle leffaliput viime viikolla niin.." eli kaikki oli ostettavissa.
Vastaavasti jos sovimme alustavasti jotain ja soittelin jälkeen päin perään että mitäs tehdään, niin mies oli järjestänyt itselleen ihan muuta ohjelmaa. Eniten harmitti ettei hän ikinä kertonut mitään suunnitelmistaan, vaan hän toimi tavallaan selkäni takana. Totta kai saa liikkua miten haluaa, mutta siinä vaiheessa kun kuulen muilta missä hän on käynyt tai mies tiesi, että hän meni yksinäisenä pariskuntien iltaan niin totta kai loukkaannuin.
Eniten satutti hänen tarpeensa loukata minua jatkuvasti. Kun toiset muistelevat tapaamisiaan ilolla, niin minun eksäni täräytti miten hän naureskeli ja pilkkasi minua selän takana.
Kun viimein erosimme, niin en päästänyt kyyneltäkään. Sen sijaan ex itki perääni vielä pitkään ja olin ainoa kenestä hän koskaan piti. Erikoinen tapa vaan näyttää se.
Tuli vielä mieleen ihan konkreettisia esimerkkejä, joissa ex näytti epämiellyttävän luonteensa tai kyvyttömyyden ajatella. En tiedä vaadinko sitten liikaa, mutta varsinkin alkuhuuman aikana olisin kaivannut enemmän huomioimista tai tervettä kykyä ajatella muitakin kuin itseään. Muistan kerrankin kun tiesin, että ex oli keskustassa ja odotin siellä bussia kokonaisen tunnin, niin ex kuittasi viestini "ok" kun kyselin tulisiko hän seurakseni. Ihmettelin missä hän oli, koska hän ei kertonut menoistaan (taaskaan) mutta myöhemmin Facebookista luin että hän oli mennyt naispuolisensa kaverin työpaikalle siihen pysäkin läheisyyteen. Annoin asian olla, enkä sanonut siitä mitään, mutta hän olisi sinne työpaikalle ehtinyt miljoonalla muullakin kerralla - tai hän olisi voinut pyytää minut mukaan, koska olimme kuitenkin tuttuja.
Toinen vastaavanlainen älynväläys mieheltä kävi joulunpyhinä. Ex ilmoitti olevansa keskustassa etsimässä joululahjoja. Siinä soitellessa kerroin myöskin olevani matkalla sinne ja varttia myöhemmin olinkin sitten Turun keskustassa. Lähdin Hansakortteliin pyörimään, odottelin hetken että ex vastaa. Parikymmentä minuuttia myöhemmin sain hänet kiinni, jolloin hän ilmoitti lähteneensä Myllyyn tai Skanssin tapaiseen. Tuo veto tuntui jo potkulta palleaan, koska oletin että terveellä järjellä varustettu kumppani ymmärtää et jos toinen on tulossa samaan paikkaan niin hoidetaan lahjat yhdessä. Ja ei, sain mieheltä lahjaksi kuorintavaahdon ja hanskan jonka hän yritti vielä hävittää tarpeettomana, joten kyse ei ollut mistään tällaisesta.
Nämä olivat todella pientä verrattuna muihin temppuihin joita ex teki. Luulin aina etten vain ilmaise itseäni riittävästi tai vaadin liikoja, mutta kaveritkin ravistelivat minua että enkö ajattele yhtään miten inhottavasti mies käyttäytyy minua kohtaan.
Saattoi hän joskus soittaa ja pyytää mut baariin, ja kun viimein puolen tunnin jonotuksen ja lipunoston jälkeen sinne pääsin ja ostin ekan drinkin, niin hän pyytää päästä lähtemään ja kertoo miten tarvitsi minut että kehtaa lähteä. Miksi ei vain lähtenyt? En muuten suostunut lähtemään, vaan join olueni loppuun ja soitin kaverit paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ilmoitti haluavansa perinteisen kosinnan, kihlat ja häät ja haaveilevansa omakotitalosta ja lapsista. Olisiko ollut kolmannet treffit. Kaikki oli siihen asti mennyt hyvin, kyllä sapetti kun se pommi putosi ja pakokauhu iski. En ollut sopinut edes mitään hätäpoistumisstrategiaa kenenkään kaverin kanssa, joten jouduin valehtelemaan saaneeni tekstiviestin ja tekemään feikkipuhelun ”töihin” jossa oli ”hätätilanne”. Hätäiset heipat ja helkkarin lujaa pois paikalta. Poistin kaikki yhteystiedot saman tien ja blokkasin numeron ja somekontaktit. En nähnyt daamia ikinä enää.
M35
Mutta eihän nainen sanonut, että odottaa näitä asioita nyt heti?? Hän vaan kertoi mitä ajattelee.
Minulle ainakin tuli hiukan ahdistavat fibat tuosta, koska olen muutamia treffejä seurannut sivusta ja kauempaa joissa nainen heittää koko korttipakan tiskiin ja pilaa sen ihastukseen kuuluvan hieman epävarman tunnelman menemällä liian pitkälle.
Itse tästä viisastuneena en uskaltanut nykyiselle miehelle puhua mitään tulevaisuudensuunnitelmista, eli ammuin liikaa yli avoimella menolla. Lopulta mies otti itse puheeksi, että mikä meidän meininki on ja vielä hetki sen jälkeen uskalsimme lyödä lukkoon että olemme kimpassa. Mutta jotenkin mun mielestä noi keskustelut kuuluu sinne teini-ikään "alax olee" ja ensin katsotaan ja tutustaan rauhassa ja vasta sitten puhutaan minne ollaan menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Peppu osoittautunut naisella muodottmaksi löllöksi
2) Paha hoitamaton ihottuma kehossa
3) Kosti exälleen lapsien avulla, herttaisena esiintyvän naisen todellinen luonne paljastui
4) Ei ehditty tavata mutta FB päivitys oli outo väkivaltafantasia
5) Huono hygienia (esimerkiksi ei käy kondomiseksin jälkeen pesulla)
6) Ajelematon alapää kruunasi epäsiistin olemuksen
M43
Mä en välttämättä käy (heti) pesulla edes kondomittoman seksin jälkeen. Yleensä jäädään molemmat vielä toviksi sänkyyn makailemaan (itse sujautan pyyhkeen pepun alle ettei lakanat likaanu) ja käytän sitten siistiytymiseen intiimialueille tarkoitettuja kosteuspyyhkeitä kunhan söpöstelyt on ohi.
Käyn toki päivittäin suihkussa ja käytän myös intiimialueille tarkoitettua saippuaa.
Ei mun mielestä tuo mainitsemasi esimerkki tarkoita vielä että on huono hygienia, semminkin kun se kondomihan ne sun tuotokset nappaa.
En puhunut heti pesulle menosta. Esim eräs nuori nainen lähti töihin ravintolaan pesemättä pildeä kondomiseksin jälkeen. Sama M43
Ja mä tapailin naista joka lähti jopa töihin suoraan "sängystä" ihan pokkana ilman suihkua tai edes alapesua. Ei kyllä tapailtu kauaa, koska nainen olisi halunnut jutusta vakavampaakin kuin pelkkää seksiä ja mulle tuollainen nainen on tosiaan vain panosuhde.
Mistä te siis tiedätte, että nämä eivät käy välillä kotona peseytymässä?
Okei, mä oon nyt hieman ymmälläni. Mikä tuossa nyt edes on niin kamalan paheksuttavaa, että miehet haukkuu (ja jopa lopettaa tapailun) ja naiset(?) sitten selittelee jonkun ventovieraan naisen käytöstä? Jotenkin olen aina kuvitellut että varsinkin miehet tykkää siitä, että nainen on rento, spontaani ja varsinkin halukas eikä niuhota ihan joka asiasta ja just jonkun pikapanon päätteeksi ei tosiaan aina ole aikaa millekään suihkussa käynnille. Ilmeisesti siis jatkossa naiset "saa" olla halukkaita vain silloin, kun aikaa on sekä ennen että sen jälkeen perusteelliselle peseytymiselle. Ja silloinkin s*ksiä "saa" harrastaa vain pimeän aikaan, sängyllä ja mieluiten vielä peiton alla.
Taitaa olla niin, että tuollainen mutkaton suhtautuminen on toivottua ainoastaan siltä omalta unelmanaiselta. Sellaiselta kaikkien kuolaamalta huippukauniilta ja supersöpöltä naapurintytöltä jollaista ei oikeasti ole kuin elokuvissa. Auta armias, kun se nainen onkin ihan omantasoinen tavis niin nainenhan on yök, ihan likainen ja irstas tuollaisessa estottomuudessaan ja taatusti vielä kevytkenkäinenkin.
Sama ilmiö siis kuin naisen tekemässä aloitteessa. Miehet kyllä julistaa kaipaavansa ja arvostavansa sellaista, mutta todellisuudessa aloitteellinen nainen on miehen silmissä epätoivoinen tyrkky jota voi p¤nna sen kerran pari kertaa paremman puutteessa mutta parisuhdetta ei voi edes ajatella.
Mitä nuo valehtelevat kuvittelee?
Tosissaanko ne luulee että
Suhde jatkuu onnellisena senkin jälkeen kun valheet alkaa paljastua?