Lue keskustelun säännöt.
Miksi et seurustele?
Suomessa on paljon sinkkuja ja se on joidenkin mielestä ongelma. Kerrotaan toisillemme miksi ei olla suhteessa. Yleisin on varmasti se, että ei ole löytynyt ketään.
Itse en seurustele siksi, koska en ole koskaan seurustellut. Ylä-aste aikoina olin kiusattu, paha akne ja lievä ylipaino. Itsetunto tuhoutui jne. Samaan aikaan olisi pitänyt saada niitä ensimmäisiä seurustelukokemuksia. Olin melkein koko koulusta ainoa joka ei seurustellut. Kerran uskalsin käydä diskossa ja sieltä mut naurettiin pihalle. Tuntui pahalta, mulle tehtiin selväksi etten kelpaa.
Amiksessa olin masentunut ja en jaksanut edes miettiä seurusteluhommia. Sen hoidin läpi jotenkuten. Sitten olin jo täysi-ikäinen ja seurustelukokemuksia tai muuta siihen liittyvää 0.
Eli en kasvanut suhteeseen siinä "kriittisimmässä" iässä, en osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollut. Olen nyt +20v ja tuntuisi tyhmältä alkaa seurustella tässä iässä vain pelkän seurustelun takia. Se kuuluu enempi sinne teini-ikään "harjoittelusuhteeksi".
Miksi pitäisikään seurustella jos ei ihastu tai koe mitään tunteita ketään kohtaan? Nykyään ulkonäössäni tai sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa eli saisin suhteen jos haluaisin. En vain näe siinä mitään pointtia.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Kun en saa sitä ketä rakastan (edelleen) ja kaipaan, en voi olla muidenkaan kanssa.
T. Yksiavioinen nii henkisesti kuin fyysisestikin.
Olet "rakastunut" haaveeseen ja höttöön mielikuvaan. Todellisuudessa voisit pettyä rankasti. Turhaa ajanhukkaa haikailla kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naisille ei kelpaa käytännössä mikään, jos et ole "pelastettava renttu".
Jos miehessä ei ole suuria vikoja, niin mikään ei riitä herättämään naisen kiinnostusta, ja jos et ole päihdekoukussa oleva ja/tai joku naisteniskijä, niin ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tutustua naisiin.
Siis siksi, että itse ei voi lähestyä naisia missään missä käyt, eikä naiset lähesty miestä jota ei tarvitse pelastaa.
olen:
-pitkä
-maisteri
-vakityössä hyvällä palkalla
-raitis
-aina urheillut ja halunnut pitää itseni kunnossa
-harteikas/urheilullinen/miehenkokoinen, ilman että on lihava tms
-hiukset päässä
-ei tatuointeja (jos väliä)
-ei irtosuhde/biletystaustaa
-en käy baareissa
-en seuraa urheilua tai ole fanaattinen muiden urheilusta
-en suutu
-omia harrasteita löytyy
-osaan ja haluan kuunnella, ja puhua
-huumorintajuinen
-älykäs(jota ei saisi ääneen sanoa, mutta minkäs teet)
-haluaisi perheen
-en käy missään "poikien illoissa"
-huomioiva
-rauhallinen
-hyvätapainen
-hygienia kunnossa
Tiedostan tietenkin, että on absurdia listata asioita jotka teoriassa tekee miehestä sopivan parisuhteeseen ja perheen perustamiseen, mutta tarkoitukseni onkin tuoda ilmi sitä, että miehen asemassa ei oikeasti oli mitään väliä vaikka "täyttäisi kaikki kriteerit", kun niitä kriteerejään ei pääse esittelemään kenellekään.
Parisuhdemarkkinat on kierot siksikin, että naiset ei tee aloitteita ja miehistä aloitteita tekee eniten tietyn tyyppiset miehet, samalla kun rauhalliset ja hyvätapaiset miehet eivät lähesty naisia juuri koskaan. Näin sitten naisille voi syntyä käsitys että "kaikki miehet on samanlaisia kusipäitä jotka ryyppää ja huutaa urheilulle" ja samalla on paljon täysin päinvastaisia miehiä, joita kukaan ei huomaa.
En käy baareissa, enkä halua naista joka käy baareissa -> siinä menee jo joku 90% tosielämän tilaisuuksista joissa ihmiset yleensä saattaa tutustua.
En koe tinderiä tms. omanani, en halua kilpailla kenenkään huomiosta tai olla yksi sadoista, vaan tutustua rauhassa yhteen ihmiseen kerrallaan.
En halua häiritä ketään esim salilla, kaupassa tai muualla arjessa, jokaisella pitää olla rauha harrastaa ilman että joku yrittää "iskeä". Enkä ole ikinä ollut mikään naisteniskijä -> "itsevarmuus" naisia kohtaan alussa ei ole huippu, naisethan tunnetusti tulkitsee kokeneen naistenmiehen jotenkin positiivisellä tavalla itsevarmaksi, vaikka kyse on vaan välinpitämättömyydestä pakkeja kohtaan.
Harrasteita, joissa tutustuisi naisiin on huonosti, on tietysti jotain kursseja yms, mutta niissä harvemmin on omanikäistä tai tapaista porukkaa ja vielä sinkkuina.
Joten olen vaan todennut, että asiat on miten on ja ei voi mitään, jos ei tuuri käy.
Samaan aikaan on tullut seurattua siskon elämää joka on taas täysin päinvastainen. Hän on jo vähän alkoholisoitunut, ei ole ikinä harrastanut liikuntaa, ylipainoinen, äksy luonne, itsekäs ja välinpitämätön, jättänyt kaikki koulut kesken, työtön ja ei juuri edes hygieniaan panosta.
Silti häntä lähestyy miehiä tasaisen tappavaan tahtiin ja uusia "seurustelukumppaneita" löytyy useampia vuodessa, jotka sitten päättyy useimmiten siihen että sisko kyllästyy tai pettää/jättää miehet, joista osa vielä vaikuttaa ihan hyviltä tyypeiltä mitä olen vähän tutustunut.
niin onko tässä menossa mitään järkeä miehen kannalta? Nainen saa olla mitä vaan ja silti riittää ehdokkaita, miehenä voit kehittää itseäsi äärettömyyksiin mutta millään ei ole mitään väliä, jos et itse lähesty naisia?
Vika on siinä, että et ole vuorikiipeilevä astronautti-kirurgi etkä pelastaa maailmaa suurelta hävitykseltä viikonloppuisin.
Hohhoijaa, kyllä nyt joku taso pitää olla.
Ei ole ollut kuin yksipuolists ihastumista, ei ole syventynyt seurustelusuhteeksi.
Mies 43 vuotta.
Ralph Fiennes ei ole edellenkään ottanut yhteyttä joten sinkkuna taitaammennä tämäkin kesä.
Vierailija kirjoitti:
Menetin mielenkiintoni seksiin r*iskauksen jälkeen ja muutenkin viihdyn paremmin yksin, en tykkää tehdä kompromisseja. En pidä lapsista vaan olen vela, eli siitäkään ei tule paineita. Yksin on hyvä, saa tehdä juuri niin kuin haluaa milloin haluaa.
Extreme sekstaus turruttaa tavalliseen seksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain viitsi. Säätöä, kompromisseja, mielenpahoittamisia, kaikenlaista vaivaa.
En jaksa hakea seuraa äpeissä, en näe töissä muita ihmisiä kuin asiakkaita, enkä harrasta mitään missä tapaisin juurikaan uusia ihmisiä jotka olisivat deittailemaani sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole läheisriippuvuutta eikä lasten kasvattaminen kiinnosta.
Hyvin harva nainen tuo mitään lisäarvoa miehen elämään että parisuhteesta olisi jotain hyötyä. Ihan joka nainen kuitenkin vaatii mieheltä resursseja vaikka itse ei tuo mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan voimautuneisiin naisiin ei voi millään tapaa luottaa ja jos sen virheen tekee että luottaa niin sitä luottamusta käytetään satuttaakseen mahdollisimman paljon
Koska 3 viimeisintä suhdetta päättyi siihen, että kyllästyin miehiin.
Max 2v menee hyvin ja sitten alkaa tympiä koko mies ja seksi inhottaa.
En siis kykene pitkiin suhteisiin ja jatkossa ryhdyn vain seksisuhteisiin, jos niihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keijo-Petteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keijo-Petteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keijo-Petteri kirjoitti:
Kiitos, eikähän lähdetä sitten treffeille, oi kaunis kedon kukkanen!
Melkein tekisi mieli suostua
Hienoa, tuo olisi tosi mukavaa, koska siitä voisi syntyä vuosituhannen rakkaustarina ja muistoja, jotka eivät ikinä haalistu! Ja koska vaikutit tosi kauniilta ja fiksun viehkeältä neidolta! Lisäksi minulla oli yksi pullo punaviiniä juomatta, jonka voisi juoda mökillä takkatulen loimussa seesteisenä kesäiltana punertavanhekuisen taivaanrannan alla joutsenten noustessa lentoon kullankimalteisesta rantavedestä!
Kiitos kun laitoit uuden viestin, aiemmat hukkkuivat jo aiemmille sivuille, kun en ole käynyt tänään täällä lukemassa. Mitäs punaviiniä olisi siis tarjolla?
Hei, olisi ehkä mukavampi jatkaa keskustelua kahdestaan. Täältä taidetaan kyllä ainakin jotkut yhteystiedot poistaa, jos niitä laittaa, mutta en muista oliko niin sähköpostiosoitteiden kohdalla. Jos haluat jutella, niin loin tuollaisen kuin rantojenkeijo@gmail.com
Mahtavaa😍👍
Me muutkin voidaan koittaa löytää samanhenkisiä ihmisiä täältä?
Vierailija kirjoitti:
Voin alkaa seurustelemaan, jos kerrot mistä 171/93kg 48v nainen löytää mukavan kumppanin.
https://www.amoremi.ee/ alhaalta
https://www.sportpartner.com/fi/
https://www.sportpartner.com/ee/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en ole koskaan seurustellut. M33.
Olen työtön, ei siis rahaa laskujen jälkeen viedä daamia ulos hienoon ravintolaan tai ulkomaan reissuille tms, baarista saattaa löytyä joku illan juttu mutta ei niistä suhteita saa koska ei viitsi edes yrittää kun tiedän että tulottomana homma ei voi vaan toimia millään lailla, kaikki aikaisemmat naiseni ovat olleet aikamoisia kulueriä ja rahaa on palanut ja tiedän että niin se menisi jatkossakin.
Minulla ei ole juuri mitään yhteistä ihmisten kanssa.
Harrastuksia on, mutta yksilöharrastuksia ovat kaikki.
Rahaa on, mutta kulutan vain oleelliseen, ja sitä kertyy.
Kun kuolen, valtiolle taitaa mennä satoja tonneja.
Ei voi mitään jos on outolintu.
Sexmale kirjoitti:
Olen työtön, ei siis rahaa laskujen jälkeen viedä daamia ulos hienoon ravintolaan tai ulkomaan reissuille tms, baarista saattaa löytyä joku illan juttu mutta ei niistä suhteita saa koska ei viitsi edes yrittää kun tiedän että tulottomana homma ei voi vaan toimia millään lailla, kaikki aikaisemmat naiseni ovat olleet aikamoisia kulueriä ja rahaa on palanut ja tiedän että niin se menisi jatkossakin.
Ehkä kannattaa silti yrittää jos kemiat kohtaa vaikka olisi työtön. Itseäni ei haittaisi uuden kumppanin työttömyys jos on kuitenkin kunnianhimoa ja tarkoitus löytää vielä uusia duunipaikkoja elämässä.
Olen 42 vuotias hyvässä kunnossa oleva tervepäinen ja vakaan talouden omaava, yhteisössä pidetty nainen. Kokemuksia monenlaisista miehistä ja pidemmistäkin parisuhteista. Kyllästyin lopulta totaalisesti ymmärtäessäni _kaikissa_ heteroparisuhteissa (omissanikin) aina lopulta jäävän tyystin naisen kontolle parisuhteen tunnetyö ja ylipäätänsä suhteen ylläpitäminen alkuhuuman jälkeen. Suoraan sanottuna en kaipaa miestä missään muussa kuin sellaisissa hommissa, joissa fyysisesti pienikokoisena joudun pinnistelemään kohtuuttoman paljon eli kaipaan välillä VOIMAA, apukäsiä :D Tyydytänkin itseni seksuaalisesti paremmin kuin kukaan muu! Ystäväsuhteet on itselleni tärkeimpiä ja niitä vaalinkin kovasti, erityisesti meidän naisten keskinäinen syvä ymmärrys ja side tuntuu turvallisemmalta kuin mikään muu tässä maailmassa, ainakin omissa ystävyyssuhteissani ja olen siitä kiitollinen.
Tarkkailkaapa radikaalin rehellisesti sitä tylsää heteronormatiivista parisuhdekuviota siinä kun ei nimittäin ole mitenkään pakko olla osallisena ja paremmin pyyhkii, oma tupa, oma lupa ;)
Aurinkoa kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole juuri mitään yhteistä ihmisten kanssa.
Harrastuksia on, mutta yksilöharrastuksia ovat kaikki.
Rahaa on, mutta kulutan vain oleelliseen, ja sitä kertyy.
Kun kuolen, valtiolle taitaa mennä satoja tonneja.
Ei voi mitään jos on outolintu.
Voithan sä testamentata sun omaisuuden vaikka jollekin harrastukseesi liittyvälle järjestölle tms.
EN halua seurustella, olen itse parasta seuraa itselleni, joten miksi ottaa joku sotkemaan tätä toimivaa kuviota?