Kukaan ei innostu kihlauksestamme/ tulevasta naimisiin menosta
Olen menossa naimisiin kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen. Sovimme asiasta yhdessä mieheni kanssa.
Olen todella innoissani tulevista häistä ja ennen kaikkea naimisiin menemisestä! Menemme naimisiin maistraatissa vanhempien ja sisarusten läsnäollessa ja sitten menemme jonnekin syömään hyvin. Illalla ehkä pienet juhlat kavereille.
Kukaan lähipiirissäni ei kuitenkaan tullut olevan kovin ilahtunut/innoissaan tulevasta naimisiin menosta siksi, että emme pidä hääjuhlaa. Kysyin äidiltänikin, että onko jo kertonut kihlauksestamme ja tulevasta naimisiin menosta sukulaisille ja hän vain vastasi: "Miksi olisin kertonut? Eihän se heitä kosketa kun ette pidä juhlia."
Ei kai ne juhlat ole se pääasia vaan se, että menemme naimisiin? Ymmärrän kyllä että asia ei sinänsä heitä kosketa mutta kai se on itsessään niin iloinen asia, että sen haluaisi jakaa? Varsinkin kun äitini kertoo aina kaiken eteenpäin.
Tänään yritin anopilleni kertoa tulevista sormuksistani ja hän ei sanonut mitään. Tuli vain kiusallinen hiljaisuus.
Olenko lapsellinen kun olen harmissani siitä, ettei lähipiirimme ole naimisiin menostamme innoissaan? Haluaisin vähän edes päästä hehkuttamaan/puhumaan asiasta ja näyttämään iloani asiasta, mutta se tuntuu turhalta kun vastaanotto on tämä.
Mieheni sanoi aikoinaan, että hänen mielestään "perinteisissä" häissä huomio keskittyy kaikkeen muuhun kuin itse asiaan eli naimisiin menemiseen. Silloin ajattelin, että höpö höpö juttuja, mutta kieltämättä läheisteni reaktioita katsellessani olo on juurikin tuo. Kun hääjuhlaa ei ole, on naimisiin meneminen yhtä tyhjän kanssa.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun laitoimme sormukset sormiimme, niin miehen puolen suku kun huomasi niin olivat että iik, ihanaa! Miksi ette ole kertoneet kihlauksesta!? No se oli semminen kahdenkeskinen "juhla" meille, eli ostimme vain sormukset, ja kävimme kahvilla päälle kahdestaan. Emme siis menneet kihloihin, vaan ostimme vain sormukset. Minun puoleltani kukaan ei sanonut mitään, eikä ole vieläkään sanonut, vaikka sormukset ovat olleet 1.5v sormissamme jo :D Ovat olleet kuin eivät huomaisikaan. Aika lapsellista.
Naimisiinmenoa olemme tässä miettineet jonkin verran käytännön syistä, ja tietysti rakkaudesta, mutta emme halua viettää hääjuhlaa kuin miehen lähisuvun, sekä niiden ystävien kanssa jotka ovat onnitelleet meitä, ja olleet muutenkin iloisia. Näitä ei ole montaa :p Kaverilleni kun näytin innoissani sormusta, niin li vain ihan hiljaa ja vaihtoi puheenaihetta!
Eli luultavasti me menemme myös ns. kaikessa hiljaisuudessa naimisiin, ja pidämme vain pienen juhlan, koodinimellä "kesäinen illanvietto", ettei niille tule paha mieli, keitä ei kutsuta. Tai he eivät voi jättää tulematta jonkun läpinäkyvän tekosyyn varjolla, ja vetää huomiota itseensä ja siihen miten vähän heitä meidän ilomme kiinnostaa. En kaipaa sitä itselleni tärkeään juhlaan.
En tiedä miksi ovat tällaisia, kateudesta ei pitäisi olla kiinni, kun itsekin ovat kaikki naimisissa tai avoliitossa tahoillaan.
Kuule, ehkäpä tuossa oli kyse ihan vaan teidän omasta käytöksestänne. Miksi ihmeessä ette voineet kertoa uutista?! On toiselle osapuolelle todella kiusallisia nuo "annetaan huomata ja katsotaan miten reagoi" -ihmiskokeet ja pidän kyllä yhtenä muotona kerjätä huomiotakin. Sit loukkaannutaan suurieleisesti, jos muut eivät kommentoi mitään. Itse ei tietenkään voi kertoa. Two-way-street, people.
Mun yks kaveri teki tätä raskautensa kanssa ja oli kyllä todella kiusallista kun hän on aika iso muutenkin. Ja tuli olo, että eikö hän itse halua puhua asiasta, jos ei itse mainitse mitään? Siksi onnittelin vasta syntyneen lapsen johdosta.
Mikä uutinen olisi pitänyt kertoa? Se että meillä on uudet sormukset? Kyllä sen huomaa ihan muutenkin. Jos leikkaan pitkän paksun tukkani kaljuksi, niin pitääkö minun erikseen kertoa kaikile siitä, että katso, leikkasin hiukseni kokonaan pois! Vaikka sen huomaa kyllä muutoinkin.
Ulkonäköäni ja vaatteitani kyllä kommentoidaan, mutta sormusta ei kommentoitu mitenkään. Se on eri asia jos sitä ei huomaa, mutta että 1.5v ja kukaan ei muka huomaa, vaikka kahvipöydässä on saatettu huomata ja ihastella tänä aikana useammatkin sormukset, että ai, oletko mennyt naimisiin?!
Tässä nyt vain ei millään haluta nähdä tätä asiaa, vaan halutaan vain vängätä ;) Kyllä, teidät on nyt huomioitu ;)
En minä ainakaan onnittele ketään uuden korun hankkimisesta. Huhhuh!
Taidat olla todella typerä. Eihän tuossa ole mitään järkeä ja moni on sen täällä huomannutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun laitoimme sormukset sormiimme, niin miehen puolen suku kun huomasi niin olivat että iik, ihanaa! Miksi ette ole kertoneet kihlauksesta!? No se oli semminen kahdenkeskinen "juhla" meille, eli ostimme vain sormukset, ja kävimme kahvilla päälle kahdestaan. Emme siis menneet kihloihin, vaan ostimme vain sormukset. Minun puoleltani kukaan ei sanonut mitään, eikä ole vieläkään sanonut, vaikka sormukset ovat olleet 1.5v sormissamme jo :D Ovat olleet kuin eivät huomaisikaan. Aika lapsellista.
Naimisiinmenoa olemme tässä miettineet jonkin verran käytännön syistä, ja tietysti rakkaudesta, mutta emme halua viettää hääjuhlaa kuin miehen lähisuvun, sekä niiden ystävien kanssa jotka ovat onnitelleet meitä, ja olleet muutenkin iloisia. Näitä ei ole montaa :p Kaverilleni kun näytin innoissani sormusta, niin li vain ihan hiljaa ja vaihtoi puheenaihetta!
Eli luultavasti me menemme myös ns. kaikessa hiljaisuudessa naimisiin, ja pidämme vain pienen juhlan, koodinimellä "kesäinen illanvietto", ettei niille tule paha mieli, keitä ei kutsuta. Tai he eivät voi jättää tulematta jonkun läpinäkyvän tekosyyn varjolla, ja vetää huomiota itseensä ja siihen miten vähän heitä meidän ilomme kiinnostaa. En kaipaa sitä itselleni tärkeään juhlaan.
En tiedä miksi ovat tällaisia, kateudesta ei pitäisi olla kiinni, kun itsekin ovat kaikki naimisissa tai avoliitossa tahoillaan.Onko tullut mieleesi, että kaikki eivät oikeasti tuijottele ihmisten sormia. Toisekseen, kaikki eivät ihan automaattisesti oleta että sormus vasemmassa nimettömässä tarkoittaisi mitään muuta kuin sormusta vasemmassa nimettömässä, varsinkin jos asianomaiset eivät itse kerro olevansa kihloissa. Kihlaus kun nyt yleensä tarkoittaa avioliittosopimuksen julkistamista, ei suinkaan sitä että ihmiset arvailevat koristeiden perusteella onko pariskunta aikeissa solmia avioliiton vaiko eikö.
Lukemansa kannattaisi yrittää sisäistää. Emme ole kihloissa, meillä on vain sormukset, joten emme voi ilmoittaa kenellekään olevamme kihloissa.
Ehkä sinun vanhempasi, tai muu suku ei huomaa sormusta sormessa, mutta minun vanhempani ja suku huomaavat. Joten hieman on typerä tuo sinun arvailusi.
No mistä ihmeestä teitä olisi ptänyt onnitella ylipäätään?¿?!¡ Jos ette edes ole kihloissakaan?? Voisko pariskunta tästä enää huomionkipeämmäksi muuttuakaan...
Ilmeisesti heitä olisi pitänyt onnitella sormuksista? Hämmentävää.
Todella omituista kyllä. Loukkaannutaan, ettei huomata arkipäiväistä asiaa ja onnitella sellaisesta ja itse myöntää selvästi, ettei mitään sellaista uutta "uutista" ole koskaan ollutkaan, jonka vuoksi normaalisti onnitellaan.
Kirsikkana kakun päällä pidetään juhlat vaan niille, jotka ovat kiljuneet näiden helyjen perään.
Ei voi käsittää...
Minkä ihmeen takia muiden pitäisi _innostua_ toisten kihlauksista ja naimisiinmenosta?
Tai onnitella asiasta, josta asianosaiset eivät ole välittäneet ottaa puheeksi?
Onnea teille!:) ja harmi kun omaatte tuollaiset sukulaiset
Ap, oletko vielä linjoilla? Minulla olisi pari tarkentavaa kysymystä, ymmärtäisin mielelläni mistä tässä on kyse. Jos siis olet sama kuin tässä ketjun lopulla vastaillut, joka olisi toivonut sormusten huomioimista.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on urpoja sukulaisia.
Tämä. Onnea vaan tulevaan avioelämään kun nämä on mukana yhteistä taivalta "tukemassa" Miettisin muutamaan kertaan uudelleen ja realistisesti että kannattaako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun laitoimme sormukset sormiimme, niin miehen puolen suku kun huomasi niin olivat että iik, ihanaa! Miksi ette ole kertoneet kihlauksesta!? No se oli semminen kahdenkeskinen "juhla" meille, eli ostimme vain sormukset, ja kävimme kahvilla päälle kahdestaan. Emme siis menneet kihloihin, vaan ostimme vain sormukset. Minun puoleltani kukaan ei sanonut mitään, eikä ole vieläkään sanonut, vaikka sormukset ovat olleet 1.5v sormissamme jo :D Ovat olleet kuin eivät huomaisikaan. Aika lapsellista.
Naimisiinmenoa olemme tässä miettineet jonkin verran käytännön syistä, ja tietysti rakkaudesta, mutta emme halua viettää hääjuhlaa kuin miehen lähisuvun, sekä niiden ystävien kanssa jotka ovat onnitelleet meitä, ja olleet muutenkin iloisia. Näitä ei ole montaa :p Kaverilleni kun näytin innoissani sormusta, niin li vain ihan hiljaa ja vaihtoi puheenaihetta!
Eli luultavasti me menemme myös ns. kaikessa hiljaisuudessa naimisiin, ja pidämme vain pienen juhlan, koodinimellä "kesäinen illanvietto", ettei niille tule paha mieli, keitä ei kutsuta. Tai he eivät voi jättää tulematta jonkun läpinäkyvän tekosyyn varjolla, ja vetää huomiota itseensä ja siihen miten vähän heitä meidän ilomme kiinnostaa. En kaipaa sitä itselleni tärkeään juhlaan.
En tiedä miksi ovat tällaisia, kateudesta ei pitäisi olla kiinni, kun itsekin ovat kaikki naimisissa tai avoliitossa tahoillaan.
Kuule, ehkäpä tuossa oli kyse ihan vaan teidän omasta käytöksestänne. Miksi ihmeessä ette voineet kertoa uutista?! On toiselle osapuolelle todella kiusallisia nuo "annetaan huomata ja katsotaan miten reagoi" -ihmiskokeet ja pidän kyllä yhtenä muotona kerjätä huomiotakin. Sit loukkaannutaan suurieleisesti, jos muut eivät kommentoi mitään. Itse ei tietenkään voi kertoa. Two-way-street, people.
Mun yks kaveri teki tätä raskautensa kanssa ja oli kyllä todella kiusallista kun hän on aika iso muutenkin. Ja tuli olo, että eikö hän itse halua puhua asiasta, jos ei itse mainitse mitään? Siksi onnittelin vasta syntyneen lapsen johdosta.
Mikä uutinen olisi pitänyt kertoa? Se että meillä on uudet sormukset? Kyllä sen huomaa ihan muutenkin. Jos leikkaan pitkän paksun tukkani kaljuksi, niin pitääkö minun erikseen kertoa kaikile siitä, että katso, leikkasin hiukseni kokonaan pois! Vaikka sen huomaa kyllä muutoinkin.
Ulkonäköäni ja vaatteitani kyllä kommentoidaan, mutta sormusta ei kommentoitu mitenkään. Se on eri asia jos sitä ei huomaa, mutta että 1.5v ja kukaan ei muka huomaa, vaikka kahvipöydässä on saatettu huomata ja ihastella tänä aikana useammatkin sormukset, että ai, oletko mennyt naimisiin?!
Tässä nyt vain ei millään haluta nähdä tätä asiaa, vaan halutaan vain vängätä ;) Kyllä, teidät on nyt huomioitu ;)
En minä ainakaan onnittele ketään uuden korun hankkimisesta. Huhhuh!
Taidat olla todella typerä. Eihän tuossa ole mitään järkeä ja moni on sen täällä huomannutkin.
Missä kohtaa sanotaan että olisi pitänyt nimen omaan onnitella?? En huomannut sitä ainakaan. Kyse oli siitä, että kun kuitenkin huomaa asian, niin ei tarvitse olla niin kuin ei olisi muka huomannutkaan. Taisit itse keksiä nuo onnitteluvaateet tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun laitoimme sormukset sormiimme, niin miehen puolen suku kun huomasi niin olivat että iik, ihanaa! Miksi ette ole kertoneet kihlauksesta!? No se oli semminen kahdenkeskinen "juhla" meille, eli ostimme vain sormukset, ja kävimme kahvilla päälle kahdestaan. Emme siis menneet kihloihin, vaan ostimme vain sormukset. Minun puoleltani kukaan ei sanonut mitään, eikä ole vieläkään sanonut, vaikka sormukset ovat olleet 1.5v sormissamme jo :D Ovat olleet kuin eivät huomaisikaan. Aika lapsellista.
Naimisiinmenoa olemme tässä miettineet jonkin verran käytännön syistä, ja tietysti rakkaudesta, mutta emme halua viettää hääjuhlaa kuin miehen lähisuvun, sekä niiden ystävien kanssa jotka ovat onnitelleet meitä, ja olleet muutenkin iloisia. Näitä ei ole montaa :p Kaverilleni kun näytin innoissani sormusta, niin li vain ihan hiljaa ja vaihtoi puheenaihetta!
Eli luultavasti me menemme myös ns. kaikessa hiljaisuudessa naimisiin, ja pidämme vain pienen juhlan, koodinimellä "kesäinen illanvietto", ettei niille tule paha mieli, keitä ei kutsuta. Tai he eivät voi jättää tulematta jonkun läpinäkyvän tekosyyn varjolla, ja vetää huomiota itseensä ja siihen miten vähän heitä meidän ilomme kiinnostaa. En kaipaa sitä itselleni tärkeään juhlaan.
En tiedä miksi ovat tällaisia, kateudesta ei pitäisi olla kiinni, kun itsekin ovat kaikki naimisissa tai avoliitossa tahoillaan.
Kuule, ehkäpä tuossa oli kyse ihan vaan teidän omasta käytöksestänne. Miksi ihmeessä ette voineet kertoa uutista?! On toiselle osapuolelle todella kiusallisia nuo "annetaan huomata ja katsotaan miten reagoi" -ihmiskokeet ja pidän kyllä yhtenä muotona kerjätä huomiotakin. Sit loukkaannutaan suurieleisesti, jos muut eivät kommentoi mitään. Itse ei tietenkään voi kertoa. Two-way-street, people.
Mun yks kaveri teki tätä raskautensa kanssa ja oli kyllä todella kiusallista kun hän on aika iso muutenkin. Ja tuli olo, että eikö hän itse halua puhua asiasta, jos ei itse mainitse mitään? Siksi onnittelin vasta syntyneen lapsen johdosta.
Mikä uutinen olisi pitänyt kertoa? Se että meillä on uudet sormukset? Kyllä sen huomaa ihan muutenkin. Jos leikkaan pitkän paksun tukkani kaljuksi, niin pitääkö minun erikseen kertoa kaikile siitä, että katso, leikkasin hiukseni kokonaan pois! Vaikka sen huomaa kyllä muutoinkin.
Ulkonäköäni ja vaatteitani kyllä kommentoidaan, mutta sormusta ei kommentoitu mitenkään. Se on eri asia jos sitä ei huomaa, mutta että 1.5v ja kukaan ei muka huomaa, vaikka kahvipöydässä on saatettu huomata ja ihastella tänä aikana useammatkin sormukset, että ai, oletko mennyt naimisiin?!
Tässä nyt vain ei millään haluta nähdä tätä asiaa, vaan halutaan vain vängätä ;) Kyllä, teidät on nyt huomioitu ;)
En minä ainakaan onnittele ketään uuden korun hankkimisesta. Huhhuh!
Taidat olla todella typerä. Eihän tuossa ole mitään järkeä ja moni on sen täällä huomannutkin.
Missä kohtaa sanotaan että olisi pitänyt nimen omaan onnitella?? En huomannut sitä ainakaan. Kyse oli siitä, että kun kuitenkin huomaa asian, niin ei tarvitse olla niin kuin ei olisi muka huomannutkaan. Taisit itse keksiä nuo onnitteluvaateet tähän.
Oot jotenkin sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on urpoja sukulaisia.
Tämä. Onnea vaan tulevaan avioelämään kun nämä on mukana yhteistä taivalta "tukemassa" Miettisin muutamaan kertaan uudelleen ja realistisesti että kannattaako.
Näin.
Meillä on onneksi miehen perhe tukena yhteisellä taipaleellamme, omilta vanhemmiltani sellaista on turha toivoa. Ja jos ja kun naimisiin asti päädymme, niin kyllä ne pienet juhlat jotka järjestetään, ovat vain ja ainoastaan meille kahdelle, sekä niille jotka ovat onnea meille toivottaneet edes jollain tasolla. Miksi kutsuisimme HÄIHIN porukkaa joka ei piittaa juuri niistä HÄISTÄ, eli meidän kahden välisen naimisiinmenon juhlimisesta?? Mikä järki siinä nyt olisi? Kutsua jotain porukkaa jotka ovat pahala mielellä parin naimisiinmenosta, tai sellaista jotka ovat koittaneet parhaansa mukaan olla huomaamatta että pari seurustelee tosissaan. Kyllä mun häistä tulee nimen omaan sellaiset missä juhlitaan meitä kahta, ja meidän kahden naimisiinmenoa, ja sinne kutsuttavat tulevat juhlimaan tätä, eivätkä syömään ja juomaan vain johonkin whatever pippaloihin, ja jotka yrittävät olla onnittelematta paria, huomaamatta uutta vihkisormusta, istuvat vain naama nyrpeänä pilaamassa juhlaamme.
Voin erikseen järkätä sitten tällaisille jotkut muut bileet, joissa juhlitaan vaikka sitten jotain muuta. Tai, no enpäs taida viitsiä :p
siis lähes 10 vuotta yhdessä, se tarkoittaa että olette kaikkien silmissä jo ikivanha pari, ei mitään uutta kellekkään, mikään ei enää muutu.
Toinen vaihtoehto saattaa olla miehen kansalaisuus tai kotimaa, jostain syystä osa suomalaisista ei hypi ja tanssi riemusta ja ole heti valmis kustatamaan suvun uuden afrikkalaisen sukuhaaran uusia business kuviota ja valmiita maksamaan myötäjäisiä ja lentolippuja 100 serkulle.....sillä näitäkin on nähty missä valtavat myötäjäiset ovatkin tulleet mukana....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun laitoimme sormukset sormiimme, niin miehen puolen suku kun huomasi niin olivat että iik, ihanaa! Miksi ette ole kertoneet kihlauksesta!? No se oli semminen kahdenkeskinen "juhla" meille, eli ostimme vain sormukset, ja kävimme kahvilla päälle kahdestaan. Emme siis menneet kihloihin, vaan ostimme vain sormukset. Minun puoleltani kukaan ei sanonut mitään, eikä ole vieläkään sanonut, vaikka sormukset ovat olleet 1.5v sormissamme jo :D Ovat olleet kuin eivät huomaisikaan. Aika lapsellista.
Naimisiinmenoa olemme tässä miettineet jonkin verran käytännön syistä, ja tietysti rakkaudesta, mutta emme halua viettää hääjuhlaa kuin miehen lähisuvun, sekä niiden ystävien kanssa jotka ovat onnitelleet meitä, ja olleet muutenkin iloisia. Näitä ei ole montaa :p Kaverilleni kun näytin innoissani sormusta, niin li vain ihan hiljaa ja vaihtoi puheenaihetta!
Eli luultavasti me menemme myös ns. kaikessa hiljaisuudessa naimisiin, ja pidämme vain pienen juhlan, koodinimellä "kesäinen illanvietto", ettei niille tule paha mieli, keitä ei kutsuta. Tai he eivät voi jättää tulematta jonkun läpinäkyvän tekosyyn varjolla, ja vetää huomiota itseensä ja siihen miten vähän heitä meidän ilomme kiinnostaa. En kaipaa sitä itselleni tärkeään juhlaan.
En tiedä miksi ovat tällaisia, kateudesta ei pitäisi olla kiinni, kun itsekin ovat kaikki naimisissa tai avoliitossa tahoillaan.
Kuule, ehkäpä tuossa oli kyse ihan vaan teidän omasta käytöksestänne. Miksi ihmeessä ette voineet kertoa uutista?! On toiselle osapuolelle todella kiusallisia nuo "annetaan huomata ja katsotaan miten reagoi" -ihmiskokeet ja pidän kyllä yhtenä muotona kerjätä huomiotakin. Sit loukkaannutaan suurieleisesti, jos muut eivät kommentoi mitään. Itse ei tietenkään voi kertoa. Two-way-street, people.
Mun yks kaveri teki tätä raskautensa kanssa ja oli kyllä todella kiusallista kun hän on aika iso muutenkin. Ja tuli olo, että eikö hän itse halua puhua asiasta, jos ei itse mainitse mitään? Siksi onnittelin vasta syntyneen lapsen johdosta.
Mikä uutinen olisi pitänyt kertoa? Se että meillä on uudet sormukset? Kyllä sen huomaa ihan muutenkin. Jos leikkaan pitkän paksun tukkani kaljuksi, niin pitääkö minun erikseen kertoa kaikile siitä, että katso, leikkasin hiukseni kokonaan pois! Vaikka sen huomaa kyllä muutoinkin.
Ulkonäköäni ja vaatteitani kyllä kommentoidaan, mutta sormusta ei kommentoitu mitenkään. Se on eri asia jos sitä ei huomaa, mutta että 1.5v ja kukaan ei muka huomaa, vaikka kahvipöydässä on saatettu huomata ja ihastella tänä aikana useammatkin sormukset, että ai, oletko mennyt naimisiin?!
Tässä nyt vain ei millään haluta nähdä tätä asiaa, vaan halutaan vain vängätä ;) Kyllä, teidät on nyt huomioitu ;)
En minä ainakaan onnittele ketään uuden korun hankkimisesta. Huhhuh!
Taidat olla todella typerä. Eihän tuossa ole mitään järkeä ja moni on sen täällä huomannutkin.
Missä kohtaa sanotaan että olisi pitänyt nimen omaan onnitella?? En huomannut sitä ainakaan. Kyse oli siitä, että kun kuitenkin huomaa asian, niin ei tarvitse olla niin kuin ei olisi muka huomannutkaan. Taisit itse keksiä nuo onnitteluvaateet tähän.
Oot jotenkin sairas.
Näinhän se menee, että kun itse ei ymmärretä lukemaansa, niin joku muu on varmaankin sairas ;) Noh, en ota tällaisiin enää kantaa, enkä edes lue, mutta asiallisiin viesteihin voin vastatakin, tai ainakin lukea :)
Ei siinä ainakaan miestä ole syytä onnitella. Naista kyllä. Saanut taas yksi seksisirkusveteraani kusetettua betan kotileikki elämänvaiheeseensa. Parin kolmen vuoden päästä et siedä enää koko miestä ja palaat hiljalleen sirkukseen.
Minä ainakin onnittelen teitä täältä! Onneksi olkoon! Onnittelin myös tuttuja, jotka 20 vuoden avoliiton jälkeen menivät naimisiin. Toki puhtaasti käytännön syistä, rakkaus ei sen enempää lisääntynyt tai tarvinnut korjata suhdetta muuten. Viimeiset 5 vuotta nainen on ollut omaishoitaja tälle miehelle. Saa sitten kiitoksen tulevaisuudessa.
Omituista porukkaa täällä. Kyllä pariskunnan naimisiinmeno on aina onnittelun paikka ja huomioimisen arvoinen asia riippumatta siitä kauanko ollaan oltu yhdessä ja miten naimisiin mennään. Pelkästään jo sen takia, että asia on tärkeä pariskunnalle itselleen. Silloin sen pitäisi olla tärkeää myös läheisille ja heistä välittäville. Joten ap mielestäni tuntemuksesi ovat aivan oikeutettuja. Onnea teille!
Ainiin. Ottakaa maistrastista todistajat ja karatkaa lomalle, jos ketään lähipiiristä ei innostu edes pienimuotoisista juhlista ravintolassa. Moukat. Se on kuitenkin ensisijaisesti teidän juhla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on urpoja sukulaisia.
Tämä. Onnea vaan tulevaan avioelämään kun nämä on mukana yhteistä taivalta "tukemassa" Miettisin muutamaan kertaan uudelleen ja realistisesti että kannattaako.
Näin.
Meillä on onneksi miehen perhe tukena yhteisellä taipaleellamme, omilta vanhemmiltani sellaista on turha toivoa. Ja jos ja kun naimisiin asti päädymme, niin kyllä ne pienet juhlat jotka järjestetään, ovat vain ja ainoastaan meille kahdelle, sekä niille jotka ovat onnea meille toivottaneet edes jollain tasolla. Miksi kutsuisimme HÄIHIN porukkaa joka ei piittaa juuri niistä HÄISTÄ, eli meidän kahden välisen naimisiinmenon juhlimisesta?? Mikä järki siinä nyt olisi? Kutsua jotain porukkaa jotka ovat pahala mielellä parin naimisiinmenosta, tai sellaista jotka ovat koittaneet parhaansa mukaan olla huomaamatta että pari seurustelee tosissaan. Kyllä mun häistä tulee nimen omaan sellaiset missä juhlitaan meitä kahta, ja meidän kahden naimisiinmenoa, ja sinne kutsuttavat tulevat juhlimaan tätä, eivätkä syömään ja juomaan vain johonkin whatever pippaloihin, ja jotka yrittävät olla onnittelematta paria, huomaamatta uutta vihkisormusta, istuvat vain naama nyrpeänä pilaamassa juhlaamme.
Voin erikseen järkätä sitten tällaisille jotkut muut bileet, joissa juhlitaan vaikka sitten jotain muuta. Tai, no enpäs taida viitsiä :p
Jos olet ap, varatkaa maistraatti, kutsukaa todistajiksi ja vieraiksi mukavia ihmisiä miehen suvusta ja kavereista, varatkaa ravintolan kabinetti ja tilatkaa hyvät ruuat. Sinne sitten juhlimaan hyvässä seurassa. Morsian käy tietysti kampaajalla ja kenties meikissä ja käytte valokuvaajalla ennen vihkimistä. Meillä oli tuollaiset pienet häät, joista jäi kauniit muistot ja hienot hääkuvat. Ohjelmaa ei pyydetty, mutta saatiin yksi puhe ja pari lauluesitystä. Teinä ilmoittaisin maistraattiajan omille vanhemmille ja varmistaisin, että ravintolapöydässä on tarvittaessa tilaa, mutta en houkuttelisi heitä mukaan, enkä kertoisi juhlatilaisuudesta. Jos heitä ei kiinnosta, pitäköön tunkkinsa.
Onnea kihlautumisen johdosta, te minulle tuntemattomat ihmiset ❤💍
Miksi muiden pitäisi olla innostuneita sinun naimisiinmenostasi?
Vierailija kirjoitti:
Ainiin. Ottakaa maistrastista todistajat ja karatkaa lomalle, jos ketään lähipiiristä ei innostu edes pienimuotoisista juhlista ravintolassa. Moukat. Se on kuitenkin ensisijaisesti teidän juhla.
Ap nimenomaan sanoi, ettei aio pitää juhlia. Miksi siis nimittelet sukulaisia?
Ilmeisesti heitä olisi pitänyt onnitella sormuksista? Hämmentävää.