Lue keskustelun säännöt.
Kukaan ei innostu kihlauksestamme/ tulevasta naimisiin menosta
26.12.2018 |
Olen menossa naimisiin kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen. Sovimme asiasta yhdessä mieheni kanssa.
Olen todella innoissani tulevista häistä ja ennen kaikkea naimisiin menemisestä! Menemme naimisiin maistraatissa vanhempien ja sisarusten läsnäollessa ja sitten menemme jonnekin syömään hyvin. Illalla ehkä pienet juhlat kavereille.
Kukaan lähipiirissäni ei kuitenkaan tullut olevan kovin ilahtunut/innoissaan tulevasta naimisiin menosta siksi, että emme pidä hääjuhlaa. Kysyin äidiltänikin, että onko jo kertonut kihlauksestamme ja tulevasta naimisiin menosta sukulaisille ja hän vain vastasi: "Miksi olisin kertonut? Eihän se heitä kosketa kun ette pidä juhlia."
Ei kai ne juhlat ole se pääasia vaan se, että menemme naimisiin? Ymmärrän kyllä että asia ei sinänsä heitä kosketa mutta kai se on itsessään niin iloinen asia, että sen haluaisi jakaa? Varsinkin kun äitini kertoo aina kaiken eteenpäin.
Tänään yritin anopilleni kertoa tulevista sormuksistani ja hän ei sanonut mitään. Tuli vain kiusallinen hiljaisuus.
Olenko lapsellinen kun olen harmissani siitä, ettei lähipiirimme ole naimisiin menostamme innoissaan? Haluaisin vähän edes päästä hehkuttamaan/puhumaan asiasta ja näyttämään iloani asiasta, mutta se tuntuu turhalta kun vastaanotto on tämä.
Mieheni sanoi aikoinaan, että hänen mielestään "perinteisissä" häissä huomio keskittyy kaikkeen muuhun kuin itse asiaan eli naimisiin menemiseen. Silloin ajattelin, että höpö höpö juttuja, mutta kieltämättä läheisteni reaktioita katsellessani olo on juurikin tuo. Kun hääjuhlaa ei ole, on naimisiin meneminen yhtä tyhjän kanssa.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi olla innostuneita sinun naimisiinmenostasi?
Siinä taas yksi joka menee häihin naama norsunvittusena mököttämään, että paskelia tämä tällainen toisten onnen juhliminen!
Luepas uudelleen. Aloittaja ei aio pitää häitä. Hänen mukaansa lähipiiri ilmeisesti haluaisi tulla kutsutuksi juhliin, mutta sellaisia ap ei halua järjestää. Ap tässä ainoastaan mököttää naama norsunvitulla, kun ei saa sukulaisiaan innostumaan häistä, joita ei edes ole tulossa.
Vastasinkin sinulle, en aapeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista porukkaa täällä. Kyllä pariskunnan naimisiinmeno on aina onnittelun paikka ja huomioimisen arvoinen asia riippumatta siitä kauanko ollaan oltu yhdessä ja miten naimisiin mennään. Pelkästään jo sen takia, että asia on tärkeä pariskunnalle itselleen. Silloin sen pitäisi olla tärkeää myös läheisille ja heistä välittäville. Joten ap mielestäni tuntemuksesi ovat aivan oikeutettuja. Onnea teille!
Oletko nyt tosissasi? Eikö onnittelut kuulu silloin kun jotakin konkreettista on tapahtunut, eikä etukäteen, kun häihin on aikaa yli puoli vuotta, eikä ap..ole edes kihlasormusta, joka annetaan merkiksi kihlauksesta ja hän aikoo kihlasormuksenkin käyttöönsä vasta kesällä.
Kyllä puoli vuotta etukäteen on mielestäni aivan liian pitkä aika onnitteluihin, sillä tuossa ajassa ehtii tapahtua mitä tahansa ja onnittelut lähempänä ajankohtaa on mielestäni ihan riittävät, kun on pienimuotoiset häät ja vihkiminen tapahtuu maistraatissa.
Ei ihmiset jaksa olla häähumussa ja innostuneita yli puoli vuotta, kun oma elämäkin on elättävånä.
Mitä väliä sillä sormuksella on, kun eihän kukaan avmamma ole huomaavinaankaan edes oman lapsensa sormessa olevaa sormusta.
Ehkä he surevat maistraattihäitä. Sano,että olet pahoillasi siitä etteivät he ota osaa iloosi naimisiin menosta.
Niin kauan kuin tällaisia kirjoituksia on lehdissä, naisten euro on edelleenkin 80 senttiä. Kuka työntantaja voi uskoa, että nainen ymmärtää mistään muusta kuin typeristä ja naiiveista häistä. Unanaisille tällainen on vain yhden viikonlopun aikana huippuorganisoitu päivän juhla, johon ei tarvitse koko sukua vaivata. Eikä niitä naurettavia morsiusneitoja tai sulhaspoikiakaan, jotka joutuvat tekemään useita viikonloppuja orjatyötä ilman palkkaa.
Miksi ihmeessä muita pitäisi kiinnostaa? Kaikki vain pelkäävät, että heidät kutsutaan häihin ja heidän pitää maksaa lahja joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän outoa reagoinnin puutetta kyllä. Me oltiin yhdessä tuplasti pidempään ennenkuin käytiin maistraatissa, ja kyllä onnitteluja tuli heti paljon ja jälkikäteenkin. Mut ei kyllä etukäteen kerrottu kellekään, vasta vihkipäivänä.
Ehkä onnittelevat sit vihkipäivänä siis?
Omasta mielestä syitä on monia. Yksi on ihan vaan suku, joka ei pidä kihlausta minään. Vain häät on onnittelun arvoisia niille, jotka sinne on kutsuttu. Miten miehesi suku on reagoinut uutiseen?
Toinen voi olla sinun oma persoonasi. Työpaikallani 2 naista meni naimisiin samana kesänä. Toisella oli isot häät ja toinen karkas Las Vegasiin. Isojen häiden pitäjä on persoonana vaisumpi ja tylsempi. Ennalta-arvattava ja vähän wt piirteitä omaava. Las Vagasin morsian ihan erilainen. Iloinen pirteä, innostava ja energinen. Hän juurikin halusi karkuun koko hässäkkää, vaikka noin työyhteisössä olikin aina etupäässä mukana juhlien järjestämisissä. Isojen häiden pitäjä ei saanut niin paljoa ihailua ja onnittelua osakseen, mutta Las Vegasilainen kyllä. Kaikki johtui heidän omasta persoonasta.
Kolmas on miehesi. Hän ei ehkä ole suvussanne pidetty ja kukaan ei juuri usko tulevaisuuteenne. Siskoni nai tälläisen lurjuksen ja itellä oli vaikeuksia onnitella heidän kihlausuutisen jälkeen.
Kun aikanaan menin naimisiin niin ihmiset kyllä onnitteli, mutteivät meinanneet uskoa todesta, että minä olisin aviotyyppiä. Emme koskaan kihlautuneet vaan menimme suoraan papin puheille ja juhlat 80 hengelle. Kun lähetimme kutsut, niin vastaanotto oli epäuskoinen. Ehdimme seurustella 5v. ennen liittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas yksi mamma joka luulee olevansa maailman keskipiste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista porukkaa täällä. Kyllä pariskunnan naimisiinmeno on aina onnittelun paikka ja huomioimisen arvoinen asia riippumatta siitä kauanko ollaan oltu yhdessä ja miten naimisiin mennään. Pelkästään jo sen takia, että asia on tärkeä pariskunnalle itselleen. Silloin sen pitäisi olla tärkeää myös läheisille ja heistä välittäville. Joten ap mielestäni tuntemuksesi ovat aivan oikeutettuja. Onnea teille!
Oletko nyt tosissasi? Eikö onnittelut kuulu silloin kun jotakin konkreettista on tapahtunut, eikä etukäteen, kun häihin on aikaa yli puoli vuotta, eikä ap..ole edes kihlasormusta, joka annetaan merkiksi kihlauksesta ja hän aikoo kihlasormuksenkin käyttöönsä vasta kesällä.
Kyllä puoli vuotta etukäteen on mielestäni aivan liian pitkä aika onnitteluihin, sillä tuossa ajassa ehtii tapahtua mitä tahansa ja onnittelut lähempänä ajankohtaa on mielestäni ihan riittävät, kun on pienimuotoiset häät ja vihkiminen tapahtuu maistraatissa.
Ei ihmiset jaksa olla häähumussa ja innostuneita yli puoli vuotta, kun oma elämäkin on elättävånä.
Kuluuko se sun suu jotenkin siitä, että onnittelet vaikka kahdesti? Jos mulle tulee tuttu sanomaan että mennään naimisiin, niin aika luonnollinen reaktio on joku iloinen "oi miten kiva/ihana kuulla, onnea!" ja ehkä jopa halaus päälle ja sitten juhlapäivänä lisää halauksia ja onnitteluja. Ja ihan siinä puolen vuoden odottelun aikana voi keskittyä omaan elämään sen kummemmin humuamatta ja nähdessä kuulumisia vaihtaessa kysellä jotain tuleviin häihin liittyvää.
Jestas että jotkut ihmiset osaavat antaa itsestään tympeän kuvan...
Ei tietenkään suu kulu, jos onnittelee useamman kerran. Siitähän tässä ei ole kysymys, vaan ap. tavasta, sillä perinteisesti monet haluavat itse ilmoittaa suvulle ja läheisille naimisiin menosta tai jos tulee vauva jne. eikä suinkaan äidit ja anopit.
Nythän ap. on vaatimassa äidiltään ja mahdollisesti myös anopilta soittokierrosta ja ilmoitusta häistä etukäteen suvulle ja läheisille jo puolivuotta aikaisemmin.
Ja nuo onnittelut saavat äiti tai anoppi, eikä suinkaan ap vai olettaako hän, että äidin soittokierroksen jälkeen suku ottaa ap. yhteyttå onnittellakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vähän samaan kategoriaan menevä ongelma, ei täysin samanlainen kuitenkaan. Menimme kihloihin jokin aika sitten ja useampikin ihminen on asiasta kuullessaan vetänyt koko homman jotenkin vitsiksi, ja vielä niin että olinkos se minä joka painostin miehen kosimaan! Tosi loukkaavaa ja tunnelmaa latistavaa. Ja vastaus kysymykseen on että en painostanut. Ihan omin päin tuo kosi.
Mitä siitä nyt kenenkään innostua tarvii.Yleensä onnitellaan vasta vihkimisen jälkeen.Olet lapsellinen.
Naimisiinmeno ei vaan tänä päivänä ole mikään juttu, ellei ole vähintään kymppitonnin hääspektaakkelia. Ja se kymppidonakin on pikkurahaa, jos aikoo pitää isot bileet kunnon puitteissa, eikä missään nuorisoseurantalolla.