"Aineettomat lahjat" ( vuohet, koulutarvikkeet köyhille jne). Olenko ainut, joka ei oikeasti ilahtuisi yhtään?
Jokainen saa halutessaan antaa omistaan oman omatuntonsa mukaan lahjoituksia jollekin kohteelle, mutta mielestäni typerää verhota tämä lahjaksi jollekin toiselle. Mieluummin vaikka lahjoittaa itse jonkun summan jollekin järjestölle ja antaa sille sukulaiselle vaikka jonkun suklaalevyn tai soittaa puhelun. Kehtaako edes sanoa ääneen ajattelevansa näin?
Kommentit (117)
Mä luulin, että aineeton lahja tarkoittaa leffalippuja, ratsastustuntia, lätkämatsia...
Tuohan on ihan tekopyhää ja naurettavaa.
Joo. Siis ymmärrän, että on tärkeä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mutta en koe itse olleeni mukana hyväntekeväisyydessä, jos joku muu on puolestani lahjoittanut rahat. Suurin syy hyväntekeväisyyteen on lahjoittajan oma hyvänolon tunne siitä, et saa auttaa. Toisaalta en halua kyllä minkään muunkaanlaisia lahjoja, sillä en pidä niiden vastaanottamisestaenkä tarvitse mitään.
Joo kun se vuohi juttu on vielä huijausta. Ei sinne mene mitään vuohea vaan raha jolla teoriassa saisi vuohen mutta mitään takeita ei kyllä ole että juuri sillä rahalla ostetaan vuohi. Suurin osa menee varmasti siihen mihin aina noiden järjestöjen kanssa.
Et ole ainoa. Näiden aineettomien lahjojen pyytämättä antajista saa sellaisen kuvan, että heille oman sädekehän kiillottaminen on tärkeämpää kuin toisen ilahduttaminen. Poikkeuksena tietysti ne tapaukset, joissa lahjan saaja on suoraan sanonut, että mitään materiaa hän ei halua ja kyseessä on itse esimerkiksi tiikereiden suojelua tai tyttöjen koulutusta tukeva henkilö. Tällöin lahjansaajan sydämenasian sponsorointi rahalahjalla voi olla hyvinkin tervetullut yllätys.
Samaa mieltä. En ole mitenkään lahjojen perään, mutta se että joku "ostaa" jonnekin ambomaalle vuohen ja kertoo tehneensä sen minulle lahjana on tasan yhtä aivotonta kuin ostaisi konvehtipaketin, jakaisi sen pihan lapsille ja tois mulle tyhjän paketin kertoen että se lahja on hyvä mieli mulle kun tiedän että irmapetterit tykkäsivät suklaasta.
Minusta se voi olla joissakin tapauksissa hyvä lahja, mutta pitää todella hyvin tuntea lahjansaaja ja tietää, että hän ilahtuisi siitä. Jotkuthan jopa toivovat, että jos jotain haluatte antaa, niin antakaa hyväntekeväisyyslahja.
Monethan meistä haluavat uskoa hyvää kavereistaan ja sukulaisistaan ja haluavat uskoa heidän olevan niin hyviä ja pyyteettömiä ihmisiä, että he tietysti ilahtuvat tällaisesta lahjasta. Mutta harvempi ihan oikeasti aidosti ilahtuu. Vaikka olisikin hyvä ihminen ja haluaisi osallistua hyväntekeväisyyteen, niin onhan tämä vähän hassu tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Mutta mitäpä siinä lahjan "saatuaan" voi sanoa, muuta kuin esittää kiitollista...
”Tänä vuonna taas kuten ennenkin meidän poppoo laittaa korttirahat eläinsuojeluun, ilmastonmuutokseen ja eksistentiaaliahdistukseen. Hyvää joulua.”
Mutta kertomaan sinun täytyi laiskuudestasi ja prioriteeteistasi päästä?
Tuskin _mikään_ kuvottaa enempää. Syvempää tekopyhyyttä ei löydy.
Sitten on sellainenkin vaihtoehto, että ostaa aineellisen lahjan hyväntekeväisyysmyyjäusistä. Mä löysin niistä jokaiselle jotain.
Minä olen toivonut ja saanut aineettomia lahjoja. Sopii minulle, joka en tarvitse mitään erityisempää. Mutta jos te tarvitsette kovasti jotain aineellista, niin vihjatkaa ihmeessä lahjan antajalle.
Vierailija kirjoitti:
Joo kun se vuohi juttu on vielä huijausta. Ei sinne mene mitään vuohea vaan raha jolla teoriassa saisi vuohen mutta mitään takeita ei kyllä ole että juuri sillä rahalla ostetaan vuohi. Suurin osa menee varmasti siihen mihin aina noiden järjestöjen kanssa.
Tämä.
En ymmärrä, miten näinkin hyvin lukeva, sivistynyt kansa, ei tajua mistä on kyse. Pari joulua sitten muistutin tästä ihan samasta asiasta neutraalisti ja sain kamalan paskaryöpyn niskaani.
Samaa mieltä! Sain yhtenä jouluna juuri tällaisen "toisenlaisen lahjan" ja leuka loksahti auki. Mielestäni se vaikutti enemmänkin siltä, että antajan taka-ajatuksena oli "katso, miten hyvä ihminen olen" ja itsensä pönkittäminen. Ei siinä muuten mitään... Arvostan hyväntekeväisyyteen lahjoittamista, mutta miksi se pitää tehdä tuolla tavalla. Olisi lahjoittanut itse omissa nimissään haluamaansa kohteeseen ja jättänyt minut kokonaan ilman lahjaa.
Iso plussa aineettomille lahjoille, mutta ei näitä ostin jollekin toiselle vuohen, sä et saanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä! Sain yhtenä jouluna juuri tällaisen "toisenlaisen lahjan" ja leuka loksahti auki. Mielestäni se vaikutti enemmänkin siltä, että antajan taka-ajatuksena oli "katso, miten hyvä ihminen olen" ja itsensä pönkittäminen. Ei siinä muuten mitään... Arvostan hyväntekeväisyyteen lahjoittamista, mutta miksi se pitää tehdä tuolla tavalla. Olisi lahjoittanut itse omissa nimissään haluamaansa kohteeseen ja jättänyt minut kokonaan ilman lahjaa.
Ihmisillä on taipumusta nähdä ystävänsä samanlaisina kuin itsensä. Lukutoukat ostavat kirjoja lahjaksi niillekin, joita ei lukeminen kiinnosta. Kosmetiikan ystävät saattavat hankkia parfyymin sellaisellekin, jolla se ehtii mennä huonoksi. Joten luonnollisesti ne, jotka tykkäävät antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, ajattelevat läheisiensä olevan samanlaisia.
En tiedä, miksi juuri näitä hyväntekeväisyyslahjojen antajia arvostellaan niin ankarasti. Mielestäni ne sijoittuvat ihan samalle jatkumolle kuin muutkin lahjat, jotka perustuvat turhan ruusuiseen käsitykseen lahjan saajasta.
Nolojahan nuo on, jotenkin narsistista, ja mielestäni epämiellyttävän tekopyhän ihmisen merkki. Ihmisillä on myös niin erilaisia arvoja, tuo voi olla loukkaavaakin.
Eri asia, jos tietää, että se toinen ilahtuu lahjoituksesta oikeasti. Esim. itse lahjoitan rahaa erääsen villieläimiin liittyvään juttuun, ja ilahtuisin kyllä oikeasti, jos joku lahjoittaisi nimissäni.
Arvatkaa kuinka paljon ärsytti sisäisesti, kun sain muutama vuosi sitten ylioppilaslahjaksi "Lahjoitin puolestasi 100€ kehitysmaiden lasten koulutukseen" -kortin. Hieno ajatus sinänsä, mutta minä köyhänä ja omilleen muuttaneena opiskelijana olisin keksinyt itsekin hyödyllistä käyttöä tuolle summalle. Ei ilahduttanut, mutta en tietenkään kehtaa myöntää sitä muuten kuin näin anonyymisti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toivonut ja saanut aineettomia lahjoja. Sopii minulle, joka en tarvitse mitään erityisempää. Mutta jos te tarvitsette kovasti jotain aineellista, niin vihjatkaa ihmeessä lahjan antajalle.
Ei kai ole useinkaan kyse tarvitsemisesta. Mutta voihan sitä sanoa, ettei halua mitään. Mikään lahja sanojalle tuollainen aineeton lahja ei kuitenkaan ole.
Et ole ainoa... En myöskään luota yhteenkään järjestöön, jonka niitä koulutarvikkeita jne pitäisi lahjoitella. Mutta tosiaan jos joku haluaa minulle lahjan antaa niin antakoot minulle lahjan - ei jollekin toiselle