Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle xxx

Ihanaa joulua kyyhkyselleni! Teit kyllä melkoisen tempun sydämelleni, kun nappasit siitä palan itsellesi. <3 Nyt se muistuttaa vähän väliä, että osa siitä puuttuu ja muistan heti sen jolle pala jäi. Oon miettinyt sitä mun viimeistä katsetta. Siinä hetkessä tunsin haikeutta ja jotenkin toivoin, että olisit vielä sanonut jotain. Muistan, että havahduin kun liikahdit. Ja sitten mun pitikin jo lähteä. (Pahoittelen jos tuo alku hämmentää sua, mutta fiksuna keksit sen merkityksen ennemmin tai myöhemmin. :)) lähetän sulle täältä ison paketillisen verran jouluisia pusuja! <3

Ikävöin sinua taas N-nainen. Jos kohtaisimme olisi pulssini varmaan 160.

Olet kyllä ensimmäinen josta en pääse yli, hyvää joulua sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka montaa ihmistä olet rakastanut romanttisesti elämäsi aikana? Oletko ollut kaikkien kanssa yhdessä?

Kahta, joista ensimmäinen oli elämän tapa valmistella minua tähän toiseen, vieläkin suurempaan ja käsittämättömään. Sen kestämiseen. Jos tällainen ilo ja sellainen suru olisivat heitetty päälleni ilman, että minulla on siitä mitään kokemusta en tiedä missä nyt olisin. Sain myös ekan kokemuksen myötä nähdä, että pystyn elämään ilman ja jotenkin siitä selviytymään, joka antoi nykytilanteeseen sen suloisemman toiveikkuuden lisäksi toisenlaista toivoa. Kumpaakin toivoa tarvitsin päivästä riippuen. Toisaalta irti päästämisen ajattelu oli vaikeaa, kun tiesi valmiiksi minne niin tehdessään joutuu ja kun osasi arvata, että todennäköisesti joutuisi sinne vielä pahemmin. Ja taas oli ollut vuosia räpiköintiä, vaikka elämääkin pitäisi ainakin ulkopuolisten tahojen mielestä elää ja suorittaa samalla kovaa vauhtia vaan ja unohtaa nopeasti.

Se on liukas ja syvä mutakuoppa, suoranainen kaivo, josta voi yrittää katsoa taivaan väriä ja jotain ehkä joskus näkeekin. Joskus sinne leijailee yksinäinen syksyn lehti, millä leikkiä ja välillä kaukaa ylhäältä katsoo ystävälliset kasvot, jotka huikkaa "Tuus ny pois sieltä".  Huikkaat vastauksen ja ääni kyllä vielä jotenkin sieltä kuuluu, vaikka seinät ja syvyys vaimentavat. Sitä yrittää tietysti, mutta kivet ja juuret, joita pitkin kavuta ovat liian pieniä tai eivät kanna painoa. Ainoa toivo on, että aikaa myöden tähdenlentoja sattuu putoamaan pohjalle niin monta, että resuinen norsu lopulta nousee takaisin maan pinnalle näkemään koko maailman ja ne kaikki värit, joita se tiesi kaivanneensa ja halunneensa, vaikkei siellä pohjalla enää jossain vaiheessa ihan osannutkaan kuvitella, millaisia ne olivatkaan. Koska pohjalle kertyvä vesi oli kylmää ja hytisyttävää, turruttavaa. Ja joskus se nousi niin korkealle, että oli pakko uida ja se väsytti mutta kuitenkaan ei halunnut hukkua, joten piti vain jaksaa vaikkei saanut edes pohjaa vasten levätä. Seinämät ovat niin syvät ettei auringonpaistekaan juuri sinne ehtinyt lämmittämään.

Mutta toivoa sellaisille on. Tähdenlennot voi risakorvaisen harmaan olennon sieltä nostaa. Aina pitää muistaa toivoa, kun siinä yötaivaan näkyvässä pyörylässä tähdenlento viuhuu ohi kauas. Jokaisen henkilökohtaisen kuopan syvyydestä siten riippuu kuinka monta tai kuinka isoja lentoja lopulta tarvitaankaan. Ennelta sitä on vaikea laskea, vaikka kuinka kepukalla maaseinään olisi yrittänytkin laskelmiaan raapustaa.

– Minä jotenkin säikähdin, hän sanoi. – Ja

käännyin lähimmän hyllyn puoleen. Tartuin mihin lie.

– Aivan, sanoin. – Liljecronan koti.

– Sekö se oli? hän naurahti. – Olisin voinut vaikka vannoa,

että...

– Liljecronan koti.

– Se on edelleen kesken, hän sanoi. – Mutta huonomminkin

olisi voinut käydä.

– Niin, sanoin ja katsoin ulos ikkunasta. – Alkaa hämärtää.

– Teitä taidetaan odottaa?

– Ehkä. En tiedä.

– Kuka se muuten oli? hän kysyi. – Se kovaääninen ja

pelottava.

– Volter.

– Onko hän ystävänne?

– Oli, vastasin tovin harkittuani.

– Te ette koskaan kysyneet, hän sanoi ja kaatoi minulle

lisää kahvia. – Että mitä siellä Pariisissa tarkkaan

ottaen tapahtui.

– Tekö olisitte halunneet kertoa?

– Teille ehkä, hän vastasi. – En kenellekään muulle.

– Mutta ettehän te tunne, sanoin. – Minua.

– Jos niin sanotte, hän sanoi ja sytytti lyhdyn.

– Siinä kirjan kannessa, sanoin ja laskin kupin käsistäni.

– Anteeksi?

– Siinä oli kolmiapila. Sinisellä pohjalla.

– Niin, hän sanoi. – Olette aivan oikeassa.

– Sitä minä vain, sanoin. – Että symboloikohan se huonoa onnea?

– Te ette taida olla aivan niin tyyni kuin miltä näytätte,

hän naurahti ja kääntyi katsomaan ulos. – Pitäisi varmaankin

sytyttää puutarhalyhdyt, hän jatkoi. – Mutta en minä itseni vuoksi.

– Vai symboloiko se sittenkin näitä hetkiä, sanoin

ja kohottauduin. – Kiitoksia kahvista.

– Eipä kestä, hän sanoi. – Tehän tässä näitte tavattoman paljon vaivaa.

– En suinkaan, sanoin ja aloin pukeutua. – Naapuruston

lapsiako te?

– Anteeksi?

– Niin että heitäkö te ajattelette?

– Niin, hän vastasi ja kohottautui. – Oikein hyvää

joulua.

– Kuin myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Siitä että rakastuin sinuun.

Eihän se mitään haittaa,mutta se haittaa ettet hyväksy ettei tunne ole molemminpuolinen. Jätä rauhaan.

Anna kun arvaan: Hän ei ole jättänyt sinua rauhaan eikä ymmärtänyt pakkeja, koska mielestäsi kirjoittelee sulle tässä ketjussa? 😅 Irl hän ei juttele sulle, mutta tässä ketjussa mielestäsi aivan varmasti. Tiedätkö mistä tiedän että ajattelet näin? Siitä, että muuten voisit sanoa hänelle irl että jättää rauhaan, silloin kun häiritsee. Sen sijaan huutelet sitä anonyymilla palstalla. 😂

Ei ole tarvetta täällä kertoa taustoja vaikka sua nyt hirveesti näyttää tämä juttu kaivelevankin. Mutta voit luottaa että itse tiedän oikeinkin hyvin asioiden laidan kuin myös senkin että käy tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Siitä että rakastuin sinuun.

Eihän se mitään haittaa,mutta se haittaa ettet hyväksy ettei tunne ole molemminpuolinen. Jätä rauhaan.

Anna kun arvaan: Hän ei ole jättänyt sinua rauhaan eikä ymmärtänyt pakkeja, koska mielestäsi kirjoittelee sulle tässä ketjussa? 😅 Irl hän ei juttele sulle, mutta tässä ketjussa mielestäsi aivan varmasti. Tiedätkö mistä tiedän että ajattelet näin? Siitä, että muuten voisit sanoa hänelle irl että jättää rauhaan, silloin kun häiritsee. Sen sijaan huutelet sitä anonyymilla palstalla. 😂

Ei ole tarvetta täällä kertoa taustoja vaikka sua nyt hirveesti näyttää tämä juttu kaivelevankin. Mutta voit luottaa että itse tiedän oikeinkin hyvin asioiden laidan kuin myös senkin että käy tällä palstalla.

Harhaista settiä jälleen kerran. Menepäs nyt etsimään googlen avulla paikkakuntasi mt-palveluiden numero, ja soitat sinne heti pyhien jälkeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Siitä että rakastuin sinuun.

Eihän se mitään haittaa,mutta se haittaa ettet hyväksy ettei tunne ole molemminpuolinen. Jätä rauhaan.

Anna kun arvaan: Hän ei ole jättänyt sinua rauhaan eikä ymmärtänyt pakkeja, koska mielestäsi kirjoittelee sulle tässä ketjussa? 😅 Irl hän ei juttele sulle, mutta tässä ketjussa mielestäsi aivan varmasti. Tiedätkö mistä tiedän että ajattelet näin? Siitä, että muuten voisit sanoa hänelle irl että jättää rauhaan, silloin kun häiritsee. Sen sijaan huutelet sitä anonyymilla palstalla. 😂

Ei ole tarvetta täällä kertoa taustoja vaikka sua nyt hirveesti näyttää tämä juttu kaivelevankin. Mutta voit luottaa että itse tiedän oikeinkin hyvin asioiden laidan kuin myös senkin että käy tällä palstalla.

Tottakai käy, täällähän me kaikki ollaan :) kukahan meistä on se sinun ahdistelija? Nyt käsi pystyyn, kuka tuhma tonttu on kehdannut ihastua ihmiseen johon ei saa epätoivotut ihastua?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka montaa ihmistä olet rakastanut romanttisesti elämäsi aikana? Oletko ollut kaikkien kanssa yhdessä?

Kahta. En ole seurustellut kummankaan kanssa, koska lopulta tunteeni olivat yksipuolisia. Sen sijaan olin vuosia yhdessä ihmisen kanssa, josta en koskaan ollut oikeastaan yhtään kiinnostunut, kunhan nyt vaan jonkun otin.

Vierailija kirjoitti:

Mä oisin halunnut sinusta oikeasti vain ystävän. En tajunnut että oot bi ja että olit ihan oikeasti ihastunut. Harmittaa että kerrankin kun kohtaa ihanan persoonaan, niin sitten käy näin.

Mikä estää kaikesta huolimatta olemasta ystävä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka montaa ihmistä olet rakastanut romanttisesti elämäsi aikana? Oletko ollut kaikkien kanssa yhdessä?

Kahta. En ole seurustellut kummankaan kanssa, koska lopulta tunteeni olivat yksipuolisia. Sen sijaan olin vuosia yhdessä ihmisen kanssa, josta en koskaan ollut oikeastaan yhtään kiinnostunut, kunhan nyt vaan jonkun otin.

Surullista. Oletko varma, että noissa kahdessa tunteet oli yksipuolisia?

Jos mies olisit vapaa, haluaisitko minut omaksesi?

Minä.

Rakastan.

Sinua.

💜

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka montaa ihmistä olet rakastanut romanttisesti elämäsi aikana? Oletko ollut kaikkien kanssa yhdessä?

Kahta. En ole seurustellut kummankaan kanssa, koska lopulta tunteeni olivat yksipuolisia. Sen sijaan olin vuosia yhdessä ihmisen kanssa, josta en koskaan ollut oikeastaan yhtään kiinnostunut, kunhan nyt vaan jonkun otin.

Surullista. Oletko varma, että noissa kahdessa tunteet oli yksipuolisia?

Joo, olen kyllä. Ei ollut kyseessä mikään oma spekulointi tai jotkut palstaharhat, vaan ihan tapailua ja keskustelua asioista. Surullista toki, mutta näinkin elämä välillä menee. En kuollut.

Aikajärjestys noilla muuten on sellainen, että suhde epäkiinnostavan kanssa oli ensin ja rakastumiset sittemmin. Tällä hetkellä taas olen ehkä hieman ihastunut, se siis oikeutuksena ketjussa roikkumiselle.

Anna minun joskus koskettaa poskeasi kevein perhosen siivin,

yhtä hentoisesti kuin ripsesi minun poskeani vasten,

kun suljet silmäsi ja levähdät.

Anna minun joskus raottaa sydämesi kantta

ja puhaltaa kaikki haavat sammuksiin,

sivellä linimenttiä ilmalle aroille kohdille.

Anna minun hieroa juoksemisesta väsyneet jalkasi rennoiksi

ja puheellani sinut lämpimään uneen viedä

näin talviyön kynnyksellä.

Anna minun kylvettää sinut kaikessa hyvässä,

pestä sinut eheäksi, surusta puhtaaksi.

Anna minun paikata suudelmin ne hiertymät,

joita minäkin olen tehnyt

ja anna anteeksi, pyydän,

joskus sitten. 

Onneksi ei ole kiire. Levätään nyt vaan, aivan ansaitusti. Minäkin yritän niin iloltani tehdä.

Tuikesilmäinen joulun kotihaltiani, tunturilta kauas eksynyt sellainen, pöhlö tonttuni. Punainen pukee sinua erinomaisesti kaikkina vuodenaikoina. Joulupallojen ja kyysenkynttiläin kimalluksessa sinut huomenna nään ja kissain hyrinöissä kuulen <3

Joku tosiaan saa viettää joulua kaivattunsa kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Jos mies olisit vapaa, haluaisitko minut omaksesi?

En, valitettavasti, siinäkään tapauksessa. Et ole sitä tyyppiä, että kiinnostaisit minua vakavammassa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies olisit vapaa, haluaisitko minut omaksesi?

En, valitettavasti, siinäkään tapauksessa. Et ole sitä tyyppiä, että kiinnostaisit minua vakavammassa mielessä.

Kerro milla kirjaimella hänen etunimensä alkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies olisit vapaa, haluaisitko minut omaksesi?

En, valitettavasti, siinäkään tapauksessa. Et ole sitä tyyppiä, että kiinnostaisit minua vakavammassa mielessä.

Kiinnostanko sinua vain seksimielessä?

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Anna minun joskus koskettaa poskeasi kevein perhosen siivin,

yhtä hentoisesti kuin ripsesi minun poskeani vasten,

kun suljet silmäsi ja levähdät.

Anna minun joskus raottaa sydämesi kantta

ja puhaltaa kaikki haavat sammuksiin,

sivellä linimenttiä ilmalle aroille kohdille.

Anna minun hieroa juoksemisesta väsyneet jalkasi rennoiksi

ja puheellani sinut lämpimään uneen viedä

näin talviyön kynnyksellä.

Anna minun kylvettää sinut kaikessa hyvässä,

pestä sinut eheäksi, surusta puhtaaksi.

Anna minun paikata suudelmin ne hiertymät,

joita minäkin olen tehnyt

ja anna anteeksi, pyydän,

joskus sitten. 

Onneksi ei ole kiire. Levätään nyt vaan, aivan ansaitusti. Minäkin yritän niin iloltani tehdä.

Tuikesilmäinen joulun kotihaltiani, tunturilta kauas eksynyt sellainen, pöhlö tonttuni. Punainen pukee sinua erinomaisesti kaikkina vuodenaikoina. Joulupallojen ja kyysenkynttiläin kimalluksessa sinut huomenna nään ja kissain hyrinöissä kuulen <3

Niisk... Olisipa joskus tuollaista...

Liian kauan on kulunut kun olen sinut viimeksi nähnyt. Sinä kun olet sellainen, joka jää mieleen. Jos sinua kuvailisi yhdellä sanalla, se olisi täydellinen. Olisit täydellinen minulle, sellainen unelma, jota mikään ei voisi korvata. Ei sinua voi unohtaa koskaan, vaikka joskus sitäkin toivoisi. Välillä kun vaikeaa tajuta se, ettemme voi koskaan olla yhdessä. Näin joulun aikaan tulet enemmän mieleen. Ainoastaan se, että sinulla on kaikki hyvin lohduttaa. Pitää hyväksyä totuus ja toivoa, että löydät vielä rakkaan ihmisen vierellesi. Se en kuitenkaan ole minä, ei vaikka kuinka haluaisin kuvitella. Niin tapahtuu vain saduissa ja minä en enää usko niihin. Toivon, että se ihminen joka sinut omakseen saa kohtelee sinua kuin kalleinta aarretta, koska jos sinä kärsit niin kärsin minäkin. Iloitsen kun sinulla on mukavaa ja saat tehdä sitä mitä haluat. Älä välitä minusta ja anteeksi se, että olen surullinen. Kaipaaminen on välillä raskasta. Kiitos sinulle ja hyvää joulua. Toivon, että olet iloinen ja onnellinen. Jos joskus polkumme kohtaa olkoon sekin pieni ihme.