Miehen kommentointi ja "rakentava kritiikki" menee ihon alle

Tahdon vähän valittaa parisuhteeni dynamiikasta. Mieheni kommentoi mielestäni jatkuvasti milloin mitäkin ominaisuuttani tai olemustani ylipäätään. Tiedän, että hän rakastaa minua ja tahtoo parastani, mutta koen hänen kommentointinsa väsyttävänä. Yksi toistuvista aiheista ovat käyttäytymiseni hänen ystäviensä seurassa. Olen luonteeltani varautunut ja vaikka pidänkin kovasti hänen ystävistään ja mielestäni tulen heidän kanssaan mainiosti toimeen, saatan kotona saada kommentin, etten katsonut heitä tarpeeksi silmiin tai että jossain kohtaa vaikutin poissaolevalta.

Toinen aihe, johon mies tarttuu on ruokailu ja liikunta. Saatan kotona pitkän päivän jälkeen kokata kalapuikkoja tai muuta nopeaa valmisruokaa ja juuri silloin mieheni kommentoi, että meidän ei pitäisi syödä niin paljon valmisruokia. Otan joskus kerran kuussa ravintolassa ruokajuomaksi kokiksen ja mies alkaa puhua miten myrkyllistä se on. Salilla minun pitäisi tehdä enemmän sitä ja vähemmän tätä. Joskus paita pitäisi ottaa pois housuista ja meikkiä lisätä, että olisin nätimpi hiukset tulisi kuivata föönillä eikä jättää märäksi, etten vilustu jne. jne.

Nämä kommentit saattavat kuulostaa vähäpätöisiltä, mutta saavat minut varpailleen. Minulla lienee huono itsetunto ja koen itseni helposti riittämättömäksi ja huonoksi. Kommentit menevät suoraan kuoreni läpi ja tuntuvat inhottavilta piikeiltä. Mies taas tulkitsee tämän niin etten kestä kritiikkiä enkä halua kuunnella häntä. Hän turhautuu kun "mitään ei saa sanoa" ja on marttyyrimäisesti todennut ettei enää puhu aiheesta x, koska suhtautumiseni on niin huono. Kaiken päälle tunnen nyt syyllisyyttä siitäkin, etten osaa ottaa kritiikkiä vastaan.

Tahdon totta kai oppia paremmaksi ihmiseksi ja puolisoksi. Haluan, että voimme puhua kaikesta, mutta koen nämä "ylhäältä" tulevat kommentit holhoavina ja alentavina. Olen lähes kolmekymppinen aikuinen, kyllä minä tiedän, miten ihmisten kanssa ollaan, mikä on terveellistä ja mikä ei. Jos haluan juoda yhden kokiksen tai nukkua tukka märkänä, eikö se ole oma asiani?