Lue keskustelun säännöt.
Psykiatrisessa sairaanhoidossa näkee miten huono asenne ihmisillä on
Sairaanhoitaja
19.12.2018 |
Osa psyykkisesti sairaista on oikeasti sairaita, mutta joka päivä tapaan useita, joilla on vain huono asenne ja liian kovat vaatimukset.
Kaiken pitäisi tulla helposti, pitäisi saada työ ja koti jotka sopisi täysin omiin toiveisiin, ilman että itse tekee mitään. Pitäisi saada rahaa ja palveluita, mutta mitään velvollisuuksia ei saa olla. Lääkkeistä ei suostuta syömään kuin ne joista tulee välitön vaikutus. Kaikki on maailman ja yhteiskunnan syytä, mistään ei ole omaa vastuuta. Ei edes aaenteesta.
Näiden ihmisten takia oikeasti sairaat eivät pääse hoitoon jonojen ollesa valtavat.
Kommentit (458)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kirjoituksesta paljastuu sellainen alentava suhtautuminen mielenterveyspotilaisiin ja avunhakioihin. Kuin jotenkin syyttäsuotta ihmiset olisivat lääkevastaisia ( ei vaikkapa ihan rationaalisesta syystä, että niistä tulee usein haittavaikutuksia ). En usko, että hänen luonaan vakavammista mielenterveysongelmista kärsivät saa hyvää apua. Todennäköisesti se apu on jotain tällaista " kun yrität vain tarpeeksi ottaa tätä minun tarjoamaa "apua" vastaan niin paranet. Jos et parane niin se on sinun vikasi. Minä tiedän kaiken mikä sinulle on parhaaksi, etkä sinä tiedä mitään. Minä kävin muutaman kurssin joten tiedän kaiken mielenterveysasioista"
Pari kurssia? Öö, ei. Korkeakoulututkinto. Pätevyys alalle. Painaa hiukkasen enemmän kuin av-mamman palstarage.
AMK-hoitsu ei ole yhtään mitään. ”Korkeakoulututkinto.” Eikä ole. Vain akateemiset ovat korkeakoulutettuja. Pyllyä voi pyykätä ja suuta soittaa ihan elämänkoululaisetkin - kuten aloituksesta näkyy.
Et taida osata lukea. Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Se ei ole mielipideasia. Se on fakta. Katsopa sanakirjasta mitä fakta tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kirjoituksesta paljastuu sellainen alentava suhtautuminen mielenterveyspotilaisiin ja avunhakioihin. Kuin jotenkin syyttäsuotta ihmiset olisivat lääkevastaisia ( ei vaikkapa ihan rationaalisesta syystä, että niistä tulee usein haittavaikutuksia ). En usko, että hänen luonaan vakavammista mielenterveysongelmista kärsivät saa hyvää apua. Todennäköisesti se apu on jotain tällaista " kun yrität vain tarpeeksi ottaa tätä minun tarjoamaa "apua" vastaan niin paranet. Jos et parane niin se on sinun vikasi. Minä tiedän kaiken mikä sinulle on parhaaksi, etkä sinä tiedä mitään. Minä kävin muutaman kurssin joten tiedän kaiken mielenterveysasioista"
Pari kurssia? Öö, ei. Korkeakoulututkinto. Pätevyys alalle. Painaa hiukkasen enemmän kuin av-mamman palstarage.
AMK-hoitsu ei ole yhtään mitään. ”Korkeakoulututkinto.” Eikä ole. Vain akateemiset ovat korkeakoulutettuja. Pyllyä voi pyykätä ja suuta soittaa ihan elämänkoululaisetkin - kuten aloituksesta näkyy.
Et taida osata lukea. Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Se ei ole mielipideasia. Se on fakta. Katsopa sanakirjasta mitä fakta tarkoittaa.
Fakta on fakta, mikäli esität uskottavat perustelut väitteesi tueksi. Pelkkä vierasperäisellä konsonantilla alkavan sanan toistaminen ei tosiasiaa tee :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.
Täyttä roskaa.
Perustelu?
Ei ole omalla kohdallani vaihtunut tuolla tavoin lääkäreiden vaihtuessa eikä myöskään tutuilla. Olet surkea trolli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa venäläisperäisillä lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on huikea määrällinen edustus etenkin julkisella puolella. Mihin mahtavat Omakannasta saatavat tiedot päätyä ?
THL käyttää niitä ohjatakseen paremmin aivopesukampanjoitaan ja samalla vuotaa sopivasti ihmisten tietoja julkisuuteen.
Moi Ritva!
Olen psyk. puolella työskentelevä sh. Tuntuu pahalta, että tässä ketjussa niin moni haukkuu psyk.hoitajia huonoiksi työssään ja asennevammaisiksi. Mutta jos näin on, niin uskon, että se johtuu useimmissa tapauksissa tästä työstä eikä siitä, että v-maiset tyypit hakeutuu alalle. Kun aloitin työt, asenteeni oli tyyliin naiivi "parannan kaikki lempeydellä". Juu en paranna 😃 On ollut raskasta huomata, että itse pystyy tekemään tosi vähän potilaiden hyväksi, mikä kyynistää helposti. Lisäksi monet potilaat ihan tarkoituksella pyrkii loukkaamaan ja satuttamaan. Toki tää tarkoituksellisuus johtuu yleensä sairaudesta, mutta kyllä se silti välillä nakertaa itsetuntoa 😕 Osa potilaista on myös mahdollisesti vaarallisia tai superälykkäitä manipuloijia. Tän takia koko ajan täytyy olla varuillaan mikä väsyttää. Ja mitä lääkkeisiin tulee, jos ihminen joutuu psykoosiin niin siinä ei paljoa keskustelut auta, lääkkeet auttaa. Olen jatkuvasti todistanut, että ne myös ehkäisee psykoosia. Toki turhiakin lääkkeitä joskus määrätään, mutta sanoisin, että vähenevissä määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.
Täyttä roskaa.
Perustelu?
Ei ole omalla kohdallani vaihtunut tuolla tavoin lääkäreiden vaihtuessa eikä myöskään tutuilla. Olet surkea trolli!
Ei ole sinun kohdalla vaihtunut eikä naapurilla => ei voi olla kenenkään muun kohdalla vaihtunut?
P.S. Olen muuten onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jjkkkSairaanhoitaja kirjoitti:
Tarkotukseni ei ollut mustamaalata psyykkisesti sairaita, vaan nimenomaan heille tarkoitettujen resurssien väärinkäyttäjiä.
Olisi parasta saada keskittyä oikeiden masennus-, ahdistuneisuus-, bipo- ym. potilaiden hoitamiseen, mutta päivän vastaanotolla puolet on peruspessimistisiä ihmisiä, joille ei kelpaa mikään apu. Eikä täyty mikään diagnoosi. Ei siis ole mitään sairautta, mutta täytyy päästä valittamaan yhteiskunnasta.
Ikävä kyllä hoitaja ei voi hoitaa sairautta jota ei ole. Hoitajan pitäisi saada keskittyä hoitamaan oikeasti sairaita.
-A.P
Oman kokemuksen mukaan näillä sinun asennevikaisilla on usein jokin muukin ongelma. Usein jokin persoonallisuushäiriö, ja vaikkei se sinänsä mikään sairaus ole niin kyllä hekin tarvitsevat /ansaitsevat apunsa. Kaikkia ei voi parantaa, mutta jos voi antaa edes hetken helpotusta niin sekin on jo tyhjää parempi.
T. LähäriWhaat, tottakai persoonallisuushäiriö on sairaus, miksi muuten se olisi DSM manuaalissa?? Ei ole "mielisairaus" mutta usein kestämättömissä olosuhteissa elämisestä johtuva oikea häiriö, jota pystytään hoitamaan. Ei se hetken helpotus mitään auta jos ei saa ammattitaitoista ja psykiatriseen osaamiseen perustuvaa apua.
Näihin juttuihin pistän sellaista, että moniko persoonallisuushäiriöinen oikeasti hakeutuu hoitoon? Lähipiirissäni on elämäni aikana ollut jotain 20-30 selvästi persoonallisuushäiriöistä ihmistä, eikä heistä yksikään ole koskaan edes käynyt missään psykologilla, tai psykiatrilla.
Tai yksi poikkeus on. Kyseessä on huumeongelmainen tapaus, joka on ollut jatkuvassa vankilakierteessä. Hänet on jostain niistä vankilajutuista ohjattu terapiaan. Tuolla naisella on selkeä piirteet huomionhakuisesta ja antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä, mutta sai diagnoosiksi epävakaan, koska psykiatri ei oikein osannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on teidän homma kääntää sen ihmisen kelkka.
Kaikessa on kyse siitä et ihminen itse ymmärtää oman vastuunsa elämästään ja paranemisestaan. Jos sitä ei löydy, ei ole mitään tehtävissä. Ei kukaan voi sitä parannusta ihmiseen millään kannulla kaataa. Ihmistä voidaan tukea, hänen puolestasn ei voi asioita tehdä. Eikä kaikki haluu muutosta, vasn säilyttää uhrin aseman ja syyttää muita. Sit ei voi kukaan auttaa
Vierailija kirjoitti:
Ainahan se on noin ollut. Ensiavussakin paskahousuiset pultsarit, jotka ovat saaneet pienen pipin päähänsä kaaduttuaan katukiveykselle hoidetaan ennen sinua, oli asemasi ja sairautesi mikä tahansa. Räkänokkaiset lapset menevät aikuisten edelle jne.
Tärkeintä on ehkä pohtia sitä kuka ja mistä syystä viljelee hypokondriaa? Kuka esimerkiksi on saanut aikaan pillerisukovaisuuden, vaikka pillereiden teho on järjettömän huono? Miksi ihmisiä ohjeistetaan hakeutumaan hoitoon, eikä ohjeisteta pärjäämään itse? Tai anneta vinkkejä siihen miten itsekseen pärjäisi?
Kun sieltä hoidosta nimen omaan saa neuvoja ja apua siihen, että pärjäisi itsekseen.🤦♀️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet väärällä alalla, sinulla ei ole edellytylsiä tuohon hommaan
Ei kusettajien hyysääminen ole kenenkään elämäntehtävä. Tai ehkä sinun. Ilmoittaudu vaan palvelukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on muuten se mitä moni ei ymmärrä. Hoitaja ei ole koskaan palvelija, hoitaja on aina hoitaja. Sosiaalipuolen asiakkaitakin hoitaessaan hän on asiakkaan hoitaja, ei asiakaspalvelija. Toisaalla asiakas on aina oikeassa ja asiakaspalvelijan työ on mielistellä, mutta hoitosuhteessa on kyse asiakkaan hoitamisesta, ja mielistelyn tilalla on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakas tai potilas voi aina kieltäytyä hoitajan hoitotoimepiteestä itsemääräämisoikeuteen vedoten, mutta ei voi koskaan käskeä hoitajaa tekemään mitään.
Olen ollut sekä asiakaspalvelija että asiakkaan hoitaja, ja kyllä se on selkeästi eri asia.
Juuri näin. Samalla tavalla kuin lakimiehen asiakas on aina oikeassa.
Lakimieheltä kysytään neuvoja. Asiakas sitten noudattaa neuvoja tai ei, täysin oman harkintansa mukaan.
Tai lakimiestä pyydetään hoitamaan asioita, lakimies sitten hoitaa asioita tai ei ota asioita hoidettavakseen, täysin oman harkintansa mukaan
He-he!
Kyllä on niin pitkä matka hoitsusta lakimieheen että ei voi edes puhua samana päivänä.
Hoitsu on palvelija. Aina. Piste.
Kyllä sullekin alkaa nöyryyttä löytyä, kun terveys pettää. Aivan varmasti : DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän esim. riippuvaisia on vaikea hoitaa kun vierittävät vastuun aina pois omasta itsestään. Milloin syy on valtiossa, milloin naapurissa, milloin kissassa ja milloin koirassa. Kaikissa muissa on vikaa paitsi ei omassa itsessä. Ja näitä riippuvaisia pyörii psykiatrisessa hoidossa vaikka kuinka eri riippuvuuksilla varustettuna. Sitten odotetaan että joku pelastaisi kun ongelman ydin on se ettei esim. juo, ei käytä huumeita, ei pelaa jne.
Masentuneena teininä sain kuulla ns"ammattilaisten" suusta että minä vain temppuilen ja haen huomiota, pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja opiskella ! Lopulta koetin päättää päiväni mistä jäi muistoksi pahat arvet sekä parin sormen liikkumattomuus kun hermot vaurioituivat, tämän yrityksen jälkeen vajosin apaattiseen tilaan jossa en syönyt , en pessyt hampaita tms vaan istuin tuojottamassa seinää. Silti osastolla eräs hoitaja oli sitä mieltä, että minut saa toimimaan huutamalla nenän edessä "SYÖ !" MENE SUIHKUUN !" Äiti teki sitten tästä hoitajasta valituksen lääkärille,,,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on muuten se mitä moni ei ymmärrä. Hoitaja ei ole koskaan palvelija, hoitaja on aina hoitaja. Sosiaalipuolen asiakkaitakin hoitaessaan hän on asiakkaan hoitaja, ei asiakaspalvelija. Toisaalla asiakas on aina oikeassa ja asiakaspalvelijan työ on mielistellä, mutta hoitosuhteessa on kyse asiakkaan hoitamisesta, ja mielistelyn tilalla on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakas tai potilas voi aina kieltäytyä hoitajan hoitotoimepiteestä itsemääräämisoikeuteen vedoten, mutta ei voi koskaan käskeä hoitajaa tekemään mitään.
Olen ollut sekä asiakaspalvelija että asiakkaan hoitaja, ja kyllä se on selkeästi eri asia.
Juuri näin. Samalla tavalla kuin lakimiehen asiakas on aina oikeassa.
Lakimieheltä kysytään neuvoja. Asiakas sitten noudattaa neuvoja tai ei, täysin oman harkintansa mukaan.
Tai lakimiestä pyydetään hoitamaan asioita, lakimies sitten hoitaa asioita tai ei ota asioita hoidettavakseen, täysin oman harkintansa mukaan
He-he!
Kyllä on niin pitkä matka hoitsusta lakimieheen että ei voi edes puhua samana päivänä.
Hoitsu on palvelija. Aina. Piste.
Kyllä sullekin alkaa nöyryyttä löytyä, kun terveys pettää. Aivan varmasti : DD
No, ne hoitajan hoito-ohjeet tulee useimmiten enemmän tai vähemmän suoraan lääkäriltä.
Lääkäristä ja lakimiehestä kai voi samana päivänä puhua?
Vierailija kirjoitti:
Ainahan se on noin ollut. Ensiavussakin paskahousuiset pultsarit, jotka ovat saaneet pienen pipin päähänsä kaaduttuaan katukiveykselle hoidetaan ennen sinua, oli asemasi ja sairautesi mikä tahansa. Räkänokkaiset lapset menevät aikuisten edelle jne.
Tärkeintä on ehkä pohtia sitä kuka ja mistä syystä viljelee hypokondriaa? Kuka esimerkiksi on saanut aikaan pillerisukovaisuuden, vaikka pillereiden teho on järjettömän huono? Miksi ihmisiä ohjeistetaan hakeutumaan hoitoon, eikä ohjeisteta pärjäämään itse? Tai anneta vinkkejä siihen miten itsekseen pärjäisi?
Minä olen humalassa satuttanut itseni.
Minut hoidettiin.
Raivosin hoitajille..olen nyt aidosti kiitollinen avusta.
Opettelen elämään ilman alkoholia.
Raskasta on..kiitos kun minut silti hoidettiin:(
He-he!
Kyllä on niin pitkä matka hoitsusta lakimieheen että ei voi edes puhua samana päivänä.
Hoitsu on palvelija. Aina. Piste.
Edit.
No, ne hoitajan hoito-ohjeet tulee useimmiten enemmän tai vähemmän suoraan lääkäriltä.
Lääkäristä ja lakimiehestä kai voi samana päivänä puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka voi ”parantaa” asennevamman?
Sosiaalisen turvaverkon poistaminen.
Jos et tee töitä, näännyt nälkään.
Aika nopeasti loppuisi turhat haihattelut ja kuvitelmat siitä että lapamato olisi ansainnut elinikäisen elatuksen pelkästään siksi että on olemassa.
Noup. Yllättyisit siitä, kuinka suuri joukko ihmisiä tekisi tuossa vaiheessa vain itsemurhan. Suisidaalisuus ja täysi elämänhaluttomuus ovat juurikin vaikeimpia kompastuskiviä psykiatriassa. Potilaat kuolisivat _mielellään_ - tämä on se pointti.
Miksi puhut tuosta niin kuin se olisi ongelma?
Läheisen itsemurha traumatisoi ison joukon ihmisiä ja voi sitä myötä johtaa uusiin itsemurhiin ja uusiin traumatisoitumisiin ja itsemurhiin... Näetkö tässä mitään ongelmaa yhteiskunnallisessa mielessä?
Suurin osa tapaamistani psykiatrisista sairaanhoitajista on ensinnäkin todella epämiellyttävää sakkia. Monet heistä ovat anteeksi nyt vain, ihan äärimmäisen yksinkertaisia. Yritä nyt tuollaiselle empatiakyvyttömälle idiootille selittää yhtään mitään. Tuolle alalle hakeutuu muuten todella paljon häiriintynyttä porukkaa, osa heistä on paljon enemmän sekaisin kuin ne "hullut" joita he hoitavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on muuten se mitä moni ei ymmärrä. Hoitaja ei ole koskaan palvelija, hoitaja on aina hoitaja. Sosiaalipuolen asiakkaitakin hoitaessaan hän on asiakkaan hoitaja, ei asiakaspalvelija. Toisaalla asiakas on aina oikeassa ja asiakaspalvelijan työ on mielistellä, mutta hoitosuhteessa on kyse asiakkaan hoitamisesta, ja mielistelyn tilalla on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakas tai potilas voi aina kieltäytyä hoitajan hoitotoimepiteestä itsemääräämisoikeuteen vedoten, mutta ei voi koskaan käskeä hoitajaa tekemään mitään.
Olen ollut sekä asiakaspalvelija että asiakkaan hoitaja, ja kyllä se on selkeästi eri asia.
Juuri näin. Samalla tavalla kuin lakimiehen asiakas on aina oikeassa.
Lakimieheltä kysytään neuvoja. Asiakas sitten noudattaa neuvoja tai ei, täysin oman harkintansa mukaan.
Tai lakimiestä pyydetään hoitamaan asioita, lakimies sitten hoitaa asioita tai ei ota asioita hoidettavakseen, täysin oman harkintansa mukaan
He-he!
Kyllä on niin pitkä matka hoitsusta lakimieheen että ei voi edes puhua samana päivänä.
Hoitsu on palvelija. Aina. Piste.
Kyllä sullekin alkaa nöyryyttä löytyä, kun terveys pettää. Aivan varmasti : DD
Psykiatriset sairaanhoitajat ovat täysin hyödyttömiä. Tukehdu turhuuteesi :)
Vierailija kirjoitti:
Olen psyk. puolella työskentelevä sh. Tuntuu pahalta, että tässä ketjussa niin moni haukkuu psyk.hoitajia huonoiksi työssään ja asennevammaisiksi. Mutta jos näin on, niin uskon, että se johtuu useimmissa tapauksissa tästä työstä eikä siitä, että v-maiset tyypit hakeutuu alalle. Kun aloitin työt, asenteeni oli tyyliin naiivi "parannan kaikki lempeydellä". Juu en paranna 😃 On ollut raskasta huomata, että itse pystyy tekemään tosi vähän potilaiden hyväksi, mikä kyynistää helposti. Lisäksi monet potilaat ihan tarkoituksella pyrkii loukkaamaan ja satuttamaan. Toki tää tarkoituksellisuus johtuu yleensä sairaudesta, mutta kyllä se silti välillä nakertaa itsetuntoa 😕 Osa potilaista on myös mahdollisesti vaarallisia tai superälykkäitä manipuloijia. Tän takia koko ajan täytyy olla varuillaan mikä väsyttää. Ja mitä lääkkeisiin tulee, jos ihminen joutuu psykoosiin niin siinä ei paljoa keskustelut auta, lääkkeet auttaa. Olen jatkuvasti todistanut, että ne myös ehkäisee psykoosia. Toki turhiakin lääkkeitä joskus määrätään, mutta sanoisin, että vähenevissä määrin.
Niin, on myös potilaan kannalta ikävää joutua sellaisten hoitajien potilaaksi, jotka esim sanoo, että ongelmani paranee, kun harrastan seksiä (mielisairaalassa suljetulla osastolla). Tai jotka naureskelevat traumoille, kiivastuvat, ovat tylyjä, eivät tiedä edes mitä diagnoosini pitää sisällään eikä kiinnosta ottaa selvää jne. Uskon että koulutus on yksinkertaisesti liian puutteellinen, ja jos ei itse edes välttämättä pidä työstään tai on juurikin kyynistynyt ja muuttunut välinpitämättömäksi, ei ole alunperinkään oikealla alalla niin ainakin potilaat kärsii, luultavasti myös ne hyvät hoitajat, koska joutuvat paikkailemaan kollegojensa aikaansaamaa tuhoa.
THL käyttää niitä ohjatakseen paremmin aivopesukampanjoitaan ja samalla vuotaa sopivasti ihmisten tietoja julkisuuteen.