Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (258)
Ensimmäinen maa joka tunnusti Suomen itsenäisyyden oli kummallista kyllä Neuvostoliitto Leninin johdolla. Kukaan ei tosin ole varmuudella kyennyt selittämään miksi hän tunnusti porvarillisen Suomen itsenäisyyden. Taustalla saattaa olla se että hän piileskeli Suomessa ennen paluutaan vallankumouksen kourissa pyristelevään kotimaahansa. Mutta sinällään ehkä virhearvion ansiosta Suomesta tuli itsenäinen maa. Meinasi meistä tulla kuningaskuntakin mutta ehkä näin on parempi.
Kustaa Vaasa otti kaiken maaomaisuuden valtion haltuun. Eli ei ne perintötilat olleetkaan sukujen omistuksessa. Tilan saattoi menettää koska tahansa jos ei hoitanut velvoitteitaan.
Ihmetyttää että jos ihmiset ovat niin kiinnostuneita historiasta, miksi he eivät hanki tietoja vaan tyytyvät pintapuoliseen tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin Stalinin vainot laajenivat koskemaan mielivaltaisesti kaikkia oli tilanne hyvinkin se että neuvostoliito oli parempi valinta. Siellä tunnustettiin työväestön oikeus taistella asemansa puolesta, kun taas Suomessa työväenliike oli kukistettu verisesti ja tarjolla oli vain syvää hakveksuntaa. Jälkiviisaana on turha arvostella, etenkin jos ei ymmärrä sen ajan Suomen todellisuutta.
No jo tulee paksua puppua.
Suomi oli köyhä maa, mutta täällä kansa sentään oli edes lukutaitoista päin vastoin kuin Venäjällä, jossa ei osattu mitään ja kansa oli tuhatvuotisen maaorjuuden jäljiltä ihan yhtä lyötyä ja aloitekyvytöntä kuin nykyäänkin.
Mutta joo, turhapa tätä on paljoa kirjoitella ihmiselle, joka ei ymmärrä sen ajan Neuvostoliiton todellisuutta.
En väittänyt että neuvostoliiton elintaso houkutteli, puhuin työväenliikkeeseen kuuluneen ihmisen asemasta. Huonostihan heillä kävi siellä lopulta, mutta nyt puhuttiin sen ajan ihmisen näkökulmasta.
Jälkiviisaana voi todeta että työläisaktiivi joutui neukkulassa siperiaan, kun taas Suomessa sai pitkän ajan kuluessa äänensä kuuluviin. Sen ajan ihmisen ratkaisut perustuivat sen ajan todellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen maa joka tunnusti Suomen itsenäisyyden oli kummallista kyllä Neuvostoliitto Leninin johdolla. Kukaan ei tosin ole varmuudella kyennyt selittämään miksi hän tunnusti porvarillisen Suomen itsenäisyyden. Taustalla saattaa olla se että hän piileskeli Suomessa ennen paluutaan vallankumouksen kourissa pyristelevään kotimaahansa. Mutta sinällään ehkä virhearvion ansiosta Suomesta tuli itsenäinen maa. Meinasi meistä tulla kuningaskuntakin mutta ehkä näin on parempi.
Leninhän yllytti suomalaisia tarttumaan oikeuksiinsa. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että Lenin on eri kaveri kuin Stalin joka halusi viedä Suomen itsenäisyyden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen maa joka tunnusti Suomen itsenäisyyden oli kummallista kyllä Neuvostoliitto Leninin johdolla. Kukaan ei tosin ole varmuudella kyennyt selittämään miksi hän tunnusti porvarillisen Suomen itsenäisyyden. Taustalla saattaa olla se että hän piileskeli Suomessa ennen paluutaan vallankumouksen kourissa pyristelevään kotimaahansa. Mutta sinällään ehkä virhearvion ansiosta Suomesta tuli itsenäinen maa. Meinasi meistä tulla kuningaskuntakin mutta ehkä näin on parempi.
Leninhän yllytti suomalaisia tarttumaan oikeuksiinsa. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että Lenin on eri kaveri kuin Stalin joka halusi viedä Suomen itsenäisyyden?
Kirjoitinkin eri aikakaudesta. Stalinin aika on täysin eri eikä Stalinilla ollut mitään tekemistä itsenäistymisen kanssa. Stalin varmasti olisi mielellään vienyt itsenäisyyden maaltamme. En kirjoittanut siksi että joku pahoittaisi mielensä vaan ihan historiallisesta näkökulmasta.
Oikeanpuoleinen liikenne tul8 venäjän myötä. Suomess ajettiin kauan vasemmalla puolella tietä kuten Ruotsissakin. oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirryttiin vasta vuonna 1858, kun Venäjän vallan aikana Aleksanteri II määräsi asiasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Suomessa ei suomalaisia tapettu kahdeksaa tuhatta niin kuin Stalinin vainoissa Neuvostoliiton puolella. Tämä yksistään asettaa pisteen sille, kummalla puolen rajaa kannatti olla.
Nälkävuosien aikana oikeisto ei ottanut velkaa ja apua köyhiä varten, vaan antoi heidän kuolla. Venäjän päättäjät eivät olleet tyytyväisiä autonomisen Suomen päätöksistä omaa kansaansa kohtaan, mutta myöhemminkin he lähinnä teloittivat omiaan köyhiä, jotka halusivat vain tavallisen 8h työpäivän ja oikeuksia työläisille.
Väestö olisi ollut paljon suurempi, mutta ei voitu auttaa köyhiä nälkävuosina.
Nälkävuosien kuolemat johtui rakenteista. Ihmiset kuoli tauteihin kerjuumatkoilla.
Kuolinsyynä hunger. ei tarkoitanälkää
oikeistopolitiikka teki sen
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen maa joka tunnusti Suomen itsenäisyyden oli kummallista kyllä Neuvostoliitto Leninin johdolla. Kukaan ei tosin ole varmuudella kyennyt selittämään miksi hän tunnusti porvarillisen Suomen itsenäisyyden. Taustalla saattaa olla se että hän piileskeli Suomessa ennen paluutaan vallankumouksen kourissa pyristelevään kotimaahansa. Mutta sinällään ehkä virhearvion ansiosta Suomesta tuli itsenäinen maa. Meinasi meistä tulla kuningaskuntakin mutta ehkä näin on parempi.
Brest-Litovskin rauhansopimukseen taisi kuulua että Venäjä menettää Suomen, Baltian, Puolan ja Ukrainan. Saksa piti Puolan ja Ukrainan, mutta balteille ja Suomelle Venäjän tuli myöntää itsenäisyys.
Tuohon aikaan elettiin diplomatian sääntöjen mukaan, eli ensimmäisenä itsenäisyys tuli saada isännältä. Vasta sen jälkeen muut valtiot voivat sen tunnustaa.
Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden jo vuonna 1906.
Helsingin alueella oli alun perin keskiaikainen Koskelan kylä.
Suomen maaperä on noussut huimaa vauhtia. 1300-luvulla rakennettu Raaseporin linna sijaitsi ennen meren ympäröimänä saarella. Nyt se nököttää kallion laella metsän keskellä, eikä vettä ole lähelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on muuten hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa on ns. r y s s ä vihaa. (Huom. en käytä tuota sanaa nyt tässä yhteydessä haukkuakseni venäläisiä, vaan käytän sitä ainoastaan termimäisesti, koska käsite on suomalaisille tuttu.) Nuorempana ajattelin, että r y s s ä viha johtuu ennen kaikkea toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä YYA-ajasta, mutta sittemmin olen tajunnut, että juuret ovat paljo syvemmällä. Isonvihan aikaan suomalaisia vietiin orjiksi Venäjälle (tästä kertoo Topeliuksen klassikkosatu Koivu ja tähti) ja sotajoukot terrorisoivat maata. Kasakat kiduttivat ja murhasivat siviilejä (tutustukaapa esim. Hailuodon joukkomurhaan, Googlella löytynee siitä tietoa).
R y s s ä viha on fobia, joka on koodattu vanhempiin sukupolviin. Ehkä se ei elä enää niin voimakkaasti, en ainakaan kauheasti tunnista sitä omassa sukupolvessani (nykyäänhän russofiiliys tuntu
Suomen asema suuriruhtinaskuntana oli tosiaan erinomainen ja etenkin noina aikoina poikkeuksellinen. Laaja itsehallinto, taloudellinen erityisasema, vapautus sotahommista... Suomalaisilla oli enemmän oikeuksia kuin isäntämaan venäläisillä. Maa sai kehittyä rauhassa ensimmäistä kertaa historiansa aikana.
Ei ihme että tsaarista tykättiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomen maaperä on noussut huimaa vauhtia. 1300-luvulla rakennettu Raaseporin linna sijaitsi ennen meren ympäröimänä saarella. Nyt se nököttää kallion laella metsän keskellä, eikä vettä ole lähelläkään.
No nyt sanotaan, että vesi alkaa taas nousta. Paitsi Pohjanmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Kiteen paha Pajari
Kiteellä on sukupolvesta toiseen kulkenut perimätarina julmasta veronkantajasta, pajarista, joka on pitänyt loisteliasta hovia tällä mäellä. Tapahtumat liittynevät niihin aikoihin, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi 25-vuotinen sota Karjalan omistamisesta ( 1570 1595 ). Sotaonnen vaihdellessa kantoi veroja milloin Venäjän pajari milloin Ruotsin vouti. Usein sattui, että veronkantaja pisti verot omaan taskuunsa. Tällainen lienee ollut Kiteenkin pajari, joka vaati ankarien verojen lisäksi jokaisen alustalaisiinsa kuuluvan juuri vihityn naisen ensimmäiseksi yöksi hoviinsa. Kesäisin Pajari harrasti mäenlaskua veneellä. Pajarinmäen huipulta Hyypiänjärven rantaan oli rakennettu nilateloilla varustettu tie. Huimaa vauhtia kiisi Pajarin vene pyöriviä teloja myöten jyrkänteen alle. Nuoret tytöt alastomina ja takaperin kävellen vetivät hänet mäen päälle.
Lienee lähinnä kansantaruja. Mut aika hyvä.
Miten kaupungin nimi voi olla Kotka? Sehän on lintu.
Tarinan mukaan paikannimi tuli Ruotsin laivaston kartoittaessa Suomenlahtea 1700-luvulla. Kotkan
rantoja ohitettaessa määräsi päällikkö merkitsemään paikan nimeksi "Ören" eli sora. Kirjuri kuuli
kuitenkin "örn" eli kotka, ja niin paikan nimeksi tuli aluksi Örn joka sitten suomennettiin Kotkaksi.
Monet asiat Suomen historiassa ovat syntyneet kielien (ruotsin, venäjän, saksan...) väärin
ymmärryksistä, Kustaa Vilkunan Ajantiedossa on monta esimerkkiä.
Suomi taisteli sodassa Italian laivaston kanssa Laatokalla.
Nälkävuosien kuolemat johtui rakenteista. Ihmiset kuoli tauteihin kerjuumatkoilla.
Kuolinsyynä hunger. ei tarkoitanälkää vaan hungertyfusta eli pilkkukuumetta.