Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
19.12.2018 |
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (388)
Presidentti Urho Kaleva Kekkonen, Haukkui Eduskuntaa " Senkin tunarit!
Kun taas Oli Kainuussa vierailulla, jossakin talossa Kakkosella oli kaatunut kahvia, valkoiselle pöytäliinalle,Talon emäntä oli sanonut," Ei EJ se mitään" mutta kun talon isännällä oli kaatunut kahvia oli emäntä sanonu miehelleen: " Ja siinä toinen tohelo".
Seuraavalla viikolla oli tullut , kirje, siellä oli ollut pöytäliina ja kirje , ja tämä on siltä toiselta tohelolta. 😅😁. Ja Pappani se vaan meni, Adjutanttien estelyistä huolimatta kättelemään Presidentti Urho Kaleva Kekkosta 😁😅, kun vieraili täällä Asuin Paikkakunnallani.
Sellaiset Muistot on Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yleisten käymälöiden tilanne oli pitkään huono, niitä ei yksinkertaisesti ollut. 1860-luvulla Eteläesplanadin ja Unioninkadun välissä olevan apteekin omistajaa päätettiin sakottaa, koska hänen talonsa edusta oli niin epäsiisti. Selvisi, että syy oli siinä, että ohikulkevat ihmiset olivat käyttäneet paikkaa käymälänä. Sakko peruttiin ja yleisiä käymälöitä alettiin rakentaa pikkuhiljaa.
1800- luvun loppupuolen käymäläverkosto määritteli Helsingin julkista aluetta enemmän miehille kuuluvaksi. 1889 oli Helsingissä 13 yleistä pisuaaria, mutta ainoastaan 3 käymälää, mitä myös naisten oli mahdollista käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Sotaan otettiin jokaisesta talosta yksi hevonen. Ja ne hevoset, jotka tulivat rintamalta takaisin (ja jotka minä tiedän), olivat täysin kaistapäisiä.
Olitko sodan jälkeen sen ikäinen että voit muistaa kotiin palanneiden hevosten kaistapäisyyden? Olet lähes 100-vuotias? Sodan päättymisestä jo yli 80 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli mittava huumeongelma 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Heroiinia sai apteekista yskän lievitykseen.
Ei sitä nähty ongelmana silloin. Suomi joutui lopettamaan heroiinin reseptivapaan apteekkimyynnin 1952 kansainvälisen terveysjärjestön vaatimuksesta. Suomi ei olisi halunnut lopettaa. Tästä on lehtijuttuja, minulle on niistä kopiot. Englannissa käytetään sairaaloissa yhä heroniinia potilaiden kivunhoidossa.
"Heroiini" oli Bayerin lääketehtaan markkinointinimi diasetyylimorfiinille. Siksi sitä kutsutaan Englannin sairaaloissa, diamorfiini. Diasetyyylimorfiini on morfiinia, joka läpäisee aivoverinesteen nopeammin, vaikuttaa nopeammin ja suurempana pitoisuutena. Se on sen ero morfiiniin.
Sota-aikana mm. kaukopartiomiehille (ja muillekin) jaettiin 'höökipulveria', Pervitiniä. Saksalaista metamfetamiinia - kyllä porukka pysyi pirteänä ja taisteli innolla. Sodan jälkeen olikin eniten laillistettuja narkomaaneja Suomessa ja tietysti laillistamattomiakin. Moni jäi morfiinikoukkuun haavoittumisiensa jälkeen sotasairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkää oli ennen, 1900-luvun vaihteen paikkeilla, suosittu matkailukohde, vähän kuin Hangon tyylinen mutta vetovoimatekijänä oli metsä. Hyvinkäälle matkustettiin varsinkin Helsingistä rauhoittumaan mäntymetsien katveeseen ja siellä oli kuulemma "erityisen raikas" ilma :D
Siksipä Hyvinkään Sanatorio (parantola, myöhemmin keuhkotautiparantola) oli hyvin suosittu 1900-luvun alussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovi- ja ikkunavero oli voimassa 1743 - 1808/1809 - ovien ja ikkunoiden määrällä katsottiin omistajan veronmaksukykyä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovi- ja ikkunavero oli voimassa 1743 - 1808/1809 - ovien ja ikkunoiden määrällä katsottiin omistajan veronmaksukykyä. ;)
😀
Suomen ensimmäinen kävelykatu avattiin Porin Yrjönkadulle vuonna 1976
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiajalla Turussa lähes kaikki kauppiaat olivat maahanmuuttajia lähinnä saksankielisestä Keski-Euroopasta. Nykyäänkin käytetty tervehdyssana "moi" tulee näiden kauppiaiden käyttämästä sajsankielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkää oli ennen, 1900-luvun vaihteen paikkeilla, suosittu matkailukohde, vähän kuin Hangon tyylinen mutta vetovoimatekijänä oli metsä. Hyvinkäälle matkustettiin varsinkin Helsingistä rauhoittumaan mäntymetsien katveeseen ja siellä oli kuulemma "erityisen raikas" ilma :D
Siksipä Hyvinkään Sanatorio (parantola, myöhemmin keuhkotautiparantola) oli hyvin suosittu 1900-luvun alussa!
Onko Hyvinkäällä ollut sanatorio? Missä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereella on ollut keskitysleirejä. Ravirata Hippos, hevoset keskellä kaupunkia. Ja 1900-luvulla oli vielä hevosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovi- ja ikkunavero oli voimassa 1743 - 1808/1809 - ovien ja ikkunoiden määrällä katsottiin omistajan veronmaksukykyä. ;)
No ilmankos Pohjanmaalla on vanhoissa taloissa niin paljon ikkunoita. Kilpailu siitä kuka maksaa eniten veroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiteen paha Pajari
Kiteellä on sukupolvesta toiseen kulkenut perimätarina julmasta veronkantajasta, pajarista, joka on pitänyt loisteliasta hovia tällä mäellä. Tapahtumat liittynevät niihin aikoihin, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi 25-vuotinen sota Karjalan omistamisesta ( 1570 – 1595 ). Sotaonnen vaihdellessa kantoi veroja milloin Venäjän pajari milloin Ruotsin vouti. Usein sattui, että veronkantaja pisti verot omaan taskuunsa. Tällainen lienee ollut Kiteenkin pajari, joka vaati ankarien verojen lisäksi jokaisen alustalaisiinsa kuuluvan juuri vihityn naisen ensimmäiseksi yöksi hoviinsa. Kesäisin Pajari harrasti ”mäenlaskua” veneellä. Pajarinmäen huipulta Hyypiänjärven rantaan oli rakennettu nilateloilla varustettu tie. Huimaa vauhtia kiisi Pajarin vene pyöriviä teloja myöten jyrkänteen alle. Nuoret tytöt – alastomina ja takaperin kävellen – vetivät hänet mäen päälle.
Tässä on muuten hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa on ns. r y s s ä vihaa. (Huom. en käytä tuota sanaa nyt tässä yhteydessä haukkuakseni venäläisiä, vaan käytän sitä ainoastaan termimäisesti, koska käsite on suomalaisille tuttu.) Nuorempana ajattelin, että r y s s ä viha johtuu ennen kaikkea toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä YYA-ajasta, mutta sittemmin olen tajunnut, että juuret ovat paljo syvemmällä. Isonvihan aikaan suomalaisia vietiin orjiksi Venäjälle (tästä kertoo Topeliuksen klassikkosatu Koivu ja tähti) ja sotajoukot terrorisoivat maata. Kasakat kiduttivat ja murhasivat siviilejä (tutustukaapa esim. Hailuodon joukkomurhaan, Googlella löytynee siitä tietoa).
R y s s ä viha on fobia, joka on koodattu vanhempiin sukupolviin. Ehkä se ei elä enää niin voimakkaasti, en ainakaan kauheasti tunnista sitä omassa sukupolvessani (nykyäänhän russofiiliys tuntuu olevan yleisempää kuin russofobia, en tiedä) – toki tämä riippuu varmasti myös perhetaustasta. Mutta esim. oma 50-luvulla syntynyt äitini koki 90-luvulla jostain syvältä tulevaa kauhua, kun mökkirannassamme kuuli läheisen mökin rakentajien puhuvan venäjää. Se reaktio tuli jostain syvältä. Nykyään hän ei enää tätä tunnetta koe.
Jos nyt joku venäläistaustainen tätä lukee, niin tarkoitukseni ei todellakaan ole pahoittaa kenenkään mieltä tai haukkua kenenkään etnisyyttä, ainoastaan valottaa tätä suomalaisten tunnetta.
Ihan samalla tavalla Saksassa pelotellaan lapsia vieläkin hakkapeliitoilla. Eli suomalaisilla Ruotsin armeijan sotilailla.
Historiallinen tosiasia on, että Ruotsin kunkut hyökkäsivät useammin Venäjän (aiemmin Novgorodin) suuntaan kuin tsaarit Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli 1900-luvun alussa kieltolaki, joka tuli silloin tarpeeseen. Monien perheiden rahat meni siihen kun isä ne ryyppäsi. Viina oli todella paha juttu noihin aikoihin. Sitten kun oli kieltolaki, niin juotiin salaa pirtua, sen salakuljetus oli iso bisnes.
Suomessa ei ikinä ole ollut niin suurta alkoholin kulutusta per henkilö kuin kieltolain aikana.
Keskioluen vapauttamisen jälkeen kulutus alkoi nousta. Juoppojen myytti tuo kieltolain vaikutus kulutuksen nousuun. Kieltolaki poiki niin paljon rikollisuutta, että siksi epäonnistui.
Moni nykyään varakas suku on kerännyt omaisuutensa alkupääoman pirtua salakuljettamalla. Siinä sivussa on myös ammuskeltu poliiseja ja tullimiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Tampereella on ollut keskitysleirejä. Ravirata Hippos, hevoset keskellä kaupunkia. Ja 1900-luvulla oli vielä hevosia.
Hippos oli vielä 1970-luvun alussa. Lempäälän keskustassa oli sodan aikana internointileiri nykyisen luontaiskylpylän rakennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
1800-luvulla pääsi Pohjanlahdella Suomesta kahlaamalla Ruotsiin.
Tässä on tietty kompa piilotettuna, vaikka pitääkin paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perussuomalaisten Timo Vornanen oli ensimmäinen kadulla ammuskeleva kansanedustaja.
Näinköhän... En jaksa uskoa, että jokaista laukausta on laskettu. Varsinkaan 1917-1918 tapahtumien aikana.
Usko ei ole tiedon väärti.
Ei tarvitse edes uskoa. Kaduilla on ammuskeltu 1900 luvun alussa ja olisi outoa ellei yksikään kansanedustaja olisi ollut ampujana.
Olisiko niin ettei yksikään istuva kansanedustaja ole ampunut?
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yleisten käymälöiden tilanne oli pitkään huono, niitä ei yksinkertaisesti ollut. 1860-luvulla Eteläesplanadin ja Unioninkadun välissä olevan apteekin omistajaa päätettiin sakottaa, koska hänen talonsa edusta oli niin epäsiisti. Selvisi, että syy oli siinä, että ohikulkevat ihmiset olivat käyttäneet paikkaa käymälänä. Sakko peruttiin ja yleisiä käymälöitä alettiin rakentaa pikkuhiljaa.