Lue keskustelun säännöt.
Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
19.12.2018 |
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (342)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ja karjalaiset poltti 2 kertaa esi Tukholman. Eli sigtunan ja birkan.
Tätenpä Suomi ei ollutkaan niin heikko kuten nyky rkp historiamme kertoo.
Tosiaan koko historiamme on ruotsin kirjoittamaan valhetta.
Eurassa sijaitsee Kuninkaanhauta, joka on suurempi kuin ruotsin Uppsalan haudat. Haudassa makaa suuri suomalainen päällikkö. Tusinamakelle kun ei noin suurta hautaa tehdä.
Rkp johtoinen museovirasto ei tahallaan halua tutkia hautaa. Sillä siitä voisi paljastua liikaa suomea mairittelevia asioita, kuninkaallisuutta yms.
Suomen kirjoitettu historia on valitettavasti Ruotsin ja Venäjän "siivoama", mutta ei tuossa mitään arkeologien ja intendenttien salaliittoa ole. Tietoa on vain vähän ja vakavastiotettava tieteentekijä ei julkaise arvauksia todisteiden puuttuessa.
Tämä on iso ongelma tieteessä monellakin alalla, että kun jotain ei ole tutkittu tai todistettu, niin sitä "ei ole". Silloin virallinen totuus pitäisi olla "emme tiedä, koska asiaa ei ole tutkittu" tai "oletetaan/arvellaan että x, mutta asiaa ei ole vielä riittävästi tutkittu / tieteellisesti todistettu". Eikä niin kuin nyt, että keksitään jotain "Suomessa ei ollut mitään muuta kuin pari metsäläistä" ja sitten tätä toistellaan ja opetetaan kouluissakin vuosikymmenet totuutena. Kyllä se vähän agendalta haiskahtaa.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1696 tuli kesä jo helmikuussa. Ihmiset ryhtyivät kylvötöihin. Mutta maaliskuun alussa tuli talvi takaisin eikä oikeeta kesää tullut ollenkaan. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Julistettiinkohan silloin kirkossa, että se on ilmastonmuutos ja syynä ovat teidän kurjien kansalaisten paskaa tuottavat hevosenne, kaskiviljelynne ja savupirttienne tulisijat, luopukaa niistä tai maailma tuhoutuu, (mutta me eliitti jatkamme mässäilyä ja hevosajelua ihan kuten ennenkin, kiäh kiäh, senkin ty per ykset kun uskotte mitä sanomme).
Alussa oli vaan suo kuokka ja Jussi...
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä mielenkiintoinen: Kasvissyönti Suomessa ei ole mikään nykyajan trendi, vaan sillä on juurensa 1800-luvulle. Kyse oli siis ihan tietoisesta valinnasta - eettisistä, terveydellisistä, ja joillakin uskonnollisista syistä - eikä niinkään ruokapulasta johtuvasta pakosta kuten voisi luulla. Euroopassa oli vastaavaa liikehdintää ja siitä kirjoitettiin mm. sanomalehdissä. 1900-luvun alussa perustettiin vegetaristi yhdistyksiä ja ravintoloita. Silloin julkaistiin myös ensimmäinen kasviskeittokirja, jonka reseptit olivat suht samanlaisia kuin nykypäivänäkin eli papupyöryköitä ja perinteistä suomalaista kotiruokaa. Maailmansodat olivat luonnollisesti laskukautta liikkeelle, sillä lopulta kasvissyöjilläkin oli rankkaa ruokapulan takia. Seuraava nousukausi alkoi 70-luvulla ympäristöliikkeen myötä ja on jatkunut aina tähän päivään asti. Keskustelu aiheen ympärillä on pysynyt 200 vuotta lähes samana, esim. lihan korvikkeista.
Olin its
Tietyissä valistuspiireissä tuo trendi oli jo paljon aiemmin. Leonardo DaVincikin oli kasvissyöjä (saattoi olla myös hoomoilanen). Siksi huvittaa nämä 2020-luvulla asiasta innostuneet toitottajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiteen paha Pajari
Kiteellä on sukupolvesta toiseen kulkenut perimätarina julmasta veronkantajasta, pajarista, joka on pitänyt loisteliasta hovia tällä mäellä. Tapahtumat liittynevät niihin aikoihin, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi 25-vuotinen sota Karjalan omistamisesta ( 1570 1595 ). Sotaonnen vaihdellessa kantoi veroja milloin Venäjän pajari milloin Ruotsin vouti. Usein sattui, että veronkantaja pisti verot omaan taskuunsa. Tällainen lienee ollut Kiteenkin pajari, joka vaati ankarien verojen lisäksi jokaisen alustalaisiinsa kuuluvan juuri vihityn naisen ensimmäiseksi yöksi hoviinsa. Kesäisin Pajari harrasti mäenlaskua veneellä. Pajarinmäen huipulta Hyypiänjärven rantaan oli rakennettu nilateloilla varustettu tie. Huimaa vauhtia kiisi Pajarin vene pyöriviä teloja myöten jyrkänteen alle. Nuoret tytöt alastomina ja
Laukkuryssät olivat käsittääkseni yleensä karjalaisia, ei niinkään venäläisiä. Karjalaisia saatettiin muutenkin puhutella ryssiksi. En sitten tiedä mikä on ollut syynä karjalaisten kaupustelijoiden vihaamiseen, että heitä on pitänyt asiasta tehden hävittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä mielenkiintoinen: Kasvissyönti Suomessa ei ole mikään nykyajan trendi, vaan sillä on juurensa 1800-luvulle. Kyse oli siis ihan tietoisesta valinnasta - eettisistä, terveydellisistä, ja joillakin uskonnollisista syistä - eikä niinkään ruokapulasta johtuvasta pakosta kuten voisi luulla. Euroopassa oli vastaavaa liikehdintää ja siitä kirjoitettiin mm. sanomalehdissä. 1900-luvun alussa perustettiin vegetaristi yhdistyksiä ja ravintoloita. Silloin julkaistiin myös ensimmäinen kasviskeittokirja, jonka reseptit olivat suht samanlaisia kuin nykypäivänäkin eli papupyöryköitä ja perinteistä suomalaista kotiruokaa. Maailmansodat olivat luonnollisesti laskukautta liikkeelle, sillä lopulta kasvissyöjilläkin oli rankkaa ruokapulan takia. Seuraava nousukausi alkoi 70-luvulla ympäristöliikkeen myötä ja on jatkunut aina tähän päivään asti. Keskustelu aiheen ympärillä on pysynyt 200 vuotta lähes sama
Huvittaako sua sellainen ylimielinen hymynkare huulillasi. Naureskelet kaulukseesi että tyhmyrit, minä olen oikeamielinen ja oppinut. Olen teitä korkeampi. Puolustan aina UUÄSS AAT:ta Niin justiinsa!
1600-luvun alussa ja jo 1500-luvun lopullakin aatelisto eli ylempi rälssi söi Suomessa yleisesti riisiä. Sitä käytiin ostamassa itse Tallinnasta, jonne sen toi Sillkitien loppupää.
Peruna tuli Suoimeen vasta 200 vuotta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viikinkien saagat sisältävät paljon mainintoja Suomen muinaisista kuninkaista. Näiden kuninkaiden historiallisuutta ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
Kun ei ole haluttu osoittaa eikä tutkia. On se jännä, että noissa muissa maissa nämä samat saagat ovat ihan validi lähde, mutta Suomen osalta ne ovat ihan tarinaa vain.
Islannissakin löytyi jokin hauta ja saagojen tarina todistettiin todeksi. Mutta että Suomessa olisi ollut jotain kuninkaita, ehei, kun täällähän oli vain ne pari metsäläistä. Tai jos olikin kuninkaita, niin ainakin ne oli vain paikallisia kyläpäälliköitä. Ihan niin kuin ne muiden maiden kuninkaat samaan aikaan olisivat olleet jotain sen suurempaa tai ihmeellisempää.
Sitä paitsi, mikä vika kyläpäälliköissä? Todennäköisesti ne ovat sentään paikkansa ansainneet, toisin kuin nykyään jostain tulee kuningas syntyperänsä vuoksi. Mitä ansiota siinä sitten muka on?
Vierailija kirjoitti:
Suomen maaperä on noussut huimaa vauhtia. 1300-luvulla rakennettu Raaseporin linna sijaitsi ennen meren ympäröimänä saarella. Nyt se nököttää kallion laella metsän keskellä, eikä vettä ole lähelläkään.
Maaperä nousi 1300-1600 noin 10-15 metriä Suomessa. Kun Helsinki perustettiin Vanhankaupunginlahdelle, niin Vanhankaupunginlahden suu kosken lähellä oli syväsatama, jonne saapivat suuret laivat. Siksi kaupunki siihen alunperin perustettiin. Sitten maan nousu lopetti laivaliikenteen, ja kaupunki täytyi siirtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni tietää, että itsenäisen Suomen yhtenä valtiomuotovaihtoehtona oli kuningaskunta, kuningaskin oli jo valmiiksi katsottuna: Hessenin prinssi Friedrich Karl.
Mutta tämä ei ole ainoa kuningaskuntahanke, vaan Suomen alueelle haikailtiin kuningaskuntaa kaksikin kertaa ennen tätä: 1742 pikkuvihan mainingeissa ja 1809, silloinkin Venäjän ja Ruotsin välisen sodan siivittämänä. 1742 Venäjän keisarinna Elisabeth puolsi itsenäistä Suomen kuningaskuntaa ja silloinkin hallitsijaksi oli tyrkyllä Elisabethin siskonpoika, saksalainen herttua Karl Peter Ulrich, mutta Karl Peter saikin sitten vielä paremman pestin Venäjän Pietari III:na. Mahdollisesti tästä mahdollisuudesta inspiroituneena Anjalan liitto esitti Venäjän keisarille ajatusta pikku kuningaskunnasta Ruotsin ja Venäjän välille 1809. Tällä kertaa hallitsijaa ei haettu Saksasta, vaan Anjalan liiton puuhamies Johan Anders Jägerhorn ehdotti itsensä kruunaamista Suomen kuninkaaksi, aatelinen kun oli ja muuta.
Tästä voi sitten yrittää jäljittää, että kuka Jägerhorn af Spurila olisi Suomen nykyinen hallitsija, jos tämä hanke olisi toteutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1696 tuli kesä jo helmikuussa. Ihmiset ryhtyivät kylvötöihin. Mutta maaliskuun alussa tuli talvi takaisin eikä oikeeta kesää tullut ollenkaan. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Tuolloin taidettiin elää pienen jääkauden pahinta aikaa. Suomen kaltaisessa pohjoisen maassa meni elämä tosi vaikeaksi, kun halla ja pitkä talvi koetteli jo muutenkin ihan riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se varmaan pelottava näky, kun 77 englantilaista sotalaivaa ilmestyi Helsingin edustalle vuonna 1855. Suomenlinnaahan siinä pommitettiin. Tai Viapori se silloin oli. Helsinkiläiset eivät pelästyneet, vaan vetivät parhaat vaatteet päälle ja menivät Kaivopuiston kallioille jännitysnäytelmää katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Oli se varmaan pelottava näky, kun 77 englantilaista sotalaivaa ilmestyi Helsingin edustalle vuonna 1855. Suomenlinnaahan siinä pommitettiin. Tai Viapori se silloin oli. Helsinkiläiset eivät pelästyneet, vaan vetivät parhaat vaatteet päälle ja menivät Kaivopuiston kallioille jännitysnäytelmää katsomaan.
Noihin aikoihin oli vielä varsin yleistä että siviilit seurasivat taisteluita kuin katsomosta, jos vaan paikka sen salli. Ne käytiin avoimilla kentillä valoisaan aikaan, joten näkemistä ja kokemista varmaan riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskottiin jos panee sammakon maitoastiaan uimaan niin maito ei pilaannu niin herkästi.
Vielä 1700-luvulla oli Suomessa ihmisten keski-ikä alle 40 vuotta.
Yleensä kaikki uudet asiat saapuivat tänne pohjolan perukoille myöhemmin kun muualle Eurooppaan. Mutta haarukka tulikin Suomeen paljon aikaisemmin kun Englantiin tai Ranskaan. Juhana lll meni naimisiin puolalaisen Katarina Jagellonican kanssa vuonna 1562. Katarinan suku oli alunperin italialainen ja myötäjäisarkussa oli haarukoita. Haarukkaa pidettiin kuitenkin paholaisen symbolina ja yleisesti sitä ruvettiin käyttämään vasta 1600-luvun lopulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiteen paha Pajari
Kiteellä on sukupolvesta toiseen kulkenut perimätarina julmasta veronkantajasta, pajarista, joka on pitänyt loisteliasta hovia tällä mäellä. Tapahtumat liittynevät niihin aikoihin, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi 25-vuotinen sota Karjalan omistamisesta ( 1570 1595 ). Sotaonnen vaihdellessa kantoi veroja milloin Venäjän pajari milloin Ruotsin vouti. Usein sattui, että veronkantaja pisti verot omaan taskuunsa. Tällainen lienee ollut Kiteenkin pajari, joka vaati ankarien verojen lisäksi jokaisen alustalaisiinsa kuuluvan juuri vihityn naisen ensimmäiseksi yöksi hoviinsa. Kesäisin Pajari harrasti mäenlaskua veneellä. Pajarinmäen huipulta Hyypiänjärven rantaan oli rakennettu nilateloilla varustettu tie. Huimaa vauhtia kiisi Pajarin vene pyöriviä teloja myöten jyrkän
Karjalaisilla (ei siis Suomen karjalaisilla) on vieläkin sana joka tarkoittaa suomalaista ja luterilaista. Se sana on ruotzi.
Vierailija kirjoitti:
Oli se varmaan pelottava näky, kun 77 englantilaista sotalaivaa ilmestyi Helsingin edustalle vuonna 1855. Suomenlinnaahan siinä pommitettiin. Tai Viapori se silloin oli. Helsinkiläiset eivät pelästyneet, vaan vetivät parhaat vaatteet päälle ja menivät Kaivopuiston kallioille jännitysnäytelmää katsomaan.
Eräs englantilainen kommodori ohjasi lippueensa pohjoiseen ja poltti Kokkolan sataman varastoineen. Luuli saavansa sankarin kohtelun kotona palattuaan. Mutta hänen appiukkonsa oli ostanut kaiken puutavaran varastoista juuri ennen sotaa. Appi ei ollut iloinen.
Suomen nälkä vuodet
Kesät 1866 ja 1867 olivat poikkeuksellisen kylmiä ja sateisia. Viljasadot epäonnistuivat lähes koko maassa.
Kova talvi 18671868: Erityisesti talvi 1867 oli hyvin ankara ja pitkä, mikä vaikeutti ruoan saantia ja kuljetusta.
Kuolleisuus: Arviolta 150 000 ihmistä kuoli nälkään, tauteihin ja heikentyneeseen vastustuskykyyn liittyviin sairauksiin. Se oli noin 8 % koko väestöstä.
Kulkutautien leviäminen: Nälän lisäksi erityisesti lavantauti ja punatauti levisivät nopeasti.Kerjuu ja muuttoliike: Kymmenet tuhannet ihmiset lähtivät liikkeelle etsimään ruokaa. Köyhyys, kerjuu ja irtolaisuus lisääntyivät dramaattisesti.
Otto Reinhold Frenckell yritti turhaan saada lainaa mm. Lontoosta ja Amsterdamista, mutta Suomen takaisinmaksukykyä pidettiin liian heikkona.
Carl von Rothschild myönsi henkilökohtaisista varoistaan miljoonaluokan lainan.
Tämän avulla Suomi pystyi ostamaan viljaa ulkomailta ja lievittämään pahinta nälkää.
Meidän tulisi tehdä hänelle patsas.
Vuonna 1696 tuli kesä jo helmikuussa. Ihmiset ryhtyivät kylvötöihin. Mutta maaliskuun alussa tuli talvi takaisin eikä oikeeta kesää tullut ollenkaan. Seuraukset olivat katastrofaaliset.