Mikä ala sopisi heikkolahjaiselle nuorelle?
Olen jättämässä lukiota kesken ja haluaisin vaihtaa amikseen. Millaisilla aloilla voi pärjätä myös älyllisesti heikkolahjainen ihminen, jonka keskittymiskyky on myös täysin olematon?
Kommentit (193)
Kaupan ala, hyllyttäminen ym jos ei kassalla pärjää.
Rakennusala.
Siivous.
Heikkolahjainen ei kirjoita noin hyvin. Olet varmaan masentunut. Hahmotushäiriö tuskin haittaa ns "humanistissa" aineissa. Miten esim historia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja.
Hitsaaja kävisi muuten, mutta se vaatii keskittymiskykyä.
Hitsaajista on pulaa sen takia että se on vaikeaa. Todella vaativaa käsityötä
Poika olis päässyt lukioon, mutta meni metalli alalle.
Eka kesä duuni hitsaajana palkka 2300€
Heikommat oman ikäluokkani kaverit lukiosta eivät ole koskaan tienanneet niin palvon.
Kaupankassat, varastomiehet etc
Historia laski ysistä seiskaan täällä, mutta se olikin ensimmäinen koe ikinä lukiossa enkä tiennyt millainen esseevastauksen tulisi olla.
Nyt olen oppinut ainakin sen. Uskonto on aina ollut 8 ja samalla tavalla jatkunut myös lukiossa.
Ap
Onko koulussasi erityisopettajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja.
Hitsaaja kävisi muuten, mutta se vaatii keskittymiskykyä.
Hitsaajista on pulaa sen takia että se on vaikeaa. Todella vaativaa käsityötä
Poika olis päässyt lukioon, mutta meni metalli alalle.
Eka kesä duuni hitsaajana palkka 2300€Heikommat oman ikäluokkani kaverit lukiosta eivät ole koskaan tienanneet niin palvon.
Kaupankassat, varastomiehet etc
Jos haluaa edetä uralla, niin ehdottomasti ammattikouluun. Kun alalle tulee joku fiksu, niin ura lähtee nousuun, kun on kaiken maailman hiihtäjää, ja fiksu erottuu edukseen. Ekonomien ja tradenomienkin joukossa olet vain fiksu muiden joukossa ja joudut kilpailemaan muiden kanssa.
Hekoheko, ihan wt vitsejä. :D Valitettavasti koulussamme ei ole erityisopettajaa tai edes tukiopetusta juurikaan saatavilla, itse on pärjättävä.
Ap
Laitoshuoltaja. Työhakemuksissa lukutaito katsotaan eduksi, muttei pakolliseksi.
Vierailija kirjoitti:
10. Luokka?
Ei koskaan kymppiluokalle. Hukkaan heitettyä aikaa, ellei ole vain korottamassa numeroita. Ja sitä ap ei mainunnut haluavansa.
Laitoshuoltajille on onneksi ainakin töitä ihan hyvin ja jos yksin asuu, voi tuolla palkalla jopa elää. Harkitsen. Kymppiluokkaa ei täällä ole eikä se käy vanhemmilleni.
Vierailija kirjoitti:
Kuten olen jo sanonut, ei ole keskittymiskykyä ja hahmotushäiriö on visuaalinen, joten en osaa edes ruokaa laittaa ilman h*lvetinmoista sotkua ja säätämistä enkä ole ikinä oppinut solmimaan kengännauhojani. Eläimille taas olen allerginen ja äly ei riitä kaupanalalle.
On käynyt tuokin vaihtoehto mielessä, mutta sen verran ajattelen vanhempiani että tuskin haluavat minua menettää. Itse olisin koska tahansa valmis luopumaan hengestäni. Minulla on kaikki numerot olleet nimenomaan sitä 5-6 tasoa ja erityisesti lukiossa, kaikki arvosanat laskevat koko ajan.
Ap
Jos olet valmis lupumaan hengestäsi, kannattaa pikemmittä suunnata esim. nuorten psykiatrisen avun pariin. Juttele opolle, terveydenhoitajalle, kuraattorille. Valma voisi olla hyvä vaihtoehto. Pienryhmä, erityisopetus?
Vierailija kirjoitti:
Jos olet lukioon päässyt, niin et voi olla oikeasti heikkolahjainen. Kuulostat pikemminkin masentuneelta. Siihen voi saada apua, niin pääsisit elämässä eteenpäin. Kiinnostaisiko oikeustiede tai muu yhteiskunnallinen ala? Oikikseen kyllä tarvitaan se lukio pohjalle.
Tämän täytyy olla vitsi. Sinne on todella vaikea päästä älykkäidenkin.
Jos uskonto sujuu (& kiinnostaa), miltä tuntuisi ala jossain seurakunnalla?
Olen koko ikäni ravannut vaikka missä terapioissa ja jopa yrittänyt pienenä itse***haa, mutta epäonnistuin. Nykyään käyn kuraattorilla mutta en kehtaa näistä ajatuksista puhua. Tuskin edes pystyisin sitä oikeasti tekemään. Kuitenkin ihan toistuvasti mielessä joka päivä, mutta mitään en tee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen koko ikäni ravannut vaikka missä terapioissa ja jopa yrittänyt pienenä itse***haa, mutta epäonnistuin. Nykyään käyn kuraattorilla mutta en kehtaa näistä ajatuksista puhua. Tuskin edes pystyisin sitä oikeasti tekemään. Kuitenkin ihan toistuvasti mielessä joka päivä, mutta mitään en tee.
Ap
Kyllä tuo masennukselta kuulostaa.
Minullaon 18 vuotias masentunutpoika. Kesti kauan, ennenkuin sain hänet lääkäriin. ”Ei siitä ole mitään hyötyä”, ”ei lääkkeet auta kuitenkaan” ja ”mitä välii, mä voisin yhtä hyvin kuolla”.
Sain kuin sainkin hänet lääkäriin ja on ollut ihanaa nähdä elämänhalun tulevan takaisin. Poika itse sanoo, että olisi pitänyt kertoa ajatuksistaan aiemmin, ettei olisi pidetty vain laiskana ja tyhmänä.
Yksi vaihtoehto olisi ihan vaan siivousala. Sinne on olemassa ihan tutkintokin, ja tuntuvat kuitenkin kaipaavan tunnollisia työntekijöitä. Palkat ei toki ole kummoisia.
Oon itse joskus ollut myös tiskaajana opiskelujen ohessa, se ainakin oli erittäin yksinkertaista.
Eiks heikkolahjaisista tule yleensä vartijoita?