Vaimot, oikeastiko mies tarvitsee luvan omiin harrastuksiin?
Olen törmännyt tuttavapiirissä ilmiöön, jossa naiset rajoittavat miehensä menoja ja harrastuksia, vaikka lapsetkin ovat jo teini-iässä. Käsittämätöntä. Eräällä tutulla on porukalla vuokrattu verstas, ja hän on useasti kuvaillut vähän vitsin varjolla mutta selvästi tosissaan, miten ei ole päässyt pitkään aikaan käymään kun "ei ole saanut lupaa". Vaimo haluaa että mies kököttää kotona illasta toiseen, vaikka lapsetkin tosiaan omissa menoissaan. Mikä ihme saa naiset toimimaan näin? Millä oikeudella se on vaimo joka päättää milloin kukakin harrastaa?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Naiset ja äidit tuhlaa rahat, ei anna harrastaa, ei anna juoda kaljaa, ei harrasta seksiä ja muuten rajoittaa ja kiusaa.
Sit ne lapset kans rajoittaa.
Jos naisilta kysytään niin miehien elämä on hirmu hankalaa ja ne on apinan tasolla älykkyydeltään.Olen törmännyt tuollaisiin naisiin..
Nämä miehet, joita useimmat naiset pitävät älykkyydeltään apinan tasolla, laittoivat miehen kävelemään kuun pinnalle, halkaisivat atomin, loivat ydinvoiman, keksivät transistorin, tietokoneen, sähkön, lentokoneen, radion, tutkan, junan, polttomoottorin, sähkömoottorin, sukellusveneen, pesukoneen, mikroaaltouunin, teleskoopin, mikroskoopin, ompelukoneen, astianpesukoneen, betonin, teflonin, led-valot, internetin, matkapuhelimen, kosketusnäytön ja kaiken muun lisäksi myös tämän foorumin, jolla naiset voivat ilmaista itseään ja julistaa, että miehet ovat älykkyydeltään apinan tasolla.
Se, että monet naiset ajattelevat näin paljastaa jotain naisten omasta älykkyydestä.
Koitin tässä nyt vaan sanoa että eiköhän miehet pärjää vaikkei naiset nyt miehiä naisilta pelasta mutta kiitos nyt vaan..
Taisin olla väärässä, taitaa miehet sittenkin olla pölvästejä.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita kun lukee, tulee mieleen, että parisuhteeseen ei pitäisi koskaan ryhtyä eikä perhettä koskaan perustaa. Mistäköhän johtuu alhainen syntyvyys.
Niinpä. Koko ajan täällä pyörii vähintään kolme ketjua missä jätkät ulisee kun eivät naisille kelpaa ja jää lapsitta ja yksi ketju, jossa naisen ja lapsia saanet ulisee miten heidän elämänsä on niin kauheaa. Eiköhän kannattaisi miettiä, mitä todellisuudessa haluaa. Kaikista elämänvalinnoista on seurauksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se vaimo sitten muuttunut aikojen saatossa noin kontrolloivaksi vai onko mies vaan vapaaehtoisesti valinnut kumppanikseen pirttihirmun?
Tämä minuakin kiinnostaa. Milloin määräily alkoi? Tai kuten tuossa edellä joku mies valitti, kuinka eksänsä panttasi luvan antamista; miksi hän alunperin alkoi kysyä lupaa omiin menoihinsa?
(Kyllä meilläkin kerrotaan menoista ja suunnitelmista ja tarvittaessa varmistetaan ettei toinen ole ehtinyt suunnitella samalle ajankohdalle jotain muuta, mutta lupaa ei kysytä.)
Käytännössä omista menoista neuvotteleminen ja sopiminen on sitä luvan pyytämistä. Kukaan järkevä perheellinen ihminen ei lähde "ilman lupaa" viikonlopuksi reissuun, vaan kyllä siitä pitää aina sopia puolison kanssa.
Miehet on niiku keksineet tietokoneen nii sit ne täytyy päästää harrastuksiin ja kaljalle.
Ja naiset kans kun ne niiku mahdollistaa sen että miehet keksii kaikkee tosi hyödyllistä kun ne tekee ruokaa.
Kyseinen pahiten tossun alla oleva mies on siis sukua, ja tiedän tapauksesta enemmän kuin viitsin tunnistetuksi tulemisen pelossa kertoa. Ongelma todellinen. Ehkä hieman yleistävää, mutta vastaavaan oon törmännyt myös kaveripiirissä. Ja tuskinpa tähän ketjuun kukaan epävarma pirttihirmu tulee edes myöntämään mitään, kyllä he vaan yrittää olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se vaimo sitten muuttunut aikojen saatossa noin kontrolloivaksi vai onko mies vaan vapaaehtoisesti valinnut kumppanikseen pirttihirmun?
Tämä minuakin kiinnostaa. Milloin määräily alkoi? Tai kuten tuossa edellä joku mies valitti, kuinka eksänsä panttasi luvan antamista; miksi hän alunperin alkoi kysyä lupaa omiin menoihinsa?
(Kyllä meilläkin kerrotaan menoista ja suunnitelmista ja tarvittaessa varmistetaan ettei toinen ole ehtinyt suunnitella samalle ajankohdalle jotain muuta, mutta lupaa ei kysytä.)
Käytännössä omista menoista neuvotteleminen ja sopiminen on sitä luvan pyytämistä. Kukaan järkevä perheellinen ihminen ei lähde "ilman lupaa" viikonlopuksi reissuun, vaan kyllä siitä pitää aina sopia puolison kanssa.
Tämä selvä. Mutta entäpä jos ei sitä "lupaa" oikeastaan koskaan tule?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita kun lukee, tulee mieleen, että parisuhteeseen ei pitäisi koskaan ryhtyä eikä perhettä koskaan perustaa. Mistäköhän johtuu alhainen syntyvyys.
Niinpä. Koko ajan täällä pyörii vähintään kolme ketjua missä jätkät ulisee kun eivät naisille kelpaa ja jää lapsitta ja yksi ketju, jossa naisen ja lapsia saanet ulisee miten heidän elämänsä on niin kauheaa. Eiköhän kannattaisi miettiä, mitä todellisuudessa haluaa. Kaikista elämänvalinnoista on seurauksensa.
Miten mää jotenkin aattelisin että kummassakin tapauksessa kyseessä on naiset?
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen pahiten tossun alla oleva mies on siis sukua, ja tiedän tapauksesta enemmän kuin viitsin tunnistetuksi tulemisen pelossa kertoa. Ongelma todellinen. Ehkä hieman yleistävää, mutta vastaavaan oon törmännyt myös kaveripiirissä. Ja tuskinpa tähän ketjuun kukaan epävarma pirttihirmu tulee edes myöntämään mitään, kyllä he vaan yrittää olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Eiköhän se mies pärjää.. Ne kuitenkin kävi kuussakin! :D
On itsestään selvää ja aivan varmaa ettei MIES tarvitse lupaa akoilta mihinkään.
Aivan eriasia sitten nuo pippelineidit, mutta he eivät myöskään ole MIEHIÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se vaimo sitten muuttunut aikojen saatossa noin kontrolloivaksi vai onko mies vaan vapaaehtoisesti valinnut kumppanikseen pirttihirmun?
Tämä minuakin kiinnostaa. Milloin määräily alkoi? Tai kuten tuossa edellä joku mies valitti, kuinka eksänsä panttasi luvan antamista; miksi hän alunperin alkoi kysyä lupaa omiin menoihinsa?
(Kyllä meilläkin kerrotaan menoista ja suunnitelmista ja tarvittaessa varmistetaan ettei toinen ole ehtinyt suunnitella samalle ajankohdalle jotain muuta, mutta lupaa ei kysytä.)
Käytännössä omista menoista neuvotteleminen ja sopiminen on sitä luvan pyytämistä. Kukaan järkevä perheellinen ihminen ei lähde "ilman lupaa" viikonlopuksi reissuun, vaan kyllä siitä pitää aina sopia puolison kanssa.
Tämä selvä. Mutta entäpä jos ei sitä "lupaa" oikeastaan koskaan tule?
No sitten täytyy lähtee ilman lupaa tai keksiä muuta tekemistä.
Niinhän lapset tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se vaimo sitten muuttunut aikojen saatossa noin kontrolloivaksi vai onko mies vaan vapaaehtoisesti valinnut kumppanikseen pirttihirmun?
Tämä minuakin kiinnostaa. Milloin määräily alkoi? Tai kuten tuossa edellä joku mies valitti, kuinka eksänsä panttasi luvan antamista; miksi hän alunperin alkoi kysyä lupaa omiin menoihinsa?
(Kyllä meilläkin kerrotaan menoista ja suunnitelmista ja tarvittaessa varmistetaan ettei toinen ole ehtinyt suunnitella samalle ajankohdalle jotain muuta, mutta lupaa ei kysytä.)
Käytännössä omista menoista neuvotteleminen ja sopiminen on sitä luvan pyytämistä. Kukaan järkevä perheellinen ihminen ei lähde "ilman lupaa" viikonlopuksi reissuun, vaan kyllä siitä pitää aina sopia puolison kanssa.
Tämä selvä. Mutta entäpä jos ei sitä "lupaa" oikeastaan koskaan tule?
No sitten sen, joka sitä lupaa ei saa, täytyy miettiä haluaako enää elää ko. suhteessa.
Eikös parisuhteenkin idea kuitenkin ole siinä, että halutaan viettää jotain aikaa sen puolisonkin kanssa? Vaikka ne lapsetkin olisivat jo pesästä lentäneet? Vai loppuuko ap:n mielestä homma siihen, kun lapset ovat poissa, ja sitten ei tarvitse sen kamalan akan naamaa kotona enää katsella, vaan voi mennä joka ilta miten haluaa? Ei tietenkään kaikkea aikaa tarvitse parisuhteelle pyhittää, mutta jos toinen puolisoista on joka ilta jossain harrastuksessa, niin vähän siinä se parisuhteen ajatus tahtoo kärsiä.
Mielestäni normaalissa parisuhteessa kumpikin osapuoli saa mennä niihin omiinkin harrastuksiin, kunhan sitä yhteistäkin aikaa jää. Ja tämä on tietysti sellainen asia, josta pitää pystyä sen toisen kanssa keskustelemaan, eli paljonko yhteistä aikaa halutaan. Mites tuossa ap:n ystävän tapauksessa? Eikö mies saa edes kertaa viikossa paria tuntia tehdä omia juttujaan, vai onko vaimo uskaltanut kaksi kertaa kuussa sanoa, että olisi kiva, että tänään vietettäisiin aikaa yhdessä, kun olet nyt kolme viikkoa putkeen ollut joka ilta jossain harrastuksessa? Ja kuinka värittynyt on tuo kaverin kommentti ja kuinka tosissaan oikeasti sanottu, vai tulkitseeko ap nyt oman katkeruutensa kautta kevyen ja leikkimielisen heiton kauheaksi miesparan sorroksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen pahiten tossun alla oleva mies on siis sukua, ja tiedän tapauksesta enemmän kuin viitsin tunnistetuksi tulemisen pelossa kertoa. Ongelma todellinen. Ehkä hieman yleistävää, mutta vastaavaan oon törmännyt myös kaveripiirissä. Ja tuskinpa tähän ketjuun kukaan epävarma pirttihirmu tulee edes myöntämään mitään, kyllä he vaan yrittää olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Kyllä, yleistät nyt paljon. Mikä on oma kokemuksesi lapsiperheessä elämisestä? Osaatko antaa käytännön vinkkejä näille pirttihirmuille? Haluatko ymmärtää vai tuomita?
Kuinkakohan moni loppujenlopuksi tietää sen ihan oikean tilanteen siellä ystäviensä /tuttujensa parisuhteessa. Mielestäni on aivan turha spekuloida asioita vain ja ainoastaan yhden osapuolen näkemyksen mukaan, kun se totuus voi olla jotain ihan muuta ja sitä totuutta tuskin tietää kukaan muu kuin se parisuhteessa elävä.
Mun mies on sitä sorttia, että luuhais omilla menoillaan melkein joka ilta ja vkl, ellen kieltäisi välillä. Ennen lapsia asia oli ihan ok, itsekin tein vuorotyötä ja olin milloin mitenkin kotona.
Nyt kun on kolme pientä lasta, niin suotavaa olisi, että sitä isää näkisi joskus muutenkin kuin aamulla töihin lähdössä tai pikaisesti päivällispöydässä.
Yksi harrastus miehellä on, johon menee keskimäärin yksi arki-ilta ja joka toinen vkl puolikas päivä. Siitä on sovittu, että siihen pääsee lähes aina. Muuten mies kyllä ’joutuu kysymään lupaa’, eli vähän neuvottelemaan milloin on hyvä hetki muille menoille. Joskus se on minunkin niitä vapaailtoja saatava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen pahiten tossun alla oleva mies on siis sukua, ja tiedän tapauksesta enemmän kuin viitsin tunnistetuksi tulemisen pelossa kertoa. Ongelma todellinen. Ehkä hieman yleistävää, mutta vastaavaan oon törmännyt myös kaveripiirissä. Ja tuskinpa tähän ketjuun kukaan epävarma pirttihirmu tulee edes myöntämään mitään, kyllä he vaan yrittää olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Eiköhän se mies pärjää.. Ne kuitenkin kävi kuussakin! :D
Jep. kun nainen oli ensin tehnyt tarvittavat laskelmat lentoratoja varten.
Mies tarvitsee vettä ja ruokaa ja naisen sanomaan saako mennä ja sukulais/tuttavanaisen sanomaan että varmasti saa mennä. Sit kaljaa ja pimppaa.
On ne miehet sitten hassuja ja tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen pahiten tossun alla oleva mies on siis sukua, ja tiedän tapauksesta enemmän kuin viitsin tunnistetuksi tulemisen pelossa kertoa. Ongelma todellinen. Ehkä hieman yleistävää, mutta vastaavaan oon törmännyt myös kaveripiirissä. Ja tuskinpa tähän ketjuun kukaan epävarma pirttihirmu tulee edes myöntämään mitään, kyllä he vaan yrittää olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Eiköhän se mies pärjää.. Ne kuitenkin kävi kuussakin! :D
Jep. kun nainen oli ensin tehnyt tarvittavat laskelmat lentoratoja varten.
Höps, ei vaan tehnyt kunnon aterian, pessyt avaruuspuvun ja antanut luvan lähteä.
Armstrongin aleksikin sillä välin remontoi talon ja lahtasi lehmän ja hakkasi polttopuita.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos muistutuksesta että olen tehnyt elämässä oikeita valintoja.
t. Sinkku mies
Et ainakaan äidinkielen tunneilla.
Luuleeko tuttusi olevan lapsi ja asuvansa äitinsä kanssa jolta pitää kysyä lupa?
Toisaalta luuleeko tuttusi että lapset ovat pelkästään vaimon eikä hänellä ole mitään tekemistä heidän kanssaan?
Teini- ikäistenkin kanssa pitää tehdä jotain yhdessä ja olla kiinnostunut heidän asioistaan .
Kohtuudella, kohtuudella.
Yksin asuessa ei tarvitse ottaa muita huomioon.