Lue keskustelun säännöt.
AHDISTAA kamalasti! Mitä tämä tilanne miehen kanssa tarkoittaa??
Taustaa: ollaan siis tapailtu aika säännöllisesti reilun kuukauden ajan, ollaan puhuttu kaikesta mahdollisesta ja mies on sanonut ettei koskaan kenenkään muun kanssa ole ollut tälläistä. Meillä oli alusta asti jotenkin todella helppoa ja luontevaa toistemme seurassa ja nautimme toistemme seurasta.
Olen käynyt hänen luonaan, hän myös minun luonani ja hän esitteli jo minut myös vanhemmilleen. Meillä on ollut tosi hauskaa, romanttista myös. Ei olla riidelty tai mitään sellaista mutta nyt eilisestä asti mies on ollut todella outo. Eilen kaikki oli hyvin iltaan asti, mutta nyt tuntuu että hän välttelee siitä lähtien. Ei enää katso tai kosketa. Huomaan ihan selvästi eron entiseen ja olen todella hämmentynyt. En halua töksäyttää ihan suoraan mutta varmaan on kohta pakko kysyä mitä oikein tapahtui. Eron vielä eiliseen iltapäivään huomaa ihan selvästi. En ymmärrä yhtään miksi hän yhtäkkiä alkoi vältellä, tuntuu vaan todella pahalta. Jos yritän kysellä milloin nähdään seuraavan kerran, hän ei enää vastaa mitään vaan yrittää kierrellä. Eilen aamulla oli vielä ihan innoissaan suunnittelemassa jotain kanssani.
Oli pakko avautua. Tuntuu niin pahalle kun tuntuu siltä että tämä taisi nyt sitten olla tässä. En usko että hänellä voisi olla ketään toista kun vielä eilen aamulla mietti jotain yhteisiä lomamatkoja tms tulevalle talvelle, tuskin olisi sellaista puhunut jos olisi koko ajan ollut jonkun toisen kanssa.
Kommentit (390)
Toi ahdistus suhteen alussa kertoo AINA siitä, että miehen ihastus on sammunut. Voitte luottaa siihen siskot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tavattu tinderissä. Emme kumpikaan käytä sitä vaan tavattiin ihan muissa merkeissä (mikä tekee tästä ehkä vielä astetta vaikeampaa kun ei tosiaan ollut mikään ns tindertyyppi kyseessä..) Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Tulee ehkä kirjoitettua vähän tunteiden sekamelskassa tämä mutta menkööt. Kävipä se klassinen eli mies jätti minut sitten ihan puskista.
Nyt ihmetyttää ja itkettää vaan. En osannut yhtään odottaa eikä se osannut edes perustella. Jotain niin ympäripyöreää "en ole ihan varma onko tässä jotain" tms. Vaikka aiemmin siis vielä itse hehkutti miten ei ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan ja vielä eilen oli ihan normaali. Töissä ei siis ilmeisesti ole käynyt mitään kummallista vaan hän oli vain jostaib päättänyt jättää minut. Olen aika pettynyt ja on vähän petetty olo kaikkien noiden tekojen ja sanojen kanssa jotka ovat ihan ristiriidassa tämän kanssa.
Voi surku. Onneksi ette ehtineet olla yhdessä kauempaa. Pääset yli pian ja löydät jonkun uuden ihanan ja vakaamman miehen. Tätä miestä et vielä edes tuntenut kunnolla.
Kiitos. Se tässä vaan tuntuukin niin pahalta että molemmat olivat ensin niin mukana tässä ja myös miehestä tuntui siltä ettei koskaan ollut tuntenut tälläistä kenenkään kanssa. Pystyin kertomaan hänelle asioita joita en koskaan ollut sanonut kellekään. Mutta no, ehkä se ei sitten lopulta ollutkaan niin merkityksellistä. Ap
Boldasin, sillä AP: ei tuntunut. Hän sanoi, että hänestä tuntui siltä. Tao päähäsi tämä eroavaisuus, se helpottaa eron käsittelyssä. Samalla kerro itsellesi, että ei hän ihan oikeasti aikonutkaan koskaan tosissaan tehdä suunnittelemiaan asioita kanssasi, vaan leikki kuten lapset, mielikuvitusjuttuja "ja sit nää menis yhdessä matkalle ja siellä matkalla näillä olisi ihanaa".
Sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, onko taustalla ex vaiko joku uusi ihastus, sillä teidän suhteessanne hän halusi vain lämmitellä ja leikkiä.
Ennen kaikkea: parempi nyt kuin 6, 8 kk päästä, vuoden päästä, kahden vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Tulee ehkä kirjoitettua vähän tunteiden sekamelskassa tämä mutta menkööt. Kävipä se klassinen eli mies jätti minut sitten ihan puskista.
Nyt ihmetyttää ja itkettää vaan. En osannut yhtään odottaa eikä se osannut edes perustella. Jotain niin ympäripyöreää "en ole ihan varma onko tässä jotain" tms. Vaikka aiemmin siis vielä itse hehkutti miten ei ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan ja vielä eilen oli ihan normaali. Töissä ei siis ilmeisesti ole käynyt mitään kummallista vaan hän oli vain jostaib päättänyt jättää minut. Olen aika pettynyt ja on vähän petetty olo kaikkien noiden tekojen ja sanojen kanssa jotka ovat ihan ristiriidassa tämän kanssa.
Voi surku. Onneksi ette ehtineet olla yhdessä kauempaa. Pääset yli pian ja löydät jonkun uuden ihanan ja vakaamman miehen. Tätä miestä et vielä edes tuntenut kunnolla.
Kiitos. Se tässä vaan tuntuukin niin pahalta että molemmat olivat ensin niin mukana tässä ja myös miehestä tuntui siltä ettei koskaan ollut tuntenut tälläistä kenenkään kanssa. Pystyin kertomaan hänelle asioita joita en koskaan ollut sanonut kellekään. Mutta no, ehkä se ei sitten lopulta ollutkaan niin merkityksellistä. Ap
Boldasin, sillä AP: ei tuntunut. Hän sanoi, että hänestä tuntui siltä. Tao päähäsi tämä eroavaisuus, se helpottaa eron käsittelyssä. Samalla kerro itsellesi, että ei hän ihan oikeasti aikonutkaan koskaan tosissaan tehdä suunnittelemiaan asioita kanssasi, vaan leikki kuten lapset, mielikuvitusjuttuja "ja sit nää menis yhdessä matkalle ja siellä matkalla näillä olisi ihanaa".
Sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, onko taustalla ex vaiko joku uusi ihastus, sillä teidän suhteessanne hän halusi vain lämmitellä ja leikkiä.
Ennen kaikkea: parempi nyt kuin 6, 8 kk päästä, vuoden päästä, kahden vuoden päästä.
Niin. Ehkä jonkun ajan päästä itsekin pystyy näkemään tämän vain järjellä ajatellen. Kaikki "nopea toiminta" tapahtui siis miehen aloitteesta, ei minun (tai siis tuo vanhempien tapaaminen) ja sanoin ettei minun puolestani vielä tarvitse ja minulle se on iso juttu ja silloin sanoi että hänestä se tuntuu oikealle nyt. Taitaa jäädä arvoitukseksi mikä tämä ihan lopullinen syy oli. En jotenkin jaksa uskoa toiseen naiseen, veikkaan enemmän jotain sitoutumiskammoa mikä on minun kannaltani toki yhtä p*ska juttu. Ap
Oon pahoillani AP, mulle on käyny samalla tavalla :( kahden kuukauden tapailun jälkeen mulle tuli ahdistava tunne kun mies muuttui etäisemmäksi. Sit siinä kävi niin että se ei halunnu enää jatkaa tapailua, koska se ei tuntunu oikeelta. Se oli eronnu vasta pari kuukautta ennen, joten olihan toi aika odotettavissa. Mut just toi nopee eteneminen ja matkojen suunnittelu...itse ihastuin ihan täysillä ja mies tuntui täydelliseltä. Kerroin miehelle että mua epäilyttää ku se oli eronnu vasta, et onko se valmis tapailemaan heti, mut sen mielestä kaikki tuntu niin hyvältä ja oikeelta et jatkettiin sit vaa näkemistä. En tiedä oonko vieläkään päässy yli tosta miehestä ja kohta menny jo vuosi...:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taustaa: ollaan siis tapailtu aika säännöllisesti reilun kuukauden ajan, ollaan puhuttu kaikesta mahdollisesta ja mies on sanonut ettei koskaan kenenkään muun kanssa ole ollut tälläistä. Meillä oli alusta asti jotenkin todella helppoa ja luontevaa toistemme seurassa ja nautimme toistemme seurasta.
Olen käynyt hänen luonaan, hän myös minun luonani ja hän esitteli jo minut myös vanhemmilleen. Meillä on ollut tosi hauskaa, romanttista myös. Ei olla riidelty tai mitään sellaista mutta nyt eilisestä asti mies on ollut todella outo. Eilen kaikki oli hyvin iltaan asti, mutta nyt tuntuu että hän välttelee siitä lähtien. Ei enää katso tai kosketa. Huomaan ihan selvästi eron entiseen ja olen todella hämmentynyt. En halua töksäyttää ihan suoraan mutta varmaan on kohta pakko kysyä mitä oikein tapahtui. Eron vielä eiliseen iltapäivään huomaa ihan selvästi. En ymmärrä yhtään miksi hän yhtäkkiä alkoi vältellä, tuntuu vaan todella pahalta. Jos yritän kysellä milloin nähdään seuraavan kerran, hän ei enää vastaa mitään vaan yrittää kierrellä. Eilen aamulla oli vielä ihan innoissaan suunnittelemassa jotain kanssani.
Oli pakko avautua. Tuntuu niin pahalle kun tuntuu siltä että tämä taisi nyt sitten olla tässä. En usko että hänellä voisi olla ketään toista kun vielä eilen aamulla mietti jotain yhteisiä lomamatkoja tms tulevalle talvelle, tuskin olisi sellaista puhunut jos olisi koko ajan ollut jonkun toisen kanssa.
Olet kuin joku teini. Kasva aikuiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Loogista tai ei, tämä ole mikään uusi uutinen, vaan kauan tiedossa ollut juttu, kun valinnan varaa on ja voi ottaa ja jättää tuosta noin vain kevyesti....
https://www.vauva.fi/keskustelu/2455810/tinder_on_pilannut_miehet
Jos ollaan kuitenkin rehellisiä, niin Tinderiin liittyy lähinnä vain pelimiehet tai kroonisesti yksinäiset. Jokunen normaalikin saattaa joukossa olla. Onnea heille, jotka löydätte.
Suurin käyttäjäjoukko siellä on teinistä 34-vuotiaaseen (83%), eli aika nuoret, jotka ovat muutenkin vähemmän etsimässä vakituista seuraa pitkällä tähtäimellä.
Lisäksi miehillä on Tinderissä suhteellisen huonosti valinnanvaraa ja vielä vähempi matchejä. Miehiä on 2 jokaista 1 naista kohti ja naiset pyyhkäisee oikealle vain 14%, kun taas miehet noin puolet.
Realismia peliin ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Tulee ehkä kirjoitettua vähän tunteiden sekamelskassa tämä mutta menkööt. Kävipä se klassinen eli mies jätti minut sitten ihan puskista.
Nyt ihmetyttää ja itkettää vaan. En osannut yhtään odottaa eikä se osannut edes perustella. Jotain niin ympäripyöreää "en ole ihan varma onko tässä jotain" tms. Vaikka aiemmin siis vielä itse hehkutti miten ei ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan ja vielä eilen oli ihan normaali. Töissä ei siis ilmeisesti ole käynyt mitään kummallista vaan hän oli vain jostaib päättänyt jättää minut. Olen aika pettynyt ja on vähän petetty olo kaikkien noiden tekojen ja sanojen kanssa jotka ovat ihan ristiriidassa tämän kanssa.
Voi surku. Onneksi ette ehtineet olla yhdessä kauempaa. Pääset yli pian ja löydät jonkun uuden ihanan ja vakaamman miehen. Tätä miestä et vielä edes tuntenut kunnolla.
Kiitos. Se tässä vaan tuntuukin niin pahalta että molemmat olivat ensin niin mukana tässä ja myös miehestä tuntui siltä ettei koskaan ollut tuntenut tälläistä kenenkään kanssa. Pystyin kertomaan hänelle asioita joita en koskaan ollut sanonut kellekään. Mutta no, ehkä se ei sitten lopulta ollutkaan niin merkityksellistä. Ap
Tsemppiä AP! Lopputulos olisi ollut tämä ennemmin tai myöhemmin. Ehkä olit laastari, mikä ei kerro mitään sinun huonoudesta vaan miehen epäkypsyydestä uuteen suhteeseen. Tai suhteeseen ylipäätänsä...
Joo älkää oikeasti sekaantunko niihin hiljattain eronneisiin. Käyttävät vain laastareina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja ap, minkä ikäisiä olette? Kuulostaa tosi oudolta että mies on juuri eronnut ja esittelee sinut jo vanhemmilleen.
Mulle on käynyt noin sata kertaa ja se on aina enteillyt eroa. Usein nämä miehet ovat sitten palanneet "kolkuttelemaan oveani" mutta vaikka olisinkin avannut, se ei ole ikinä johtanut mihinkään hyvään. Tuosta alkaa ghostaus ja vetäytyminen, sorry. Koveta sydämesi, ei ole sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuossa tullut houkuttelevampi tarjous väliin....
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuossa tullut houkuttelevampi tarjous väliin....
Tämä on ihan hirvittävää, että ihmiset käy jotain tarjouskauppaa toisten tunteilla. Miksei asioista pystytä puhumaan? Jos ensiksi kaikki on ollut hyvin ja sitten yhtäkkiä "emmä haluukkaan", niin miksei sitä sitten sano siinä suoraan kasvotusten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on semmoinen teoria, että miehet ihan oikeasti menee sekaisin siitä alkuajan hormonimyrskystä. Kun toinen on uusi, kiihottava, ihana...ja sitten kuin känni se haihtuu ja pää selviää. Tässä vaiheessa he punnitsevat, mitä se toinen oikeasti voi antaa, millaista elämä tulisi olemaan, jne. Luonteesta riippuen siitä sitten eteenpäin. Joku voi olla joustavampi ja ajatella, että katsellaan, toinen alkaa laskemaan kaikkia mahdollisia asioita, kuten just asuinpaikat ja muut käytännön asiat, kolmas jotain muuta.
Tietysti suurin tekijä on se, "how into he is to you", eli voi olla, että myrsky kestää pidempään ja siinä ollaan sitten saatu perusta laskettua jo suhteelle. Luonteet voi natsata niin hyvin, että käytännön elämä on hyvää ja helppoa. Mistä ne suhteet voimaa saavat ja miten etenevät.
Pointtini kuitenkin on, että eipä juuri niihin alkuaikojen horinoihin kannata uskoa. Mies ei omasta mielestään edes valehtele, ihan tosissaan on - sillä hetkellä. Ja sitten mä heräsin.
Näitä on itsellekin käynyt ennen nykyistä miestäni. Näin jälkeenpäin ajateltuna ero on hurja miesten toimintatavoissa! Nämä ghostaajat olivat niitä, jotka kehui ja halusi olla jatkuvasti yhteydessä ja nähdä ja olivat niin innoissaan. Halusivat nopeasti eteenpäin... 3 kk aikana olin tavannut jo kavereita ja jopa sukulaisia.
Sitten taas nykyinen mieheni... Ei mitään ilotulitusta, rauhallisin mielin ja välillä jopa saatoin pelästyä, että nytkö se loppuu, kun valitteli kiirettä töissä... Ei loppunut, hän oli ihan oikeasti kiireinen. Puolen vuoden jälkeen hän vei tapaamaan äitiään ja sitten kunnolla kavereitaan (osan olin kyllä nähnyt jo yöelämässä). Seesteinen, rauhallinen, tietää mitä haluaa. Nyt ollaan pidetty 3 vuotta yhtä ja vuoden asuttu saman katon alla :)
Nopea tempo ja hullaantuminen on yleensä huono merkki (toki poikkeuksiakin on). Ei kukaan oikeasti tiedä kuukauden tapailun jälkeen, että haluaako lähes tuntemattoman ihmisen kanssa lähteä yhteiselle lomamatkalle! Se kuullostaa ihanalta, mutta tarkasti jos miettii, niin luulenpa ap, että sinäkin asiaa vähän ihmettelit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä panikoidu heti ajattelemaan, että sinä olisit tehnyt jotain väärin. Jos et tiedä mistä muutos johtuu, niin silloinhan se johtuu jostain miehen päänsisäisestä jutusta. Ja sellaisestahan sinä voit ihan huolettomasti kysyä: "Sinua selvästikin painaa jokin. Koska minäkin huomaan sen, niin haluaisitko kertoa minulle mikä mieltä painaa. Asia vaivaa minua, koska se vaikuttaa niin näkyvästi olemukseesi."
Normaalin tasapainoinen ihminen vastaa tuohon. Epätasapainoinen sanoo, ettei hänellä mikään ole. Jos sanot, että näkeehän sen, että on, niin mies aloittaa mykkäkoulun tai syyttelee sinua vainoharhaiseksi.
En ole vielä tavannut naista, jonka kanssa voisi asiallisesti jutella parisuhteen ongelmakohdista ja tunteista rakentavassa ja hyvässä hengessä. Voi olla minussakin vikaa, mutten ymmärrä miten noita voisi enempää loiventaa ja kierrellä.
Tai sitten kyse on sinun tavastasi jutella rakentavassa ja hyvässä hengessä, jos kerran yksikään tapaamasi nainen ei ole ollut halukas keskustelemaan parisuhteen ongelmakohdista siten kuten sinä niistä haluat keskustella...
Tsempit ap:lle. Itselleni käynyt samoin. Ehdittiin tapailla kolmisen kuukautta erään miehen kanssa ja käytiinpä jopa yhteisellä pienellä reissullakin. Kaikki hyvin, uuttavuotta juhlistettiin yhdessä ystävieni luona, joista jotkut näkivät hänet ensimmäisen kerran. Kappas vaan, vuoden vaihtuessa kun palasimme juhlinnasta miehen kämpälle, hän jätti minut. Tuosta noin vain. En kuulemma ollut hänelle se oikea eikä oikeaa, lopullista tunnetta löytynyt. Siitä sitten uuden vuoden ensimmäisenä päivänä suuntasin itkeneenä lähistöllä asuvan ystäväpariskuntani luokse nuolemaan haavojani.
Eniten vitutti tuo tapa, jolla hän hoiti asian, ei niinkään se, että kyseinen tyyppi ei ollut se oikea. Samana vuonna löysin nykyisen mieheni, jonka kanssa yhteistä taivalta vuosia takana. Ja jälkeenpäin pystyi jo ajattelemaan, että onni onnettomuudessa. Mutta kyllä se silloin kirpaisi.
Mies, jolla on paljon kokemuksia naisista tietää mistä nainen tykkää ja mitä nainen haluaa kuulla, jotta pysyy siinä sängyn lämmittimenä hetken. Moni kokematon (tai tyhmä kokenut) nainen hullaantuu ihan täysin niistä korulauseista ja on ihan tosissaan suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta, kun toinen vaan pelleilee. Kyllä sen aitouden oikeasti tunnistaa ihmisestä. Ei kukaan nyt oikeasti kuukauden tapailun jälkeen tiedä toisesta lähes yhtään mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä panikoidu heti ajattelemaan, että sinä olisit tehnyt jotain väärin. Jos et tiedä mistä muutos johtuu, niin silloinhan se johtuu jostain miehen päänsisäisestä jutusta. Ja sellaisestahan sinä voit ihan huolettomasti kysyä: "Sinua selvästikin painaa jokin. Koska minäkin huomaan sen, niin haluaisitko kertoa minulle mikä mieltä painaa. Asia vaivaa minua, koska se vaikuttaa niin näkyvästi olemukseesi."
Normaalin tasapainoinen ihminen vastaa tuohon. Epätasapainoinen sanoo, ettei hänellä mikään ole. Jos sanot, että näkeehän sen, että on, niin mies aloittaa mykkäkoulun tai syyttelee sinua vainoharhaiseksi.
En ole vielä tavannut naista, jonka kanssa voisi asiallisesti jutella parisuhteen ongelmakohdista ja tunteista rakentavassa ja hyvässä hengessä. Voi olla minussakin vikaa, mutten ymmärrä miten noita voisi enempää loiventaa ja kierrellä.
Kyllä ongelma on siinä, jos loiventelet ja kiertelet. Jos toinen alkaa itkemään, anna itkeä. Kyllä itku joskus loppuu. Ja sen jälkeen sano, että no niin, onko nyt aika keskustella tästä asiasta? Ihan sama juttu kuin naisilla, jotka sanovat, että miehen kanssa ei voi keskustella, kun se heti suuttuu ja alkaa huutamaan. Antaa huutaa ja sen jälkeen kysymys, että no niin, onko nyt aika keskustella?
Totta kai toinen (jos nyt on sen luontoinen) käyttää hyväkseen asetta, joka toimii. Mutta sitä voit kysyä tietty itseltäsi, onko naismaussasi kenties semmoinen piirre, että tykkäät naisista, jotka ovat herkkiä itkemään ja siten mielestäsi naisellisia. Kuten naisilta voi kysyä, ovatko mieleensä suuttuvat miehet miehekkäinä.
Eli aina noissa "en ole tavannut semmoista miestä/naista" jutuissa voi tietysti itseltään ensimmäisenä kysyä, mitä olen sitten hakenut. Mikä on nais/miesmakuni, mikä herättää kiinnostuksen, haenko tiedostamatta näitä ongelmia etsiytymällä tietyn ihmistyypin seuraan.
Kirjoitin jo aiemmin samasta, mutta.
Mikä siinä on että osa miehistä tuntuu ihan oikeasti sekoavan kun tapaa naisen? Koko ajan pitäisi olla näkemässä ja viestittelemässä. Niin paljon että itseä vähän ahdistaa aluksi että miten se nyt niin.... Jos juttu jatkuu ja lopulta ihastun Itsekin niin useimmiten ei mene kauaa kun mies viilenee.
Pahimpia on ne jotka puhelinterrorin lisäksi puhuvat pehmoisia ja suunnittelevat tulevaisuutta.
Näistä jo tietää nykyään tällä kokemuksella ettei pitkälle kanna. Kun se toden totta on niin että sanat ei merkkaa, vaan teot.
Nykyinen mies on ihan päinvastainen kuin nämä sanasepot, mutta pois en vaihtaisi. On ainoa yli puoli v kestänyt suhteeni yli kuuteen vuoteen. Mies ei taivu korulauseisiin mutta on luotettava ja teoillaan näyttää välittävänsä.
Mikä siinä on että aikuinen ihminen ( mies) puhuu ja tekee mitä sattuu? Ihan kuin menettäisi järkensä ja yhtäkkiä palautuu maan pinnalle. Lopulta todella lapsellista käytöstä tollainen tunteiden täydellinen hallitsemattomuus. Vai onko mulla ollut vaan todella huonoa tuuria että oon törmännyt niin moneen yli- innokkaaseen aiemmin?