Minua vaivaa outo jännittyneisyys ja vaivaantuneisuus..
Eli siis olen todella kova jännittämään pieniäkin asioita esim. kassatilanteita kaupassa ja lisäksi saatan jännittyä/vaivaantua yhtäkkisesti ihan tutussakin tilanteessa ja tuttujen ihmisten kanssa. Mistäköhän tällainen voisi johtua? Olen mt-ongelmainen, jos se jotain selventäisi. Voisiko olla jotain skitsofreenisyyteen viittavaa? Minua hävettää tämä jos muut huomaavat ja ihmettelevät mikä minulle tuli ja pitävät ihan outona. :(
Kommentit (49)
Kuinka vanha olet? Kuulostaa enemmänkin ujoudelta ja sosiaalisten tilanteiden pelolta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet? Kuulostaa enemmänkin ujoudelta ja sosiaalisten tilanteiden pelolta.
Olen jo 26v. Ap
Miten jännittyneisyys esim. tuttujen ihmisten kanssa ilmenee konkreettisesti?
Vierailija kirjoitti:
Miten jännittyneisyys esim. tuttujen ihmisten kanssa ilmenee konkreettisesti?
Minulle tulee epämukava olo ja saatan mennä vaisummaksi jne. Mutta ehkä se ei näy ulospäin mitenkään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten jännittyneisyys esim. tuttujen ihmisten kanssa ilmenee konkreettisesti?
Tai sitten päinvastoin saatan hölöttää liikaa hermostuneena. Ap
Mitä mt-ongelmainen tarkoittaa kohdallasi? Oletko muuten herkkä?
Ei tosiaan kuulosta skitsofrenialta. Ahdistuneisuudelta ja (sosiaaliselta) jännittämiseltä kyllä. Aika yleisiä vaivoja ovat, eikä katso ikää. Pääasia ettet ala välttelemään näitä tilanteita. Etkä popsimaan mitään rauhottavia lääkkeitä. Tsemppiä! :)
Minulla on melkein kokoajan epämukava olo ihmisten seurassa, elleivät he ole hyviä tuttuja tai lähipiiriä. Siihen tottuu. Ei kannata ajatella liikaa tai murehtia, yleensä ympärillä olevat eivät huomaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jännittyneisyys esim. tuttujen ihmisten kanssa ilmenee konkreettisesti?
Tai sitten päinvastoin saatan hölöttää liikaa hermostuneena. Ap
Kuulostaa siltä, että tarvitset perusteellista itsetunnon ja omakuvan kohotusta. Tähän auttaa esimerkiksi se, että ei käytä liika päihteitä, omaa selkeitä tavoitteita elämässä joita myös tasaisella tahdilla saavuttaa, harjoitat itsellesi taitoja ja kykyjä, jotka saa itsesi tuntemaan varmalta ja jopa paremmalta kuin muut kanssaolijat sosiaalisessa viitekehyksessäsi.
Sanon näin, koska itse muistan kokeneeni juuri samankaltaisia asioita sosiaalisissa tilanteissa, mutta tämä katosi sillä että immersoi itsensä menestymään itsensä ja omien tavoitteiden kanssa. Kyse on siitä, että löydät _juurisyyn_ ongelmallesi - sellainen on takuulla olemassa, ja löydät sen joko itsetutkiskelulla tai terapiassa käymisellä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mt-ongelmainen tarkoittaa kohdallasi? Oletko muuten herkkä?
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ajoittaisia psykoottisia oireita. Vuosia kestänyttä masennusta. Ja joo, olen herkkä. Ap
Ja tuo ajoittainen psykoottisuus ei ole tietääkseni skitsofreenistä psykoosia, vaan liittyy tuohon epävakaaseen. Ap
Kerro muita oireita, kun skitsofreenia epäilet? Harva nuin pienestä epäilee skitsoa. Onko joku antanut ymmärtää näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mt-ongelmainen tarkoittaa kohdallasi? Oletko muuten herkkä?
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ajoittaisia psykoottisia oireita. Vuosia kestänyttä masennusta. Ja joo, olen herkkä. Ap
Saako udella minkäluonteista päihteidenkäyttösi on? Tällä nimittäin on merkittävä vaikutus kuvailemiisi oireisiin.
Kokeile syödä rautaa ja muita vitamiineja. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta minulla auttoi nämä. Sosiaaliset tilanteet on nyt helppoja, keksin nopeasti sanottavaa. Aikaisemmin olin ujo ja syrjäänvetäytyvä.
Saako udella minkäluonteista päihteidenkäyttösi on? Tällä nimittäin on merkittävä vaikutus kuvailemiisi oireisiin.
Täällä toinen samoin oireileva, enkä käytä alkoholia.
Aikaisemmin esim. en halunnut tanssia pubissa, nyttemmin oikein nautin siitä:)
Epävakaa on ns. romukoppadiagnoosi. Lääkärit nakkaavat sen kun ei ole enää haluja tai resursseja tutkia tai terapioida enempää.
Taustalla voi olla esimerkiksi jokin neurologinen poikkeama tai reaktio todella vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa on ns. romukoppadiagnoosi. Lääkärit nakkaavat sen kun ei ole enää haluja tai resursseja tutkia tai terapioida enempää.
Taustalla voi olla esimerkiksi jokin neurologinen poikkeama tai reaktio todella vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Kannattaisiko ensin tutkia verestä erillaisia vitamiini, rauta- ja hormoniarvoja? Minulla on ollut vaikka mitä diagnooseja, itse olen vielä luokitellut itseni aspergertyypiksi. Tosiasiassa minulla on ollut raudan ja vitamiinien puutoksia. Olen täysin normaali.
Tämä alkoi silloin kuin sairastuin muutenkin psyykkisesti. Mitään skitsofreenisyyteen viittavaa diagnoosia ei ole. Ap