Ärsyttää kun lapsettomat laukoo mielipiteitään
Siis ok, aivan sama, ei se multa oo pois se kaikenmaailman tyhjäntoimittaminen ja minäminä-mun mielestä-blaablaa. Mut kyl salaa ärsyttää vähän. Tuu takas sit kun eka oot hankkinut lapsen, sitpä tiedät. Otetaan eka sun mielipiteet nauhalle ja katotaan sit, oletko edelleen samaa mieltä. Ja jos et hanki niitä, niin mitä väliä? Pitääkö kaikesta olla niin kovasti mieltä? Sama ku ikänsä työssä käyneet laukovat tyttömyydestä ja syyllistävät heitä, mitä hittoo?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
Omia lapsia ja "muita rakkaita ihmisiä" ei voi kuule verratakaan!
On pikkuisen eri asia ja tunne kun oma lapsi ja lapsenlapset tulevat käymään tai yökylään kun se, että joku ystävä tulee. Pakahtuvaa rakkaudentunnetta omaan lapseen ja lapsenlapsiin ei voi sanoin kuvailla!
AP hankki lapset, ja samalla aivot sumeni, kun sekavasta tekstistä ei saa mitään selvää?!
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet niiden lapsettomien kaveri? Voit tyytyä tappelemaan niiden muiden mammojen kanssa kuka on paras äiti.
Tää oli paras! :D
Lapseton sosionomi-opiskelija ystäväni vetää kyllä pohjat tälle parhaiten tietämykselle.
Suuntautuu lapsiin ja nuoriin, vielä ei ole yhtään harkkaa takana eikä muutenkaan kokemusta lapsista.
Silti tietää kaikesta kaiken, lasten leikeistä ja sukupuoli-identiteetistä. Aina on joku tutkimus, johon vedota.
Odotan mielenkiinnolla kun silmät aukeaa.
Hahaha, ehkä oli vähän korkealentoista ajatuksenjuoksua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun.Wau. Mä varmaan Oon joku poikkeus kun ei oo lapsia ja silti on paljon kävijöitä ja muistajia...
Viestini otti lähinnä kantaa siihen, että kuten joku muukin päätös elämässä myös päätös olla hankkimatta omia lapsia on jossakin elämän pisteessä peruuttamaton ja ihminen voi sitä katua siinä missä muitakin valintoja elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
No se on hänen tilanteensa nyt: hänellä ei juurikaan ole niitä rakkaita ympärillään. Fakta mikä fakta. Toki hänellä on ystäviä ja toinen vanhempikin vielä elossa, mutta ystävillään on myös oma elämä, ja esimerkiksi joulut kukin viettää näin vanhemmiten perheensä parissa.
Tuppaa lisäksi olemaan niin, että veri on vettä sakeampaa. Ei niitä rakkaita ympärille noin vain "kerätä". Voi olla paljonkin ihmisiä ympärillä, vaan kas, kun elämä potkii päähän, kaikkoavat nämä "rakkaat ystävät" ympäriltä. Siitä on monta surullista tarinaa, miten vaikkapa syöpäpotilas on menettänyt ystävät, eikä kukaan käy. Toki voi käydä niinkin, etteivät lapsetkaan käy, mutta onhan se epätodennäköisempää varsinkin, jos suhteet lapsiin ovat aina olleet hyvät.
Eipä tästä tarvitse hernettä nenään vetää. Asia vain on näin.
Näinpä. Osa meistä pitää lapsistaan huolta, niin he tulevat käymään milloin vain.
Ystävillä on omat perheet ja menot ja edimerkiksi sairauden sattuessa se punnitaan. Kuka on ystävä.
Olen ollut lapseton ja työtön, lapseton ja töissä, lapsekas ja työtön, lapsrkas ja töissä. Onko minun neuvoni parempi kuin esimerkiksi lapsettomien? Minun mielestäni lapsiarki ei ole mitenkään rankkaa, vaan elämää. Työttömäni on karsittava kuluja ja rahasta mitä saa tekemättä mitään, on oltava kiitollinen. Vastuun pakoilu ja muiden syyttäminen omista ongelmistaan on keskenkasvuista toimintaa, mistä ei aiheudu kenellekkään mitään hyvää.
Lapsettomat hoitavat sisarustensa ja ystäviensä lapsia, työskentelevät päiväkodeissa tai kouluissa.
Mielipiteestäsi huolimatta meistä moni on hyvin paljon tekemisissä lasten kanssa.
Turhan monet vanhemmat pitävät lapsiaan hyvin käyttäytyvinä kullanmuruina. Todella moni teistä erehtyy.
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
Omia lapsia ja "muita rakkaita ihmisiä" ei voi kuule verratakaan!
On pikkuisen eri asia ja tunne kun oma lapsi ja lapsenlapset tulevat käymään tai yökylään kun se, että joku ystävä tulee. Pakahtuvaa rakkaudentunnetta omaan lapseen ja lapsenlapsiin ei voi sanoin kuvailla!
Rakkaus on katoavaista siinä kohtaa kun sinua pidetään ilmaisena lapsenvahtina valmiudessa 24/7 eikä sinua sitten muuten tarvitakkaan tai lapset eivät enää käy niin ne ystävät jotka luultavasti oot hylännyt niin saattaisivat olla tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
No se on hänen tilanteensa nyt: hänellä ei juurikaan ole niitä rakkaita ympärillään. Fakta mikä fakta. Toki hänellä on ystäviä ja toinen vanhempikin vielä elossa, mutta ystävillään on myös oma elämä, ja esimerkiksi joulut kukin viettää näin vanhemmiten perheensä parissa.
Tuppaa lisäksi olemaan niin, että veri on vettä sakeampaa. Ei niitä rakkaita ympärille noin vain "kerätä". Voi olla paljonkin ihmisiä ympärillä, vaan kas, kun elämä potkii päähän, kaikkoavat nämä "rakkaat ystävät" ympäriltä. Siitä on monta surullista tarinaa, miten vaikkapa syöpäpotilas on menettänyt ystävät, eikä kukaan käy. Toki voi käydä niinkin, etteivät lapsetkaan käy, mutta onhan se epätodennäköisempää varsinkin, jos suhteet lapsiin ovat aina olleet hyvät.
Eipä tästä tarvitse hernettä nenään vetää. Asia vain on näin.Veri ole aina vettä sakeampaa. En ole tekemisissä sukulaisteni saati vanhempieni kanssa, koska he ovat katkeraa ja kateellista sakkia. Miehen sukulaisten luona käydään hyvin usein sekä meillä on iso ystäväpiiri. Ai niin meillä ei ole lapsia eikä tule. Eikä tämä "lapset ei käy" ole mitenkään epätavallista. Niillä lapsillakin on oma elämä.
Onhan lapsilla oma elämä toki, mutta kyllä he käyvät. On se tavallisempaa, että omat lapset käyvät auttamassa esimerkiksi vanhempiaan kuin että eivät millään tavoin auttaisi.
En väittänyt, että aina veri on vettä sakeampaa, mutta usein näin on ihan luonnostaan.
Iso ystäväpiiri ei vielä tarkoita, että monikaan jää rinnalle, kun elämässä sattuu vastoinkäymisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
En oo sama, enkä tiedä ketjua. Ja tässä nyt ei oo keskiössä tuo perh- vs vela-asetelma. Vaan se iänkaikkinen päteminen.
Menipä monelle ap:n ihan asiallinen avaus tunteisiin.
Olettaisin tässä tarkoitettavan sellaisia nollaohjeista, joita viljelevät juuri ne lapsettomat. Esimerkkinä lapsi ei tottele. Neuvo: keskustelkaa lapsen kanssa.
Tuo on erittäin hyvä neuvo, mutta entä kun se on tehty, eikä lapsi edelleenkään tottele tms. koska luonteentaan vaikkapa uppiniskainen?
Tai valitetaan kun vauva itkee julkisissa tuloissa. Miksi et hiljennä sitä? Kyl mää ym ym ym
Joskus ne vain itkevät vaikka päällään seisoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
En oo sama, enkä tiedä ketjua. Ja tässä nyt ei oo keskiössä tuo perh- vs vela-asetelma. Vaan se iänkaikkinen päteminen.
Tuo päteminen näkyy ihan äitien välisessä kilpailussakin, näkyykö enemmän niin sen voi päättää jokainen itse.
Wuhuu, kiitti kommentista :) kiva tunne, tultiin ymmärretyiksi :) en tod arvannut, et mun ketjusta tulee tällainen popparit esiin-ketju, mut niin varmaan mistä tahansa tulee täällä AV:llä.
Otetaan eka sun mielipiteet nauhalle
tää taitaa olla joku seniori :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
En oo sama, enkä tiedä ketjua. Ja tässä nyt ei oo keskiössä tuo perh- vs vela-asetelma. Vaan se iänkaikkinen päteminen.
Tuo päteminen näkyy ihan äitien välisessä kilpailussakin, näkyykö enemmän niin sen voi päättää jokainen itse.
Totta, niin näkyy. Sekin ärsyttää monesti. Huhhuh ja huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
No se on hänen tilanteensa nyt: hänellä ei juurikaan ole niitä rakkaita ympärillään. Fakta mikä fakta. Toki hänellä on ystäviä ja toinen vanhempikin vielä elossa, mutta ystävillään on myös oma elämä, ja esimerkiksi joulut kukin viettää näin vanhemmiten perheensä parissa.
Tuppaa lisäksi olemaan niin, että veri on vettä sakeampaa. Ei niitä rakkaita ympärille noin vain "kerätä". Voi olla paljonkin ihmisiä ympärillä, vaan kas, kun elämä potkii päähän, kaikkoavat nämä "rakkaat ystävät" ympäriltä. Siitä on monta surullista tarinaa, miten vaikkapa syöpäpotilas on menettänyt ystävät, eikä kukaan käy. Toki voi käydä niinkin, etteivät lapsetkaan käy, mutta onhan se epätodennäköisempää varsinkin, jos suhteet lapsiin ovat aina olleet hyvät.
Eipä tästä tarvitse hernettä nenään vetää. Asia vain on näin.Veri ole aina vettä sakeampaa. En ole tekemisissä sukulaisteni saati vanhempieni kanssa, koska he ovat katkeraa ja kateellista sakkia. Miehen sukulaisten luona käydään hyvin usein sekä meillä on iso ystäväpiiri. Ai niin meillä ei ole lapsia eikä tule. Eikä tämä "lapset ei käy" ole mitenkään epätavallista. Niillä lapsillakin on oma elämä.
Onhan lapsilla oma elämä toki, mutta kyllä he käyvät. On se tavallisempaa, että omat lapset käyvät auttamassa esimerkiksi vanhempiaan kuin että eivät millään tavoin auttaisi.
En väittänyt, että aina veri on vettä sakeampaa, mutta usein näin on ihan luonnostaan.
Iso ystäväpiiri ei vielä tarkoita, että monikaan jää rinnalle, kun elämässä sattuu vastoinkäymisiä.
Seitsemän vuoden kokemuksella kotisairaanhoidosta voisin jopa väittää etteivät ne lapset käy kuin kerran kaksi vuodessa. Auttaminen tulee kyseeseen kun se oma elämä sen sallii. Vähän nihkeästi lapset auttaa omia vanhempiaan. Etten nyt ihan luottaisi tuohonkaan saatat yllättyä.
Veri ole aina vettä sakeampaa. En ole tekemisissä sukulaisteni saati vanhempieni kanssa, koska he ovat katkeraa ja kateellista sakkia. Miehen sukulaisten luona käydään hyvin usein sekä meillä on iso ystäväpiiri. Ai niin meillä ei ole lapsia eikä tule. Eikä tämä "lapset ei käy" ole mitenkään epätavallista. Niillä lapsillakin on oma elämä.