Ärsyttää kun lapsettomat laukoo mielipiteitään
Siis ok, aivan sama, ei se multa oo pois se kaikenmaailman tyhjäntoimittaminen ja minäminä-mun mielestä-blaablaa. Mut kyl salaa ärsyttää vähän. Tuu takas sit kun eka oot hankkinut lapsen, sitpä tiedät. Otetaan eka sun mielipiteet nauhalle ja katotaan sit, oletko edelleen samaa mieltä. Ja jos et hanki niitä, niin mitä väliä? Pitääkö kaikesta olla niin kovasti mieltä? Sama ku ikänsä työssä käyneet laukovat tyttömyydestä ja syyllistävät heitä, mitä hittoo?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
En oo sama, enkä tiedä ketjua. Ja tässä nyt ei oo keskiössä tuo perh- vs vela-asetelma. Vaan se iänkaikkinen päteminen.
Tuo päteminen näkyy ihan äitien välisessä kilpailussakin, näkyykö enemmän niin sen voi päättää jokainen itse.
Totta, niin näkyy. Sekin ärsyttää monesti. Huhhuh ja huoh.
Olen huomannut pätemistä myös ravintokeskusteluissa, vaikka meillä on sitä varten ihan virallinen ohjekkin. Miksi pitää päteä?
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun.
Löylyä kiukaalle, tssssh! Ehkä se tästä lähtee taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
No se on hänen tilanteensa nyt: hänellä ei juurikaan ole niitä rakkaita ympärillään. Fakta mikä fakta. Toki hänellä on ystäviä ja toinen vanhempikin vielä elossa, mutta ystävillään on myös oma elämä, ja esimerkiksi joulut kukin viettää näin vanhemmiten perheensä parissa.
Tuppaa lisäksi olemaan niin, että veri on vettä sakeampaa. Ei niitä rakkaita ympärille noin vain "kerätä". Voi olla paljonkin ihmisiä ympärillä, vaan kas, kun elämä potkii päähän, kaikkoavat nämä "rakkaat ystävät" ympäriltä. Siitä on monta surullista tarinaa, miten vaikkapa syöpäpotilas on menettänyt ystävät, eikä kukaan käy. Toki voi käydä niinkin, etteivät lapsetkaan käy, mutta onhan se epätodennäköisempää varsinkin, jos suhteet lapsiin ovat aina olleet hyvät.
Eipä tästä tarvitse hernettä nenään vetää. Asia vain on näin.Veri ole aina vettä sakeampaa. En ole tekemisissä sukulaisteni saati vanhempieni kanssa, koska he ovat katkeraa ja kateellista sakkia. Miehen sukulaisten luona käydään hyvin usein sekä meillä on iso ystäväpiiri. Ai niin meillä ei ole lapsia eikä tule. Eikä tämä "lapset ei käy" ole mitenkään epätavallista. Niillä lapsillakin on oma elämä.
Onhan lapsilla oma elämä toki, mutta kyllä he käyvät. On se tavallisempaa, että omat lapset käyvät auttamassa esimerkiksi vanhempiaan kuin että eivät millään tavoin auttaisi.
En väittänyt, että aina veri on vettä sakeampaa, mutta usein näin on ihan luonnostaan.
Iso ystäväpiiri ei vielä tarkoita, että monikaan jää rinnalle, kun elämässä sattuu vastoinkäymisiä.Seitsemän vuoden kokemuksella kotisairaanhoidosta voisin jopa väittää etteivät ne lapset käy kuin kerran kaksi vuodessa. Auttaminen tulee kyseeseen kun se oma elämä sen sallii. Vähän nihkeästi lapset auttaa omia vanhempiaan. Etten nyt ihan luottaisi tuohonkaan saatat yllättyä.
Sattuipa somasti. Olen itsekin vanhuspuolella töissä, joskin vanhainkodissa. Olen ollut jo kolmekymmentäkolme vuotta ja täytyy sanoa, että oma kokemukseni on suorastaan täysin päin vastainen kuin sinun. Useimmilla käy vähintään kerran viikossa joku käymässä ja useimmiten se joku on lapsi tai lapsenlapsi.
Nyt on ehkä sinun tapauksessasi niin, että untuvikko ryhtyi jakelemaan elämänviisauksia huomattavasti vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
En oo sama, enkä tiedä ketjua. Ja tässä nyt ei oo keskiössä tuo perh- vs vela-asetelma. Vaan se iänkaikkinen päteminen.
Tuo päteminen näkyy ihan äitien välisessä kilpailussakin, näkyykö enemmän niin sen voi päättää jokainen itse.
Totta, niin näkyy. Sekin ärsyttää monesti. Huhhuh ja huoh.
Olen huomannut pätemistä myös ravintokeskusteluissa, vaikka meillä on sitä varten ihan virallinen ohjekkin. Miksi pitää päteä?
Joo kyllä. Kaikenmaailman tuputtaminen on ärsyttävää. Huonoa käytöstä. Makuja ja tarpeita ja haluja on monenlaisia. Se on just sitä sädekehänkiillottamista se tuputtaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
No se on hänen tilanteensa nyt: hänellä ei juurikaan ole niitä rakkaita ympärillään. Fakta mikä fakta. Toki hänellä on ystäviä ja toinen vanhempikin vielä elossa, mutta ystävillään on myös oma elämä, ja esimerkiksi joulut kukin viettää näin vanhemmiten perheensä parissa.
Tuppaa lisäksi olemaan niin, että veri on vettä sakeampaa. Ei niitä rakkaita ympärille noin vain "kerätä". Voi olla paljonkin ihmisiä ympärillä, vaan kas, kun elämä potkii päähän, kaikkoavat nämä "rakkaat ystävät" ympäriltä. Siitä on monta surullista tarinaa, miten vaikkapa syöpäpotilas on menettänyt ystävät, eikä kukaan käy. Toki voi käydä niinkin, etteivät lapsetkaan käy, mutta onhan se epätodennäköisempää varsinkin, jos suhteet lapsiin ovat aina olleet hyvät.
Eipä tästä tarvitse hernettä nenään vetää. Asia vain on näin.Veri ole aina vettä sakeampaa. En ole tekemisissä sukulaisteni saati vanhempieni kanssa, koska he ovat katkeraa ja kateellista sakkia. Miehen sukulaisten luona käydään hyvin usein sekä meillä on iso ystäväpiiri. Ai niin meillä ei ole lapsia eikä tule. Eikä tämä "lapset ei käy" ole mitenkään epätavallista. Niillä lapsillakin on oma elämä.
Onhan lapsilla oma elämä toki, mutta kyllä he käyvät. On se tavallisempaa, että omat lapset käyvät auttamassa esimerkiksi vanhempiaan kuin että eivät millään tavoin auttaisi.
En väittänyt, että aina veri on vettä sakeampaa, mutta usein näin on ihan luonnostaan.
Iso ystäväpiiri ei vielä tarkoita, että monikaan jää rinnalle, kun elämässä sattuu vastoinkäymisiä.Seitsemän vuoden kokemuksella kotisairaanhoidosta voisin jopa väittää etteivät ne lapset käy kuin kerran kaksi vuodessa. Auttaminen tulee kyseeseen kun se oma elämä sen sallii. Vähän nihkeästi lapset auttaa omia vanhempiaan. Etten nyt ihan luottaisi tuohonkaan saatat yllättyä.
Sattuipa somasti. Olen itsekin vanhuspuolella töissä, joskin vanhainkodissa. Olen ollut jo kolmekymmentäkolme vuotta ja täytyy sanoa, että oma kokemukseni on suorastaan täysin päin vastainen kuin sinun. Useimmilla käy vähintään kerran viikossa joku käymässä ja useimmiten se joku on lapsi tai lapsenlapsi.
Nyt on ehkä sinun tapauksessasi niin, että untuvikko ryhtyi jakelemaan elämänviisauksia huomattavasti vanhemmalle.
Silti Suomessa on paljon yksinäisiä iäkkäitä ihmisiä, joilla ei lapset käy. Ja olen ollut. Myös kymmenen vuotta vanhainkodissa eikä siellä juuri vilskettä ollut kuin jouluna ja syntymäpäivinä. Se, että sinun vanhukset ovat olleet onnekkaita, että joku käy se ei tarkoita etteikö Suomessa olisi satoja, joilla ei kukaan käy. Lapsettomien iäkkäiden kohdalla rupee vipinää olemaan kun perintö olisi jaossa.
Työskentelen lasten kanssa, joten vaikka omaa lasta ei vielä olekaan, kyllä minulla näkemysta ja koulutuksen tuomaa tietämystä silti joistakin asioista voi olla. En neuvo ellei kyse ole tilanteesta, jossa aikuinen toimii suhteessa lapseen vahingollisella tavalla. Muutoin pyrin tsemppaamaan ja kuuntelemaan vanhempien huolia ja tukemaan vanhemman omia huomioita omasta lapsesta.
Mukavaa kun äitylien mielestä neuvolan terkkarikin on täysin epäpätevä siksi kun ei ole omia lapsia. Koulutuksesta viis..
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
Tämä minua ihmetyttää. Aivan selvästi kehitelty provo jonka olettaa saavan aikaan riitaa - ja ihmiset lähtee tähän. Oikeastiko sitä tarvitaan riidankylväjiä ja tämäkö on se mukavin tapa viettää päivää? Kävin vilkaisemassa ketjua joka jo nimen perusteella selkeä provo, koska joku huomauttaa provosta ja kauan näemmä meni, ilmeisesti ihmiset ovat jatkaneet tämänkin jälkeen vain riitelyään, voi ei.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen lasten kanssa, joten vaikka omaa lasta ei vielä olekaan, kyllä minulla näkemysta ja koulutuksen tuomaa tietämystä silti joistakin asioista voi olla. En neuvo ellei kyse ole tilanteesta, jossa aikuinen toimii suhteessa lapseen vahingollisella tavalla. Muutoin pyrin tsemppaamaan ja kuuntelemaan vanhempien huolia ja tukemaan vanhemman omia huomioita omasta lapsesta.
Mut tuo ei olekaan sitä ärsyttävää neuvomista, sitä tyhjäntoimittamista. Sitä on se neuvominen vailla minkäänlaista kokemusta. Ja ne voikin jättää omaan arvoonsa, mut uskokaa tai älkää, heitä myös kuunnellaan. Tai ehkä se on sitä hyväkäytöksisyyttä vain, ettei lauota päin naamaa, et pidä nyt jo mölyt mahasassi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sama, joka teki eilen ketjun "Vela oletko harkinnut poistuvasi palstalta" tjsp. Keksi keskinkertaisen provonaiheen ja lypsää sitä nyt varmasti ainakin loppuvuoden...
Tämä minua ihmetyttää. Aivan selvästi kehitelty provo jonka olettaa saavan aikaan riitaa - ja ihmiset lähtee tähän. Oikeastiko sitä tarvitaan riidankylväjiä ja tämäkö on se mukavin tapa viettää päivää? Kävin vilkaisemassa ketjua joka jo nimen perusteella selkeä provo, koska joku huomauttaa provosta ja kauan näemmä meni, ilmeisesti ihmiset ovat jatkaneet tämänkin jälkeen vain riitelyään, voi ei.
Ai kumpi on selkeä provo? En mä provoile.
Minusta niillä joilla on lapsia, he eivät saisi valittaa koskaan rahasta, koska saavat lapsilisää, mitä minä en saa. Lapsilisät pois jos valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat lastenkasvatusneuvot saa lapsettomilta ja avioliittoneuvot naimattomilta tai eronneilta. ;)
ADHA-lapsen vanhempana "parhaat" neuvot on tullut ihmisiltä, joilla terveet lapset.
Kyllähän aika ohut on se tietomäärä ja kokemus, jota ADHA lasten vanhemmilla on, jos perheessä on 1-2 lasta, toisin kun jollakin lapsettomalla lääkärillä, joka on hoitanut satoja lapsia.
Itse olen lapseton, mutta luulen minulla olevan tietoa lasten kasvatuksesta, kun olen ollut vuosikymmeniä sijaisvanhempana.
Siis onko lapseton sanasta tullut joku ihme tabu tai punainen vaate? Sillähän vaan tarkoitetaan ihmistä, jolla ei ole lapsia. Kaikenmaailman arvottelu, et onko vela vai ei, ei lähtökohtaisesti siihen kuulu.
Pienestäpä sun ärsytyskynnyksesi ylittyy.
Naiset :D vain avlla voi olla keskustelu, missä kiistellään kuvitellun lapsettoman tiedoista ja oikeidesta neuvoa lapsiin liittyvissä asioissa. Ahahahahahaha! Miettikäähän nyt vähän ennen kuin jatkatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VELAPOP kirjoitti:
Joskus ihmiset tekee valintoja, jotka harmittaa. Joskus ne valinnat jotka harmittaa, ovat niin isoja, että niiden peruminen mahdotonta. Joillekin ihmisille lapset ovat niitä vääriä valintoja.
Ja näitä ihmisiä ärsyttää ihmiset, joilla ei ole lapsia. Ja kehtavaavat olla vielä onnellisia siitä ja jakaa näkemystään, kun itse on tehnyt mahdollisesti valinnan, jonka seuraukset olivat enemmän kun on valmis kantamaan.
Joillekin lapsettomuus onkin se väärä valinta. Ystäväni on vela ja nyt kun omani ovat isoja, elämme samanlaista elämää muuten, mutta minulla on enemmän rakkaita ympärilläni ja saan tavan takaa häneltä kitkeriä kommentteja kuinka minun kelpaa, kun on kävijöitä ja muistajia.
Minä en kuuna kullanvalkeana ole hänen elämäänsä kadehtinut, vaikka se silloin 7-8 vuotta oli vapaampaa kuin minun."Sinulla on enemmän rakkaita ympärillä" tarkoittaa mitä? Se, että olet onnistunut haalimaan ja huomaa tekemään itsellesi niitä rakkaita on eri asia kuin se, että mulla on niitä rakkaita ihmisiä, joita minä en ole itse tehnyt. Myös lapsettomalla voi olla paljon rakkaita. Se on ihan siitä ihmisestä kiinni, miten ihmisiä ympärilleen kerää...
Omia lapsia ja "muita rakkaita ihmisiä" ei voi kuule verratakaan!
On pikkuisen eri asia ja tunne kun oma lapsi ja lapsenlapset tulevat käymään tai yökylään kun se, että joku ystävä tulee. Pakahtuvaa rakkaudentunnetta omaan lapseen ja lapsenlapsiin ei voi sanoin kuvailla!
Toi viimeinen lause on jotenkin niin sairasta. Tulee mieleen ihminen jolla ei ole mtn omaa elämää vaan roikkuu lapsissaan ja lapsenlapsissaan hysteerisesti kiinni.
Ihan samalla tavalla ärsyttää suurperheen vanhempia, kun nämä 1-2 lapsen vanhemmat kuvittelevat olevansa kaikki tietäviä vanhempia, jotka kuvittelevat tietävänsä kaikki, kun eivät millään ymmärrä, että jokainen lapsi on yksilö ja se mikä pätee yhteen, ei pädekkään 4-7 lapsiseen perheeseen.
Minullekin eräs kahden lapsen äiti yritti neuvoa, miten kannattaa totuttaa lasta potalle, kun viides lapsen kanssa oli ongelmia, toisin kuin neljällä aikaisemmalla. Meinasin kuolla nauruun hänen omahyväisyydelle.
Huikeaa viidettä! Voisko avmammasta tehdä elokuvan? Pliis tehkää!
Ylipäätään ihmiset monesti unohtavat, että lapsetkin ovat yksilöitä omien luonteenpiirteidensä kanssa. Jos olisin saanut vain tyttäreni, olisin pitänyt itseäni suorastaan fantastisen loistavana isänä, kun olen onnistunut kasvattamaan niin hyväkäytöksisen ja kiltin lapsen. Onneksi tuo poika sitten viekin sellaiset omahyväiset mietteet mennessään. Jos uskoisin sielunvaellukseen, sanoisin poikani olleen aasi edellisessä elämässään, niin härkäpäinen ja omapäinen on, vaikka kasvatus on ollut täysin sama kuin tytöllä :D
Suhtaudun aina tietyin varauksin ihmisten neuvoihin, mutta koitan aina muistaa, että pääasiassa niillä tarkoitetaan hyvää. Tietysti jotkut pyrkivät lyttäämään muita, mutta ei sellaisia maksa vaivaa kuunnellakaan.
Hahahaha :D :D tuota tuota.. Oon varmaan vanha sielu. Reipas kolkyt. Onks se seniori? Taitaa olla.