Lue keskustelun säännöt.
Kuinka otat ilmastonmuutoksen huomioon tänä jouluna?
09.12.2018 |
Meillä lapsille ostetaan vain yhdet lahjat. Lisäksi kaikki lahjat läheisille ovat kotimaisia, syötäviä tai juotavia. Tämä on meille ainakin ihan uusi tapa toteuttaa joulu, aiemmin ollaan osteltu lapsille ~10 lahjaa ja lahjoiksi kaikenlaista turhaketta.
Olen valmistellut lapsia ajatukseen ja kertonut luonnonsäästämisestä, toivon mukaan ei aiheuta shokkia. Toisaalta jos tuleekin, niin kyllä ne siitä selviää.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Hyihelkkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osteta tänä vuonna kinkkua ollenkaan vaan teen vegaanisia versioita tilalle. Lasten lahjat on käytettynä hankkittuja, ja muiden läheisten lahjat itsetehtyjä ruokalahjoja. Nämä tosin teemme ihan vähäisen rahan vuoksi, mutta kyllähän se ympäristökin tykkää.
Ei hitto mitä pelleilyä.
Hyviä esimerkkejä, kasviruokaa syömällä ja kertakäyttökulutusta välttämällä yksittäinen ihminen voi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pelleilyä on se, että negaa toisten viestejä kertomatta itse omia hyviä tekojaan.
Eri, mutta ilmastonmuutoksen torjunta ei tarvitse "apua" eikä "piiperrystä", vaan oikeita toimia. Keskittymällä siihen, että joulukinkun 20-30 kg hiilidioksidipäästöt vähentyvät pariin kiloon vegekinkulla ei ole yhtään mitään verrattuna samaisen nelihenkisen perheen 40 000 kg vuosittaisiin päästöihin. Jos perhe haluaa tehdä muutoksen, niin se pyrkii äänestämään eduskuntaan ihmisiä, jotka verotuksella muuttavat kaikkien suomalaisten joulukinkkujen päästöt nollaan. Tällöin ei edes tarvitse luopua kinkusta, mikä on sekin ihan kiva juttu.
Kinkkuhan ei itsessään aiheuta päästöjä, vaan syypäinä ovat dieselillä/polttoöljyllä toimiva traktori, maakaasusta tehty lannoite, metaanin talteenottoa vailla oleva navetta, raskaalla polttoöljyllä toimiva laiva, ja niin edelleen. Korjaamalla ne todelliset päästölähteet, voidaan ongelmat ratkaista lopullisesti, eikä tarvitse edes pyytää ihmisiä muuttamaan elintapojaan, joita eivät useinkaan välttämättä edes voisi muuttaa, koska haluavat hengissä pysyä.
Älkää siis piipertäkö, vaan äänestäkää oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyihelkkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osteta tänä vuonna kinkkua ollenkaan vaan teen vegaanisia versioita tilalle. Lasten lahjat on käytettynä hankkittuja, ja muiden läheisten lahjat itsetehtyjä ruokalahjoja. Nämä tosin teemme ihan vähäisen rahan vuoksi, mutta kyllähän se ympäristökin tykkää.
Ei hitto mitä pelleilyä.
Hyviä esimerkkejä, kasviruokaa syömällä ja kertakäyttökulutusta välttämällä yksittäinen ihminen voi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pelleilyä on se, että negaa toisten viestejä kertomatta itse omia hyviä tekojaan.
Eri, mutta ilmastonmuutoksen torjunta ei tarvitse "apua" eikä "piiperrystä", vaan oikeita toimia. Keskittymällä siihen, että joulukinkun 20-30 kg hiilidioksidipäästöt vähentyvät pariin kiloon vegekinkulla ei ole yhtään mitään verrattuna samaisen nelihenkisen perheen 40 000 kg vuosittaisiin päästöihin. Jos perhe haluaa tehdä muutoksen, niin se pyrkii äänestämään eduskuntaan ihmisiä, jotka verotuksella muuttavat kaikkien suomalaisten joulukinkkujen päästöt nollaan. Tällöin ei edes tarvitse luopua kinkusta, mikä on sekin ihan kiva juttu.
Kinkkuhan ei itsessään aiheuta päästöjä, vaan syypäinä ovat dieselillä/polttoöljyllä toimiva traktori, maakaasusta tehty lannoite, metaanin talteenottoa vailla oleva navetta, raskaalla polttoöljyllä toimiva laiva, ja niin edelleen. Korjaamalla ne todelliset päästölähteet, voidaan ongelmat ratkaista lopullisesti, eikä tarvitse edes pyytää ihmisiä muuttamaan elintapojaan, joita eivät useinkaan välttämättä edes voisi muuttaa, koska haluavat hengissä pysyä.
Älkää siis piipertäkö, vaan äänestäkää oikein.
Ajatusmallissasi on se perustavanlaatuinen ongelma, että nämä eivät ole joko-tai-valintoja. Kannattaa tehdä omia ilmastotekoja jokapäiväisessä arkielämässään JA vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Siinäkin vaikuttamismallissa pelkkä äänestäminen on aika laiska vaihtoehto. Kannattaa myös tehdä vapaaehtoistyötä ilmastonmuutosta torjuvassa kansalaisjärjestössä, sekä tukea taloudellisesti ja ajallisesti ilmastoasiaa ajavia poliitikkoja. Etenkin nyt moni poliitikko kerää tukiryhmiään kevään vaaleja varten. Lisäksi sianlihan negatiivinen ympäristövaikutus myös suurilta osin perustuu sian ravintoon ja siihen, että samalla kasvisravintomääräällä ruokittaisiin useampi ihminen kuin sianlihalla. Pienet hyvät ilmastoetot toimivat myös esimerkkinä muille, jolloin yksittäisen teon kerrannaisvaikutus on suuri. Esimerkiksi 20 hengen juhlien tarjoilun vaihtaminen lihapainotteisesta kasvispohjaiseksi vähentää juhlan ilmastopäästöjä jo huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ajatusmallissasi on se perustavanlaatuinen ongelma, että nämä eivät ole joko-tai-valintoja. Kannattaa tehdä omia ilmastotekoja jokapäiväisessä arkielämässään JA vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.
Eivät ne toki ole "joko tai" -valintoja, mutta kun ne omat valinnat eivät merkitse sitä vähääkään. On täydellisen turhaa ajanhukkaa kirjoittaa neuvoja muille, miten vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään, ja on täydellisen turhaa ajan hukkaa miettiä itse, millä toimilla voisi asiaan vaikuttaa. Keskimääräinen suomalainen ei saa montaakaan tonnia siitä 10 tonnin vuosittaisesta päästömäärästään karsittua, vaikka yrittäisikin. Sitä eivät myöskään kaikki tee, ei edes valtaosa. Loppupeleissä yhteenlaskettuna nämä toimet ovat herttaisen yhdentekeviä.
Kun katsotaan vuonna 2050, mikä meni väärin ja mikä meni oikein, niin kukaan ei puhu siitä, että "no kylläpäs Pirjo-Petteri vähensi päästöjään oikein mukavat 14 %", vaan siitä, että jossain ilmastokokouksessa päätetyt hiilidioksidiverot saivat valtavan laskun aikaiseksi.
Ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä siinä, että 7 600 000 000 ihmistä alkaa laskeskelemaan omia päästöjään, saa niitä tiputettua vaikka 5 % keskimäärin, kun samaan aikaan muutama tuhat päättäjää voisi oikeasti ratkaista ongelman. Varsinkin kun näiden 7,6 miljardin ihmisen tekemät päätökset voisivat olla huonoja. Jos ne ihmiset esimerkiksi alkavat suosimaan lähellä tuotettua ruokaa, voivat päästöt kasvaa valtavasti, koska eivät osaa laskea logistiikan päästöjen suhdetta tuotannon päästöihin.
Millään määrällä kikkailua ja vähentämistä eivät päästöt koskaan voi laskea nollaan, eivät edes puolittua, vaikka kaikki olisivat täysillä mukana. Oheistuloksena saadaan vieläpä elintason laskua, jos täytyy luopua itselleen tärkeistä asioista. Ainoa toimiva tapa on vähentää päästöt tuotannon puolella, eikä yksittäisten ihmisten tarvitse asiaan kiinnittää mitään huomiota enää koskaan.
Jos haluaa oikeasti omia päästöjään vähentää, niin ostaa nettipalvelusta 500 dollarilla puiden istuttamista. Sillä kertaluontoisella investionnilla neutraloi kaikki omat päästönsä loppuelämäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatusmallissasi on se perustavanlaatuinen ongelma, että nämä eivät ole joko-tai-valintoja. Kannattaa tehdä omia ilmastotekoja jokapäiväisessä arkielämässään JA vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.
Eivät ne toki ole "joko tai" -valintoja, mutta kun ne omat valinnat eivät merkitse sitä vähääkään. On täydellisen turhaa ajanhukkaa kirjoittaa neuvoja muille, miten vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään, ja on täydellisen turhaa ajan hukkaa miettiä itse, millä toimilla voisi asiaan vaikuttaa. Keskimääräinen suomalainen ei saa montaakaan tonnia siitä 10 tonnin vuosittaisesta päästömäärästään karsittua, vaikka yrittäisikin. Sitä eivät myöskään kaikki tee, ei edes valtaosa. Loppupeleissä yhteenlaskettuna nämä toimet ovat herttaisen yhdentekeviä.
Kun katsotaan vuonna 2050, mikä meni väärin ja mikä meni oikein, niin kukaan ei puhu siitä, että "no kylläpäs Pirjo-Petteri vähensi päästöjään oikein mukavat 14 %", vaan siitä, että jossain ilmastokokouksessa päätetyt hiilidioksidiverot saivat valtavan laskun aikaiseksi.
Ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä siinä, että 7 600 000 000 ihmistä alkaa laskeskelemaan omia päästöjään, saa niitä tiputettua vaikka 5 % keskimäärin, kun samaan aikaan muutama tuhat päättäjää voisi oikeasti ratkaista ongelman. Varsinkin kun näiden 7,6 miljardin ihmisen tekemät päätökset voisivat olla huonoja. Jos ne ihmiset esimerkiksi alkavat suosimaan lähellä tuotettua ruokaa, voivat päästöt kasvaa valtavasti, koska eivät osaa laskea logistiikan päästöjen suhdetta tuotannon päästöihin.
Millään määrällä kikkailua ja vähentämistä eivät päästöt koskaan voi laskea nollaan, eivät edes puolittua, vaikka kaikki olisivat täysillä mukana. Oheistuloksena saadaan vieläpä elintason laskua, jos täytyy luopua itselleen tärkeistä asioista. Ainoa toimiva tapa on vähentää päästöt tuotannon puolella, eikä yksittäisten ihmisten tarvitse asiaan kiinnittää mitään huomiota enää koskaan.
Jos haluaa oikeasti omia päästöjään vähentää, niin ostaa nettipalvelusta 500 dollarilla puiden istuttamista. Sillä kertaluontoisella investionnilla neutraloi kaikki omat päästönsä loppuelämäkseen.
Höpö höpö. Juuri siksi kun kaikki eivät tee osuuttaan ja poliittisissa päätöksissäkin kestää, niin kaikkien kannattaa tehdä ilmastotekoja arjessaan juuri nyt, eikä odottaa huomiseen. Jälleen kerran, voi ostaa puita tai istuttaa niitä itsekin JA lisäksi vähentää arjen päätöjään. Koska on kaltaisiasi ihmisiä, jotka eivät tee fiksuja arjen valintoja ja vielä koittavat käännyttää muitakin vähentämään ilmastotekojaan leimaamalla niitä turhiksi, kannattaa ilmastosankareiden tehdä vielä enemmän. Pelkillä puiden istuttamisilla ei muuten edes voi nollata nykyisiä päätöjään, puut muuttavat hiilinieluiksi kuitenkin vasta useammaan vuoden jälkeen istuttamisesta eikä nyt ole aikaa odotella vuosia. Ilmastonmuutosta voi ja kannattaa ihan jokaisen torjua niin hyvin kuin voi. Samalla voi vaikuttaa siihen, että muutkin (kansalaiset, järjestöt ja poliitikot) tekevät hyvää ilmaston kannalta.
Nostamalla kasvihuonekaasujen verotusta, istuttamalla puita sekä asettamalla kieltoja/rajoituksia päästöille.
Esimerkiksi kivihiili aiheuttaa 38 % hiilidioksidipäästöistä ja maakaasu 17 % (yhteensä 55 %). Nämä voidaan korvata 100 %:sesti ydinvoimalla, jos näin halutaan (myös diktatuureissa, koska sähköhän siirtyy rajan yli tarvittaessa). Tosin ainoastaan päättäjä voi valita, rakennetaanko hiilivoiman/kaasuvoiman tilalle ydinvoimaa vaiko ei. Tavis ei voi kulutuskäyttäytymisellään tätä valita. Joissain maissa sähköyhtiö voi myös tehdä valinnan, muttei esim. Suomessa. Tavis voi yrittää ostaa Fortumin ydinsähkösopimuksen, mutta tämä ei mitenkään mahdollista Fortumille Loviisa 3 rakentamista, koska eduskunta oli sitä vastaan.
Öljy aiheuttaa 30 % hiilidioksidipäästöistä. Kuluttaja voi hitusen valita, että ostaako sähköauton vaiko ei. Erittäin harvoin voi valita, lentääkö biopolttoaineella tankatulla lentokoneella vaiko kerosiinilla tankatulla. Kuluttaja voi useinkin valita, että lämpiääkö talonsa öljyllä vaiko ei, muttei toki ihan aina. Kuluttaja ei voi erityisemmin valita, että tavarat valmistettaisiin biopolttoaineista peräisin olevasta biohajoavasta muovista. Päättäjät voivat päättää kaikista näistä.
Lienee olemassa jonkin verran prosesseja, joiden kohdalla kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen olisi liian kallista, mutta näiden tapauksessa puiden istuttamisella voidaan korvata kyseiset päästöt. Maailmassa on 3000 miljardia puuta, eikä muutaman miljardin puun istuttaminen vuosittain olisi kovinkaan kummoinen urakka. Yksi puu imaisee parhaimmillaan 1 tonnin hiilidioksidia 40 vuoden aikana. Puita istuttamalla voitaisiin poistaa hankalin/kallein 10 % osuus päästöistä.
Valtaosa ongelmista poistuisi yksinkertaisesti korvaamalla fossiiliset polttoaineet ydinvoimalla sekä biopolttoaineilla. Teknologia on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Halua ei ole. Päättäjien valinta, ei tavisten.